Rodunjalostus

[Minimus Yahves]

” Jumaluskovaiselle tuollainen asia, että joku ulkopuolinen määrää ja ohjailee omaa elämää ja valintoja ei ole ollenkaan niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä, kuin ateistiseen yksilönvapauteen ja itseensä uskovalle.”

Tästä olen kovasti eri mieltä. Uskovaiselle on itsestään selvää, että hän voi valita hyvän ja pahan, oikean ja väärän välillä.
Ateisteista osa on fysikalisteja, jotka näkevät itsensä koneena. Heitä syytetään tämän vuoksi moraalittomuudesta.

Asiat näyttävät siis olevan täsmälleen päin vastoin kuin uskot niiden olevan.

Oikaistaan nyt vielä viimeisen kerran tuo olkiukkosi:
Vapaan tahdon puute ei tarkoita mitään ennaltakirjoitettua tarinaa, vaan sitä, että tietoisessa mielessä ei tehdä mitään päätöksiä, vaan ne tapahtuu sen saman pään tiedostamattomalla puolella. Siitä sitten ne näyttäytyy tietoisuudelle muka sen tekeminä.

Vapaan tahdon puute tarkoittaa nimenomaan mitä milloinkin, kuten jo wikin lyhyestä määritelmästä näkyy.

Vapaa tahto on kiistelty käsitys että ihmisellä on kyky tehdä harkittuja valintoja. Käsitetään, että vapaata tahtoa ei ole deterministisessä, täysin sitovien lainalaisuuksien määräämässä maailmassa, tai pelkän sattuman seurauksena syntyneissä valinnoissa. Vapaan tahdon olemassaoloa on filosofiassa pohdittu jo antiikin ajoista lähtien, ja sitä pohditaan filosofian lisäksi psykologiassa ja neurotieteissä edelleen.[1]

Taisit itse kirjoittaa wikisi.

[Wisti]

” Jumaluskovaiselle tuollainen asia, että joku ulkopuolinen määrää ja ohjailee omaa elämää ja valintoja ei ole ollenkaan niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä, kuin ateistiseen yksilönvapauteen ja itseensä uskovalle.”

Tästä olen kovasti eri mieltä. Uskovaiselle on itsestään selvää, että hän voi valita hyvän ja pahan, oikean ja väärän välillä.
Ateisteista osa on fysikalisteja, jotka näkevät itsensä koneena. Heitä syytetään tämän vuoksi moraalittomuudesta.

Asiat näyttävät siis olevan täsmälleen päin vastoin kuin uskot niiden olevan.

Oikaistaan nyt vielä viimeisen kerran tuo olkiukkosi:
Vapaan tahdon puute ei tarkoita mitään ennaltakirjoitettua tarinaa, vaan sitä, että tietoisessa mielessä ei tehdä mitään päätöksiä, vaan ne tapahtuu sen saman pään tiedostamattomalla puolella. Siitä sitten ne näyttäytyy tietoisuudelle muka sen tekeminä.

Vapaan tahdon puute tarkoittaa nimenomaan mitä milloinkin, kuten jo wikin lyhyestä määritelmästä näkyy.

Vapaa tahto on kiistelty käsitys että ihmisellä on kyky tehdä harkittuja valintoja. Käsitetään, että vapaata tahtoa ei ole deterministisessä, täysin sitovien lainalaisuuksien määräämässä maailmassa, tai pelkän sattuman seurauksena syntyneissä valinnoissa. Vapaan tahdon olemassaoloa on filosofiassa pohdittu jo antiikin ajoista lähtien, ja sitä pohditaan filosofian lisäksi psykologiassa ja neurotieteissä edelleen.[1]

Taisit itse kirjoittaa wikisi.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Vapaa_tahto

[Wisti]

A valitsee jääkaapista mehun ja limsan välillä. Hän valitsee mehun aikaisemmin kuin tiedostaa valintansa.
B taas valitsee samoin limsan.

Tämä on se tieteen sana, johon nimimerkki k. vetoaa toistuvasti. Mitenhän tästä voidaan vetää hyvään ja pahaan liittyviä päätelmiä?

[ID10T]

Isäs oli päin vittua ja äitis on vieläkin...

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4lleensyntyminen

Ei pidä uskoa kaikkea mitä netissä lukee. Karma on saastaa ja liikaa, eikä karmatonta, puhdasta voi puhdistaa.

Ja missähän noin sanotaan?

