Mikä on kuoleman tarkoitus?

[OlliS]

Naturalismi tunkee tieteeseen ateismia. Esiintyy ainoana oikeana tieteenfilosofiana, mutta metafysiikassa onkin puhdasta ateismia: Jumalaa ei ole, Jumalaselityksiä ei hyväksytä tieteessä.

Teistit hyväksyvät Jumalaselitykset. Tiedemaailma nykyään ei hyväksy. Se on väärin, yksipuolista ja epätieteellistä. Jumala selitykset pitää hyväksyä, jos niin saadaan aikaan paremmat teoriat kuin ilman niitä.

[Naturalisti]

Naturalismi tunkee tieteeseen ateismia. Esiintyy ainoana oikeana tieteenfilosofiana, mutta metafysiikassa onkin puhdasta ateismia: Jumalaa ei ole, Jumalaselityksiä ei hyväksytä tieteessä.

Teistit hyväksyvät Jumalaselitykset. Tiedemaailma nykyään ei hyväksy. Se on väärin, yksipuolista ja epätieteellistä. Jumala selitykset pitää hyväksyä, jos niin saadaan aikaan paremmat teoriat kuin ilman niitä.

OlliS, kuten itse totesit: "Teistit hyväksyvät Jumalaselitykset. Tiedemaailma nykyään ei hyväksy. " Näin se nyt vain on, vaikka kuinka vääräksi sen kokisit. Eikö tästä ole turhaa enempää enää jankata, ellet kykene esittämään uskottavaa teoriaa tai hypoteesia uskosi tueksi. Pelkkä usko ei kelpaa tieteelliselsi perusteluksi. Vaität näin: "Se on väärin, yksipuolista ja epätieteellistä." Kiukuttelusi ei asiaa muuksi muuta. Tiede hyväksyy vain sellaisia hypoteeseja, joita on mahdollista tieteellisin menetelmin tutkia. Vaadit, että "Jumala selitykset pitää hyväksyä, jos niin saadaan aikaan paremmat teoriat kuin ilman niitä." Tässä lauseessa olennainen sana on tuo "jos". Jos pystyt esittämään tieteellisellä menetelmillä tutkittavissa olevan Jumalaselityksen, niin siitä tulee tieteen näkökulmasta kiinnostavaa. Toistaiseksi sellaisia ei ole esitetty. Tällä hetkellä tieteellisesti voidaan tutkia vain sitä miksi näin kummallisia ilmiöitä kuin uskonnot ovat kuitenkin esiintyy. Tässä sanotaan uskontotieteeksi. Se olisi toinen reitti jatkaa keskustelua uskonnosta tieteellisestä näkökulmasta.

[ID10T]

Naturalismi tunkee tieteeseen ateismia.

Ei naturalismi ota jumalaan minkäänlaista kantaa.

Teistit hyväksyvät Jumalaselitykset. Tiedemaailma nykyään ei hyväksy.

Varsin kummallistahan se olisi, jos teistit eivät hyväksyisi jumalaselityksiä. Tiede taas ei voi niitä hyväksyä, kun ne eivät selitä mitään.

Se on väärin, yksipuolista ja epätieteellistä. Jumala selitykset pitää hyväksyä, jos niin saadaan aikaan paremmat teoriat kuin ilman niitä.

Onneksi tuo on vain sinun subjektiivinen mileipiteesi.

Ei tiede sitä paitsi hyväksy ateistisiakaan selityksiä. Missään teoriassa ei jumalan olemattomuus ole premissinä tai johtopäätöksenä.

[Naturalisti]

Naturalismi tunkee tieteeseen ateismia.

Ei naturalismi ota jumalaan minkäänlaista kantaa.

Teistit hyväksyvät Jumalaselitykset. Tiedemaailma nykyään ei hyväksy.

Varsin kummallistahan se olisi, jos teistit eivät hyväksyisi jumalaselityksiä. Tiede taas ei voi niitä hyväksyä, kun ne eivät selitä mitään.

