Hiilinielun romahdus ja luontokato valehtelua
Lähetetty: 20 Helmi 2023, 16:13
"Suomen metsien hakkuita pitää vähentää, vaatii vihreiden puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
Metsien hiilinielu on romahtanut, mikä uhkaa vakavasti Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Seuraavien hallituskausien keskeinen kysymys on, miten tämä hiilinielu saadaan pelastettua, Ohisalo sanoo STT:n puheenjohtajahaastattelussa."
https://demokraatti.fi/ohisalo-antaa-hu ... ykyisesta/
Seuraavaksi pitäisi ajaa metsäteollisuus alas vain siksi että viherpunikit saavat kalasteltua ääniä perättömillä väitteillä.
Metsien kasvu voi hidastua hetkeksi kuivien kesien takia.
Sitä en tiedä millä ovat saaneet tutkittua kuinka paljon puut kasvavat ja vielä joka vuosi, kun tuntuu tarkkaa tietoa olevan asiasta.
"Tutkijan mukaan metsien hiilinielut eivät ole romahtaneet
Petri Heinonen toteaa, että metsäkeskustelussa menevät mielikuvat ja faktat sekaisin.
Metsäntutkija, MMM Petri Heinonen muistuttaa Audiomedian haastattelussa, että kaksi kolmasosaa luontokadosta tapahtuu muualla kuin metsissä.
Kun mediassa ja julkisessa keskustelussa puhutaan luontokadosta, pitäisi kertoa, että luontokadon kannalta kriittisimmät alueet ovat maatalouden perinneympäristöissä, tunturipaljakoilla, kalliolla ja kivikoilla sekä rannoilla, eikä metsissä.
Monimuotoisuusvertailussa Kypros oli paras ja Suomi Ruotsin kanssa kakkosena.
Tulkinta hiilinielujen romahtamisesta on ollut Heinosen mielestä julkisessa keskustelussa ylimitoitettua.
Jos metsän vuosittainen kasvu on laskenut 107 miljoonasta kuutiometristä 104 miljoonaan, niin emme voi puhua kasvun romahtamisesta.
Metsien hiilinielu on edelleen positiivinen, ja kun 50 vuoden aikana puuvarasto on kasvanut 1,5 miljardista kuutiometristä 2,5 miljardiin kuutiometriin, niin kyllä siihen on jokunen hiilidioksidimolekyyli sitoutunut.
Avohakkuualueella enemmän lajeja kuin metsässä ennen hakkuita
Heinosen mukaan avohakkuualue on rikas ympäristö, joka kuhisee elämää.
– Kun avohakkuita arvostellaan luontokadon aiheuttamisesta, ei ymmärretä sitä, että hakatun vanhan kuusikon tilalle syntyy taimikko ja enemmän lajeja kuin siinä oli ennen avohakkuuta.
Jos avohakkuista luovuttaisiin kokonaan, niin silloin tulee monenlaisia ongelmia. Putkilokasvilajit niukkenisivat ja esim. pölyttäjät kärsisivät huomattavasti.
Kun luontokatokeskustelussa viitataan niin sanottuun niin sanottuun Punaiseen kirjaan, Heinonen on tutkinut sen uhanalaisuusarvioita ja niiden perusteita.
– Kirja ei edusta absoluuttista totuutta, vaan kertoo enemmänkin trendejä. Pidän Punaisen kirjan arvioita tärkeinä, mutta lajilaskennan, tilastollisen otannan ja menetelmän kannalta se ei kaikilta osiltaan täytä tieteellisiä kriteereitä, Heinonen sanoo.
– Olen metsätalouden inventoinnin ja suunnittelun ammattilaisena ollut luomassa otantajärjestelmiä ja koealoja sekä laskemassa tunnusluvuille vaihteluvälejä ja todennäköisyyksiä. Tämä tilastollinen lähestymistapa puuttuu punaisesta kirjasta.
Heinosen mukaan erityisesti metsälajien osalta uhanalaisuuden uhkatekijät ovat Punaisessa kirjassa ristiriidassa sen kanssa, mitä metsäluonnossa on viime vuosikymmeninä tapahtunut ja tapahtuu Valtakunnan metsien inventointien (VMI) tuottaman tiedon perusteella.
