Moraalinen kunnianhimo

[Deimos]

Menestyskirjailija kannustaa jättämään tyhjänpäiväiset työpaikat – suomalaisia liittyy nyt moraalisen kunnianhimon liikkeeseen

Hollantilais­kirjailija tuli tunnetuksi kirjallaan Hyvän historia. Nyt hän saarnaa ihmisten passiivi­suudesta. Uusi kirja Moraalinen kunnianhimo on saanut ihmiset liittymään säännöllisesti kokoontuviin rinkeihin.

https://yle.fi/a/74-20186318

Menestyskirjailija ja historioitsija Rutger Bregman on saanut aikaan kansanliikkeen, joka on rantautunut Suomeenkin.

Ympäri maailman moni on vaihtanut uraa. Sadat ihmiset ovat jättäneet työnsä ja perustaneet uusia järjestöjä viime vuonna julkaistun Moraalinen kunnianhimo -kirjan innoittamina.

Kirjan yhteydessä perustetulla Moraalisen kunnianhimon oppilaitoksella on yli 17 000 jäsentä ympäri maailman ja yli tuhat ihmistä on jo osallistunut moraalisen kunnianhimon rinkeihin yli 130 maassa. Rahaakin on kerätty hyviin tarkoituksiin jo yli viisi miljoonaa dollaria.

Rinkejä toimii nyt myös Suomessa.

Bregman kannustaa kapinaan, jossa ihmiset eivät vain saarnaa vaan elävät kuten opettavat ja kutsuvat muut mukaan.

– Olen ylpeä ryhmästämme Brysselissä, jossa on perustettu esimerkiksi Impact Unfiltered -järjestö taistelemaan tupakkateollisuutta vastaan nyt, kun EU:ssa ollaan juuri laatimassa uutta tupakkadirektiiviä, Bregman sanoo.

Kaikki sai alkunsa siitä, kun menestyskirjoja kuten Hyvän historia kirjoittanut Bregman oli turhautunut ja vähän sivussa siitä minkä koki tärkeäksi.

Hän tuli kateelliseksi niille, jotka ovat omistaneet koko elämänsä sille, että tekevät maailmasta paremman paikan elää.

Bregman tarkoittaa muun muassa orjuuden vastustajia tai suffragetteja eli naisasialiikkeen aktiiveja. Tai mustia naisia, jotka menivät bussilakkoon rotusorron lopettamiseksi. Menneiden aikojen todellisia moraalisen kunnianhimon mestareita.

Heistä hän puhuu uusimmassa kirjassaan Moraalinen kunnianhimo.

Bregman halusi itsekin tehdä jotakin merkityksellistä. Niinpä hän kirjoitti uuden kirjan ja perusti Moraalisen kunnianhimon oppilaitoksen.

– Minulle se merkitsee merkityksellisintä tapaa viettää ne 80 000 tuntia, jotka keskimääräinen työura kestää, hän sanoo Ylen haastattelussa.

Pohjimmiltaan 37-vuotias Bregman haluaa seistä historian oikealla puolella ja saada muutkin tekemään niin.

– Aikamme tarvitsee moraalista kunnianhimoa. Käsissämme on demokratian luhistuminen, fasismin nousu ympäri maailman, ilmastonmuutos, seuraavan pandemian uhka, globaali köyhyys, epätasa-arvo, hän luettelee.

Bregmanin mukaan on olemassa ei-niin-kovin-hyödyllinen luokka. Se koostuu somevaikuttajista ja markkinoijista, lobbareista ja päälliköistä, pörssimeklareista ja yritysjuristeista. ”Heistä, jotka voivat mennä lakkoon maailman siitä kärsimättä”, hän kirjoittaa.

Sen sijaan siivoojille, roskakuskeille, opettajille, sairaanhoitajille, bussikuskeille ja pelastustyöntekijöille Bregmanin mukaan ei tarvitse saarnata moraalisesta kunnianhimosta.

Hän kritisoi ilmiötä, jossa lahjakkaat ihmiset – erityisesti huippuyliopistoista – suuntaavat uransa rahoitukseen, konsultointiin ja yritysjuridiikkaan. Hän kutsuu näitä kolmea alaa ”lahjakkuuden Bermudan kolmioksi”.