Se on väärin, yksipuolista ja epätieteellistä. Jumala selitykset pitää hyväksyä, jos niin saadaan aikaan paremmat teoriat kuin ilman niitä.

Onneksi tuo on vain sinun subjektiivinen mileipiteesi.

Ei tiede sitä paitsi hyväksy ateistisiakaan selityksiä. Missään teoriassa ei jumalan olemattomuus ole premissinä tai johtopäätöksenä.

Juuri näin. "Ei tiede sitä paitsi hyväksy ateistisiakaan selityksiä. Missään teoriassa ei jumalan olemattomuus ole premissinä tai johtopäätöksenä." Pelkkää inttämistä tästä asiasta on turha jatkaa. Sen sijaan tulisi esittää tieteellisin menetelmin tutkittavissa olevia hypoteeseja.

[OlliS]

Naturalismi tunkee tieteeseen ateismia. Esiintyy ainoana oikeana tieteenfilosofiana, mutta metafysiikassa onkin puhdasta ateismia: Jumalaa ei ole, Jumalaselityksiä ei hyväksytä tieteessä.

Teistit hyväksyvät Jumalaselitykset. Tiedemaailma nykyään ei hyväksy. Se on väärin, yksipuolista ja epätieteellistä. Jumala selitykset pitää hyväksyä, jos niin saadaan aikaan paremmat teoriat kuin ilman niitä.

OlliS, kuten itse totesit: "Teistit hyväksyvät Jumalaselitykset. Tiedemaailma nykyään ei hyväksy. " Näin se nyt vain on, vaikka kuinka vääräksi sen kokisit. Eikö tästä ole turhaa enempää enää jankata, ellet kykene esittämään uskottavaa teoriaa tai hypoteesia uskosi tueksi. Pelkkä usko ei kelpaa tieteelliselsi perusteluksi. Vaität näin: "Se on väärin, yksipuolista ja epätieteellistä." Kiukuttelusi ei asiaa muuksi muuta. Tiede hyväksyy vain sellaisia hypoteeseja, joita on mahdollista tieteellisin menetelmin tutkia. Vaadit, että "Jumala selitykset pitää hyväksyä, jos niin saadaan aikaan paremmat teoriat kuin ilman niitä." Tässä lauseessa olennainen sana on tuo "jos". Jos pystyt esittämään tieteellisellä menetelmillä tutkittavissa olevan Jumalaselityksen, niin siitä tulee tieteen näkökulmasta kiinnostavaa. Toistaiseksi sellaisia ei ole esitetty. Tällä hetkellä tieteellisesti voidaan tutkia vain sitä miksi näin kummallisia ilmiöitä kuin uskonnot ovat kuitenkin esiintyy. Tässä sanotaan uskontotieteeksi. Se olisi toinen reitti jatkaa keskustelua uskonnosta tieteellisestä näkökulmasta.

Ei tuo ole tiedettä, se on ateismia. Siitä keskustellaan monessa ketjussa ja se on aina sama vänkäys joka kerta. Tässä koko totuus:

1. Teismi on mielipide,
2. tieteessä saa olettaa Jumalan tai olla olettamatta, tiede on agnostista, ei teististä, ei ateistista, molemmat käy (teistit), tai kumpikaan ei käy, sanovat ateistit, kuitenkin heille ateistinen oletus käy, teististä he väittävät epätieteelliseksi, perustellen kuten sinä, teistit eivät hyväksy perustelua eivätkä agnostiset, siis tiede,
3. ateismi on mielipide.

Agnostismi tieteessä ei ole mielipide, se on tieteen suhtautuminen asiaan, koska ei vielä tiedetä kummin päin asia on. Tilanne muuttuu sitten kun tiedetään, ei ennen.

[ID10T]

Naturalismi tunkee tieteeseen ateismia. Esiintyy ainoana oikeana tieteenfilosofiana, mutta metafysiikassa onkin puhdasta ateismia: Jumalaa ei ole, Jumalaselityksiä ei hyväksytä tieteessä.