"Sanalla karma (sanskritia, devanagari: कर्म; 'teko', 'toiminta'; paaliksi kamma) tarkoitetaan yleensä buddhalaisuudessa, hindulaisuudessa ja jainalaisuudessa esiintyviä syyn ja seurauksen toimintaa kuvaavia oppeja On huomattava, että karman merkitys eri uskonnoissa poikkeaa toisistaan."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Karma

Ei tuossa minun väitettäni kumottu. Siellähän sanotaan "Lisäksi on erilaisia karmaa puhdistavia seremonioita, joilla lievennetään pahan karman seurauksia ja voimistetaan hyvän karman vaikutusta.".

Ja jos wikipedia ei kelpaa, niin tässä lisää.

https://www.healthline.com/health/laws- ... definition

karma is the Hindu view of causality in which good thoughts, deeds, and words, may lead to beneficial effects, while bad thoughts, deeds, and words, may lead to harmful effects

Kuten tuossa ennemmin todettiin ei pidä uskoa kaikkea mitä internetissä lukee. Että siinä vaiheessa kun länsimaalainen ateisti alkaa selittelemään mitä karma on, voi vaan todetta että idioottimaista toimintaa.

Eli se, mitä sinä internetistä linkität, on uskottavaa, mutta muiden linkittämä ei ole?

Enkä minä mitään karmasta selittänyt, vaan wikipedia ja healthline.

[Keijona]

Ei pidä uskoa kaikkea mitä netissä lukee. Karma on saastaa ja liikaa, eikä karmatonta, puhdasta voi puhdistaa.

Ja missähän noin sanotaan?

"Sanalla karma (sanskritia, devanagari: कर्म; 'teko', 'toiminta'; paaliksi kamma) tarkoitetaan yleensä buddhalaisuudessa, hindulaisuudessa ja jainalaisuudessa esiintyviä syyn ja seurauksen toimintaa kuvaavia oppeja On huomattava, että karman merkitys eri uskonnoissa poikkeaa toisistaan."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Karma

Ei tuossa minun väitettäni kumottu. Siellähän sanotaan "Lisäksi on erilaisia karmaa puhdistavia seremonioita, joilla lievennetään pahan karman seurauksia ja voimistetaan hyvän karman vaikutusta.".

Ja jos wikipedia ei kelpaa, niin tässä lisää.

https://www.healthline.com/health/laws- ... definition

karma is the Hindu view of causality in which good thoughts, deeds, and words, may lead to beneficial effects, while bad thoughts, deeds, and words, may lead to harmful effects

Kuten tuossa ennemmin todettiin ei pidä uskoa kaikkea mitä internetissä lukee. Että siinä vaiheessa kun länsimaalainen ateisti alkaa selittelemään mitä karma on, voi vaan todetta että idioottimaista toimintaa.

Eli se, mitä sinä internetistä linkität, on uskottavaa, mutta muiden linkittämä ei ole?

Siksi linkit ja auktoriteetit ovatkin toissijaista, ja logiikka on ainoa tapa viesti välittää.

Mutta onhan se hankalaa, kun ihmiset ovat sellaisia idiootteja etteivät ymmärrä enää yksinkertaisimpiakaan asioita, syyseurauksia tai tiedä sanojen merkityksiä. Esim.

Puolueellisuus lisää ihmisen puolueellisuutta, siis epäoikeudenmukaisuutta.
Tai.
ihmisen itsekkyys lisää ihmisen puolueellisuutta ja subjektiivisuutta. Subjektiivisuus taas lisää ymmärtämättömyyttä.

Tiedemaailma ei tunne kausaliteetin, syy-seuraus ketjun ulkopuolisia tapahtumia. Joten on tieteenvastaista uskoa että valinnat olisivat syistä vapaita.

[ID10T]

Ja missähän noin sanotaan?

Ei tuossa minun väitettäni kumottu. Siellähän sanotaan "Lisäksi on erilaisia karmaa puhdistavia seremonioita, joilla lievennetään pahan karman seurauksia ja voimistetaan hyvän karman vaikutusta.".

Ja jos wikipedia ei kelpaa, niin tässä lisää.

https://www.healthline.com/health/laws- ... definition

Kuten tuossa ennemmin todettiin ei pidä uskoa kaikkea mitä internetissä lukee. Että siinä vaiheessa kun länsimaalainen ateisti alkaa selittelemään mitä karma on, voi vaan todetta että idioottimaista toimintaa.

