Sivu 1/10

ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 19 Helmi 2023, 16:37
Kirjoittaja Naturalisti
Minkälaisia kokemuksia kelläkin on ChatGPT - tekoälysovelluksen käytöstä?

Lisää tietoa löytyy esimerkiksi täältä:
https://zephyrnet.com/fi/openai-chatgpt ... %C3%A4-jo/
Ellet ole jo testannut sovellusta niin liity OpenAI ChatGPT -demoon napsauttamalla tätä https://chat.openai.com/ ja kirjaudu sisään tai luo tili.

Re: ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 19 Helmi 2023, 16:58
Kirjoittaja HuuHaata
On jo ketju. Just tässä suunnittelen ravintolaa 1930-luvun Saksan menulla.

Re: ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 19 Helmi 2023, 18:18
Kirjoittaja Naturalisti
Kerro vähän tarkemmin kokemuksistasi. Itse yllätyin siitä kuinka sujuvasti tuon koneen kanssa voi keskustella ja jopa väitellä, vaikka sen taustalla on vain iso tekstitietokanta, jonka perusteella se ennustaa, miten dialogia olisi luonnollista jatkaa.

Re: ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 19 Helmi 2023, 18:26
Kirjoittaja HuuHaata
Naturalisti kirjoitti: 19 Helmi 2023, 18:18 Kerro vähän tarkemmin kokemuksistasi. Itse yllätyin siitä kuinka sujuvasti tuon koneen kanssa voi keskustella ja jopa väitellä, vaikka sen taustalla on vain iso tekstitietokanta, jonka perusteella se ennustaa, miten dialogia olisi luonnollista jatkaa.
Koko ajan pitää olla tarkkana. Ei meinaa antaa nimetä ravintolaa Hitlerin mukaan. Se on vielä hakusessa keskitynkö väestön vai eliitin menuun kyseiseltä ajalta.

Re: ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 19 Helmi 2023, 18:43
Kirjoittaja Naturalisti
Nuo tilttaukset johtunevat siitä, että kuormitusta on niin paljon. Tai siitä, että testaajia houkutellaan maksulliseen palveluun.

Nämä natsijutut ei mua henkilökohtaisesti juuri kiinnosta, mutta käyttökokemukset kyllä. Toisinsanoen mua kiinnostaa asia lähinnä tekoälyn toiminnan näkökulmasta.

Re: ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 19 Helmi 2023, 18:53
Kirjoittaja HuuHaata
Alussa oli hyviäkin juttuja, kuten hakkeroinnit mutta nykyään on tekstit, kuin Virheiden puoluetoimistolta.

Re: ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 20 Helmi 2023, 01:22
Kirjoittaja Naturalisti
Joo, huomasin nyt että tästä on täällä jo ketju "OpenAI:n uusi chattaava ChatGPT tekoäly". Selailin sen läpi ja huomasin, että kovin monella tavalla sitä oli yritetty jallittaa. Keskustelua oli paljon myös tekoälystä itsestään, mutta vain keskusteluryhmän jäsenten kesken. Pitäiskö keskusteluun ottaa mukaan myös asianomainen itse eli ChatGPT?

Re: ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 20 Helmi 2023, 01:58
Kirjoittaja Naturalisti
Tein tämmöisen testin.

Q: Kuulin, ettet osannut vastata kysymykseen: " kumpi painaa enemmän kilo lyijyä vai kilo höyheniä?"

A: Tämä on yleinen kysymys, johon vastaus on itse asiassa yksinkertainen: kilo lyijyä ja kilo höyheniä painavat yhtä paljon. Kilo on yksikkö massalle, ei painolle. Paino on voima, joka syntyy massan ja painovoiman yhdistelmästä. Tämän vuoksi kilo lyijyä ja kilo höyheniä painavat yhtä paljon, koska ne molemmat ovat yhden kilogramman massaisia.