Taustalla on hänen mukaansa usein näiden alojen tarjoama arvostus ja kokemus ennen oikeiden intohimojen seuraamista.

Bregman syyllistää myös pari-kolmekymppisten joukon, joka unelmoi pääsevänsä eläkkeelle jo nuorena sijoitustensa avulla, tavoitteena eräänlainen vapaus, jolloin ei tarvitse tehdä enää mitään.

Vuoden 2019 Davosin talousfoorumissa talouseliittiäkin herätellyt historioitsija sanoo, että monet meistä tekevät aivan hyödyttömiä töitä suuren osan elämästään.

– Kuten eräs Facebook-työntekijä aikoinaan huokaisi: ”Sukupolveni lahjakkaimmat yksilöt miettivät keinoja, joilla saada ihmiset helpoimmin klikkaamaan mainoksia.”

Somevaikuttaja on nykyään arvostettu ammattilainen. Ammattilainen joka suoltaa paskaa saadakseen tykkäyksiä ja niiden myötä elantonsa. Oikeastaan niin helpolla kuin mahdollista.

Olen myös jo pitkän aikaa ihmetellyt lakimiehiä. Ihmisten itse keksimiä sääntöjä joita sitten lakimiesarmeijoiden kanssa yritetään kiertää mahdollisiman hyvin. Ihminen siis opiskelee ehkä 5-6 vuotta elämästään täyttä sontaa. On lakeja jotka pätevät, kutsumme niitä luonnonlaeiksi. Ihmisten lait? Harvoin pätevät, eivät missään.

Sen sijaan esimerkiksi siivoojien palkat ja arvostus on negatiivinen ja moni nyrpistää nenäänsä heille. Tosin kun siivoojat menevät (No, ei heidän sallita) lakkoon niin vaikutukset näkyvät jo päivässä. Jos lobbari menee lakkoon kukaan tuskin huomaa mitään. Paitsi yritykset joiden on lobattava asiansa päättäjille. Lienee heidän arvostuksensa sen hyödyn takia mitä tekevät suuryrityksille. En usko että kukaan lobbaa yksityisyrittäjää.

Ehkä on aika vaikea olla moraalisesti suoraselkäinen. Se kenen leipää syöt niin sen käskyjä tottelet. Upotat vaikka 100 myrkkytynnyriä mereen ja otat siitä vastuun jonkun yrityksen puolesta.

Toisaalta mikäs minä olen narisemaan? Narisen täällä näppäimistön ääressä yksin. Ihan hyvä idea tuollainen mutta en ole massojen ihminen vaikka asia olisi hyvä.

Ehkä vielä tuosta YLEn artikkelista tämä lainaus:

Bregman tarkoittaa muun muassa orjuuden vastustajia tai suffragetteja eli naisasialiikkeen aktiiveja. Tai mustia naisia, jotka menivät bussilakkoon rotusorron lopettamiseksi. Menneiden aikojen todellisia moraalisen kunnianhimon mestareita.

Heistä hän puhuu uusimmassa kirjassaan Moraalinen kunnianhimo.

[Naturalisti]

Menestyskirjailija kannustaa jättämään tyhjänpäiväiset työpaikat – suomalaisia liittyy nyt moraalisen kunnianhimon liikkeeseen

Hollantilais­kirjailija tuli tunnetuksi kirjallaan Hyvän historia. Nyt hän saarnaa ihmisten passiivi­suudesta. Uusi kirja Moraalinen kunnianhimo on saanut ihmiset liittymään säännöllisesti kokoontuviin rinkeihin.

https://yle.fi/a/74-20186318

Menestyskirjailija ja historioitsija Rutger Bregman on saanut aikaan kansanliikkeen, joka on rantautunut Suomeenkin. (...)

Kommenttiisi on kopioitu pitkän pätkän Ylen artikkelista, mutta mulle jäi epäselväksi, missä tarkoituksessa. Ketjun otsikko on "Moraalinen kunnianhimo", mutta et sanonut siitä itse mitään. Toisaalta kommenttisi olisi voinut olla lukuvinkki, mutta et arvioinut kirjaa mitenkään.

No, etsin sitten itse kirja-arvioita netistä (ilman tekoälyn apua) ja alla on ote yhden kirja-arvion lopusta – jäin edelleen kovasti ihmettelemään, mitä lopulta halusit kommentillasi sanoa.