Eli se, mitä sinä internetistä linkität, on uskottavaa, mutta muiden linkittämä ei ole?

Siksi linkit ja auktoriteetit ovatkin toissijaista, ja logiikka on ainoa tapa viesti välittää.

Eli mutuilu on poikaa

Miksi muuten itse ensin vetosit wikipediaan, ja kun minä löysin samasta artikkelista vastaväitteitä, linkki (ja koko internet ilmeisesti) muuttuivat toissijaiseksi tiedonlähteeksi?

Tiedemaailma ei tunne kausaliteetin, syy-seuraus ketjun ulkopuolisia tapahtumia. Joten on tieteenvastaista uskoa että valinnat olisivat syistä vapaita.

Ja edelleen se vapaa tahto on ihan validi syy.

[ID10T]

Ja miten ylipätään valitaan yhtään mitään, jos vapaata tahtoa ei ole? Silloinhan "valinta" on esiohjelmoitu.

[Wisti]

Ja missähän noin sanotaan?

Ei tuossa minun väitettäni kumottu. Siellähän sanotaan "Lisäksi on erilaisia karmaa puhdistavia seremonioita, joilla lievennetään pahan karman seurauksia ja voimistetaan hyvän karman vaikutusta.".

Ja jos wikipedia ei kelpaa, niin tässä lisää.

https://www.healthline.com/health/laws- ... definition

Kuten tuossa ennemmin todettiin ei pidä uskoa kaikkea mitä internetissä lukee. Että siinä vaiheessa kun länsimaalainen ateisti alkaa selittelemään mitä karma on, voi vaan todetta että idioottimaista toimintaa.

Eli se, mitä sinä internetistä linkität, on uskottavaa, mutta muiden linkittämä ei ole?

Siksi linkit ja auktoriteetit ovatkin toissijaista, ja logiikka on ainoa tapa viesti välittää.

Mutta onhan se hankalaa, kun ihmiset ovat sellaisia idiootteja etteivät ymmärrä enää yksinkertaisimpiakaan asioita, syyseurauksia tai tiedä sanojen merkityksiä. Esim.

Puolueellisuus lisää ihmisen puolueellisuutta, siis epäoikeudenmukaisuutta.
Tai.
ihmisen itsekkyys lisää ihmisen puolueellisuutta ja subjektiivisuutta. Subjektiivisuus taas lisää ymmärtämättömyyttä.

Tiedemaailma ei tunne kausaliteetin, syy-seuraus ketjun ulkopuolisia tapahtumia. Joten on tieteenvastaista uskoa että valinnat olisivat syistä vapaita.

Tiedemaailma ei tunne ihmisiä, jotka kieltäisivät syiden ja seurausten välisen yhteyden.
Puolueettomuus voi monesti olla viisautta, mutta puolueettomat mielipiteet eivät tarkoita oikein mitään.
Ylenmääräinen itsekkyys lienee negatiivinen piirre ihmisessä. Miksi tätä itsestäänselvyyttä pitää toistella?

[MooM]

A valitsee jääkaapista mehun ja limsan välillä. Hän valitsee mehun aikaisemmin kuin tiedostaa valintansa.
B taas valitsee samoin limsan.

Tämä on se tieteen sana, johon nimimerkki k. vetoaa toistuvasti. Mitenhän tästä voidaan vetää hyvään ja pahaan liittyviä päätelmiä?

Niin, ne neuropsykologiset mittaukset, joissa nähdään tiettyjä aivoaktivaatioita ennen kuin ihminen ilmoittaa päätöksensä. Ne kertovat lähinnä prosessin vaiheiden järjestyksestä ja viiveistä eri systeemeissä, mutta sopivasti uutisoituna niitä voidaan käyttää hassujen väitteiden pohjana.

Itse ajattelen tuota valinnan rajoittuneisuutta sen kautta, mitä me kukin olemme ja mitkä ovat kykymme tehdä siitä vapaasti valintoja. Jos tuossa esimerkissä otetaan oletuksena se, että mehun juominen olisi se terveellisempi ja toivottavampi valinta (onko se sitä on nyt toissijainen juttu) ja kumpikin pyrkii elämään terveellisesti ja tekemään hyviä valintoja. Jos A on persoonaltaan ja elämäntaidoiltaan impulssejaan kontrolloiva, pitkän tähtäimen hyödyt etusijalle asettava jne ns. järki-ihminen, ja B paljon reaktiivisempi, impulsseiltaan voimakkaampi ja ns heikkotahtoisempi, valinnan reunaehdot ja taustatekijät eivät ole samanlaiset näillä kahdella. Valinta ei siis ole vapaa, vaan siihen vähintäänkin vaikuttaa vahvasti hetkestä riippumattomat asiat. Mutta tietenkin itse teko on vapaa: kukaan ei estä valitsemasta mielen mukaan eikä siitä tule ulkopuolisia sanktioita.