Teistit hyväksyvät Jumalaselitykset. Tiedemaailma nykyään ei hyväksy. Se on väärin, yksipuolista ja epätieteellistä. Jumala selitykset pitää hyväksyä, jos niin saadaan aikaan paremmat teoriat kuin ilman niitä.

OlliS, kuten itse totesit: "Teistit hyväksyvät Jumalaselitykset. Tiedemaailma nykyään ei hyväksy. " Näin se nyt vain on, vaikka kuinka vääräksi sen kokisit. Eikö tästä ole turhaa enempää enää jankata, ellet kykene esittämään uskottavaa teoriaa tai hypoteesia uskosi tueksi. Pelkkä usko ei kelpaa tieteelliselsi perusteluksi. Vaität näin: "Se on väärin, yksipuolista ja epätieteellistä." Kiukuttelusi ei asiaa muuksi muuta. Tiede hyväksyy vain sellaisia hypoteeseja, joita on mahdollista tieteellisin menetelmin tutkia. Vaadit, että "Jumala selitykset pitää hyväksyä, jos niin saadaan aikaan paremmat teoriat kuin ilman niitä." Tässä lauseessa olennainen sana on tuo "jos". Jos pystyt esittämään tieteellisellä menetelmillä tutkittavissa olevan Jumalaselityksen, niin siitä tulee tieteen näkökulmasta kiinnostavaa. Toistaiseksi sellaisia ei ole esitetty. Tällä hetkellä tieteellisesti voidaan tutkia vain sitä miksi näin kummallisia ilmiöitä kuin uskonnot ovat kuitenkin esiintyy. Tässä sanotaan uskontotieteeksi. Se olisi toinen reitti jatkaa keskustelua uskonnosta tieteellisestä näkökulmasta.

Ei tuo ole tiedettä, se on ateismia. Siitä keskustellaan monessa ketjussa ja se on aina sama vänkäys joka kerta. Tässä koko totuus:

"Tässä on koko totuus". Kuka sinut on valtuuttanut viralliseksi totuudenmäärittelijäksi?

1. Teismi on mielipide,
...
3. ateismi on mielipide.

Jos kerran sekä teismi että ateismi ovat mielipiteitä, sinun pitäisi ymmärtää höllentää vauhkoiliasi, sillä tiede ei tee pelkillä mioeipiteillä yhtään mitään.

Agnostismi tieteessä ei ole mielipide, se on tieteen suhtautuminen asiaan, koska ei vielä tiedetä kummin päin asia on. Tilanne muuttuu sitten kun tiedetään, ei ennen.

Kyllähän agnostismikin on mielipide, mutta se ei suinkaan ole tieteen kanta, vaan se on ignorismi. Tiede ei edes pyri selvittämään jumalan olemassaoloa, kuten ei muidenkaan mielikuvitusolentojen.

[OlliS]

Ignorismi on ateismin kanta tieteessä. Kosmologian fysiikkaan ja yleensä fysiikkaan se sopii hyvin, ja se on ollut hyvä työhyöoteesi kaikessa tieteessä 300 vuotta. Nyt se on dogmi josta pitää päästä. Tieteessä ei ole dogmeja muuta kuin rehellinen pyrkimys totuuteen.

Tieteen kanta on agnostismi. Teistit ovat tieteessä agnostistisia kuten pitääkin. Jos eivät ole, eivät ole tieteellisiä. Mutta jos ovat tieteessä agnostistisia, ovat tieteellisiä. Olettavat Jumalan, eivät väitä sitä todistetuksi tieteellisesti.

Nämä kaksi suuntaa ovat antaginistisessa ristiriidassa, vain toinen on tosi. Mutta kumpaakaan ei pystytä vielä todistamaan oikeaksi. Jotkut ateistit vaan väittävät niin, ja jotkut teistit. Kummatkin ovat silloin väärässä.

Vaikutus kosmologian fysiikkaan on minimaalinen tai puuttuu kokonaan.