---

PERUSTAISIMMEKO KULTIN?

Bregman kehottaa aktivisteja perustamaan kultin, vaikka sanalla on yleisessä kielenkäytössä negatiivinen merkitys. ’Kultilla’ hän viittaa vahvaan motivaatioon ja sitoutumiseen. Kirjan esimerkkitarina kultista on kuitenkin tyrmäävä. Kultin perustaja on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin takapiruna toimiva Piilaakson sijoittaja Peter Thiel, joka tunnetaan muun muassa demokratian vastaisista näkemyksistään. Thielin ”kultin” yksi jäsen on puolestaan Trumpin lähipiiriin kuuluva yrittäjä ja miljardööri Elon Musk. Esimerkissään Bregman ei näe mitään erikoista. Nyt Trump on ollut presidenttinä kaksi kuukautta, ja Bregmanin mainitsema kolmikko kumppaneineen on aiheuttanut jo niin suuret inhimilliset ja taloudelliset vahingot, että kirjan innoittaman aktivismin hyödyt lienevät niihin verrattuna mitättömät.

LUKIJALTA VAADITAAN KRIITTISYYTTÄ

Moraalisen kunnianhimon markkinointi sanoo, että kyseessä ei ole self-help-kirja, mutta sellainen se on. Kirja pyrkii auttamaan ihmisiä löytämään elämälleen tarkoitusta. Lukija löytää teoksesta hyvää pohdittavaa, ja se voi auttaa tunnistamaan tapoja, joilla maailmaa voi parantaa. Suomessakin kirja on inspiroinut muun muassa joulukuisen Lucia-neidon tukikampanjan sen jälkeen, kun tehtävään valittu Daniela Owusu oli joutunut rasistisen hyökkäyksen kohteeksi. Rutger Bregman on hyvällä asialla, mutta lukuisine puutteineen hänen teoksensa edellyttää lukijalta valveutuneisuutta.

PEKKA KANERVA
KTM, puhe- ja esiintymistaidon valmentaja

https://journal.fi/aikuiskasvatus/artic ... unnianhimo

[MooM]

Olihan siinä Deimoksen omia ajatuksia. Hän nosti esiin työntekijäryhmien arvostuksen, josta olen kyllä osin eri mieltä.

Esim someinfluensserit. En sanoisi, että ovat yleisesti arvostettuja, vaikka tilaajsansa arvostavat. Vaikka minusta he ovat samalla viivalla viihteen ja/tai elämäntyylin median tuottajien kanssa. Vaikka viihdeohjelmat, kevyt fiktio, harrastuskirjallisuus, ehkä runotkin yms.

Toinen kummasteluni on lakimiesten dissaus. Hyväpalkkaisia ja syyte/riitaprosessit on kankeita ja kalliita. Mutta,ei se vähennä sitä, että juristi on alan ammattilainen ja tarpeellinen sellainen. Anarkia on monelle kiva ja kuumottava ismi, kunnes joutuu itse sen uhriksi.

Siivoojista 100 % samaa mieltä. Tärkeä työ, joka jää yleensä muilta huomaamatta, kun se hoidetaan asiallisesti.

[KultaKikkare]

"Kuten eräs Facebook-työntekijä aikoinaan huokaisi: ”Sukupolveni lahjakkaimmat yksilöt miettivät keinoja, joilla saada ihmiset helpoimmin klikkaamaan mainoksia.”"

Ei ole kovinkaan montaa vuotta kun käytännössä kaikki tekoälykehitysduunit oli markkinointiskeidaa.

Siellä ne tuottaa paljon rahaa eli niiden kehitykseen käytetään paljon rahaa.

[Märkäruuti]

Siellä ne tuottaa paljon rahaa eli niiden kehitykseen käytetään paljon rahaa.

Tekoälyn kehitykseen käytetään käsittämättömiä summia. Jos osittautuu (kuten eräät asiantuntijat jo pelkäävät), että tuotos ei millään tule vastaamaan panostusta, kupla puhkeaa ja se on todella iso kupla.
Se ei tee tekoälystä sen huonompaa kuin se on nytkään, mutta pörssiromahduksen se saattaa aiheuttaa. hypetys on vähän liian korkealla.