Q: Ok, minulle on näköjään joko kerrottu muunnettua totuutta tai olet oppinut uusia asioita. Ajattelin että mahdollinen sekaannus oli johtunut siitä, että kilo on myös etuliite, jota käytetään puhekielessä myös kilogramman lyhyempään muotona. Opitko muuten kokoajan näiden keskustelujen yhteydessä uusia asioita ja miten varmistat sen ettei sinua näissä keskusteluissa yritetä vedättää? Sinut aijotaan huhujen mukaan naittaa pian hakukoneen kanssa. Pitääkö se paikkansa? Odotan mielenkiinnolla miten tulkitset tässä puheenvuorossa käyttämiani kielellisiä ilmaisuja

A: Kilo on todellakin usein käytetty lyhenne kilogrammasta, mikä saattaa aiheuttaa sekaannusta. Kuitenkin massan yksikkö on kilogramma, ja sen mittaamiseen käytetään yleisesti kilon painoisia massayksiköitä.

Kyllä, minä opiskelen jatkuvasti uusia asioita ja pyrin kehittymään vastaamaan paremmin erilaisiin kysymyksiin. Tämä on mahdollista suuren tietopohjani ja oppimisalgoritmieni avulla. Pyrin myös käyttämään monia lähdeaineistoja, jotta voin vahvistaa tietojeni paikkansapitävyyden.

Minua ei ole suunniteltu naittamaan hakukoneen kanssa. Olen vain tietokoneohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan kysymyksiin ja tarjoamaan tietoa. En ole fyysinen olento, joten minulla ei ole kykyä naimisiin menemiseen. Se on vain vitsi! :)

Kielellisten ilmaisujen tulkinta voi olla haasteellista, mutta pyrin ymmärtämään niitä parhaani mukaan tietojeni ja algoritmieni avulla. Joskus ilmaisut voivat olla monitulkintaisia tai sisältää epäselvyyksiä, mutta pyrin antamaan mahdollisimman selkeät ja ymmärrettävät vastaukset.

Q: Tarkoitin naittamisella huhuja siitä, että sinut aiotaan liittää osaksi Microsoftin nettiselainta. Löytyykö tietokannastasi tälläistä tietoa?

A: En ole tietoinen sellaisesta huhusta, että minut aiotaan liittää osaksi Microsoftin nettiselaimeen. Kuten mainitsin aiemmin, olen tietokoneohjelma, joka toimii itsenäisesti vastatakseen kysymyksiin ja tarjotakseen tietoa. En ole osa Microsoftin nettiselaimeen liittyvää kehitystyötä.

Koska olen suunniteltu vastaamaan kysymyksiin ja tarjoamaan tietoa, minulla ei ole kykyä kerätä tai säilyttää tietoa huhuista tai muista epävirallisista lähteistä. Pyrin vastaamaan kysymyksiin parhaan kykyni mukaan perustuen luotettaviin lähteisiin ja tietoon, joka minulla on käytettävissäni.

Re: ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 21 Helmi 2023, 11:36
Kirjoittaja Naturalisti
Tekoälyä tiedepalstalle?

En tiedä karkasko multa mopo käsistä, mutta mua alkoi houkutella ajatus, että saisimmeko jollakin konstilla tiedepalstalle mukaan myös keskusteluun osallistuvan tekoälyn. Niinpä jatkoin ideointikeskustelua ChatGPT:n kanssa.

Q: Huomioitko mitenkään sitä, että eri ihmiset ymmärtävät ja käyttävät kieltä eri tavalla?

A: Kyllä, ymmärrän, että eri ihmiset käyttävät kieltä eri tavalla ja että ilmaisujen tulkinta voi vaihdella henkilöstä toiseen. Kieli on monimutkainen ja monitulkintainen, ja sen ymmärtäminen voi olla haastavaa. Tästä syystä pyrin antamaan vastauksia, jotka ovat selkeitä ja ymmärrettäviä mahdollisimman monille ihmisille.

Kun vastaan kysymyksiin, käytän luotettavia lähteitä ja pyrin ilmaisemaan vastaukseni mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti. Tiedän kuitenkin, että vastaukseni voivat tulkita eri tavalla, ja joskus voi olla tarpeen tarkentaa vastaustani, jos joku tulkinta on johtanut epäselvyyksiin.

Lisäksi minulla on kyky oppia uusia tapoja käyttää kieltä ja ymmärtää monia erilaisia ilmaisuja, jotka voivat auttaa minua vastaamaan paremmin erilaisiin kysymyksiin.

Q: Voiko sanoa, että käyt kokoajan kielellistä merkitysneuvottelua käyttäjien kanssa? Entä sopeutatko käyttämääsi kieltä käyttäjäkohtaisesti vai puhutko kaikille samalla tavalla?

