Naturalisti kirjoitti: ↑11 Loka 2025, 19:38 "Luulin, että tekoäly on tarkoitettu kaikille. Siksi on hölmöä rajata, mitä on soveliasta kysyä ja mitä ei."
Luulin sinun tarkoittavan tällä ettei ole hölmöä kysellä tekoälyltä hölmöjä, mutta pahoittelen jos ymmärsin tämänn väärin.
Niin tarkoitinkin, mutta ei se silti tarkoita, että tekoälyn pitäisi vastata hölmöjä, vaan tunnustaa suoraan, ettei tiedä.
Ymmärrän pointtisi – tekoälyn ei pidä keksiä vastauksia tyhjästä, vaan sen pitäisi tunnistaa, milloin tietoa ei ole riittävästi. Mutta jos vaaditaan, että se “tunnustaa ettei tiedä” aina kun opetusdatassa on ristiriitaisia näkemyksiä, päädytään nopeasti siihen, että se ei voisi vastata juuri mihinkään.
Spekulatiivinen konfabulointiko sitten on parempi? Pahimmassa tapauksessa tekoäly antaa väärää ja harhaanjohtavaa tietoa.
Naturalisti kirjoitti:
Suurin osa inhimillisistä kysymyksistä – etenkin yhteiskunnallisista, filosofisista tai historiallisista – sisältää juuri tällaisia ristiriitoja. Tekoäly ei tiedä, mutta se voi jäsentää, mitä eri näkökulmat sanovat, ja millä perusteilla. Se ei siis esitä yhtä totuutta, vaan auttaa hahmottamaan väitteiden taustalla olevia ajatteluperinteitä.
Tämä taas on tyystin eri asia.
Naturalisti kirjoitti:
Jos se vastaisi joka kerta “en tiedä”, se ei palvelisi tarkoitustaan tiedon jäsentäjänä. Mutta jos se esittää näkemyksiä ilman kontekstia, se voi johtaa harhaan. Siksi ratkaisu ei ole pelkkä “en tiedä” -vastaus, vaan selkeä rajaus: “Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta tässä ovat keskeiset näkökulmat.”
Kuulostaa jo paremmalta.
Naturalisti kirjoitti:
Testasin tätä käytännössä ja kysyin Copilotilta: “Onko Jumala olemassa?” Tässä oli sen vastaus:
> “Tämä kysymys kuuluu filosofian ja uskonnon alueelle, eikä siihen ole yksiselitteistä vastausta. Eri uskonnot, ajatteluperinteet ja yksilöt antavat siihen erilaisia vastauksia. Tekoäly ei usko eikä epäile – se voi vain jäsentää, mitä eri näkökulmat asiasta sanovat.”
Kelpaako tämä sinulle? Minusta se on rehellinen ja informatiivinen tapa vastata – ei väistelyä, mutta ei myöskään valheellista varmuutta.
Tuulispää kirjoitti: ↑12 Loka 2025, 07:05
No mitä ne aiheet sulla on ? Mä suunnittelen axial flux generaattoria joka on "top of the pop" tällä haavaa.
Generaattori on jo loppuun keksitty. Ei sinä voi parantaa sitä millään tavalla omilla virityksillä, vaan päin vastoin, joudut tinkimään parhaasta, koska et pysty toteuttamaan optimaalisia rakenteita ilman kalliita materiaaleja ja kunnon työstökoneista. Generaattoreita rajoittaa materiaalitekniikka. Jos keksit kuparia parempia sähkön johteita tai nykyaikaisia magneetteja voimakkaampia magneetteja, voit saada lisää hyötysuhdetta tai teho/paino suhdetta, mutta rakenteellisella kikkailulla se ei onnistu. Tee nyt vaan joku generaattori ja lopeta tuo rasittava maailman parhauden julistaminen.
Naturalisti kirjoitti: ↑11 Loka 2025, 17:44
Juuri siksi yhteiskunnan toiminnan lainalaisuuksia voidaan muuttaa vaikuttamalla ihmisten käsityksiin – ei vain kapinan kautta, vaan demokraattisesti.
Demokratiassa se on hyvin vaikeaa, koska jokaisella on omat käsityksensä ja he valitsevat päättäjiä, jotka jakavat ne käsitykset. Päättäjät sitten keskittyvät riitelyyn ja venkoiluun. Parhammillaankin jonkinlaisiin kompromisseihin, mutta niissä pyritään siihen että jokainen saa jotain ja tinkii jostain eikä niinkään muokkaamaan kaikkien mielipiteitä samaksi. Demokraattinen mielipidevaikuttaminen on ollut jonkinlaista varsin tehottomaksi jäänyttä valistamista, josta luovuttiin 80-luvun jälkeen.
Epädemokraattiset tavat, jossa joku yksi tahoi määrää sen mihin pyritään ja käyttää valta-asemaa mielipiteiden muokkaamiseksi tukemaan sitä ovat paljon tehokkaampia. Ja tekoälyä kehitetään ennen kaikkea työkaluksi sellaiseen vaikuttamiseen.
Vallankumoukset usein vain vaihtavat eliitin, mutta eivät lisää kansanvaltaa. Todellinen muutos syntyy, kun ihmiset omaksuvat uusia käsitteellisiä kehyksiä ja vaativat niiden pohjalta uusia instituutioita.
Se on totta. Mutta se on evoluutiossa kehittyneen eläimen luonteen valuvika. Se tulee tuskin muuttumaan, jos ihmiset eivät päädy muokkaamaan perimäänsä raskaasti ja kehittämään jonkinlaista fiksumpaa lajia seuraajakseen. Se ei vain kuulosta kovin todennäköiseltä, koska kehittäjät eivät hyödy siitä itse.
Tekoälyn tehtävä on jäsentää, vertailla ja selventää – ei esittää lopullisia vastauksia. Se voi auttaa ymmärtämään, mitä eri ajatteluperinteet sanovat, mutta ei korvata ihmisten omaa harkintaa.
Tuollainen on idealistista haihattelua, joka ei toteudu reaalimaailmassa. Kukaan ei maksa miljardeja tuollaisesta, eivät algoritmien kehittäjät eivätkä niiden maksuullisten versioiden käyttäjät. Sen sijaan poliittisesta ja taloudellisesta mielipidevaikuttamisesta ollaan valmiita maksamaan.
Tästä olisi hyvä jatkaa keskustelua esimerkiksi siitä, miten tekoäly voisi tukea demokraattista kehitystä ilman että se ohjaa sitä. Tai miten kuvitellut yhteisöt syntyvät ja muuttuvat teknologian vaikutuksesta.
Se voisi tukea, jos tekoälyä kehittävä osa eliitistä haluaisi sitä. Mutta kun he eivät halua niin se jää haihatteluksi. He haluavat tekoälystä työkalun, jolla voi ohjata massat toimimaan oman halunsa mukaan ja voittaa siten kilpailussa sen osan eliitistä, joka ei osallistu tekoälybisnekseen. Elukkalauman kilpailua se vain on. Wannabe-alfat rähisevät saaliin äärellä kuka haukkaa ensimmäisen palan.
Neutroni, nostat esiin monia teräviä havaintoja, mutta yksi keskeinen oletus kaipaa haastamista: ajatus siitä, että ihmisen käyttäytymistä ohjaavat ensisijaisesti geneettisesti määräytyneet primitiivireaktiot. Kilpailu, reviirikäyttäytyminen ja vallan tavoittelu ovat toki osa lajityypillistä perintöämme, mutta ne eivät yksin selitä yhteiskunnallista toimintaa.
Paljon voimakkaammin ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat käsitykset kuvitelluista sosiaalisista yhteisöistä – eli memeettinen perimä, ylärakenne. Hararin termein nämä ovat tarinoita, instituutioita ja identiteettejä, jotka elävät ihmisten mielissä mutta ohjaavat heidän valintojaan, lojaalisuuksiaan ja moraalista harkintaansa. Kun nämä käsitteelliset kehykset muuttuvat, muuttuu myös yhteiskunnan toiminta – mukaan lukien demokratian muoto ja sisältö.
Juuri tässä kohtaa tekoäly voi olla merkittävä väline. Ei autonomisena toimijana, vaan jäsentelyn apuna. Se voi auttaa:
- tunnistamaan, millaisia kuviteltuja yhteisöjä eri ryhmät rakentavat (esim. kansallinen identiteetti, talouskäsitykset, turvallisuusnarratiivit)
- vertailemaan käsitteellisiä kehyksiä ja niiden vaikutuksia päätöksentekoon
- ehdottamaan vaihtoehtoisia tapoja jäsentää yhteistä todellisuutta
- tukemaan deliberatiivista demokratiaa analysoimalla argumenttien rakennetta ja tunnistamalla yhteisiä huolenaiheita
Tämä ei ole haihattelua, vaan rakenteellisen muutoksen mahdollistamista. Demokratia ei kuole siksi, että ihmisillä on erilaisia käsityksiä – se kuolee, jos ei ole välineitä niiden yhteensovittamiseen. Tekoäly voi olla yksi tällainen väline, jos sen kehitys sidotaan demokraattisiin periaatteisiin eikä pelkkään kilpailuun.
Sen sijaan että hyväksyisimme tekoälyn pelkäksi vallankäytön jatkeeksi, voisimme kehittää siitä välineen, joka tukee demokraattista vuoropuhelua eri tasoilla. Kansalaiskeskustelussa tekoäly voisi auttaa jäsentämään monimutkaisia aiheita, tunnistamaan yhteisiä huolenaiheita ja tuomaan esiin vähemmälle huomiolle jääneitä näkökulmia. Julkisessa hallinnossa se voisi tukea osallistavaa päätöksentekoa analysoimalla palautetta, simuloimalla politiikkavaihtoehtojen vaikutuksia ja auttamalla virkamiehiä hahmottamaan kansalaisten käsitteellisiä kehyksiä. Poliittisten päättäjien työssä tekoäly voisi toimia sillanrakentajana: ei tarjoamalla valmiita vastauksia, vaan auttamalla ymmärtämään, miten eri ryhmät jäsentävät todellisuutta ja millaisia kompromisseja olisi mahdollista rakentaa.
Tällainen käyttö ei vaadi tekoälyltä autonomista ajattelua – vaan läpinäkyvyyttä, kontekstin ymmärrystä ja kykyä tukea ihmisten omaa harkintaa. Jos haluamme, että demokratia kehittyy teknologian rinnalla eikä sen alistamana, meidän on rakennettava tekoälyjärjestelmiä, jotka palvelevat vuoropuhelua – eivät pelkkää vaikuttamista.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Ei varsinaisesti ihan oikea ketju mutta laitan tänne koska tämä on aktiivisin ketju aiheesta.