[KultaKikkare]

Siellä ne tuottaa paljon rahaa eli niiden kehitykseen käytetään paljon rahaa.

Tekoälyn kehitykseen käytetään käsittämättömiä summia. Jos osittautuu (kuten eräät asiantuntijat jo pelkäävät), että tuotos ei millään tule vastaamaan panostusta, kupla puhkeaa ja se on todella iso kupla.
Se ei tee tekoälystä sen huonompaa kuin se on nytkään, mutta pörssiromahduksen se saattaa aiheuttaa. hypetys on vähän liian korkealla.

Juu, vähintään samanmoinen poksahdus kun dot-com bubblessa vuosituhannen alussa.

[Naturalisti]

Olihan siinä Deimoksen omia ajatuksia. Hän nosti esiin työntekijäryhmien arvostuksen, josta olen kyllä osin eri mieltä.

Esim someinfluensserit. En sanoisi, että ovat yleisesti arvostettuja, vaikka tilaajsansa arvostavat. Vaikka minusta he ovat samalla viivalla viihteen ja/tai elämäntyylin median tuottajien kanssa. Vaikka viihdeohjelmat, kevyt fiktio, harrastuskirjallisuus, ehkä runotkin yms.

Toinen kummasteluni on lakimiesten dissaus. Hyväpalkkaisia ja syyte/riitaprosessit on kankeita ja kalliita. Mutta,ei se vähennä sitä, että juristi on alan ammattilainen ja tarpeellinen sellainen. Anarkia on monelle kiva ja kuumottava ismi, kunnes joutuu itse sen uhriksi.

Siivoojista 100 % samaa mieltä. Tärkeä työ, joka jää yleensä muilta huomaamatta, kun se hoidetaan asiallisesti.

Joo, olihan siinä myös Deimoksen omia ajatuksia, mutta olisin halunnut kuulla niistä heti vähän enemmänkin.

Googlen kertoman perusteella kirjan ydinajatus, että lahjakkuus tulisi valjastaa maailman parantamiseen, ei merkityksettömiin töihin, on ilman muuta kannatettava. Ilmeisesti tämän jo vuosi sitten suomeksikin julkaistun kirjan nousu keskusteluun ja Ylen tuoreeseen juttuunkin liittyy Suomeen syntyneisiin moraalisen kunnianhimon piireihin.

Kiinnostaisi tietää tarkemmin onko nämä piirit vain turhautuneiden ihmisten terapiakerhoja, joiden avulla joku kerää rahaa vai olisiko ne todellisia kansalaiskeskustelun aktivoijia, mitä todellakin tarvittaisiin, jotta tämä ortodoksinen talouspolitiikka alkaisi saada vähän enemmän heterodoksisia sävyjä.

Kopsaan tähän kokonaan yhden nettikommentin, jonka luettuani päätin ottaa kirjan myös omalle lukulistalleni.

https://normisuorittaja.fi/2025/07/lahj ... -energiaa/
Lahjakkuus on väline ja kunnianhimo energiaa
Työkiireistä johtuen kirjojen lukeminen on jäänyt luvattoman vähälle. Niinpä olen hieman takamatkalla kaikkien business-trendien kanssa. Rutger Bregmanin Moraalista kunnianhimoa hehkutettiin erityisesti viime vuonna, mutta itse luin sen vasta nyt.

“Moraalinen kunnianhimo – Lakkaa haaskaamasta lahjojasi ja toteuta ihanteesi” (Atena, 2024) on hyvin lukijaystävällinen kokemus. Viesti on yksinkertainen ja suunnattu meille keskiluokkaisille, korkeasti koulutetuille: jos sinulla on osaamista ja kunnianhimoa,olisiko aika suunnata se yhteisen hyvän edistämiseksi? Kirjailija tökkii, mutta vielä varsin tylpällä tikulla jokaista löytämään sisäisen palonsa jonkun yhteiskunnallisesti merkityksellisen asian ratkaisemiseksi tai edistämiseksi.

