Keksimättömät keksinnöt !

[Neutroni]

Miten tämä MegaWatti lasketaan, tuleeko 1-3 MW (tai näitä MegWatteja kuten kirjoittaavat) niinkuin siinä kun siivikko on pyörähtänyt yhden kierroksen?

Watti on tehon yksikkö. Teho tarkoittaa tuotettua (tai kulutettua) energiaa aikayksikköä kohti. SI-yksiköissä 1 W = 1 J / s. 1 MW tarkoittaa, että voimala tuottaa 1 MJ joka sekunti.

Yleisessä kielenkäytössä, ihan lehtiartikkeleissakin, tehon yksikkö watti ja energian yksikkö kilowattitunti ( 1kWh = 3.6 MJ) menevät sekaisin ja pitää päätellä asiayhteydestä kumpaa tarkoitetaan. Teknisessä tekstissä niillä on aina selkeä ero.

[Tuulispää]

..tuo MegaWatti homma tuottaa askarrusta, onko sille jossain Standardi?

Siemens Gamesa kertoo 8MW voimalan aggregaatin pukkaavaan 690V
Vestas taas sekoittaa soppaa kertomalla 33-35 tahi 60 kV aggregaatista
vai mitä lie inverttereitä voimakoneen tekijä käyttänevät?

En oikein ymmärrä mikä on sun ongelma...1 mw on 1000 kw.

Kuvasta näkee yhden tyypin ulostuoton tuulesta eri tuulennopeuksilla ja hyötysuhteilla.

vertical-axis-wind-turbine.jpg

3 siipisen ANEWin ongelma on että kovassa tuulessa se alkaa menettää tehoja koska laite pyörii niin lujaa että edellinen siipi joutuu edellisen siiven jättöpyörteeseen ja silti ulostuotto on huikeaa.

Itse sain myös mitattua 70% hyötysuhteen 1,5-2 m/s tuulessa. Toivon että omani ei menetä tehoja kuten tuo ANEW.

ANEW työntää verkkoon (to grid, kuvan mukaan) parhaimmillaan 70% tuulen energiasta. Käyrästä laskin että esimerkiksi tuulienergia 21.1kW ja verkkoon 13kW eli 13/21.1*100 noin 60% joten käppyrät lienee oikein piirretty.
Oikeasti turbiini ottaa siis tuulesta yli 70% talteen koska gene, vaihteisto, invertteri jne. hukkaavat jotain häviöihin.

Se vastaisi sitä, mitä muutamat yliopistot ovat toitottaneet jo pari vuosikymmentä...VAWT voi ylittää Betzin limitin 6-12 %lla.

Ikävä kyllä juuri yksisiipinen ei käynnisty matalalla tuulella, koska se ei yksisiipisena voi lainkaan kerätä heikossa tuulessa energiaa päästäkseen myötätuulesta jälleen vastatuuleen, mutta ilmeisesti juuri kovassa tuulessa ylittää tuon mihin ANEW kykenee...eli 25-35%.

[Tuulispää]

Miten tämä MegaWatti lasketaan, tuleeko 1-3 MW (tai näitä MegWatteja kuten kirjoittaavat) niinkuin siinä kun siivikko on pyörähtänyt yhden kierroksen?

Watti on tehon yksikkö. Teho tarkoittaa tuotettua (tai kulutettua) energiaa aikayksikköä kohti. SI-yksiköissä 1 W = 1 J / s. 1 MW tarkoittaa, että voimala tuottaa 1 MJ joka sekunti.

Yleisessä kielenkäytössä, ihan lehtiartikkeleissakin, tehon yksikkö watti ja energian yksikkö kilowattitunti ( 1kWh = 3.6 MJ) menevät sekaisin ja pitää päätellä asiayhteydestä kumpaa tarkoitetaan. Teknisessä tekstissä niillä on aina selkeä ero.

Tässä yhteydessä on myös selkeää kertoa, että kun HAWT potkurin lapa osuu hidastuneseen ilmaan tornin edessä 3 kertaa kierroksella...laite menettää tehoa 6 % sen maksimistaan.....eli se tuottaa ULTRAÄÄNTÄ jatkuvasti 240 KW voimalla.

[Tuulispää]

Mulla on vielä huimempia suunnitelmia sen jälkeiseen tulevaisuuteen mitä toimiva tuulivoimala teollisuus maallemme antaisi.