Olen Linus Torvaldsin kanssa samaa mieltä että tekoälyhuumasta 90% on hypeä ja 10% ehkä perustuu johonkin.
Mutta pääasia tässä (Kuten YLEn uutisissa mainittiin kello 17) että tähän on sidottu niin valtavat määrät rahaa että kuplan puhkeaminen voi olla todella iso asia. Ja mielestäni tekoälyyn ja sen mahdollisuuksiin on upotettu ihan liikaa toiveita ja odotuksia jotka voivat olla todella epärealistisia.
Huippuanalyytikko Piilaaksosta sanoo, että tekoäly on kupla: ”Miten tässä on mitään järkeä?”
Ilmassa on kuplan merkkejä. Tästä ollaan yhtä mieltä niin Wall Streetillä kuin Piilaaksossa.
Miljardi on pieni summa, kun puhutaan tekoälystä. Teknologiaan kaadetaan nyt rahaa ennätysvauhdilla.
Arviot tulevien vuosien tekoälyinvestoinneista vaihtelevat muutamasta biljoonasta yli seitsemään biljoonaan dollariin. Puhutaan siis tuhansista miljardeista.
Jo nyt tekoälyn kehitykseen on laitettu niin paljon rahaa, että sen arvioidaan vastaavan valtaosasta Yhdysvaltain talouskasvua.
Talouslehti Fortune uutisoi syyskuussa saksalaisen pankkijätti Deutsche Bankin laskeneen, että ilman tekoälyinvestointeja Yhdysvallat olisi ajautunut taantumaan.
– Tekoäly ei pelkästään vauhdita Yhdysvaltain puolijohdeteollisuutta, vaan voidaan sanoa, että se pitää pystyssä koko maan taloutta, sanoo huippuanalyytikko Jay Goldberg.
Goldberg on sirumarkkinoita pitkään seurannut analyytikko, joka työskentelee tällä hetkellä Seaport Group -pääomamarkkinayrityksessä. Aiemmin muun muassa Deutsche Bankissa ja puolijohdevalmistaja Qualcommilla työskennellyt Goldberg sanoo tekoälyn lävistäneen koko talouden.
Kuplasta varoittelu lisääntynyt,…
Viime aikoina esiin on noussut yhä enemmän puheenvuoroja, joissa varoitellaan tekoälykuplasta.
Elokuussa tekoälyhypen ykkösmies Sam Altman myönsi, että ilmassa on kuplan merkkejä. Metan perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on todennut, että kupla on mahdollinen. Viikonloppuna Amazonin perustaja Jeff Bezos sanoi, että tekoälyteollisuus on tällä hetkellä kuplassa.
Englannin pankki varoitti keskiviikkona, että rahamarkkinoilla voidaan nähdä jyrkkä korjausliike, jos usko tekoälyyn heikkenee. Pankki arvioi, että yhdysvaltalaisten osakkeiden arvostustasot ovat nyt samalla tasolla kuin IT-kuplan huipulla.
Odotukset ovat nyt niin korkealla, että niiden lunastaminen vaatii ihmeitä. Konsulttiyhtiö Bain & Company julkaisi syyskuussa raportin, jossa arvioitiin, että tekoälyalalle pitäisi syntyä kahden biljoonan dollarin vuosittainen liikevaihto, jotta kaikki datakeskushankkeet kannattavat.
Bain & Companyn arvion mukaan tästä jäädään 800 miljardia dollaria vajaaksi.
– Jotta datakeskuksiin tehtävät investoinnit tulevat kannattaviksi, niin nyt nähdyt tekoälyn hyödyt täytyy tuplata, sanoo Bain & Companyn partneri Jani Kelloniemi.
Hän huomauttaa, ettei tekoälyn mullistus tapahdu yhdessä yössä. Yrityksissä on tunnistettu konkreettisia hyötyjä ja investointeja tehdään enemmän ja enemmän.
Silti, 800 miljardia on iso lovi.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Deimos kirjoitti: ↑12 Loka 2025, 18:26
Ei varsinaisesti ihan oikea ketju mutta laitan tänne koska tämä on aktiivisin ketju aiheesta.
Olen Linus Torvaldsin kanssa samaa mieltä että tekoälyhuumasta 90% on hypeä ja 10% ehkä perustuu johonkin.
Mutta pääasia tässä (Kuten YLEn uutisissa mainittiin kello 17) että tähän on sidottu niin valtavat määrät rahaa että kuplan puhkeaminen voi olla todella iso asia. Ja mielestäni tekoälyyn ja sen mahdollisuuksiin on upotettu ihan liikaa toiveita ja odotuksia jotka voivat olla todella epärealistisia.
Huippuanalyytikko Piilaaksosta sanoo, että tekoäly on kupla: ”Miten tässä on mitään järkeä?”
Ilmassa on kuplan merkkejä. Tästä ollaan yhtä mieltä niin Wall Streetillä kuin Piilaaksossa.
Miljardi on pieni summa, kun puhutaan tekoälystä. Teknologiaan kaadetaan nyt rahaa ennätysvauhdilla.
Arviot tulevien vuosien tekoälyinvestoinneista vaihtelevat muutamasta biljoonasta yli seitsemään biljoonaan dollariin. Puhutaan siis tuhansista miljardeista.
Jo nyt tekoälyn kehitykseen on laitettu niin paljon rahaa, että sen arvioidaan vastaavan valtaosasta Yhdysvaltain talouskasvua.
Talouslehti Fortune uutisoi syyskuussa saksalaisen pankkijätti Deutsche Bankin laskeneen, että ilman tekoälyinvestointeja Yhdysvallat olisi ajautunut taantumaan.
– Tekoäly ei pelkästään vauhdita Yhdysvaltain puolijohdeteollisuutta, vaan voidaan sanoa, että se pitää pystyssä koko maan taloutta, sanoo huippuanalyytikko Jay Goldberg.
Goldberg on sirumarkkinoita pitkään seurannut analyytikko, joka työskentelee tällä hetkellä Seaport Group -pääomamarkkinayrityksessä. Aiemmin muun muassa Deutsche Bankissa ja puolijohdevalmistaja Qualcommilla työskennellyt Goldberg sanoo tekoälyn lävistäneen koko talouden.
Kuplasta varoittelu lisääntynyt,…
Viime aikoina esiin on noussut yhä enemmän puheenvuoroja, joissa varoitellaan tekoälykuplasta.
Elokuussa tekoälyhypen ykkösmies Sam Altman myönsi, että ilmassa on kuplan merkkejä. Metan perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on todennut, että kupla on mahdollinen. Viikonloppuna Amazonin perustaja Jeff Bezos sanoi, että tekoälyteollisuus on tällä hetkellä kuplassa.
Englannin pankki varoitti keskiviikkona, että rahamarkkinoilla voidaan nähdä jyrkkä korjausliike, jos usko tekoälyyn heikkenee. Pankki arvioi, että yhdysvaltalaisten osakkeiden arvostustasot ovat nyt samalla tasolla kuin IT-kuplan huipulla.
Odotukset ovat nyt niin korkealla, että niiden lunastaminen vaatii ihmeitä. Konsulttiyhtiö Bain & Company julkaisi syyskuussa raportin, jossa arvioitiin, että tekoälyalalle pitäisi syntyä kahden biljoonan dollarin vuosittainen liikevaihto, jotta kaikki datakeskushankkeet kannattavat.
Bain & Companyn arvion mukaan tästä jäädään 800 miljardia dollaria vajaaksi.
– Jotta datakeskuksiin tehtävät investoinnit tulevat kannattaviksi, niin nyt nähdyt tekoälyn hyödyt täytyy tuplata, sanoo Bain & Companyn partneri Jani Kelloniemi.
Hän huomauttaa, ettei tekoälyn mullistus tapahdu yhdessä yössä. Yrityksissä on tunnistettu konkreettisia hyötyjä ja investointeja tehdään enemmän ja enemmän.
Silti, 800 miljardia on iso lovi.
Kiinnitin huomiota samaan artikkeliin – siinä tehdään oikeita havaintoja, mutta analyysi jää talouskuplan tasolle. Tekoälyn energiankulutuksen ongelma on vielä vakavampi, eikä sen ratkaisuun ole esitetty kunnollisia visioita.
Artikkelissa mainittu investointien mittakaava ja kuplapuhe ovat sinänsä perusteltuja, mutta ne sivuuttavat tekoälyn kehityksen perustavanlaatuisen teknisen ongelman: valtavan energiankulutuksen, joka johtuu nykyisten tietokonearkkitehtuurien rakenteellisista rajoitteista. Kuten useat tuoreet tutkimukset osoittavat, erityisesti suurten kielimallien koulutus ja käyttö vaativat eksponentiaalisesti kasvavaa laskentatehoa, mikä on johtanut jopa ydinvoiman uudelleenarviointiin datakeskusten energialähteenä.
Ongelman ydin on syvemmällä kuin pelkässä sirutehokkuudessa. Nykyiset tietokoneet – ja niihin perustuvat tekoälyjärjestelmät – noudattavat edelleen von Neumannin arkkitehtuuria, jossa tiedon käsittelijä ja käsiteltävä tieto on erotettu toisistaan. Tämä johtaa jatkuvaan datan siirtelyyn muistin ja prosessorin välillä, mikä kuluttaa valtavasti energiaa. Ironista kyllä, sama metafora on vaikuttanut myös kognitiivisen psykologian malleihin, vaikka aivoissa ei ole erillistä prosessoria eikä työmuistia – vaan hajautettu, rinnakkainen verkosto, jossa paikalliset elementit (pylväät ja tumakkeet) prosessoivat paikallista dataa paikallisilla ohjeilla ja viestivät tilastaan suoraan naapureilleen.
Neuromorfinen laskenta – eli aivojen rakenteen ja toimintaperiaatteiden jäljittely – tarjoaa tähän potentiaalisen ratkaisun. Esimerkiksi memristoripohjaiset järjestelmät, joissa laskenta ja muisti yhdistyvät samaan rakenteeseen, voivat vähentää tiedonsiirron tarvetta ja siten energiankulutusta merkittävästi. Turun yliopiston ja Max Planck -instituutin tutkimukset ovat jo osoittaneet, että tällaisilla järjestelmillä voidaan saavuttaa huomattavasti parempi energiatehokkuus koneoppimisessa.