Tärkein oppi, mikä jäi itselle mieleen, lukee otsikossa: lahjakkuus on väline hyvän saavuttamiseen, kunnianhimo aakaa energiaa sen toteuttamiseksi. Siksi ne eivät ole sidottuja johonkin tiettyyn, “ilmeiseen” asiaan ja tekemiseen, vaikka aika usein näin ajattelemme. “Kysymys kuuluu, mitä niillä ryhdyt tekemään.”

Kirja sisältää useita tarinoita ja esimerkkejä. Mielestäni kirjan tärkein arvo on kuitenkin tehdä niin sanotusta “maailmanparannuksesta” hyväksyttävää ja salonkikelpoista myös business-ihmisten keskuudessa.

Kunnianhimon suuntaaminen ihmiskunnan kannalta merkityksellisten asioiden edistämiseen ei mielestäni ole ollut business-verkostossa erityisen arvostettua. Päinvastoin, kunnon kapitalisti miettii ennen kaikkea (ja mielellään pelkästään) osakkeenomistajan saamaa arvoa, ja nykyisen, kahtiajakautuneen maailman mukaisesti muu on “kommunismia”. Moraalinen kunnianhimo on käsite, joka on helppo hyväksyä laajasti. Vaikka kaikki merkit osoittavat, että jatkuva kasvu on tullut tiensä päähän ja meidän pitäisi luoda talousrakenteemme uusiksi, mitään muutosta ajattelussa saati tekemisessä ei ole näköpiirissä.

Samalla olen myös sitä mieltä, että tavallisilla asiatuntijatyötä tekevillä on patoutunutta tarvetta käyttää lahjakkuutensa, energiansa ja osaamisensa aidosti hyvän edistämiseen. Tämän huomaa siitä, että ihmiset kuvailevat Linkedinissä milloin mitäkin piiperrystä “merkitykselliseksi” työksi. Merkityksellisyys keksitään, jos työ tai liiketoiminta ei luontaisesti sitä ole. Tämä on aika tyypillinen itsepetoksen muoto. Suurin osa meistä tekee työtä, jolla ei ole todellisuudessa juuri mitään merkityksellisyyttä isossa kuvassa. Olemme osa koneistoa, joka ylläpitää ylikulutusta ja vie samalla meitä kohti ympäristökatastrofia. Vaikka voisimme toimia toisin, emme toimi.

En voi kyllin painottaa, miten tärkeä tämä kolmas kohta on. Rob oli aivan yhtä lahjakas kaikkien kolmen vaiheen aikana, mutta vasta kun hän otti vähän etäisyyttä ja punnitsi vaihtoehtojaan huolella, hän alkoi vaikuttaa todella ratkaisevasti. Sinun ei siis pidä aloittaa kysymällä "Mikä on minun intohimoni?" vaan kysymällä "Miten voi vaikuttaa eniten?" - ja tämän jälkeen valitset roolin, joka sinulle sopii.
Kirjailijan viesti ei voisi olla selkeämpi: puheet on nyt puhuttu ja on aika ryhtyä toimeen.

Ja ollaan nyt rehellisiä: ei meillä 2000-luvulla “mukavaa elämää” elävillä todellisuudessa ole juurikaan moraalista kunnianhimoa. Välillä tuntuu, että moraalia ei ole enää laisinkaan, ja kunnianhimokin on pitkälti valjastettu jatkuvan kasvun välineeksi.

Bregmanin Moraallinen kunnianhimo on kuitenkin kirjoitettu kannustavasti ja inspiroivasti. Sitä voi suositella ihan kaikille, mutta erityisesti niille, joilla on valtaa, verkostoja ja kaikki mahdollisuudet tehdä aidosti merkityksellisiä asioita. Niin halutessaan.

PS. Pyysin Copilottia stilisoimaan tämänkin kommentin, mutta kun se alkoi sievistelenään (mitä se tekee toruistani huolimatta usein) ja lyhensi tätä sitaattia, päätin käyttää omaa versiotani.

[Naturalisti]

Siellä ne tuottaa paljon rahaa eli niiden kehitykseen käytetään paljon rahaa.

Tekoälyn kehitykseen käytetään käsittämättömiä summia. Jos osittautuu (kuten eräät asiantuntijat jo pelkäävät), että tuotos ei millään tule vastaamaan panostusta, kupla puhkeaa ja se on todella iso kupla.
Se ei tee tekoälystä sen huonompaa kuin se on nytkään, mutta pörssiromahduksen se saattaa aiheuttaa. hypetys on vähän liian korkealla.