Epäilemättä. Miksi puhut maasta, jos haluat triljoonat itsellesi? Uskotko, että jos omistat enemmän kuin muut yhteensä voit ostaa jonkinlaisen diktaattorin paikan ja voit sanoa "valtio olen minä"?

Niinhän siinä kävisi...ei tarvitsisi kun Elon Muskin muuttaa Suomeen niin hän käytännössä omistaisi koko maan.

[Tuulispää]

kiva kuva - joo..
Kuvaaja on kuvaaja, eli käyrä on käppyrä, miten se on laskettu?
Jos niikui tuo ongelman kuvaus,
HE kertoo tuulivoimala tuottaa 1 MW, miten he laskevat tuon Megawatin?
Mitä jännitettä "mylly" tuottaa?
Vielä hauskemmaksi menee, jos on laite kohtaiset voltti erot => veikeää miettiä "tehokkuusajattelua"
Missä valmistajat piilottelee tkn tied? Ihan hauska lukea "Pyyhkäisypinta-ala on kaksi hehtaaria" - Nii-i?

Mun laitteessa lasken tuotetun tehon mittaamalla virran ja jännitteen...eli amppeerit ja voltit.

Kaikki tuulivoimalat mitoitetaan jollekin teholle..esimerkiksi Vestakset 10 tai 14 m/s tuulelle. Luonnollisesti ne jotka on mitoitettu tuottamaan saman 4 MW 10m/s tuulessa ovat huomattavasti suurempia kuin ne jotka on mitoitettu tuottamaan 4 MW vasta 14 m/s tuulessa.....jotain 3 ha vs 2 ha kaappausala.

[Tonttu]

Miten tämä MegaWatti lasketaan, tuleeko 1-3 MW (tai näitä MegWatteja kuten kirjoittaavat) niinkuin siinä kun siivikko on pyörähtänyt yhden kierroksen?

Watti on tehon yksikkö. Teho tarkoittaa tuotettua (tai kulutettua) energiaa aikayksikköä kohti. SI-yksiköissä 1 W = 1 J / s. 1 MW tarkoittaa, että voimala tuottaa 1 MJ joka sekunti.

Yleisessä kielenkäytössä, ihan lehtiartikkeleissakin, tehon yksikkö watti ja energian yksikkö kilowattitunti ( 1kWh = 3.6 MJ) menevät sekaisin ja pitää päätellä asiayhteydestä kumpaa tarkoitetaan. Teknisessä tekstissä niillä on aina selkeä ero.

Tässä yhteydessä on myös selkeää kertoa, että kun HAWT potkurin lapa osuu hidastuneseen ilmaan tornin edessä 3 kertaa kierroksella...laite menettää tehoa 6 % sen maksimistaan.....eli se tuottaa ULTRAÄÄNTÄ jatkuvasti 240 KW voimalla.

Paljonko se sinun kaksisiipinen menettää tehoa silloin kun siipi on tornin ja toisen siiven takana.

[Tuulispää]

Miten tämä MegaWatti lasketaan, tuleeko 1-3 MW (tai näitä MegWatteja kuten kirjoittaavat) niinkuin siinä kun siivikko on pyörähtänyt yhden kierroksen?

Watti on tehon yksikkö. Teho tarkoittaa tuotettua (tai kulutettua) energiaa aikayksikköä kohti. SI-yksiköissä 1 W = 1 J / s. 1 MW tarkoittaa, että voimala tuottaa 1 MJ joka sekunti.

Yleisessä kielenkäytössä, ihan lehtiartikkeleissakin, tehon yksikkö watti ja energian yksikkö kilowattitunti ( 1kWh = 3.6 MJ) menevät sekaisin ja pitää päätellä asiayhteydestä kumpaa tarkoitetaan. Teknisessä tekstissä niillä on aina selkeä ero.

Tässä yhteydessä on myös selkeää kertoa, että kun HAWT potkurin lapa osuu hidastuneseen ilmaan tornin edessä 3 kertaa kierroksella...laite menettää tehoa 6 % sen maksimistaan.....eli se tuottaa ULTRAÄÄNTÄ jatkuvasti 240 KW voimalla.

Paljonko se sinun kaksisiipinen menettää tehoa silloin kun siipi on tornin ja toisen siiven takana.