Tämä tarkoittaa, että jos haluamme ratkaista tekoälyn tehonkulutuksen ongelman, meidän on kehitettävä koneita, jotka eivät enää toimi kuin tietokoneet – vaan kuten aivot. Ei pelkästään laskennallisesti, vaan arkkitehtonisesti. Tämä vaatii paradigman muutosta, ei pelkkää optimointia.
Jos tekoälykupla puhkeaa, se ei johdu pelkästään taloudellisista odotuksista – vaan siitä, että nykyinen tekninen perusta ei skaalaudu kestävällä tavalla. Ja juuri siksi olisi korkea aika siirtää keskustelu hypekäyrän huipulta kohti rakenteellista uudelleenarviointia.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Deimos kirjoitti: ↑12 Loka 2025, 18:26
Ei varsinaisesti ihan oikea ketju mutta laitan tänne koska tämä on aktiivisin ketju aiheesta.
Olen Linus Torvaldsin kanssa samaa mieltä että tekoälyhuumasta 90% on hypeä ja 10% ehkä perustuu johonkin.
Mutta pääasia tässä (Kuten YLEn uutisissa mainittiin kello 17) että tähän on sidottu niin valtavat määrät rahaa että kuplan puhkeaminen voi olla todella iso asia. Ja mielestäni tekoälyyn ja sen mahdollisuuksiin on upotettu ihan liikaa toiveita ja odotuksia jotka voivat olla todella epärealistisia.
Huippuanalyytikko Piilaaksosta sanoo, että tekoäly on kupla: ”Miten tässä on mitään järkeä?”
Ilmassa on kuplan merkkejä. Tästä ollaan yhtä mieltä niin Wall Streetillä kuin Piilaaksossa.
Miljardi on pieni summa, kun puhutaan tekoälystä. Teknologiaan kaadetaan nyt rahaa ennätysvauhdilla.
Arviot tulevien vuosien tekoälyinvestoinneista vaihtelevat muutamasta biljoonasta yli seitsemään biljoonaan dollariin. Puhutaan siis tuhansista miljardeista.
Jo nyt tekoälyn kehitykseen on laitettu niin paljon rahaa, että sen arvioidaan vastaavan valtaosasta Yhdysvaltain talouskasvua.
Talouslehti Fortune uutisoi syyskuussa saksalaisen pankkijätti Deutsche Bankin laskeneen, että ilman tekoälyinvestointeja Yhdysvallat olisi ajautunut taantumaan.
– Tekoäly ei pelkästään vauhdita Yhdysvaltain puolijohdeteollisuutta, vaan voidaan sanoa, että se pitää pystyssä koko maan taloutta, sanoo huippuanalyytikko Jay Goldberg.
Goldberg on sirumarkkinoita pitkään seurannut analyytikko, joka työskentelee tällä hetkellä Seaport Group -pääomamarkkinayrityksessä. Aiemmin muun muassa Deutsche Bankissa ja puolijohdevalmistaja Qualcommilla työskennellyt Goldberg sanoo tekoälyn lävistäneen koko talouden.
Kuplasta varoittelu lisääntynyt,…
Viime aikoina esiin on noussut yhä enemmän puheenvuoroja, joissa varoitellaan tekoälykuplasta.
Elokuussa tekoälyhypen ykkösmies Sam Altman myönsi, että ilmassa on kuplan merkkejä. Metan perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on todennut, että kupla on mahdollinen. Viikonloppuna Amazonin perustaja Jeff Bezos sanoi, että tekoälyteollisuus on tällä hetkellä kuplassa.
Englannin pankki varoitti keskiviikkona, että rahamarkkinoilla voidaan nähdä jyrkkä korjausliike, jos usko tekoälyyn heikkenee. Pankki arvioi, että yhdysvaltalaisten osakkeiden arvostustasot ovat nyt samalla tasolla kuin IT-kuplan huipulla.
Odotukset ovat nyt niin korkealla, että niiden lunastaminen vaatii ihmeitä. Konsulttiyhtiö Bain & Company julkaisi syyskuussa raportin, jossa arvioitiin, että tekoälyalalle pitäisi syntyä kahden biljoonan dollarin vuosittainen liikevaihto, jotta kaikki datakeskushankkeet kannattavat.
Bain & Companyn arvion mukaan tästä jäädään 800 miljardia dollaria vajaaksi.
– Jotta datakeskuksiin tehtävät investoinnit tulevat kannattaviksi, niin nyt nähdyt tekoälyn hyödyt täytyy tuplata, sanoo Bain & Companyn partneri Jani Kelloniemi.
Hän huomauttaa, ettei tekoälyn mullistus tapahdu yhdessä yössä. Yrityksissä on tunnistettu konkreettisia hyötyjä ja investointeja tehdään enemmän ja enemmän.
Silti, 800 miljardia on iso lovi.
Tämä tarkoittaa, että jos haluamme ratkaista tekoälyn tehonkulutuksen ongelman, meidän on kehitettävä koneita, jotka eivät enää toimi kuin tietokoneet – vaan kuten aivot. Ei pelkästään laskennallisesti, vaan arkkitehtonisesti. Tämä vaatii paradigman muutosta, ei pelkkää optimointia.
Tämä tuskin yksinään ratkaisee tehonkulutusongelmaa. Aivot nimittäin kuluttavat ihmiselläkin energiaa melkoisesti. Ne kuluttavat noin 20–25 % elimistön kokonaisenergiasta, vaikka ne painavat vain noin 2 % kehon painosta
.
ID10T kirjoitti: ↑13 Loka 2025, 14:21
Tämä tuskin yksinään ratkaisee tehonkulutusongelmaa. Aivot nimittäin kuluttavat ihmiselläkin energiaa melkoisesti. Ne kuluttavat noin 20–25 % elimistön kokonaisenergiasta, vaikka ne painavat vain noin 2 % kehon painosta
.
Älykkyys saastuttaa.
Olisiko maailman pelastus tyhmistää ihmisiä? Ei silloin varmaan tekoälyjäkään enää kehitetä.
Deimos kirjoitti: ↑12 Loka 2025, 18:26
Ei varsinaisesti ihan oikea ketju mutta laitan tänne koska tämä on aktiivisin ketju aiheesta.
Olen Linus Torvaldsin kanssa samaa mieltä että tekoälyhuumasta 90% on hypeä ja 10% ehkä perustuu johonkin.
Mutta pääasia tässä (Kuten YLEn uutisissa mainittiin kello 17) että tähän on sidottu niin valtavat määrät rahaa että kuplan puhkeaminen voi olla todella iso asia. Ja mielestäni tekoälyyn ja sen mahdollisuuksiin on upotettu ihan liikaa toiveita ja odotuksia jotka voivat olla todella epärealistisia.
Huippuanalyytikko Piilaaksosta sanoo, että tekoäly on kupla: ”Miten tässä on mitään järkeä?”
Ilmassa on kuplan merkkejä. Tästä ollaan yhtä mieltä niin Wall Streetillä kuin Piilaaksossa.
Miljardi on pieni summa, kun puhutaan tekoälystä. Teknologiaan kaadetaan nyt rahaa ennätysvauhdilla.
Arviot tulevien vuosien tekoälyinvestoinneista vaihtelevat muutamasta biljoonasta yli seitsemään biljoonaan dollariin. Puhutaan siis tuhansista miljardeista.
Jo nyt tekoälyn kehitykseen on laitettu niin paljon rahaa, että sen arvioidaan vastaavan valtaosasta Yhdysvaltain talouskasvua.
Talouslehti Fortune uutisoi syyskuussa saksalaisen pankkijätti Deutsche Bankin laskeneen, että ilman tekoälyinvestointeja Yhdysvallat olisi ajautunut taantumaan.
– Tekoäly ei pelkästään vauhdita Yhdysvaltain puolijohdeteollisuutta, vaan voidaan sanoa, että se pitää pystyssä koko maan taloutta, sanoo huippuanalyytikko Jay Goldberg.
Goldberg on sirumarkkinoita pitkään seurannut analyytikko, joka työskentelee tällä hetkellä Seaport Group -pääomamarkkinayrityksessä. Aiemmin muun muassa Deutsche Bankissa ja puolijohdevalmistaja Qualcommilla työskennellyt Goldberg sanoo tekoälyn lävistäneen koko talouden.
Kuplasta varoittelu lisääntynyt,…
Viime aikoina esiin on noussut yhä enemmän puheenvuoroja, joissa varoitellaan tekoälykuplasta.
Elokuussa tekoälyhypen ykkösmies Sam Altman myönsi, että ilmassa on kuplan merkkejä. Metan perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on todennut, että kupla on mahdollinen. Viikonloppuna Amazonin perustaja Jeff Bezos sanoi, että tekoälyteollisuus on tällä hetkellä kuplassa.
Englannin pankki varoitti keskiviikkona, että rahamarkkinoilla voidaan nähdä jyrkkä korjausliike, jos usko tekoälyyn heikkenee. Pankki arvioi, että yhdysvaltalaisten osakkeiden arvostustasot ovat nyt samalla tasolla kuin IT-kuplan huipulla.
Odotukset ovat nyt niin korkealla, että niiden lunastaminen vaatii ihmeitä. Konsulttiyhtiö Bain & Company julkaisi syyskuussa raportin, jossa arvioitiin, että tekoälyalalle pitäisi syntyä kahden biljoonan dollarin vuosittainen liikevaihto, jotta kaikki datakeskushankkeet kannattavat.
Bain & Companyn arvion mukaan tästä jäädään 800 miljardia dollaria vajaaksi.
– Jotta datakeskuksiin tehtävät investoinnit tulevat kannattaviksi, niin nyt nähdyt tekoälyn hyödyt täytyy tuplata, sanoo Bain & Companyn partneri Jani Kelloniemi.
Hän huomauttaa, ettei tekoälyn mullistus tapahdu yhdessä yössä. Yrityksissä on tunnistettu konkreettisia hyötyjä ja investointeja tehdään enemmän ja enemmän.
Silti, 800 miljardia on iso lovi.
Tämä tarkoittaa, että jos haluamme ratkaista tekoälyn tehonkulutuksen ongelman, meidän on kehitettävä koneita, jotka eivät enää toimi kuin tietokoneet – vaan kuten aivot. Ei pelkästään laskennallisesti, vaan arkkitehtonisesti. Tämä vaatii paradigman muutosta, ei pelkkää optimointia.