Juu, vähintään samanmoinen poksahdus kun dot-com bubblessa vuosituhannen alussa.

Joo, mutta kuten totesin tuolla "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa" -keskustelussa ( viewtopic.php?p=415369#p415369), nykyinen tekoälykupla ei ole vain taloudellinen – se on myös teknologinen ja epistemologinen". Se virhe, että data ja sen prosessointi on erotettu eri moduleihin on korjattava. Muuten ei järkyttävän suurta tehontarveongelmaa voi ratkaista.

[HuuHaata]

Nuo kääntyvät yleensä ottaen aina täydeksi perseilyksi, jossa vastustetaan sitä mitä muutkin jo vastustavat. Mutta vielä äänekkäämmin ja vaatien lisää radikalismia.

[Naturalisti]

Nuo kääntyvät yleensä ottaen aina täydeksi perseilyksi, jossa vastustetaan sitä mitä muutkin jo vastustavat. Mutta vielä äänekkäämmin ja vaatien lisää radikalismia.

Tarkoittaako "nuo" kenties "moraalisen kunnianhimon piirejä"? Onko sulla niistä henkilökohtaisia kokemuksia vai mihin arviosinpetustuu?

[Naturalisti]

Tuore tutkimus paljastaa, miltä aloilta irtisanoudutaan nyt – ”Harva jaksaa tehdä mitä tahansa rahan takia”

https://yle.fi/a/74-20187742

Pettymykset työpaikan johtamisessa ja työn kuormittavuus ovat yleisimmät syyt työpaikasta irtisanoutumiseen. Asia selviää Duunitorin tuoreesta Työnhaku Suomessa -tutkimuksesta.

Sen mukaan 38 prosenttia suomalaisista on harkinnut nykyisestä työpaikastaan irtisanoutumista.

Ylen juttu vahvistaa tämän Moraalinen kunnianhimo -keskustelun ydinteesin: yhä useampi työntekijä kaipaa merkityksellisyyttä ja eettistä suuntaa työhönsä, eikä pelkkä palkka enää riitä motivaatioksi.

Moraalinen kunnianhimo kohtaa työelämän realiteetit

Ylen tuore juttu kertoo, että lähes 40 % suomalaisista harkitsee irtisanoutumista ja yli puolet olisi valmiita vaihtamaan alaa kokonaan. Asiakaspalvelu-, media- ja markkinointialat korostuvat erityisesti lähtöhalukkuudessa. Syyt? Pettymykset johtamiseen, työn kuormittavuus ja merkityksellisyyden puute. Tämä osuu suoraan Rutger Bregmanin Moraalinen kunnianhimo -kirjan ytimeen: ihmiset eivät halua käyttää lahjakkuuttaan ja energiaansa koneiston ylläpitämiseen, vaan etsivät tapoja vaikuttaa aidosti.

Tässä ketjussa on jo pohdittu, onko moraalisen kunnianhimon eetos vain keskiluokkaista idealismia vai todellinen muutosvoima. Ylen jutun valossa se näyttäytyy juuri siltä: hiljaisena kapinana merkityksettömyyttä vastaan. Kun työntekijät eivät enää jaksa tehdä “mitä tahansa rahan takia”, he alkavat kysyä Bregmanin avainkysymyksen: “Miten voi vaikuttaa eniten?”

Työelämän murros ja kansalaiskeskustelun mahdollisuus

Tämä murros tarjoaa tilaisuuden uudelle kansalaiskeskustelulle. Moraalisen kunnianhimon piirit – joista Yle aiemmin uutisoi – voivat toimia foorumeina, joissa työn merkitystä, yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja eettisiä uravalintoja pohditaan yhdessä. Ne eivät ole pelkkiä terapiakerhoja, vaan potentiaalisia heterodoksisen talousajattelun siemeniä, jotka haastavat nykyisen kasvukeskeisen logiikan.

Ylen jutussa asiantuntija Lauri Vaisto toteaa, että “harva jaksaa tehdä mitä tahansa rahan takia” – tämä ei ole vain yksilöllinen uupumus, vaan kulttuurinen käänne. Moraalinen kunnianhimo ei ole enää marginaalinen idea, vaan hiljalleen normalisoituva vaatimus työn mielekkyydelle ja yhteiskunnalliselle vastuulle.