– Punaisessa kirjassa mainitaan metsälajien uhanalaistumisen syyksi usein lahopuun, lehtipuiden ja kookkaiden puiden väheneminen. Inventoinnin mukaan ne kaikki ovat kuitenkin lisääntyneet viimeistään 1970-luvun alusta alkaen, siis noin 15 vuotta aiemmin kuin uhanalaisarvioita alettiin tehdä, Heinonen huomauttaa.
Punaisessa kirjassa ei ole Heinosen mukaan kuvattu tarkemmin arviossa käytettyä uhanalaisuuden syy- ja uhkatekijämenetelmää.
– Ristiriita VMI-tulosten kanssa herättää laajaa hämmennystä. Lisäksi osa syistä ja uhkatekijöistä on kuvattu niin karkeasti, että niiden perusteella ei voi päätellä mitään lajiston elpymisen parannuskeinoista, muistuttaa Heinonen.
Varsinkin tiedemaailmaa edustavien ihmisten pitäisi osata perustaa lausuntonsa vahvaan tieteelliseen näyttöön, eikä lähteä laukalle oman ajatuksen ajamana. Tiedettä pitää tehdä tieteen tekemisen menetelmillä. Jos ruvetaan antamaan puolivillaisia lausuntoja, niin sillä syödään tieteen uskottavuutta, joka on erittäin huolestuttavaa maailmassa, jossa vaihtoehtoiset faktat on hyväksyttäviä ja näyttää olevan suosittu lähestymistapa asioihin, hän sanoo Audiomedialle.
Esimerkkinä Heinonen mainitsee lausunnot, joiden mukaan lahopuiden määrän väheneminen aiheuttaa hömötiaisen kannan vähenemistä.
– Kun meillä on päinvastoin lahopuiden määrä merkittävästi kasvanut, ei tämmöisiä lausuntoja tulisi antaa."
https://www.verkkouutiset.fi/a/tutkijan ... mahtaneet/
Suomeen on tullut 2000 luvulla yli 1000 uutta lajia ja mustikasta pölyttyi viime kesänä 80% kun normaalisti pölyttyy 60%, ei ole mitään pölyttäjä- ja luontokatoja suomessa.
Vihreä valehtelevat ääniä saadakseen ja tuhlaavat miljardeja ja ajavat teollisuuden alas muka luonnon pelastaakseen vaikka pelastustarvetta ei ole.
Muuhun puoluetta ei sitten tarvitakaan, ja kun ei tarvita tähänkään, voisivat loiset poistua eduskunnasta.
Metsien hiilinielu on romahtanut, mikä uhkaa vakavasti Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Seuraavien hallituskausien keskeinen kysymys on, miten tämä hiilinielu saadaan pelastettua, Ohisalo sanoo STT:n puheenjohtajahaastattelussa."
https://demokraatti.fi/ohisalo-antaa-hu ... ykyisesta/
Seuraavaksi pitäisi ajaa metsäteollisuus alas vain siksi että viherpunikit saavat kalasteltua ääniä perättömillä väitteillä.
Metsien kasvu voi hidastua hetkeksi kuivien kesien takia.
Sitä en tiedä millä ovat saaneet tutkittua kuinka paljon puut kasvavat ja vielä joka vuosi, kun tuntuu tarkkaa tietoa olevan asiasta.
"Tutkijan mukaan metsien hiilinielut eivät ole romahtaneet
Petri Heinonen toteaa, että metsäkeskustelussa menevät mielikuvat ja faktat sekaisin.
Metsäntutkija, MMM Petri Heinonen muistuttaa Audiomedian haastattelussa, että kaksi kolmasosaa luontokadosta tapahtuu muualla kuin metsissä.
Kun mediassa ja julkisessa keskustelussa puhutaan luontokadosta, pitäisi kertoa, että luontokadon kannalta kriittisimmät alueet ovat maatalouden perinneympäristöissä, tunturipaljakoilla, kalliolla ja kivikoilla sekä rannoilla, eikä metsissä.
Monimuotoisuusvertailussa Kypros oli paras ja Suomi Ruotsin kanssa kakkosena.
Tulkinta hiilinielujen romahtamisesta on ollut Heinosen mielestä julkisessa keskustelussa ylimitoitettua.
Jos metsän vuosittainen kasvu on laskenut 107 miljoonasta kuutiometristä 104 miljoonaan, niin emme voi puhua kasvun romahtamisesta.
Metsien hiilinielu on edelleen positiivinen, ja kun 50 vuoden aikana puuvarasto on kasvanut 1,5 miljardista kuutiometristä 2,5 miljardiin kuutiometriin, niin kyllä siihen on jokunen hiilidioksidimolekyyli sitoutunut.