No näkeehän sen tuosta ANEWin käppyrästä. Sanotaanko 1/4-1/3 vähemmän kuin se. Kysymysmerkki on se kykeneekö mun laite kokonaisuudessaan tuottamaan enemmän tehoa myös hitaassa tuulessa....väitän että voi.

Yksisiipisen ongelma on kovassa ( 20 m/s ) tuulessa se, että se ei voi pyöriä ellei torni ole järkyttävän jämy ja kallis. Toimiessaan silloin se varmasti tuottais vielä 20-30% hyötysuhteen siellä.

[Tuulispää]

Tässä näkee kuinka tanakka artikuloimattoman myllyn torni pitää olla.

Näissä syntyy ankaraa ominaisvärähtelyä...joka käytännössä "tappaa" siivet alle 10ssä vuodessa.

[Tonttu]

Tässä näkee kuinka tanakka artikuloimattoman myllyn torni pitää olla.

fig 7 large.jpg

Näissä syntyy ankaraa ominaisvärähtelyä...joka käytännössä "tappaa" siivet alle 10ssä vuodessa.

Kyllä sitä ominaisvärähtelyä syntyy samalla tavoin myös sinun myllyssäsi, joten ei tule olemaan yhtään pitkäikäisempi.

[Tuulispää]

Tässä näkee kuinka tanakka artikuloimattoman myllyn torni pitää olla.

fig 7 large.jpg

Näissä syntyy ankaraa ominaisvärähtelyä...joka käytännössä "tappaa" siivet alle 10ssä vuodessa.

Kyllä sitä ominaisvärähtelyä syntyy samalla tavoin myös sinun myllyssäsi, joten ei tule olemaan yhtään pitkäikäisempi.

Ei voi mitenkään syntyä.

[Tonttu]

Tässä näkee kuinka tanakka artikuloimattoman myllyn torni pitää olla.

fig 7 large.jpg

Näissä syntyy ankaraa ominaisvärähtelyä...joka käytännössä "tappaa" siivet alle 10ssä vuodessa.

Kyllä sitä ominaisvärähtelyä syntyy samalla tavoin myös sinun myllyssäsi, joten ei tule olemaan yhtään pitkäikäisempi.

Ei voi mitenkään syntyä.

Millä sen estät?

[Tuulispää]

Tässä näkee kuinka tanakka artikuloimattoman myllyn torni pitää olla.

fig 7 large.jpg

Näissä syntyy ankaraa ominaisvärähtelyä...joka käytännössä "tappaa" siivet alle 10ssä vuodessa.

Kyllä sitä ominaisvärähtelyä syntyy samalla tavoin myös sinun myllyssäsi, joten ei tule olemaan yhtään pitkäikäisempi.

Ei voi mitenkään syntyä.

Millä sen estät?

Sitä en voi sanoa...kuuluu liikesalaisuuksien piiriin. Sehän tässä on juuri se juttu 100-200 vuoden kesto.

[Neutroni]

Millä sen estät?

Sillä, että mylly on kellarissa osiin purettuna. Eipä se siellä paljoa värähtele. Silloinkin kun sitä ulkoilutetaan sitä kuormitetaan vain muutaman kymmenen watin lamppukuormalla.

[Tonttu]

Kyllä sitä ominaisvärähtelyä syntyy samalla tavoin myös sinun myllyssäsi, joten ei tule olemaan yhtään pitkäikäisempi.

Ei voi mitenkään syntyä.

Millä sen estät?

Sitä en voi sanoa...kuuluu liikesalaisuuksien piiriin. Sehän tässä on juuri se juttu 100-200 vuoden kesto.

Sitä et voi sanoa kun et sinä eikä kukaan muukaan sitä tiedä. Tuollaiset 100 -200 vuoden kestot on satuja, joihin et itsekään usko.

[Tuulispää]

Ei voi mitenkään syntyä.

Millä sen estät?

Sitä en voi sanoa...kuuluu liikesalaisuuksien piiriin. Sehän tässä on juuri se juttu 100-200 vuoden kesto.

Sitä et voi sanoa kun et sinä eikä kukaan muukaan sitä tiedä. Tuollaiset 100 -200 vuoden kestot on satuja, joihin et itsekään usko.

Se ei ole satua vaan totisinta totta.