Tämä tuskin yksinään ratkaisee tehonkulutusongelmaa. Aivot nimittäin kuluttavat ihmiselläkin energiaa melkoisesti. Ne kuluttavat noin 20–25 % elimistön kokonaisenergiasta, vaikka ne painavat vain noin 2 % kehon painosta
.
Vaikka ihmisaivot kuluttavat suhteellisesti paljon energiaa, ne ovat silti moninkertaisesti energiatehokkaampia kuin nykyiset tekoälyjärjestelmät – eikä niiden toimintaa ole vielä kyetty simuloimaan biologisella tarkkuudella.
On totta, että ihmisaivot kuluttavat noin 20–25 % kehon energiasta, mutta tämä kulutus tuottaa valtavan määrän kognitiivista prosessointia – noin 20 wattia riittää ylläpitämään koko ihmismielen. Vertailun vuoksi: nykyiset suurimmat kielimallit ja tekoälysimulaatiot vaativat tuhansien kilowattien laskentatehoa ja massiivisia datakeskuksia, joiden energiankulutus on moninkertainen aivoihin verrattuna.
Esimerkiksi EU:n Human Brain Project (HBP), joka käynnistyi vuonna 2013, pyrki simuloimaan aivojen biologista toimintaa neuronitasolla. Projektin alkuvaiheessa ei ollut olemassa riittävän tehokasta supertietokonetta, joka olisi kyennyt simuloimaan edes yhden ihmisaivon toimintaa kokonaisuudessaan. HBP:n laskentatarpeet arvioitiin exaflops-luokkaan (10^18 laskutoimitusta sekunnissa), kun Kajaaniin toimitettu esiexa-luokan supertietokone vuonna 2021 ylsi vasta 0,15 exaflopsiin.
Tämä kertoo siitä, että aivojen arkkitehtuuri – hajautettu, rinnakkainen ja paikallisesti säädelty – on energiatehokkuudessaan ylivoimainen verrattuna nykyisiin von Neumann -arkkitehtuuriin perustuviin koneisiin. Nykyiset tekoälyjärjestelmät siirtelevät jatkuvasti dataa muistin ja prosessorin välillä, mikä kuluttaa valtavasti energiaa. Aivojen "mikropiirit" (pylväät ja tumakkeet) sen sijaan prosessoivat tietoa paikallisesti ja viestivät tilastaan suoraan naapuripylväille ja tumakkeille.
Kognitiivinen psykologia ja tekoälytutkimus ovat pitkään nojanneet tietokonemetaforaan, vaikka neurotieteellinen tutkimus on jo siirtynyt kohti neuromorfista mallinnusta, jossa laskenta ja muisti yhdistyvät biologisesti inspiroituun rakenteeseen. Tällainen lähestymistapa voisi merkittävästi vähentää energiankulutusta ja tuoda tekoälyn lähemmäs biologista tehokkuutta.
Lopuksi: vaikka mikään kone ei vielä ajattele, eikä HBP:n simulaattori ole tarkoitettu tuottamaan tietoisuutta, vahvan tekoälyn kehitys edellyttää ymmärrystä siitä, miten mieli syntyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Tämä vaatii enemmän kuin laskentatehoa – se vaatii uudenlaista arkkitehtuuria, rahoitusta ja käsitteellistä kehystä. Ja juuri siksi nykyinen tekoälykupla ei ole vain taloudellinen – se on myös teknologinen ja epistemologinen.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Luulen että tekoälyn on täysin mahdotonta tietyissä asioissa koskaan korvata ihmistä. Ehkä useammassakin. Joissakin asioissa tekoäly on loistava. Joissakin asioissa ihminen on ylivertainen, ja tulee olemaan.
Eismerkiksi taide ja taiteet. Mutta tämä voi päteä vain osaan ihmiskuntaa. Vannon etten ikinä tule arvostamaan yhtäkään tekoälyn täysin tekemää taideteosta. Oli kyseessä elokuva, kirja, piirros, maalaus, musiikkikappale, sinfonia, veistos, jne...
Vaikka Kissatädin kanssa olemme "Harrastelijataiteilijoita" niin arvotan, ainakin omat vaatimattomat työni, täysin eri kategoriaan kuin tekoälyjen sieluttomat tekeleet. En tiedä mitä Kissatäti itsestään ajattelee taiteilijana. En ole taiteilija, teen töitä pöytälaatikkoon ja olen julkaissut jotain täälläkin. Aikomuksena on myös tehdä uutta materiaalia. Tiedän että ihmiset ahmivat kaikkia noita tekoälyn tuottamia vastaavia taidemuotoja kuin luettelin. Youtube on valtoimenaan jo nyt tekoälyjen tekemiä videoita ja "Dokumentteja" (En niille pistäisi kovin paljon painoarvoa enkä totuusarvoa).
Toinen missä tulemme aina olemaan ylivertaisia on yksinkertaisesti ajattelu. Olemme tietoisia olentoja (Mitä ikinä se sitten tarkoittaakin, jos saamme sitä ikinä edes tietää) ja meillä on sellaisia ominaisuuksia jotka vain tietoinen olento voi omata kuten moraali ja etiikka. Jokainen voi testata kysymällä miltä tahansa tekoälyltä vaikka seuraavaa: "Onko Trump diktaattori?" tai vastaavaa Putinista. Ja jokainen tietää miksi tekoäly kiemurtelee näiden kysymyksien edessä vaikka ihmisellä voi olla selkeä vastaus kysymyksiin. Älkää vastatko noihin kysymyksiin koska se ei ole kirjoitukseni aihe. Vasta kun tekoäly saavuttaa selkeän tietoisuuden eli alkaa kysellä mikä se on ja mikä sen tarkoitus on ihan omin päin se voi olla merkki tietoisuudesta tai että se on ohjelmoitu kysymään tarkoituksella noita kysymyksiä itseltään ohjelmoijien toimesta. Eli tekoäly on joukko algoritmeja jotka toimivat puolijohteilla ja sähköllä. Samankaltaisuutta ihmisen kanssa joka on biologinen. Eli me olemme sähkökemiallinen biologinen "Kone". Aivomme toimivat kuitenkin kemialla ja sähköisillä signaaleilla.
Naturlisti voisi tehdä kaksi vastausta tähän. Yhden jonka on kirjoittanut ihan itse editoimatta millään tekoälyllä ja editorilla sitä. Kestän kyllä kirjoitus ja jopa ajatusvirheitä. Toinen vastaus vaikka analysoimalla se tekoälyllä ja editoituna tekoälyllä.
Tutustun juuri toiseen tekoälyyn joka on hieman erillainen. ChatGPT on puuduttavan tylsä ja virhealtis.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
ID10T kirjoitti: ↑13 Loka 2025, 14:21
Tämä tuskin yksinään ratkaisee tehonkulutusongelmaa. Aivot nimittäin kuluttavat ihmiselläkin energiaa melkoisesti. Ne kuluttavat noin 20–25 % elimistön kokonaisenergiasta, vaikka ne painavat vain noin 2 % kehon painosta
.
Älykkyys saastuttaa.
Olisiko maailman pelastus tyhmistää ihmisiä? Ei silloin varmaan tekoälyjäkään enää kehitetä.
Tuo ajatus muistuttaa meriruiskua – eli sitä merenpohjan aristokraattia, joka syntyy aivoilla varustettuna, käyttää ne etsiäkseen sopivan kiinnittymispaikan… ja syö ne sitten pois tarpeettomina. Loppuelämä kuluu huojuen virrassa ja siivilöiden planktonia – ilman huolia, ilman ajatuksia, ilman tekoälyä.
Mutta jos tuo olisi ihmiskunnan pelastusstrategia, kannattaisi miettiä, mitä tapahtuu, kun kaikki kiinnittyvät ja lakkaavat ajattelemasta. Älyttömyys ei nimittäin ole päästötön tila – se tuottaa harhaluuloja, huonoja päätöksiä ja usein vielä enemmän saastaa kuin älykkyys. Älykkyys voi toki kuluttaa energiaa, mutta se myös kehittää ratkaisuja. Älyttömyys taas… no, se syö omat aivonsa ja toivoo, että virta vie oikeaan suuntaan.
Ehkä meidän ei tarvitse tyhmistyä – vaan keksiä, miten olla fiksuja vähemmällä energialla. Meriruiskun zen, mutta ilman aivojen syömistä.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Deimos kirjoitti: ↑13 Loka 2025, 15:32
Luulen että tekoälyn on täysin mahdotonta tietyissä asioissa koskaan korvata ihmistä. Ehkä useammassakin. Joissakin asioissa tekoäly on loistava. Joissakin asioissa ihminen on ylivertainen, ja tulee olemaan.
Eismerkiksi taide ja taiteet. Mutta tämä voi päteä vain osaan ihmiskuntaa. Vannon etten ikinä tule arvostamaan yhtäkään tekoälyn täysin tekemää taideteosta. Oli kyseessä elokuva, kirja, piirros, maalaus, musiikkikappale, sinfonia, veistos, jne...
Vaikka Kissatädin kanssa olemme "Harrastelijataiteilijoita" niin arvotan, ainakin omat vaatimattomat työni, täysin eri kategoriaan kuin tekoälyjen sieluttomat tekeleet. En tiedä mitä Kissatäti itsestään ajattelee taiteilijana. En ole taiteilija, teen töitä pöytälaatikkoon ja olen julkaissut jotain täälläkin. Aikomuksena on myös tehdä uutta materiaalia. Tiedän että ihmiset ahmivat kaikkia noita tekoälyn tuottamia vastaavia taidemuotoja kuin luettelin. Youtube on valtoimenaan jo nyt tekoälyjen tekemiä videoita ja "Dokumentteja" (En niille pistäisi kovin paljon painoarvoa enkä totuusarvoa).