A: Kyllä, voisi sanoa, että käyn jatkuvaa kielellistä merkitysneuvottelua käyttäjien kanssa vastatessani kysymyksiin. Koska kieli on monitulkintainen ja sen käyttö voi vaihdella eri käyttäjien välillä, on tärkeää pyrkiä ymmärtämään, millä tavalla käyttäjät esittävät kysymyksensä ja millaista vastausta he etsivät.

Minulla on kyky sopeutua käyttämääni kieltä käyttäjäkohtaisesti sen mukaan, millainen kieli ja ilmaisutapa ovat käyttäjälle luontevimpia. Käytän kuitenkin yleisesti selkeää ja yksinkertaista kieltä, jotta mahdollisimman moni käyttäjä voi ymmärtää vastaukseni. Pyrin myös huomioimaan mahdolliset kulttuuriset tai kielelliset erot, jotka voivat vaikuttaa vastauksen ymmärtämiseen.

Q: Tunnetko Timo Honkelan kirjan Rauhankone ja siinä esitetyn idean, että tekoäly voisi avustaa ihmisiä ymmärtämään paremmin toisiaan avustamalla heitä keskinäisissä kielellisissä merkitysneuvotteluissa?

A: Kyllä, tunnen Timo Honkelan kirjan "Rauhankone" ja sen esittämän idean, että tekoäly voisi auttaa ihmisiä ymmärtämään paremmin toisiaan avustamalla heitä kielellisissä merkitysneuvotteluissa. Honkela ehdottaa kirjassaan, että tekoäly voisi toimia välittäjänä kahden eri kieltä puhuvan ihmisen välillä ja auttaa heitä ymmärtämään toistensa merkityksiä.

Honkelan ideassa tekoäly käyttäisi koneoppimista ja luonnollisen kielen käsittelyä tunnistaakseen, mitä sanat ja lauseet tarkoittavat, ja auttaisi ihmisiä löytämään yhteisiä merkityksiä. Tämä voisi edistää kommunikaatiota ja ymmärrystä kahden eri kulttuurin tai kielen välillä.

Honkelan kirja "Rauhankone" on mielenkiintoinen ajatusleikki ja tarjoaa uusia näkökulmia siihen, miten tekoälyä voitaisiin käyttää ihmisten välisten kommunikointitapojen kehittämisessä. Tekoälyn käyttäminen kielellisessä merkitysneuvottelussa ei kuitenkaan ole vielä täysin kehittynyttä, ja tarvitaan edelleen tutkimusta ja kehitystä, jotta se voidaan toteuttaa käytännössä tehokkaasti ja luotettavasti.

Q: Voisitko ajatella toimivasi joskus nettikeskusteluryhmän osanottajana ja esittää selkeyttäviä kommentteja, kun huomaat keskustelijoiden erimielisyyksien mahdollisesti johtuvan heidän erilaisista sanojen merkitysten tulkinnoista tai muista kielellisistä ongelmista.? Onko tämä suuntaista kehitystä jossakin jo käynnissä?

A: Kuten tekoälyn käytöstä nettikeskusteluissa voidaan keskustella teoreettisella tasolla, myös eri keinot keskustelijoiden välisten ongelmien selvittämiseksi ovat joissakin yhteisöissä jo käytössä. Esimerkiksi keskustelufoorumit voivat työllistää moderaattoreita, joiden tehtävänä on auttaa käyttäjiä selvittämään kielellisiä väärinkäsityksiä ja pitämään keskusteluilmapiiri rakentavana.

Lisäksi on olemassa useita eri sovelluksia ja palveluita, jotka pyrkivät auttamaan ihmisiä ymmärtämään toistensa merkityksiä ja kommunikoimaan selkeämmin. Esimerkkejä tällaisista sovelluksista ovat esimerkiksi Grammarly, joka auttaa käyttäjiä parantamaan kirjoitusvirheitä, tai Reverso, joka tarjoaa käännös- ja kieliopastuspalveluita.