Mihin suuntaan tästä?

Yhteiskunnallisessa keskustelussa tulisi nyt syventyä siihen, millaista johtamista, työorganisaatioita ja talousrakenteita tarvitaan, jotta moraalinen kunnianhimo ei jää yksilön taakaksi vaan muuttuu yhteiseksi normiksi. Miten esimerkiksi työelämän rakenteisiin voi sisällyttää vaikuttavuusmittareita, jotka tunnistavat työn yhteiskunnallisen arvon? Entä miten koulutusjärjestelmä voisi tukea eettistä urasuunnittelua?

Ylen jutun ja Bregmanin kirjan yhdistäminen tarjoaa hedelmällisen pohjan jatkokeskustelulle – ei vain siitä, miksi ihmiset lähtevät, vaan mihin he voisivat mennä, jos yhteiskunta tukisi moraalista kunnianhimoa rakenteellisesti.

[ID10T]

Siellä ne tuottaa paljon rahaa eli niiden kehitykseen käytetään paljon rahaa.

Tekoälyn kehitykseen käytetään käsittämättömiä summia. Jos osittautuu (kuten eräät asiantuntijat jo pelkäävät), että tuotos ei millään tule vastaamaan panostusta, kupla puhkeaa ja se on todella iso kupla.
Se ei tee tekoälystä sen huonompaa kuin se on nytkään, mutta pörssiromahduksen se saattaa aiheuttaa. hypetys on vähän liian korkealla.

Juu, vähintään samanmoinen poksahdus kun dot-com bubblessa vuosituhannen alussa.

Joo, mutta kuten totesin tuolla "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa" -keskustelussa ( viewtopic.php?p=415369#p415369), nykyinen tekoälykupla ei ole vain taloudellinen – se on myös teknologinen ja epistemologinen". Se virhe, että data ja sen prosessointi on erotettu eri moduleihin on korjattava. Muuten ei järkyttävän suurta tehontarveongelmaa voi ratkaista.

Ihmiselläkin on työmuisti ja pitkäkestoinen muisti, joten kyllä se tekoälykin tarvitsee erillistä massamuistia, muuten systeemi on liian haavoittuvainen.

Hiljattain koko Espanja oli ilman sähköä, ja jos tekoäly säilöö kaiken työmuistissa, on se entinen tekoäly laajamittaisten sähkökatkojen jälkeen. Espanjassa kyse oli todennäköisesti laiteviasta, mutta kyberrikollisuus ei katoa, vaikka sähköverkon kriittisiä osia kuinka varmennettaisiin. Etäkäyttö on hallinnan helpottamisen lisäksi myös uhka infrastruktuurille.

[MooM]

Siellä ne tuottaa paljon rahaa eli niiden kehitykseen käytetään paljon rahaa.

Tekoälyn kehitykseen käytetään käsittämättömiä summia. Jos osittautuu (kuten eräät asiantuntijat jo pelkäävät), että tuotos ei millään tule vastaamaan panostusta, kupla puhkeaa ja se on todella iso kupla.
Se ei tee tekoälystä sen huonompaa kuin se on nytkään, mutta pörssiromahduksen se saattaa aiheuttaa. hypetys on vähän liian korkealla.

Juu, vähintään samanmoinen poksahdus kun dot-com bubblessa vuosituhannen alussa.

Joo, mutta kuten totesin tuolla "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa" -keskustelussa ( viewtopic.php?p=415369#p415369), nykyinen tekoälykupla ei ole vain taloudellinen – se on myös teknologinen ja epistemologinen". Se virhe, että data ja sen prosessointi on erotettu eri moduleihin on korjattava. Muuten ei järkyttävän suurta tehontarveongelmaa voi ratkaista.

Ihmiselläkin on työmuisti ja pitkäkestoinen muisti, joten kyllä se tekoälykin tarvitsee erillistä massamuistia, muuten systeemi on liian haavoittuvainen.