Jos B olisi narkkari ja puhuttaisiin huumeista, tilanne olisi vielä selvempi (narkkarius on tietenkin hankittu ominaisuus, ei osa henkilön "ydinolemusta", vaikka taustalla olisikin vahvoja sille altistavia synnynnäisiä piirteitä).

[Keijona]

A valitsee jääkaapista mehun ja limsan välillä. Hän valitsee mehun aikaisemmin kuin tiedostaa valintansa.
B taas valitsee samoin limsan.

Tämä on se tieteen sana, johon nimimerkki k. vetoaa toistuvasti. Mitenhän tästä voidaan vetää hyvään ja pahaan liittyviä päätelmiä?

Tiede ei tunne kausaalisuuden, syy-seuraus ketjun ulkopuolisia tapahtumia. Joten onhan se järjetöntä ja tieteenvastaista väittää että valinnalle ei olisi syytä, valinta olisi syistä vapaa.

Vapaa tahto on egon harha, kun ihminen ei ymmärrä valintansa syytä, hän kuvittelee valitsevansa vapaasti.

[ID10T]

A valitsee jääkaapista mehun ja limsan välillä. Hän valitsee mehun aikaisemmin kuin tiedostaa valintansa.
B taas valitsee samoin limsan.

Tämä on se tieteen sana, johon nimimerkki k. vetoaa toistuvasti. Mitenhän tästä voidaan vetää hyvään ja pahaan liittyviä päätelmiä?

Tiede ei tunne kausaalisuuden, syy-seuraus ketjun ulkopuolisia tapahtumia. Joten onhan se järjetöntä ja tieteenvastaista väittää että valinnalle ei olisi syytä, valinta olisi syistä vapaa.

Itse valitsen esim. pitsaani äyriäisiä, koska pidän niistä, en siksi, että isäni, äitini, isovanhempani tai kaverini niistä pitäisivät. Näin olen pohjustanut oman vapaan valintani, joka on syy valita niitä äyriäisiä pitsaan. Mitä kohtaa tästä et ymmärrä tai hyväksy?

[Wisti]

A valitsee jääkaapista mehun ja limsan välillä. Hän valitsee mehun aikaisemmin kuin tiedostaa valintansa.
B taas valitsee samoin limsan.

Tämä on se tieteen sana, johon nimimerkki k. vetoaa toistuvasti. Mitenhän tästä voidaan vetää hyvään ja pahaan liittyviä päätelmiä?

Niin, ne neuropsykologiset mittaukset, joissa nähdään tiettyjä aivoaktivaatioita ennen kuin ihminen ilmoittaa päätöksensä. Ne kertovat lähinnä prosessin vaiheiden järjestyksestä ja viiveistä eri systeemeissä, mutta sopivasti uutisoituna niitä voidaan käyttää hassujen väitteiden pohjana.

Itse ajattelen tuota valinnan rajoittuneisuutta sen kautta, mitä me kukin olemme ja mitkä ovat kykymme tehdä siitä vapaasti valintoja. Jos tuossa esimerkissä otetaan oletuksena se, että mehun juominen olisi se terveellisempi ja toivottavampi valinta (onko se sitä on nyt toissijainen juttu) ja kumpikin pyrkii elämään terveellisesti ja tekemään hyviä valintoja. Jos A on persoonaltaan ja elämäntaidoiltaan impulssejaan kontrolloiva, pitkän tähtäimen hyödyt etusijalle asettava jne ns. järki-ihminen, ja B paljon reaktiivisempi, impulsseiltaan voimakkaampi ja ns heikkotahtoisempi, valinnan reunaehdot ja taustatekijät eivät ole samanlaiset näillä kahdella. Valinta ei siis ole vapaa, vaan siihen vähintäänkin vaikuttaa vahvasti hetkestä riippumattomat asiat. Mutta tietenkin itse teko on vapaa: kukaan ei estä valitsemasta mielen mukaan eikä siitä tule ulkopuolisia sanktioita.