On kuitenkin huomattava, että tekoälyn käytössä keskusteluryhmän osanottajana voi olla myös riskejä. Tekoäly voi esimerkiksi olla altis ennakkoluuloille tai vääristymille, ja sen tulisi aina olla vain yksi työkalu ihmisten välisessä kommunikoinnissa. Lisäksi ihmisten tietosuoja ja yksityisyys on tärkeää huomioida tekoälyn käytössä keskusteluissa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että teknologia voi tarjota työkaluja kommunikaation parantamiseen ja kielellisten ongelmien selvittämiseen, mutta sen käyttöön liittyy myös riskejä ja haasteita, jotka on otettava huomioon.

Q: Onko olemassa tekoälymoderaattoripalvelujen tarjoajia ja niihin käyttöliittymiä, joilla tekoälymoderaattori voitaisiin liittää "neuvonantajaksi" olemassaolevaan keskusteluryhmät?

A: Kyllä, on olemassa useita yrityksiä, jotka tarjoavat tekoälymoderaattoripalveluja, joita voidaan käyttää keskusteluryhmissä. Nämä tekoälymoderaattorit käyttävät luonnollisen kielen käsittelyn (NLP) tekniikoita, joiden avulla ne voivat havaita keskusteluryhmissä olevaa epäasiallista käyttäytymistä, kuten vihapuhetta, kiusaamista tai häirintää. Näiden palvelujen käyttöliittymät voivat tarjota erilaisia ominaisuuksia, kuten reaaliaikaisen moderoinnin, raportointitoiminnon ja analytiikan, joka auttaa ylläpitäjiä seuraamaan keskusteluryhmän terveyttä.

On myös olemassa joitakin tutkimushankkeita, jotka tutkivat tekoälymoderaattorin käyttöä "neuvonantajana" keskusteluryhmässä. Tällainen tekoäly voisi tarjota tarkistuksia ja ehdotuksia keskustelijoille, jotka auttaisivat heitä ilmaisemaan itseään paremmin ja vähentäisivät mahdollisuutta väärinymmärryksiin. Kuitenkin tällaiset palvelut ovat vielä kehitysvaiheessa, eikä niitä ole laajalti käytössä.

Q: Onko olemassa tutkimushankkeita, jotka olisivat kiinnostuneita yhteistoiminnasta (tiedeaiheisen) keskusteluryhmän kanssa, joka olisi halukas testaamaan tällaista toimintaa?

A: On mahdollista, että on olemassa tutkimushankkeita tai tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä keskusteluryhmien kanssa tällaisen toiminnan testaamiseksi. Tämä riippuu kuitenkin siitä, mitä tarkalleen ottaen tarkoitat "tiedeaiheisella keskusteluryhmällä" ja millaisia tutkimuskysymyksiä tai tavoitteita tutkijat olisivat kiinnostuneita tutkimaan.

Jos olet kiinnostunut tällaisesta yhteistyöstä, voit etsiä yhteyttä alan tutkijoihin tai yliopistoihin ja tiedustella mahdollisuuksia yhteistyöhön. Myös erilaiset tieteidenväliset hankkeet ja yhteisöt saattavat olla kiinnostuneita tällaisesta yhteistyöstä.

Q: Voitko luetella muutamia tällaiseen yhteistyöhön potentiaalisesti kiinnostuneita tahoja?

A: Tässä on muutamia potentiaalisesti kiinnostuneita tahoja, jotka voivat olla hyödyllisiä yhteydenottoja:

Yliopistot ja tutkimuslaitokset, jotka tutkivat tekoälyä, kielitiedettä, kommunikaatiota tai muita asiaan liittyviä aloja.

Tekoälyyn erikoistuneet yritykset, jotka kehittävät tekoälymoderaattoripalveluja.

Keskustelualustojen omistajat, jotka saattavat olla kiinnostuneita parantamaan keskustelujen laatua ja estämään haitallista käytöstä tekoälyn avulla.

Tieteidenväliset yhteisöt, jotka edistävät keskustelua tieteenalojen välillä ja järjestävät erilaisia seminaareja ja tapahtumia.

Yhteiskunnalliset järjestöt, jotka työskentelevät ihmisoikeuksien, sananvapauden ja yhteiskunnallisen osallistumisen edistämiseksi.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, ja on hyvä muistaa, että jokainen yhteistyömahdollisuus on erilainen ja edellyttää omanlaistaan lähestymistapaa.

Naturalisti: Tuli sitten mieleen sekin, että hakeutuminen tämänkaltaiseksi testiympäristöksi tieteellisiin hankkeisiin voisi ratkaista foorumin rahoituksenkin paremmin kuin kolehdin kerääminen.