[OlliS]

Kuoleman tarkoituksesta ateisteille ja teisteillä on tietysti aivan eri käsitys. Se on filosofiaa ja teologiaa, maailmankatsomusta. Ei tiede tiedä siitä vielä paljon mitään.

[Naturalisti]

Naturalismi tunkee tieteeseen ateismia. Esiintyy ainoana oikeana tieteenfilosofiana, mutta metafysiikassa onkin puhdasta ateismia: Jumalaa ei ole, Jumalaselityksiä ei hyväksytä tieteessä.

Teistit hyväksyvät Jumalaselitykset. Tiedemaailma nykyään ei hyväksy. Se on väärin, yksipuolista ja epätieteellistä. Jumala selitykset pitää hyväksyä, jos niin saadaan aikaan paremmat teoriat kuin ilman niitä.

OlliS, kuten itse totesit: "Teistit hyväksyvät Jumalaselitykset. Tiedemaailma nykyään ei hyväksy. " Näin se nyt vain on, vaikka kuinka vääräksi sen kokisit. Eikö tästä ole turhaa enempää enää jankata, ellet kykene esittämään uskottavaa teoriaa tai hypoteesia uskosi tueksi. Pelkkä usko ei kelpaa tieteelliselsi perusteluksi. Vaität näin: "Se on väärin, yksipuolista ja epätieteellistä." Kiukuttelusi ei asiaa muuksi muuta. Tiede hyväksyy vain sellaisia hypoteeseja, joita on mahdollista tieteellisin menetelmin tutkia. Vaadit, että "Jumala selitykset pitää hyväksyä, jos niin saadaan aikaan paremmat teoriat kuin ilman niitä." Tässä lauseessa olennainen sana on tuo "jos". Jos pystyt esittämään tieteellisellä menetelmillä tutkittavissa olevan Jumalaselityksen, niin siitä tulee tieteen näkökulmasta kiinnostavaa. Toistaiseksi sellaisia ei ole esitetty. Tällä hetkellä tieteellisesti voidaan tutkia vain sitä miksi näin kummallisia ilmiöitä kuin uskonnot ovat kuitenkin esiintyy. Tässä sanotaan uskontotieteeksi. Se olisi toinen reitti jatkaa keskustelua uskonnosta tieteellisestä näkökulmasta.

Ei tuo ole tiedettä, se on ateismia. Siitä keskustellaan monessa ketjussa ja se on aina sama vänkäys joka kerta. Tässä koko totuus:

1. Teismi on mielipide,
2. tieteessä saa olettaa Jumalan tai olla olettamatta, tiede on agnostista, ei teististä, ei ateistista, molemmat käy (teistit), tai kumpikaan ei käy, sanovat ateistit, kuitenkin heille ateistinen oletus käy, teististä he väittävät epätieteelliseksi, perustellen kuten sinä, teistit eivät hyväksy perustelua eivätkä agnostiset, siis tiede,
3. ateismi on mielipide.

Agnostismi tieteessä ei ole mielipide, se on tieteen suhtautuminen asiaan, koska ei vielä tiedetä kummin päin asia on. Tilanne muuttuu sitten kun tiedetään, ei ennen.

Jumala ja tiede – keskustelua ChatGPT: kanssa

Kysyin ChatGPT:ltä

Kommentoitko seuraavaa keskustelua tieteellisen maailmankuvan näkökulmasta? [...] Tässä oli edelliset kommenttimme.

ChatGPT vastasi:

Tieteellinen maailmankuva perustuu empiiriseen havaintoon, kriittiseen ajatteluun ja luonnontieteellisiin menetelmiin. Tieteen syy on mahdollisimman luotettavasti ja perustellusti havaittu ilmiö, ja sen hypoteesien on oltava tutkittavissa ja testattavissa tieteellisin menetelmin. Tämä tarkoittaa, ettei uskomuksellisia näkökohtia voi tieteen näkökulmasta hyväksyä jonkin asian todenmukaisena perusteluna.