Jos B olisi narkkari ja puhuttaisiin huumeista, tilanne olisi vielä selvempi (narkkarius on tietenkin hankittu ominaisuus, ei osa henkilön "ydinolemusta", vaikka taustalla olisikin vahvoja sille altistavia synnynnäisiä piirteitä).

Voisi ajatella, että jääkaapissa olisi valittavana ’hyvää ja pahaa’.
Hyvä ja paha olisivat valintatilanteessa. Hyvä valitsisi hyvää ennen kuin itse tajusikaan ja paha pahaa. Nyt hyvästä tuli jostain syystä vapaan tahdon vastustaja ja pahasta kannattaja. Jos pysyy tähän asti kärryillä, niin on helppo uskoa, että ateistit naiset ja yleistä äänioikeutta kannattavat, ovat yhtenä henkilönä pahan rintamassa.

[Keijona]

A valitsee jääkaapista mehun ja limsan välillä. Hän valitsee mehun aikaisemmin kuin tiedostaa valintansa.
B taas valitsee samoin limsan.

Tämä on se tieteen sana, johon nimimerkki k. vetoaa toistuvasti. Mitenhän tästä voidaan vetää hyvään ja pahaan liittyviä päätelmiä?

Tiede ei tunne kausaalisuuden, syy-seuraus ketjun ulkopuolisia tapahtumia. Joten onhan se järjetöntä ja tieteenvastaista väittää että valinnalle ei olisi syytä, valinta olisi syistä vapaa.

Itse valitsen esim. pitsaani äyriäisiä, koska pidän niistä,

Vahingonilon varassa sätkivillä on erikoisia mielihaluja. Syyseuraus. Johtuen järjettömästä arvomaailmasta, siitä että vahingonilo on järjetöntä.

"Kun yksilökeskeinen fokusoituu yksilöihin ja yksityiskohtiin, ettei ymmärtäisi kokonaiskuvaa ja näkisi metsää puilta."

[ID10T]

A valitsee jääkaapista mehun ja limsan välillä. Hän valitsee mehun aikaisemmin kuin tiedostaa valintansa.
B taas valitsee samoin limsan.

Tämä on se tieteen sana, johon nimimerkki k. vetoaa toistuvasti. Mitenhän tästä voidaan vetää hyvään ja pahaan liittyviä päätelmiä?

Tiede ei tunne kausaalisuuden, syy-seuraus ketjun ulkopuolisia tapahtumia. Joten onhan se järjetöntä ja tieteenvastaista väittää että valinnalle ei olisi syytä, valinta olisi syistä vapaa.

Itse valitsen esim. pitsaani äyriäisiä, koska pidän niistä,

Vahingonilon varassa sätkivillä on erikoisia mielihaluja. Syyseuraus. Johtuen järjettömästä arvomaailmasta, siitä että vahingonilo on järjetöntä.

"Kun yksilökeskeinen fokusoituu yksilöihin ja yksityiskohtiin, ettei ymmärtäisi kokonaiskuvaa ja näkisi metsää puilta."

Miten vahongonilo minun pitsamieltymyksiini liittyy?

Entä miten minä voisin pitsamieltymysistäni puhua yleisellä tasolla, kun kyse on MINUN mieltymyksistäni?

[Keijona]

Tiede ei tunne kausaalisuuden, syy-seuraus ketjun ulkopuolisia tapahtumia. Joten onhan se järjetöntä ja tieteenvastaista väittää että valinnalle ei olisi syytä, valinta olisi syistä vapaa.

Itse valitsen esim. pitsaani äyriäisiä, koska pidän niistä,

Vahingonilon varassa sätkivillä on erikoisia mielihaluja. Syyseuraus. Johtuen järjettömästä arvomaailmasta, siitä että vahingonilo on järjetöntä.

"Kun yksilökeskeinen fokusoituu yksilöihin ja yksityiskohtiin, ettei ymmärtäisi kokonaiskuvaa ja näkisi metsää puilta."

Miten vahongonilo minun pitsamieltymyksiini liittyy?

Entä miten minä voisin pitsamieltymysistäni puhua yleisellä tasolla, kun kyse on MINUN mieltymyksistäni?

Kannattaisi varmaan tarkempi noista yksityiskohdista, jos tuota minää kerran on tarve korostaa ja ponkittää.

Mieltymys voi muuttua, joten "egoni mielihalu tällähetkelle on" olisi korrektimpi ilmaisu yksityisen ja subjektiivisen minän, egon mielihaluista paljastelussa.