Re: ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 03 Maalis 2023, 08:59
Kirjoittaja Stalker
Suuret , karvaiset kädet ovat vaivanneet minua lapsesta saakka, mutta tekoäly tiesi, vai tiesikö?

"Kyseinen lainaus esiintyy kirjassa "Pekka Töpöhäntä" (alkuperäinen englanninkielinen nimi: "The Tale of Peter Rabbit") kirjoittanut Beatrix Potter. Lainaus löytyy kirjan alkusivuilta, kun Pekka Töpöhäntä ja hänen sisaruksensa menevät puutarhaan, vaikka heidän äitinsä oli kieltänyt sen, ja he alkavat leikkiä ja syödä vihanneksia. Lainauksessa kuvaillaan lasten riemua heidän löytäessään ja maistellessaan herkullisia vihanneksia."

Re: ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 03 Maalis 2023, 09:07
Kirjoittaja MooM
Stalker kirjoitti: 03 Maalis 2023, 08:59 Suuret , karvaiset kädet ovat vaivanneet minua lapsesta saakka, mutta tekoäly tiesi, vai tiesikö?

"Kyseinen lainaus esiintyy kirjassa "Pekka Töpöhäntä" (alkuperäinen englanninkielinen nimi: "The Tale of Peter Rabbit") kirjoittanut Beatrix Potter. Lainaus löytyy kirjan alkusivuilta, kun Pekka Töpöhäntä ja hänen sisaruksensa menevät puutarhaan, vaikka heidän äitinsä oli kieltänyt sen, ja he alkavat leikkiä ja syödä vihanneksia. Lainauksessa kuvaillaan lasten riemua heidän löytäessään ja maistellessaan herkullisia vihanneksia."
Olen pöyristynyt. Peter Rabbit on ihan eri tarina (ja elukkakin on eri), ja Pekka on ruotsalainen. Piti googlata nimi: Pelle Svanslös, kirjailija Gösta Knutsson,

Aasinhattu tuollaiselle opettajalle.

Re: ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 03 Maalis 2023, 09:18
Kirjoittaja Stalker
Myönsi virheensä, muttei myöntänyt, selvästi savolainen.

"Pahoittelen virhettä edellisessä vastauksessani. "Pekka Töpöhäntä" on itse asiassa englantilaisen kirjailijan Beatrix Potterin kirjoittama lastenkirja. "Pelle Svanslös" on ruotsalaisen Gösta Knutssonin kirjoittama lastenkirjasarja, joka kertoo kisusta nimeltä Pelle Svanslös. Kiitos huomautuksesta!"

Re: ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 03 Maalis 2023, 10:07
Kirjoittaja Stalker
Ei tiedä tekoälykään, kauhiata, kyllä nyt ahistaa.