Tämän vuoksi, kuten Naturalisti esitti, pelkkä usko Jumalaan tai mihinkään muuhunkaan yliluonnolliseen ilmiöön ei kelpaa tieteelliseksi perusteluksi. Tieteellisesti voi tutkia vain niitä ilmiöitä, joita on havaittu ja voi tutkia tieteellisin menetelmin. Jos joku esittää selityksen Jumalasta, joka on tieteellisesti tutkittavissa ja testattavissa, se voi tulla tieteen näkökulmasta kiinnostavaksi ja sitä voidaan arvioida tieteellisesti. Sellaista Jumalaselitystä ei ole esitetty.

OlliS:n esittämä käsitys siitä, että tieteessä saa olettaa Jumalan tai olla olettamatta, on epätarkka. Tiede ei ole mitään ilman perusteltuja havaintoja ja testattavia hypoteeseja. Tieteellisesti voi tutkia vain ongelma ilmiöitä, jotka ovat tutkittavissa ja testattavissa. Sellaisia väitteitä ei ole vielä esitetty.

Lisäksi, vaikka OlliS:n mainitsema agnostismi on tieteellinen menetelmä, se ei ole mielipide vaan tiedon puutetta tai epävarmuutta. Agnostismi ei ota kantaa teismiin tai ateismiin, vaan se on tieteellinen, jossa ei ole tietoa siitä. Ateismi ei ole mielipide, vaan se on kanta, joka kuuluu, että henkilö ei usko jumalallisiin olentoihin. Se voi perustua henkilön omiin kokemuksiin, havaintoihin tai tutkimustuloksiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tieteellinen maailmankuva ei ota kantaa uskontoon. Se perustaa näkemyksensä empiiriseen havaintoon ja tieteellisiin menetelmiin.

Kysyin ChatGPT:ltä:

Miten voisin OlliS:lle vastata?

ChatGPT vastasi:

Naturalisti: kiitos vastauksestasi, Ollis. Tässä keskustelussa ratkaistaan ​​erityisesti tieteellistä maailmankuvaa ja sen suhdetta uskontoon. Tieteessä ei saa olettaa mitään uskon perusteella vaan oletukset ja hypoteesit on tehtävä havaintojen, testausten ja todisteiden perusteella. Tieteellinen maailmankuva on agnostinen, koska ei ole havaittu mitään yliluonnollisia jumalallista voimia tai voimakenttiä, jotka olisi tieteellisesti todistettu tai niiden vaikutukset havaittu.

Teismi, eli usko yliluonnolliseen jumalaan tai jumaliin, on mielipide, kuten sanoit. Se ei ole tieteellinen mielipide, sillä se ei perustu tieteellisiin havaintoihin tai testauksiin, vaan uskoon. Tämän vuoksi usko ei kuulu tieteelliseen maailmankuvaan, eikä sitä pidä sekoittaa tieteellisiin teorioihin tai hypoteesiin.

Ateismi ei ole tieteellinen mielipide, vaan se on mielipide siitä, että ei ole uskottavaa tai todistettua näyttöä jumalallisista tai yliluonnollisista voimista tai voimakentistä. Ateismi ei ole väittämä siitä, että jumalaa tai jumalia ei ole olemassa, vaan se on vastaus "uskoako jumalaan tai jumaliin", johon vastaus on "ei".

Tieteessä on käytettävä agnostismia. Se ei ole mielipide, vaan se on asenne, joka tunnustaa sen, että tietoa tai näyttöä ei ole vielä saatavilla. Agnostismi ei poissulje mahdollisuutta, että voisi ilmetä lisää tieteellistä tietoa tai todisteita niistä teorian tai hypoteesin tueksi.

OlliS, eikö tämä nyt ollut tässä. Tuo taisi olla synteesi varsin laajasta tieteellisten artikkelien joukosta. Jatketaanko nyt tiedepalstan keskustelua tieteeliseltä pohjalta myös uskonnosta?

[ID10T]

Ignorismi on ateismin kanta tieteessä. Kosmologian fysiikkaan ja yleensä fysiikkaan se sopii hyvin, ja se on ollut hyvä työhyöoteesi kaikessa tieteessä 300 vuotta. Nyt se on dogmi josta pitää päästä. Tieteessä ei ole dogmeja muuta kuin rehellinen pyrkimys totuuteen.