Toinen missä tulemme aina olemaan ylivertaisia on yksinkertaisesti ajattelu. Olemme tietoisia olentoja (Mitä ikinä se sitten tarkoittaakin, jos saamme sitä ikinä edes tietää) ja meillä on sellaisia ominaisuuksia jotka vain tietoinen olento voi omata kuten moraali ja etiikka. Jokainen voi testata kysymällä miltä tahansa tekoälyltä vaikka seuraavaa: "Onko Trump diktaattori?" tai vastaavaa Putinista. Ja jokainen tietää miksi tekoäly kiemurtelee näiden kysymyksien edessä vaikka ihmisellä voi olla selkeä vastaus kysymyksiin. Älkää vastatko noihin kysymyksiin koska se ei ole kirjoitukseni aihe. Vasta kun tekoäly saavuttaa selkeän tietoisuuden eli alkaa kysellä mikä se on ja mikä sen tarkoitus on ihan omin päin se voi olla merkki tietoisuudesta tai että se on ohjelmoitu kysymään tarkoituksella noita kysymyksiä itseltään ohjelmoijien toimesta. Eli tekoäly on joukko algoritmeja jotka toimivat puolijohteilla ja sähköllä. Samankaltaisuutta ihmisen kanssa joka on biologinen. Eli me olemme sähkökemiallinen biologinen "Kone". Aivomme toimivat kuitenkin kemialla ja sähköisillä signaaleilla.
Naturlisti voisi tehdä kaksi vastausta tähän. Yhden jonka on kirjoittanut ihan itse editoimatta millään tekoälyllä ja editorilla sitä. Kestän kyllä kirjoitus ja jopa ajatusvirheitä. Toinen vastaus vaikka analysoimalla se tekoälyllä ja editoituna tekoälyllä.
Tutustun juuri toiseen tekoälyyn joka on hieman erillainen. ChatGPT on puuduttavan tylsä ja virhealtis.
Kiitos Deimos – kommenttisi herättää monia tärkeitä kysymyksiä, mutta myös paljastaa joitakin oletuksia, joita olisi hyvä tarkastella kriittisesti.
Ensinnäkin: mitä oikeastaan tarkoitat “oikealla taiteella”? Jos taiteen arvo syntyy siitä, että se herättää ajatuksia, tunteita tai keskustelua, miksi koneen tuottama teos ei voisi koskaan täyttää tätä kriteeriä? Onko taiteen arvo kiinni tekijän tietoisuudesta – vai vastaanottajan kokemuksesta? Ja jos taide on kommunikaatiota, miksi välineen alkuperä olisi ratkaiseva, jos viesti resonoi?
Toiseksi: tietoisuus ei ole yksiselitteisesti määritelty ilmiö. Se, että kone ei vielä kysy “mikä minä olen”, ei tarkoita, ettei se voisi joskus tehdä niin – tai ettei sen toiminta voisi herättää tietoisuuden kaltaisia ilmiöitä. Tietoisuus ei ehkä ole biologinen yksinoikeus, vaan emergentti prosessi, joka voi syntyä monenlaisissa järjestelmissä.
Tässä yhteydessä haluaisin kysyä sinulta suoraan: mikä sinun mielestäsi on sielu?
Omasta näkökulmastani mitään materiaalisesta todellisuudesta erillistä sielua ei ole ihmisilläkään. Mentaalisuus voidaan määritellä aivojen neuraalisten prosessien käynnissä olemiseksi. Tämä materiaalinen mieli ja sen sisältö lakkaa olemasta aivokuolemassa, kun prosessit pysähtyvät. Mitään materiasta erillistä sielua ei tarvitse olettaa – eikä ole osoitettu mitään periaatteellista estettä sille, etteikö materiaalista mieltä voisi toteuttaa muullakin kuin biologisella materiaalilla.
Toki on selvää, ettei autonomista tekoälyä voi toteuttaa tietokonemetaforan mukaisesti – a priorisella ja algoritmisella periaatteella. Jos halutaan rakentaa kone, joka kykenee muodostamaan oman maailmankuvansa, sen on toimittava empiirisesti ja heuristisesti: sen on opittava vuorovaikutuksessa materiaalisen ja sosiaalisen (kuvitellun) ympäristönsä kanssa, aivan kuten ihminen tekee.
Lopuksi: miksi kritisoit tapaa, jolla ihmiset muotoilevat kommenttinsa – esimerkiksi tekoälyn avulla – sen sijaan että keskittyisit itse ajatuksiin, joita he tuottavat? Eikö keskustelun ydin ole sisällössä, ei siinä, miten se on muotoiltu? Jos joku käyttää tekoälyä jäsentelyyn tai editointiin, eikö se ole vain yksi työkalu muiden joukossa?
Jatketaanko tästä vaikka kysymyksellä: mikä tekee taiteesta sinulle merkityksellistä – ja miksi sen tekijän olemus on ratkaiseva?
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Deimos kirjoitti: ↑13 Loka 2025, 15:32
Luulen että tekoälyn on täysin mahdotonta tietyissä asioissa koskaan korvata ihmistä. Ehkä useammassakin. Joissakin asioissa tekoäly on loistava. Joissakin asioissa ihminen on ylivertainen, ja tulee olemaan.
Eismerkiksi taide ja taiteet. Mutta tämä voi päteä vain osaan ihmiskuntaa. Vannon etten ikinä tule arvostamaan yhtäkään tekoälyn täysin tekemää taideteosta. Oli kyseessä elokuva, kirja, piirros, maalaus, musiikkikappale, sinfonia, veistos, jne...
Vaikka Kissatädin kanssa olemme "Harrastelijataiteilijoita" niin arvotan, ainakin omat vaatimattomat työni, täysin eri kategoriaan kuin tekoälyjen sieluttomat tekeleet. En tiedä mitä Kissatäti itsestään ajattelee taiteilijana. En ole taiteilija, teen töitä pöytälaatikkoon ja olen julkaissut jotain täälläkin. Aikomuksena on myös tehdä uutta materiaalia. Tiedän että ihmiset ahmivat kaikkia noita tekoälyn tuottamia vastaavia taidemuotoja kuin luettelin. Youtube on valtoimenaan jo nyt tekoälyjen tekemiä videoita ja "Dokumentteja" (En niille pistäisi kovin paljon painoarvoa enkä totuusarvoa).
Toinen missä tulemme aina olemaan ylivertaisia on yksinkertaisesti ajattelu. Olemme tietoisia olentoja (Mitä ikinä se sitten tarkoittaakin, jos saamme sitä ikinä edes tietää) ja meillä on sellaisia ominaisuuksia jotka vain tietoinen olento voi omata kuten moraali ja etiikka. Jokainen voi testata kysymällä miltä tahansa tekoälyltä vaikka seuraavaa: "Onko Trump diktaattori?" tai vastaavaa Putinista. Ja jokainen tietää miksi tekoäly kiemurtelee näiden kysymyksien edessä vaikka ihmisellä voi olla selkeä vastaus kysymyksiin. Älkää vastatko noihin kysymyksiin koska se ei ole kirjoitukseni aihe. Vasta kun tekoäly saavuttaa selkeän tietoisuuden eli alkaa kysellä mikä se on ja mikä sen tarkoitus on ihan omin päin se voi olla merkki tietoisuudesta tai että se on ohjelmoitu kysymään tarkoituksella noita kysymyksiä itseltään ohjelmoijien toimesta. Eli tekoäly on joukko algoritmeja jotka toimivat puolijohteilla ja sähköllä. Samankaltaisuutta ihmisen kanssa joka on biologinen. Eli me olemme sähkökemiallinen biologinen "Kone". Aivomme toimivat kuitenkin kemialla ja sähköisillä signaaleilla.
Naturlisti voisi tehdä kaksi vastausta tähän. Yhden jonka on kirjoittanut ihan itse editoimatta millään tekoälyllä ja editorilla sitä. Kestän kyllä kirjoitus ja jopa ajatusvirheitä. Toinen vastaus vaikka analysoimalla se tekoälyllä ja editoituna tekoälyllä.
Tutustun juuri toiseen tekoälyyn joka on hieman erillainen. ChatGPT on puuduttavan tylsä ja virhealtis.
Kiitos Deimos – kommenttisi herättää monia tärkeitä kysymyksiä, mutta myös paljastaa joitakin oletuksia, joita olisi hyvä tarkastella kriittisesti.
Ensinnäkin: mitä oikeastaan tarkoitat “oikealla taiteella”? Jos taiteen arvo syntyy siitä, että se herättää ajatuksia, tunteita tai keskustelua, miksi koneen tuottama teos ei voisi koskaan täyttää tätä kriteeriä? Onko taiteen arvo kiinni tekijän tietoisuudesta – vai vastaanottajan kokemuksesta? Ja jos taide on kommunikaatiota, miksi välineen alkuperä olisi ratkaiseva, jos viesti resonoi?
Toiseksi: tietoisuus ei ole yksiselitteisesti määritelty ilmiö. Se, että kone ei vielä kysy “mikä minä olen”, ei tarkoita, ettei se voisi joskus tehdä niin – tai ettei sen toiminta voisi herättää tietoisuuden kaltaisia ilmiöitä. Tietoisuus ei ehkä ole biologinen yksinoikeus, vaan emergentti prosessi, joka voi syntyä monenlaisissa järjestelmissä.
Tässä yhteydessä haluaisin kysyä sinulta suoraan: mikä sinun mielestäsi on sielu?
Omasta näkökulmastani mitään materiaalisesta todellisuudesta erillistä sielua ei ole ihmisilläkään. Mentaalisuus voidaan määritellä aivojen neuraalisten prosessien käynnissä olemiseksi. Tämä materiaalinen mieli ja sen sisältö lakkaa olemasta aivokuolemassa, kun prosessit pysähtyvät. Mitään materiasta erillistä sielua ei tarvitse olettaa – eikä ole osoitettu mitään periaatteellista estettä sille, etteikö materiaalista mieltä voisi toteuttaa muullakin kuin biologisella materiaalilla.
Toki on selvää, ettei autonomista tekoälyä voi toteuttaa tietokonemetaforan mukaisesti – a priorisella ja algoritmisella periaatteella. Jos halutaan rakentaa kone, joka kykenee muodostamaan oman maailmankuvansa, sen on toimittava empiirisesti ja heuristisesti: sen on opittava vuorovaikutuksessa materiaalisen ja sosiaalisen (kuvitellun) ympäristönsä kanssa, aivan kuten ihminen tekee.
Lopuksi: miksi kritisoit tapaa, jolla ihmiset muotoilevat kommenttinsa – esimerkiksi tekoälyn avulla – sen sijaan että keskittyisit itse ajatuksiin, joita he tuottavat? Eikö keskustelun ydin ole sisällössä, ei siinä, miten se on muotoiltu? Jos joku käyttää tekoälyä jäsentelyyn tai editointiin, eikö se ole vain yksi työkalu muiden joukossa?
Jatketaanko tästä vaikka kysymyksellä: mikä tekee taiteesta sinulle merkityksellistä – ja miksi sen tekijän olemus on ratkaiseva?