Hiljattain koko Espanja oli ilman sähköä, ja jos tekoäly säilöö kaiken työmuistissa, on se entinen tekoäly laajamittaisten sähkökatkojen jälkeen. Espanjassa kyse oli todennäköisesti laiteviasta, mutta kyberrikollisuus ei katoa, vaikka sähköverkon kriittisiä osia kuinka varmennettaisiin. Etäkäyttö on hallinnan helpottamisen lisäksi myös uhka infrastruktuurille.

EI tekoäly toimi samalla logiikalla ja arkkitehtuurilla kuin aivot. Mutta jos analogioita hauaa hakea, se opetettu kielimalli sisältöineen on kuin ihmisen pitkäkestoinen muisti ja kaikki muodostuneet rakenteelliset ja toiminnalliset verkostot yms. Promptilla käynnistyy prosessi, joka käyttää sitä mallia "vastauksen" hakemiseen, eli aivoprosessit ja lyhytkestoinen muisti. Opetusdata vastaa kai sitten ihmisellä maailmaa ja yksilön kokemuksia.

Mallin rakenne ja algoritmit ehkä ovat sitten fyysisset aivot, sisältäen lajityypilliset piirteet plus geneettisen vaihtelun tuottamat erot yksilöiden lähtökohdissa.

[KultaKikkare]

Siellä ne tuottaa paljon rahaa eli niiden kehitykseen käytetään paljon rahaa.

Tekoälyn kehitykseen käytetään käsittämättömiä summia. Jos osittautuu (kuten eräät asiantuntijat jo pelkäävät), että tuotos ei millään tule vastaamaan panostusta, kupla puhkeaa ja se on todella iso kupla.
Se ei tee tekoälystä sen huonompaa kuin se on nytkään, mutta pörssiromahduksen se saattaa aiheuttaa. hypetys on vähän liian korkealla.

Juu, vähintään samanmoinen poksahdus kun dot-com bubblessa vuosituhannen alussa.

Joo, mutta kuten totesin tuolla "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa" -keskustelussa ( viewtopic.php?p=415369#p415369), nykyinen tekoälykupla ei ole vain taloudellinen – se on myös teknologinen ja epistemologinen". Se virhe, että data ja sen prosessointi on erotettu eri moduleihin on korjattava. Muuten ei järkyttävän suurta tehontarveongelmaa voi ratkaista.

Ei se varsinaisesti ole mikään virhe vaan seurausta alustasta jolla algoritmia ajetaan.

Nykyiset tekoälysukupolvet on vasta ensimmäisiä prototyyppejä. Niiden johdosta neuromorffisia prosessoreita kehitetään kovaa vauhtia ja ne tulee parantaan hyötysuhdetta roimasti.

[Naturalisti]

Siellä ne tuottaa paljon rahaa eli niiden kehitykseen käytetään paljon rahaa.

Tekoälyn kehitykseen käytetään käsittämättömiä summia. Jos osittautuu (kuten eräät asiantuntijat jo pelkäävät), että tuotos ei millään tule vastaamaan panostusta, kupla puhkeaa ja se on todella iso kupla.
Se ei tee tekoälystä sen huonompaa kuin se on nytkään, mutta pörssiromahduksen se saattaa aiheuttaa. hypetys on vähän liian korkealla.

Juu, vähintään samanmoinen poksahdus kun dot-com bubblessa vuosituhannen alussa.

Joo, mutta kuten totesin tuolla "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa" -keskustelussa ( viewtopic.php?p=415369#p415369), nykyinen tekoälykupla ei ole vain taloudellinen – se on myös teknologinen ja epistemologinen". Se virhe, että data ja sen prosessointi on erotettu eri moduleihin on korjattava. Muuten ei järkyttävän suurta tehontarveongelmaa voi ratkaista.

Ei se varsinaisesti ole mikään virhe vaan seurausta alustasta jolla algoritmia ajetaan.

Nykyiset tekoälysukupolvet on vasta ensimmäisiä prototyyppejä. Niiden johdosta neuromorffisia prosessoreita kehitetään kovaa vauhtia ja ne tulee parantaan hyötysuhdetta roimasti.

No, ehkä virhe oli väärä sana, mutta jokatapauksessa tuo datan ja prosessoinnin erottaminen eri moduleihin aiheuttaa massiivisen tiedonsiirtelytarpeen, josta suuri tehonkulutus viime kädessä johtuu.