Avohakkuualueella enemmän lajeja kuin metsässä ennen hakkuita
Heinosen mukaan avohakkuualue on rikas ympäristö, joka kuhisee elämää.
– Kun avohakkuita arvostellaan luontokadon aiheuttamisesta, ei ymmärretä sitä, että hakatun vanhan kuusikon tilalle syntyy taimikko ja enemmän lajeja kuin siinä oli ennen avohakkuuta.
Jos avohakkuista luovuttaisiin kokonaan, niin silloin tulee monenlaisia ongelmia. Putkilokasvilajit niukkenisivat ja esim. pölyttäjät kärsisivät huomattavasti.
Kun luontokatokeskustelussa viitataan niin sanottuun niin sanottuun Punaiseen kirjaan, Heinonen on tutkinut sen uhanalaisuusarvioita ja niiden perusteita.
– Kirja ei edusta absoluuttista totuutta, vaan kertoo enemmänkin trendejä. Pidän Punaisen kirjan arvioita tärkeinä, mutta lajilaskennan, tilastollisen otannan ja menetelmän kannalta se ei kaikilta osiltaan täytä tieteellisiä kriteereitä, Heinonen sanoo.
– Olen metsätalouden inventoinnin ja suunnittelun ammattilaisena ollut luomassa otantajärjestelmiä ja koealoja sekä laskemassa tunnusluvuille vaihteluvälejä ja todennäköisyyksiä. Tämä tilastollinen lähestymistapa puuttuu punaisesta kirjasta.
Heinosen mukaan erityisesti metsälajien osalta uhanalaisuuden uhkatekijät ovat Punaisessa kirjassa ristiriidassa sen kanssa, mitä metsäluonnossa on viime vuosikymmeninä tapahtunut ja tapahtuu Valtakunnan metsien inventointien (VMI) tuottaman tiedon perusteella.
– Punaisessa kirjassa mainitaan metsälajien uhanalaistumisen syyksi usein lahopuun, lehtipuiden ja kookkaiden puiden väheneminen. Inventoinnin mukaan ne kaikki ovat kuitenkin lisääntyneet viimeistään 1970-luvun alusta alkaen, siis noin 15 vuotta aiemmin kuin uhanalaisarvioita alettiin tehdä, Heinonen huomauttaa.
Punaisessa kirjassa ei ole Heinosen mukaan kuvattu tarkemmin arviossa käytettyä uhanalaisuuden syy- ja uhkatekijämenetelmää.
– Ristiriita VMI-tulosten kanssa herättää laajaa hämmennystä. Lisäksi osa syistä ja uhkatekijöistä on kuvattu niin karkeasti, että niiden perusteella ei voi päätellä mitään lajiston elpymisen parannuskeinoista, muistuttaa Heinonen.
Varsinkin tiedemaailmaa edustavien ihmisten pitäisi osata perustaa lausuntonsa vahvaan tieteelliseen näyttöön, eikä lähteä laukalle oman ajatuksen ajamana. Tiedettä pitää tehdä tieteen tekemisen menetelmillä. Jos ruvetaan antamaan puolivillaisia lausuntoja, niin sillä syödään tieteen uskottavuutta, joka on erittäin huolestuttavaa maailmassa, jossa vaihtoehtoiset faktat on hyväksyttäviä ja näyttää olevan suosittu lähestymistapa asioihin, hän sanoo Audiomedialle.
Esimerkkinä Heinonen mainitsee lausunnot, joiden mukaan lahopuiden määrän väheneminen aiheuttaa hömötiaisen kannan vähenemistä.
– Kun meillä on päinvastoin lahopuiden määrä merkittävästi kasvanut, ei tämmöisiä lausuntoja tulisi antaa."
https://www.verkkouutiset.fi/a/tutkijan ... mahtaneet/
Suomeen on tullut 2000 luvulla yli 1000 uutta lajia ja mustikasta pölyttyi viime kesänä 80% kun normaalisti pölyttyy 60%, ei ole mitään pölyttäjä- ja luontokatoja suomessa.
Vihreä valehtelevat ääniä saadakseen ja tuhlaavat miljardeja ja ajavat teollisuuden alas muka luonnon pelastaakseen vaikka pelastustarvetta ei ole.
Muuhun puoluetta ei sitten tarvitakaan, ja kun ei tarvita tähänkään, voisivat loiset poistua eduskunnasta.