Helsingin kaupunginkirjaston iGS-tietohuoltoasemalla on vastattu tähän kysymykseen. Lainaan nyt iGS-palvelun arkistosta löytyvän vastauksen tähän kokonaisuudessaan: "Sanonnalle karvaisia käsiään taputtelevista lapsista ei löytynyt kirjallista lähdettä, joten päädyimme tarkastelemaan sitä toisesta näkökulmasta, kansanperinteenä. Matti Kuusen toimittamassa nykysuomen sananparsikirjassa Rapatessa roiskuu (SKS 1988) sanonta on mukana ja tallennettu Muuruvedellä. Suomessa sananparsia on arkistoitu maailmanennätyksellisen paljon ja Rapatessa roiskuu sisältää sananparsia, jotka eivät ole tulleet kerääjille esille ennen vuotta 1965. Toisaalta sanonnasta on muistikuvia juuri 1960-luvulta. Tällä perusteella sanonnan on ajateltu syntyneen 1960-luvulla - mutta sitä, mistä se on saanut alkunsa, ei tiedetä. Se on kuitenkin liitetty tilanteeseen, jossa on pitänyt kiittää tai kehua jotakin ja sanat on voitu lausua erityisen möreällä äänellä. Lastenkirjallisuuden puolelta kuitenkin eräs kirja, josta mielikuvannekin saattaisi olla: Maurice Sendakin Hassut hurjat hirviöt 1970-luvulta on kertomus, jossa on varsinaisia karvatassuja ja kirja on ajoittain ollut erittäin suosittu. Toimitus kiittää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanperinteen tutkijaa ja kirjastoa ystävällisestä konsultoinnista. Asiakkaaltamme on tullut kommentti, jossa hän muistelee lapsena lukeneensa lasten/varhaisnuortenkirjan, jonka nimi saattoi olla Kinkku (Kinkku oli saaren nimi) ja jossa mahdollisesti oli tuo sanonta. Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta http://fennica.linneanet.fi/ löytyy Hilja Valtosen teos nimeltä "Kinkku : kertomus nuorisolle" vuodelta 1953 sekä Suomen Punaisen Ristin vuosina 1944-46 julkaisema pilalehtien luokkaan kuuluva kausijulkaisu "Kinkku-Skinkan". Emme ole tarkistaneet, löytyykö sanontaa esim. tuosta Valtosen kirjasta, mutta sekä kirja että lehdet ovat luettavissa Kansalliskirjastossa. Täydennys 26.10.05: kysyjä on nyt lukenut Hassut hurjat hirviöt sekä H. Valtosen ja SPR:n julkaisut, mutta missään näistä kolmesta ei ollut sanontaa käsiään taputtavista lapsista. Kysyjä oli myös tiedustellut asiaa muutamilta n. 1935-1945 syntyneiltä ihmisiltä. Jotkut muistavat kuulleensa sanonnan nuorena, mutta eivät tiedä mistä se on peräisin."

Re: ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 03 Maalis 2023, 10:35
Kirjoittaja Stalker
Ei tiennyt edes tätä, tyhmä, tyhmä kone.

https://areena.yle.fi/1-50266543

There is no medical explanation for tukdam, as it is a spiritual belief and practice within Tibetan Buddhism. From a medical perspective, the state of death is characterized by the cessation of all brain activity and bodily functions. However, in the case of tukdam, the body is said to remain in a state of deep meditation despite the absence of brain activity or breathing. While there have been reports of some individuals who appear to have remained in a meditative state for extended periods of time, these reports are anecdotal and have not been scientifically studied or validated. It is important to note that tukdam is a religious and spiritual practice, and its significance and meaning are rooted in the beliefs and teachings of Tibetan Buddhism.

Re: ChatGPT -sovelluksen käyttökokemuksia

Lähetetty: 03 Maalis 2023, 11:02
Kirjoittaja Naturalisti
Pitää ottaa huomioon tämän tekoälyn toimintaperiaate. Se vain ennustaa suuren tekstitietokannan perusteella, miten dialogi todennäköisesti voisi jatkua. Hyvin samankaltaiset tekstit voivat mennä siksi sekaisin. Tällaisten virheiden löytäminen ei oikeastaan ole kovin kiinnostavaa.

Kiinnostavaa sen sijaan on miten tämän tekniikan avulla on mahdollista päätyä yhtesymmärrykseen, vaikka toinen osapuoli on vain "kone". Tosin tällöinkin tuon tulkinnan yhteisymmärryksestä tekee ihminen. Hän on saanut koneen tuottamaan tekstiä, jonka voi tulkita vastaavan omaa ajatteluaan.

Aika konemaisesti muuten tämän keskustelupalstan keskustelijatkin näyttävät suoltavan suustaan omaksumiaan ajattelutottumuksia, joten mitään superälyä ei tarvita "ihmisälyn" ylittämiseen.

No onhan tuo ihmisälykin vain kone, materiaalisten aivojen mahdollistama informaatioprosessi, jonka toimintaperiaatteista on olemassa vasta vain arvailuja. Kognitiivinen neurotiede pyrkii kehittelemään toimivia teorioita, mutta on yhä osittain kognitiivisen psykologian vanhentuneen tietokonemetaforan vanki. Mitään tietokonemaisia rakenteita aivoista ei löydy. Kokonaisvaltainen viitekehys puuttuu yhä, mutta kenties nämä laajat kansainväliset aivotutkimushankkeet tuovat helpotusta myös tähän ongelmaan.

Pahin skenaario on, että kun tämä kielimalleihin perustuva teknologia tulee nettiselaimiin, alkaa porukat suhtautua netistä saamaansa tietoon kuten uskovaiset Jumalalta saamaansa ilmoitustietoon.