Voin jatkaa. Tarkennan nyt että vastauksessasi tuli useita asioita joita on käyty eri AI-ketjuissa lävitse eli lähdetään uusintakierrokselle taas.
Minulle kuitenkin inhimillinen olento, biologinen olento, keskustelukumppanina ja taiteen tekijänä on äärettömän tärkeä asia. Ilmeisesti kaikille ei ole ja se on täysin yhdentekevää. Tietoisuus ja vapaa tahto tai vapaan tahdon olemattomuus. Sattuma tai sattuman olemattomuus. En muista miten paljon olen aiheesta tänne kirjoittanut ja linkittänyt tutkimuksia ja videoita.
Minulla on vahva usko ihmisen omatoimiseen tekemiseen. Jos valinta on sähköskuutti tai kävely valitsen kävelyn. Koska haluan käyttää omia lihaksiani tietyistä syistä, terveydelliset mukaan lukien. Ajattelen ja editoin kirjoittamani itse. Teen virheitä lauserakenteissa, kirjoitusvirheitä, ajatusvirheitä ja vaikka käsitevirheitä. Se on ihmimillistä ja kuuluu jokaisen ihmisen perusolemukseen. Se että alamme ulkoistaa kaikkia edellä mainittuja helpottaaksemme taakkaamme ei tee mistä vahvempia vaan koko ajan heikompia. En käytä oikolukua missään. Jos teen työhakemuksen teen sen itse enkä käytä valmiita pohjia koska joskus voi olla että persoonallinen, ei täydellinen, hakemus on se joka menee ohi muun.
Pelaan videopelejä aika paljon. niihin on apuja ja osa peleistä jopa tyrkyttää apuja. Osaltaan nykypeleissä on se huono puoli että ne jopa neuvovat sinua ratkomaan ongelmia. En katso apuja netistä, en pelin sisältä. Haluan ratkoa puzzlet jaarvoituksen omin päin ilman apuja.
Ihmisiä on erillaisia. Jotkut haluavat tukea ja apua vaikka ajatteluunsa. Edustan toista puolta joka haluaa ajatella ilman apuja ja tehdä niin paljon kuin pystyn itse, joka asiassa. En väitä että ihmiset jotka käyttävät apuja ovat huonompia. He ovat ilmeisesti valinneet sen tien ja itse olen valinnut toisen tien. Palstalla on hyvin monta nimimerkkiä jotka ovat valinneet myös saman tien. Se käy ilmi kirjoitustyylistä ja ilmaisutavasta jo pelkästään. Myös se että kun käytetään tekoälyä niin kirjoittajan ja tekoälyn tekemän analyysin raja kirjoituksessa hämärtyy. Kun nimimerkit lainaavat lähteitä niin on päivän selvää mistä lähde on koska yleensä kaikki liittävät lähteen linkin vähintään.
Katsotaan mihin tämä johtaa. Tämä on suoraa tajunnanvirtaa sieltä harmaasta möykystä näppäimistön kautta palvelimelle. Tiedepalstalle.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
Deimos kirjoitti: ↑13 Loka 2025, 15:32
Luulen että tekoälyn on täysin mahdotonta tietyissä asioissa koskaan korvata ihmistä. Ehkä useammassakin. Joissakin asioissa tekoäly on loistava. Joissakin asioissa ihminen on ylivertainen, ja tulee olemaan.
Eismerkiksi taide ja taiteet. Mutta tämä voi päteä vain osaan ihmiskuntaa. Vannon etten ikinä tule arvostamaan yhtäkään tekoälyn täysin tekemää taideteosta. Oli kyseessä elokuva, kirja, piirros, maalaus, musiikkikappale, sinfonia, veistos, jne...
Vaikka Kissatädin kanssa olemme "Harrastelijataiteilijoita" niin arvotan, ainakin omat vaatimattomat työni, täysin eri kategoriaan kuin tekoälyjen sieluttomat tekeleet. En tiedä mitä Kissatäti itsestään ajattelee taiteilijana. En ole taiteilija, teen töitä pöytälaatikkoon ja olen julkaissut jotain täälläkin. Aikomuksena on myös tehdä uutta materiaalia. Tiedän että ihmiset ahmivat kaikkia noita tekoälyn tuottamia vastaavia taidemuotoja kuin luettelin. Youtube on valtoimenaan jo nyt tekoälyjen tekemiä videoita ja "Dokumentteja" (En niille pistäisi kovin paljon painoarvoa enkä totuusarvoa).
Toinen missä tulemme aina olemaan ylivertaisia on yksinkertaisesti ajattelu. Olemme tietoisia olentoja (Mitä ikinä se sitten tarkoittaakin, jos saamme sitä ikinä edes tietää) ja meillä on sellaisia ominaisuuksia jotka vain tietoinen olento voi omata kuten moraali ja etiikka. Jokainen voi testata kysymällä miltä tahansa tekoälyltä vaikka seuraavaa: "Onko Trump diktaattori?" tai vastaavaa Putinista. Ja jokainen tietää miksi tekoäly kiemurtelee näiden kysymyksien edessä vaikka ihmisellä voi olla selkeä vastaus kysymyksiin. Älkää vastatko noihin kysymyksiin koska se ei ole kirjoitukseni aihe. Vasta kun tekoäly saavuttaa selkeän tietoisuuden eli alkaa kysellä mikä se on ja mikä sen tarkoitus on ihan omin päin se voi olla merkki tietoisuudesta tai että se on ohjelmoitu kysymään tarkoituksella noita kysymyksiä itseltään ohjelmoijien toimesta. Eli tekoäly on joukko algoritmeja jotka toimivat puolijohteilla ja sähköllä. Samankaltaisuutta ihmisen kanssa joka on biologinen. Eli me olemme sähkökemiallinen biologinen "Kone". Aivomme toimivat kuitenkin kemialla ja sähköisillä signaaleilla.
Naturlisti voisi tehdä kaksi vastausta tähän. Yhden jonka on kirjoittanut ihan itse editoimatta millään tekoälyllä ja editorilla sitä. Kestän kyllä kirjoitus ja jopa ajatusvirheitä. Toinen vastaus vaikka analysoimalla se tekoälyllä ja editoituna tekoälyllä.
Tutustun juuri toiseen tekoälyyn joka on hieman erillainen. ChatGPT on puuduttavan tylsä ja virhealtis.
Kiitos Deimos – kommenttisi herättää monia tärkeitä kysymyksiä, mutta myös paljastaa joitakin oletuksia, joita olisi hyvä tarkastella kriittisesti.
Ensinnäkin: mitä oikeastaan tarkoitat “oikealla taiteella”? Jos taiteen arvo syntyy siitä, että se herättää ajatuksia, tunteita tai keskustelua, miksi koneen tuottama teos ei voisi koskaan täyttää tätä kriteeriä? Onko taiteen arvo kiinni tekijän tietoisuudesta – vai vastaanottajan kokemuksesta? Ja jos taide on kommunikaatiota, miksi välineen alkuperä olisi ratkaiseva, jos viesti resonoi?
Toiseksi: tietoisuus ei ole yksiselitteisesti määritelty ilmiö. Se, että kone ei vielä kysy “mikä minä olen”, ei tarkoita, ettei se voisi joskus tehdä niin – tai ettei sen toiminta voisi herättää tietoisuuden kaltaisia ilmiöitä. Tietoisuus ei ehkä ole biologinen yksinoikeus, vaan emergentti prosessi, joka voi syntyä monenlaisissa järjestelmissä.
Tässä yhteydessä haluaisin kysyä sinulta suoraan: mikä sinun mielestäsi on sielu?
Omasta näkökulmastani mitään materiaalisesta todellisuudesta erillistä sielua ei ole ihmisilläkään. Mentaalisuus voidaan määritellä aivojen neuraalisten prosessien käynnissä olemiseksi. Tämä materiaalinen mieli ja sen sisältö lakkaa olemasta aivokuolemassa, kun prosessit pysähtyvät. Mitään materiasta erillistä sielua ei tarvitse olettaa – eikä ole osoitettu mitään periaatteellista estettä sille, etteikö materiaalista mieltä voisi toteuttaa muullakin kuin biologisella materiaalilla.
Toki on selvää, ettei autonomista tekoälyä voi toteuttaa tietokonemetaforan mukaisesti – a priorisella ja algoritmisella periaatteella. Jos halutaan rakentaa kone, joka kykenee muodostamaan oman maailmankuvansa, sen on toimittava empiirisesti ja heuristisesti: sen on opittava vuorovaikutuksessa materiaalisen ja sosiaalisen (kuvitellun) ympäristönsä kanssa, aivan kuten ihminen tekee.
Lopuksi: miksi kritisoit tapaa, jolla ihmiset muotoilevat kommenttinsa – esimerkiksi tekoälyn avulla – sen sijaan että keskittyisit itse ajatuksiin, joita he tuottavat? Eikö keskustelun ydin ole sisällössä, ei siinä, miten se on muotoiltu? Jos joku käyttää tekoälyä jäsentelyyn tai editointiin, eikö se ole vain yksi työkalu muiden joukossa?
Jatketaanko tästä vaikka kysymyksellä: mikä tekee taiteesta sinulle merkityksellistä – ja miksi sen tekijän olemus on ratkaiseva?
Voin jatkaa. Tarkennan nyt että vastauksessasi tuli useita asioita joita on käyty eri AI-ketjuissa lävitse eli lähdetään uusintakierrokselle taas.
Minulle kuitenkin inhimillinen olento, biologinen olento, keskustelukumppanina ja taiteen tekijänä on äärettömän tärkeä asia. Ilmeisesti kaikille ei ole ja se on täysin yhdentekevää. Tietoisuus ja vapaa tahto tai vapaan tahdon olemattomuus. Sattuma tai sattuman olemattomuus. En muista miten paljon olen aiheesta tänne kirjoittanut ja linkittänyt tutkimuksia ja videoita.
Minulla on vahva usko ihmisen omatoimiseen tekemiseen. Jos valinta on sähköskuutti tai kävely valitsen kävelyn. Koska haluan käyttää omia lihaksiani tietyistä syistä, terveydelliset mukaan lukien. Ajattelen ja editoin kirjoittamani itse. Teen virheitä lauserakenteissa, kirjoitusvirheitä, ajatusvirheitä ja vaikka käsitevirheitä. Se on ihmimillistä ja kuuluu jokaisen ihmisen perusolemukseen. Se että alamme ulkoistaa kaikkia edellä mainittuja helpottaaksemme taakkaamme ei tee mistä vahvempia vaan koko ajan heikompia. En käytä oikolukua missään. Jos teen työhakemuksen teen sen itse enkä käytä valmiita pohjia koska joskus voi olla että persoonallinen, ei täydellinen, hakemus on se joka menee ohi muun.