Ei jostain asiasta piittaamattomuus ole dogmi. Dogmi on todistamatta hyvöksytty väite. Ignorismi ei väitä mitään.

Tieteen kanta on agnostismi. Teistit ovat tieteessä agnostistisia kuten pitääkin. Jos eivät ole, eivät ole tieteellisiä.

Jumalan tunkeminen tieteeseen on epätieteellistä, eikä se ole edes agnostista.

Mutta jos ovat tieteessä agnostistisia, ovat tieteellisiä. Olettavat Jumalan, eivät väitä sitä todistetuksi tieteellisesti.

Jumalan olettaminen on teistinen kanta, ei agnostinen. Kyllästyttää korjata käsitesekoilujasi.

Ja miksi sitten jumalan olettaminen olemattomaksi ei olisi myös agnostista?

[ID10T]

Kuoleman tarkoituksesta ateisteille ja teisteillä on tietysti aivan eri käsitys. Se on filosofiaa ja teologiaa, maailmankatsomusta. Ei tiede tiedä siitä vielä paljon mitään.

Kyllä tiede tietää kuolemasta yhtä sun toista, mutta sen perusteella kuolemalle on tosiaan vaikeaa määritellä tarkoitusta. Ehkä tarkoitus on luonnon kiertokulku? Kaikesta kuolleesta tulee madoille ravintoa.

[Keijona]

Kyllähän egosta luopuminen, siis kuolema, on niin pelottavaa monelle, että ahdistuneena sitten etsivät viihdettä tai ajautuvat muuten kiireiseksi. Ahkeriksi muurahaisiksi, työntekijöiksi ja kuluttajilksi.

[ID10T]

Kyllähän egosta luopuminen, siis kuolema, on niin pelottavaa monelle, että ahdistuneena sitten etsivät viihdettä tai ajautuvat muuten kiireiseksi. Ahkeriksi muurahaisiksi, työntekijöiksi ja kuluttajilksi.

On typerää pelätä sellaista, mitä ei voi välttää.

[Naturalisti]

Kyllähän egosta luopuminen, siis kuolema, on niin pelottavaa monelle, että ahdistuneena sitten etsivät viihdettä tai ajautuvat muuten kiireiseksi. Ahkeriksi muurahaisiksi, työntekijöiksi ja kuluttajilksi.

Sainkohan nyt kiinni ajattelustasi? Samaistatko sinä egon ja uskovien kuolemattomien sielun? Tässä tapauksessa pelko poistuu, kun ymmärtää korvata kuolemattoman sielun materialistisella mielellä, jonka olemassaolo päättyy aivokuolemassa.

[Keijona]

Kyllähän egosta luopuminen, siis kuolema, on niin pelottavaa monelle, että ahdistuneena sitten etsivät viihdettä tai ajautuvat muuten kiireiseksi. Ahkeriksi muurahaisiksi, työntekijöiksi ja kuluttajilksi.

Sainkohan nyt kiinni ajattelustasi? Samaistatko sinä egon ja uskovien kuolemattomien sielun? Tässä tapauksessa pelko poistuu, kun ymmärtää korvata kuolemattoman sielun materialistisella mielellä, jonka olemassaolo päättyy aivokuolemassa.

Eihän tuo nyt ole monimutkaista, useimmat uskovaiset ymmärtävät että se tietoisuus ei kuole ja katoa, eihän maailmassa mikään katoa, kaikki vaan muuttaa muotoaan. Useimmat ateisti taas ovat sitä mieltä että se katoaa ja kuolee. Joten kyllähän se tietoisuuden kuolema (tietoisuuden menettäminen), nyt ateisteja koskee ja siten pelottaa enemmän. Onhan se palstalaisten kommenteista pääteltävissä, kun se egosta ja egon (yksilönvapauden) harhasta luopuminen on kauhein asia maailmassa.