[TM] Harmittomana pidetty makeutusaine ei olekaan niin harmiton
Lähetetty: 27 Marras 2025, 21:25
Harmittomana pidetty makeutusaine ei olekaan niin harmiton
Yhdysvaltalaisen Washington University in St. Louis -yliopiston tutkimus on havainnut, että sokerin korvikkeena tunnettu sokerialkoholi sorbitoli ei olekaan niin harmiton makeutusaine kuin tähän asti on luultu.
Science Signaling -tiedejulkaisussa hiljattain julkaistu tutkimus antaa ymmärtää, että sorbitoli voi osaltaan myötävaikuttaa rasvamaksan kehittymiseen.
Tutkijaryhmän aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että maksan käsittelemä hedelmäsokeri eli fruktoosi voi tehostaa syöpäsolujen toimintaa.
Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että fruktoosi on yksi suurimmista myötävaikuttajista rasvamaksan syntymisessä.
Maailman aikuisväestöstä jopa 30 prosenttia kärsii rasvamaksasta. Suomessa yli 40 prosentilla aikuisväestöstä on rasvamaksa.
Koska sorbitoli on vain yhden muunnoksen päässä fruktoosiksi muuttumisesta, voi sorbitolikin myötävaikuttaa rasvamaksaan, tutkijat katsovat uuden tutkimuksensa puitteissa.
Tutkijat tekivät kokeita seeprakala-särkikaloilla (Danio rerio). Testit osoittivat, että ruoansulatuselimistön entsyymit kykenevät valmistamaan sorbitolia luonnollisesti maksan käsiteltäväksi.
Tiimi havaitsi, että tie maksan fruktoosikäsittelyyn vaihtelee paljon ja riippuu siitä, miten ja millaisia määriä sorbitolia ja rypälesokeria eli glukoosia saa elimistöön ja millaisia bakteeristoja suolistossa elää.
Juuri rypälesokeri voi muuttua ruoansulatuselimistössä sorbitoliksi syömisen jälkeen.
Ruoansulatuselimistön entsyymit eivät varsinaisesti etsimällä etsi rypälesokeria, jota muuttaa sorbitoliksi.
Näin ollen rypälesokeria tulee olla paljon, jotta sorbitolia muodostuisi merkittävä määrä.
Koska diabeetikon veressä voi olla suuriakin määriä rypälesokeria, voi entsyymien ruoansulatuselimistössä mahdollistama sorbitolituotanto olla etenkin diabeetikoilla yleistä.
Seeprakalatestit paljastivat kuitenkin, että rypälesokerin määrä voi nousta terveilläkin sen verran paljon syömisen jälkeen, että entsyymien suolistossa ajama sorbitolituotanto muuttuu merkittäväksi.
”Sitä voi syntyä kehossa merkittäviä määriä, mutta jos sinulla on oikeanlaisia bakteereita suolistossa, ei sillä ole merkitystä”, kertoo tutkimusta johtanut professori Gary Patti tiedotteessa.
Nämä ”oikeanlaiset” bakteerit kuuluvat Aeromonas-sukuun ja muuttavat sorbitolin vaarattomaksi.
”Jos näitä bakteereita ei ole, tulee ongelmia. Silloin sorbitoli ei hajoa ja se pääsee maksaan asti”, Patti jatkaa.
Maksassa sorbitoli muuttuu fruktoosin johdannaiseksi ja voi tätä kautta myötävaikuttaa rasvamaksan syntymiseen.
Normaalisti, sorbitolimäärien ollessa kohtuullisella tasolla, suoliston bakteerit hoitavat sorbitolin pois päiväjärjestyksestä.
Esimerkiksi hedelmistä saatava sorbitolimäärä katsotaan kohtuulliseksi.
Jos sorbitolia saa kohtuullista määrää enemmän, eivät suoliston bakteerit pysy enää mukana.
Näin käy, kun ruokavaliossa on liikaa rypälesokeria, jolloin sorbitolia alkaa syntyä rypälesokerista entsyymiperäisesti hallitsemattomissa määrissä. Näin voi käydä myös silloin, jos ruokavaliossa itsessään on liikaa sorbitolia.
Mitä enemmän rypälesokeria ja sorbitolia elimistöön tulee, sitä suuremmalla todennäköisyydellä suoliston mikrobit menettävät kykyään käsitellä aineita, vaikka suolistossa esiintyisikin Aeromonas-suvun edustajia, tutkijat kuvailevat tiedotteessa.
Tutkijat ynnäävät havaintojensa pohjalta, että sorbitoli ja muut sokerin korvikkeina käytettävät sokerialkoholit eivät välttämättä ole vaarattomia tai poistu vaarattomasti elimistöstä, vaikka näin on luultukin aiemmin.
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista!
Tilaa
The post Harmittomana pidetty makeutusaine ei olekaan niin harmiton appeared first on Tekniikan Maailma.
Lue alkuperäinen uutinen osoitteessa https://tekniikanmaailma.fi/harmittoman ... -harmiton/