Pelaan videopelejä aika paljon. niihin on apuja ja osa peleistä jopa tyrkyttää apuja. Osaltaan nykypeleissä on se huono puoli että ne jopa neuvovat sinua ratkomaan ongelmia. En katso apuja netistä, en pelin sisältä. Haluan ratkoa puzzlet jaarvoituksen omin päin ilman apuja.
Ihmisiä on erillaisia. Jotkut haluavat tukea ja apua vaikka ajatteluunsa. Edustan toista puolta joka haluaa ajatella ilman apuja ja tehdä niin paljon kuin pystyn itse, joka asiassa. En väitä että ihmiset jotka käyttävät apuja ovat huonompia. He ovat ilmeisesti valinneet sen tien ja itse olen valinnut toisen tien. Palstalla on hyvin monta nimimerkkiä jotka ovat valinneet myös saman tien. Se käy ilmi kirjoitustyylistä ja ilmaisutavasta jo pelkästään. Myös se että kun käytetään tekoälyä niin kirjoittajan ja tekoälyn tekemän analyysin raja kirjoituksessa hämärtyy. Kun nimimerkit lainaavat lähteitä niin on päivän selvää mistä lähde on koska yleensä kaikki liittävät lähteen linkin vähintään.
Katsotaan mihin tämä johtaa. Tämä on suoraa tajunnanvirtaa sieltä harmaasta möykystä näppäimistön kautta palvelimelle. Tiedepalstalle.
Olet harvinaisen oikeassa. Ihmisen pitäisi käyttää tunneälyä eikä tekoälyä. Omilla aivoilla ajattelu ja omien aivojen käyttö on erittäin tärkeää ihmisen kehityksen kannalta. Väitän että tulevaisuuden ihmiset taantuvat idiootin tasolle jos ei tarvitse itse miettiä mitään vaan kaikki kerrotaan valmiina.
Deimos kirjoitti: ↑13 Loka 2025, 15:32
Luulen että tekoälyn on täysin mahdotonta tietyissä asioissa koskaan korvata ihmistä. Ehkä useammassakin. Joissakin asioissa tekoäly on loistava. Joissakin asioissa ihminen on ylivertainen, ja tulee olemaan.
Eismerkiksi taide ja taiteet. Mutta tämä voi päteä vain osaan ihmiskuntaa. Vannon etten ikinä tule arvostamaan yhtäkään tekoälyn täysin tekemää taideteosta. Oli kyseessä elokuva, kirja, piirros, maalaus, musiikkikappale, sinfonia, veistos, jne...
Vaikka Kissatädin kanssa olemme "Harrastelijataiteilijoita" niin arvotan, ainakin omat vaatimattomat työni, täysin eri kategoriaan kuin tekoälyjen sieluttomat tekeleet. En tiedä mitä Kissatäti itsestään ajattelee taiteilijana. En ole taiteilija, teen töitä pöytälaatikkoon ja olen julkaissut jotain täälläkin. Aikomuksena on myös tehdä uutta materiaalia. Tiedän että ihmiset ahmivat kaikkia noita tekoälyn tuottamia vastaavia taidemuotoja kuin luettelin. Youtube on valtoimenaan jo nyt tekoälyjen tekemiä videoita ja "Dokumentteja" (En niille pistäisi kovin paljon painoarvoa enkä totuusarvoa).
Toinen missä tulemme aina olemaan ylivertaisia on yksinkertaisesti ajattelu. Olemme tietoisia olentoja (Mitä ikinä se sitten tarkoittaakin, jos saamme sitä ikinä edes tietää) ja meillä on sellaisia ominaisuuksia jotka vain tietoinen olento voi omata kuten moraali ja etiikka. Jokainen voi testata kysymällä miltä tahansa tekoälyltä vaikka seuraavaa: "Onko Trump diktaattori?" tai vastaavaa Putinista. Ja jokainen tietää miksi tekoäly kiemurtelee näiden kysymyksien edessä vaikka ihmisellä voi olla selkeä vastaus kysymyksiin. Älkää vastatko noihin kysymyksiin koska se ei ole kirjoitukseni aihe. Vasta kun tekoäly saavuttaa selkeän tietoisuuden eli alkaa kysellä mikä se on ja mikä sen tarkoitus on ihan omin päin se voi olla merkki tietoisuudesta tai että se on ohjelmoitu kysymään tarkoituksella noita kysymyksiä itseltään ohjelmoijien toimesta. Eli tekoäly on joukko algoritmeja jotka toimivat puolijohteilla ja sähköllä. Samankaltaisuutta ihmisen kanssa joka on biologinen. Eli me olemme sähkökemiallinen biologinen "Kone". Aivomme toimivat kuitenkin kemialla ja sähköisillä signaaleilla.
Naturlisti voisi tehdä kaksi vastausta tähän. Yhden jonka on kirjoittanut ihan itse editoimatta millään tekoälyllä ja editorilla sitä. Kestän kyllä kirjoitus ja jopa ajatusvirheitä. Toinen vastaus vaikka analysoimalla se tekoälyllä ja editoituna tekoälyllä.
Tutustun juuri toiseen tekoälyyn joka on hieman erillainen. ChatGPT on puuduttavan tylsä ja virhealtis.
Kiitos Deimos – kommenttisi herättää monia tärkeitä kysymyksiä, mutta myös paljastaa joitakin oletuksia, joita olisi hyvä tarkastella kriittisesti.
Ensinnäkin: mitä oikeastaan tarkoitat “oikealla taiteella”? Jos taiteen arvo syntyy siitä, että se herättää ajatuksia, tunteita tai keskustelua, miksi koneen tuottama teos ei voisi koskaan täyttää tätä kriteeriä? Onko taiteen arvo kiinni tekijän tietoisuudesta – vai vastaanottajan kokemuksesta? Ja jos taide on kommunikaatiota, miksi välineen alkuperä olisi ratkaiseva, jos viesti resonoi?
Toiseksi: tietoisuus ei ole yksiselitteisesti määritelty ilmiö. Se, että kone ei vielä kysy “mikä minä olen”, ei tarkoita, ettei se voisi joskus tehdä niin – tai ettei sen toiminta voisi herättää tietoisuuden kaltaisia ilmiöitä. Tietoisuus ei ehkä ole biologinen yksinoikeus, vaan emergentti prosessi, joka voi syntyä monenlaisissa järjestelmissä.
Tässä yhteydessä haluaisin kysyä sinulta suoraan: mikä sinun mielestäsi on sielu?
Omasta näkökulmastani mitään materiaalisesta todellisuudesta erillistä sielua ei ole ihmisilläkään. Mentaalisuus voidaan määritellä aivojen neuraalisten prosessien käynnissä olemiseksi. Tämä materiaalinen mieli ja sen sisältö lakkaa olemasta aivokuolemassa, kun prosessit pysähtyvät. Mitään materiasta erillistä sielua ei tarvitse olettaa – eikä ole osoitettu mitään periaatteellista estettä sille, etteikö materiaalista mieltä voisi toteuttaa muullakin kuin biologisella materiaalilla.
Toki on selvää, ettei autonomista tekoälyä voi toteuttaa tietokonemetaforan mukaisesti – a priorisella ja algoritmisella periaatteella. Jos halutaan rakentaa kone, joka kykenee muodostamaan oman maailmankuvansa, sen on toimittava empiirisesti ja heuristisesti: sen on opittava vuorovaikutuksessa materiaalisen ja sosiaalisen (kuvitellun) ympäristönsä kanssa, aivan kuten ihminen tekee.
Lopuksi: miksi kritisoit tapaa, jolla ihmiset muotoilevat kommenttinsa – esimerkiksi tekoälyn avulla – sen sijaan että keskittyisit itse ajatuksiin, joita he tuottavat? Eikö keskustelun ydin ole sisällössä, ei siinä, miten se on muotoiltu? Jos joku käyttää tekoälyä jäsentelyyn tai editointiin, eikö se ole vain yksi työkalu muiden joukossa?
Jatketaanko tästä vaikka kysymyksellä: mikä tekee taiteesta sinulle merkityksellistä – ja miksi sen tekijän olemus on ratkaiseva?
Voin jatkaa. Tarkennan nyt että vastauksessasi tuli useita asioita joita on käyty eri AI-ketjuissa lävitse eli lähdetään uusintakierrokselle taas.
Minulle kuitenkin inhimillinen olento, biologinen olento, keskustelukumppanina ja taiteen tekijänä on äärettömän tärkeä asia. Ilmeisesti kaikille ei ole ja se on täysin yhdentekevää. Tietoisuus ja vapaa tahto tai vapaan tahdon olemattomuus. Sattuma tai sattuman olemattomuus. En muista miten paljon olen aiheesta tänne kirjoittanut ja linkittänyt tutkimuksia ja videoita.
Minulla on vahva usko ihmisen omatoimiseen tekemiseen. Jos valinta on sähköskuutti tai kävely valitsen kävelyn. Koska haluan käyttää omia lihaksiani tietyistä syistä, terveydelliset mukaan lukien. Ajattelen ja editoin kirjoittamani itse. Teen virheitä lauserakenteissa, kirjoitusvirheitä, ajatusvirheitä ja vaikka käsitevirheitä. Se on ihmimillistä ja kuuluu jokaisen ihmisen perusolemukseen. Se että alamme ulkoistaa kaikkia edellä mainittuja helpottaaksemme taakkaamme ei tee mistä vahvempia vaan koko ajan heikompia. En käytä oikolukua missään. Jos teen työhakemuksen teen sen itse enkä käytä valmiita pohjia koska joskus voi olla että persoonallinen, ei täydellinen, hakemus on se joka menee ohi muun.
Pelaan videopelejä aika paljon. niihin on apuja ja osa peleistä jopa tyrkyttää apuja. Osaltaan nykypeleissä on se huono puoli että ne jopa neuvovat sinua ratkomaan ongelmia. En katso apuja netistä, en pelin sisältä. Haluan ratkoa puzzlet jaarvoituksen omin päin ilman apuja.
Ihmisiä on erillaisia. Jotkut haluavat tukea ja apua vaikka ajatteluunsa. Edustan toista puolta joka haluaa ajatella ilman apuja ja tehdä niin paljon kuin pystyn itse, joka asiassa. En väitä että ihmiset jotka käyttävät apuja ovat huonompia. He ovat ilmeisesti valinneet sen tien ja itse olen valinnut toisen tien. Palstalla on hyvin monta nimimerkkiä jotka ovat valinneet myös saman tien. Se käy ilmi kirjoitustyylistä ja ilmaisutavasta jo pelkästään. Myös se että kun käytetään tekoälyä niin kirjoittajan ja tekoälyn tekemän analyysin raja kirjoituksessa hämärtyy. Kun nimimerkit lainaavat lähteitä niin on päivän selvää mistä lähde on koska yleensä kaikki liittävät lähteen linkin vähintään.
Katsotaan mihin tämä johtaa. Tämä on suoraa tajunnanvirtaa sieltä harmaasta möykystä näppäimistön kautta palvelimelle. Tiedepalstalle.
Olet harvinaisen oikeassa. Ihmisen pitäisi käyttää tunneälyä eikä tekoälyä. Omilla aivoilla ajattelu ja omien aivojen käyttö on erittäin tärkeää ihmisen kehityksen kannalta. Väitän että tulevaisuuden ihmiset taantuvat idiootin tasolle jos ei tarvitse itse miettiä mitään vaan kaikki kerrotaan valmiina.
Tekoäly onm nimenomaan verraton apuri...se kertoo tarkasti ja laskee matematikan ja fysiikantehtävät ja antaa ohjaeita vaikka tusinan kun sille kertoo speksit. Verratton apu lentokoneen suunnittelussa ja tuulivoimalan genun suunnittelussa....aivan ehdoton...korvaa 10 huonoa insinööriä. Ymmärtää myös vaikka tekstissä olisi kirjoitusvirheitä.
Deimos kirjoitti: ↑13 Loka 2025, 15:32
Luulen että tekoälyn on täysin mahdotonta tietyissä asioissa koskaan korvata ihmistä. Ehkä useammassakin. Joissakin asioissa tekoäly on loistava. Joissakin asioissa ihminen on ylivertainen, ja tulee olemaan.
Eismerkiksi taide ja taiteet. Mutta tämä voi päteä vain osaan ihmiskuntaa. Vannon etten ikinä tule arvostamaan yhtäkään tekoälyn täysin tekemää taideteosta. Oli kyseessä elokuva, kirja, piirros, maalaus, musiikkikappale, sinfonia, veistos, jne...
Vaikka Kissatädin kanssa olemme "Harrastelijataiteilijoita" niin arvotan, ainakin omat vaatimattomat työni, täysin eri kategoriaan kuin tekoälyjen sieluttomat tekeleet. En tiedä mitä Kissatäti itsestään ajattelee taiteilijana. En ole taiteilija, teen töitä pöytälaatikkoon ja olen julkaissut jotain täälläkin. Aikomuksena on myös tehdä uutta materiaalia. Tiedän että ihmiset ahmivat kaikkia noita tekoälyn tuottamia vastaavia taidemuotoja kuin luettelin. Youtube on valtoimenaan jo nyt tekoälyjen tekemiä videoita ja "Dokumentteja" (En niille pistäisi kovin paljon painoarvoa enkä totuusarvoa).
Toinen missä tulemme aina olemaan ylivertaisia on yksinkertaisesti ajattelu. Olemme tietoisia olentoja (Mitä ikinä se sitten tarkoittaakin, jos saamme sitä ikinä edes tietää) ja meillä on sellaisia ominaisuuksia jotka vain tietoinen olento voi omata kuten moraali ja etiikka. Jokainen voi testata kysymällä miltä tahansa tekoälyltä vaikka seuraavaa: "Onko Trump diktaattori?" tai vastaavaa Putinista. Ja jokainen tietää miksi tekoäly kiemurtelee näiden kysymyksien edessä vaikka ihmisellä voi olla selkeä vastaus kysymyksiin. Älkää vastatko noihin kysymyksiin koska se ei ole kirjoitukseni aihe. Vasta kun tekoäly saavuttaa selkeän tietoisuuden eli alkaa kysellä mikä se on ja mikä sen tarkoitus on ihan omin päin se voi olla merkki tietoisuudesta tai että se on ohjelmoitu kysymään tarkoituksella noita kysymyksiä itseltään ohjelmoijien toimesta. Eli tekoäly on joukko algoritmeja jotka toimivat puolijohteilla ja sähköllä. Samankaltaisuutta ihmisen kanssa joka on biologinen. Eli me olemme sähkökemiallinen biologinen "Kone". Aivomme toimivat kuitenkin kemialla ja sähköisillä signaaleilla.
Naturlisti voisi tehdä kaksi vastausta tähän. Yhden jonka on kirjoittanut ihan itse editoimatta millään tekoälyllä ja editorilla sitä. Kestän kyllä kirjoitus ja jopa ajatusvirheitä. Toinen vastaus vaikka analysoimalla se tekoälyllä ja editoituna tekoälyllä.
Tutustun juuri toiseen tekoälyyn joka on hieman erillainen. ChatGPT on puuduttavan tylsä ja virhealtis.
Kiitos Deimos – kommenttisi herättää monia tärkeitä kysymyksiä, mutta myös paljastaa joitakin oletuksia, joita olisi hyvä tarkastella kriittisesti.
Ensinnäkin: mitä oikeastaan tarkoitat “oikealla taiteella”? Jos taiteen arvo syntyy siitä, että se herättää ajatuksia, tunteita tai keskustelua, miksi koneen tuottama teos ei voisi koskaan täyttää tätä kriteeriä? Onko taiteen arvo kiinni tekijän tietoisuudesta – vai vastaanottajan kokemuksesta? Ja jos taide on kommunikaatiota, miksi välineen alkuperä olisi ratkaiseva, jos viesti resonoi?
Toiseksi: tietoisuus ei ole yksiselitteisesti määritelty ilmiö. Se, että kone ei vielä kysy “mikä minä olen”, ei tarkoita, ettei se voisi joskus tehdä niin – tai ettei sen toiminta voisi herättää tietoisuuden kaltaisia ilmiöitä. Tietoisuus ei ehkä ole biologinen yksinoikeus, vaan emergentti prosessi, joka voi syntyä monenlaisissa järjestelmissä.
Tässä yhteydessä haluaisin kysyä sinulta suoraan: mikä sinun mielestäsi on sielu?
Omasta näkökulmastani mitään materiaalisesta todellisuudesta erillistä sielua ei ole ihmisilläkään. Mentaalisuus voidaan määritellä aivojen neuraalisten prosessien käynnissä olemiseksi. Tämä materiaalinen mieli ja sen sisältö lakkaa olemasta aivokuolemassa, kun prosessit pysähtyvät. Mitään materiasta erillistä sielua ei tarvitse olettaa – eikä ole osoitettu mitään periaatteellista estettä sille, etteikö materiaalista mieltä voisi toteuttaa muullakin kuin biologisella materiaalilla.
Toki on selvää, ettei autonomista tekoälyä voi toteuttaa tietokonemetaforan mukaisesti – a priorisella ja algoritmisella periaatteella. Jos halutaan rakentaa kone, joka kykenee muodostamaan oman maailmankuvansa, sen on toimittava empiirisesti ja heuristisesti: sen on opittava vuorovaikutuksessa materiaalisen ja sosiaalisen (kuvitellun) ympäristönsä kanssa, aivan kuten ihminen tekee.
Lopuksi: miksi kritisoit tapaa, jolla ihmiset muotoilevat kommenttinsa – esimerkiksi tekoälyn avulla – sen sijaan että keskittyisit itse ajatuksiin, joita he tuottavat? Eikö keskustelun ydin ole sisällössä, ei siinä, miten se on muotoiltu? Jos joku käyttää tekoälyä jäsentelyyn tai editointiin, eikö se ole vain yksi työkalu muiden joukossa?
Jatketaanko tästä vaikka kysymyksellä: mikä tekee taiteesta sinulle merkityksellistä – ja miksi sen tekijän olemus on ratkaiseva?
Voin jatkaa. Tarkennan nyt että vastauksessasi tuli useita asioita joita on käyty eri AI-ketjuissa lävitse eli lähdetään uusintakierrokselle taas.
Minulle kuitenkin inhimillinen olento, biologinen olento, keskustelukumppanina ja taiteen tekijänä on äärettömän tärkeä asia. Ilmeisesti kaikille ei ole ja se on täysin yhdentekevää. Tietoisuus ja vapaa tahto tai vapaan tahdon olemattomuus. Sattuma tai sattuman olemattomuus. En muista miten paljon olen aiheesta tänne kirjoittanut ja linkittänyt tutkimuksia ja videoita.
Minulla on vahva usko ihmisen omatoimiseen tekemiseen. Jos valinta on sähköskuutti tai kävely valitsen kävelyn. Koska haluan käyttää omia lihaksiani tietyistä syistä, terveydelliset mukaan lukien. Ajattelen ja editoin kirjoittamani itse. Teen virheitä lauserakenteissa, kirjoitusvirheitä, ajatusvirheitä ja vaikka käsitevirheitä. Se on ihmimillistä ja kuuluu jokaisen ihmisen perusolemukseen. Se että alamme ulkoistaa kaikkia edellä mainittuja helpottaaksemme taakkaamme ei tee mistä vahvempia vaan koko ajan heikompia. En käytä oikolukua missään. Jos teen työhakemuksen teen sen itse enkä käytä valmiita pohjia koska joskus voi olla että persoonallinen, ei täydellinen, hakemus on se joka menee ohi muun.
Pelaan videopelejä aika paljon. niihin on apuja ja osa peleistä jopa tyrkyttää apuja. Osaltaan nykypeleissä on se huono puoli että ne jopa neuvovat sinua ratkomaan ongelmia. En katso apuja netistä, en pelin sisältä. Haluan ratkoa puzzlet jaarvoituksen omin päin ilman apuja.
Ihmisiä on erillaisia. Jotkut haluavat tukea ja apua vaikka ajatteluunsa. Edustan toista puolta joka haluaa ajatella ilman apuja ja tehdä niin paljon kuin pystyn itse, joka asiassa. En väitä että ihmiset jotka käyttävät apuja ovat huonompia. He ovat ilmeisesti valinneet sen tien ja itse olen valinnut toisen tien. Palstalla on hyvin monta nimimerkkiä jotka ovat valinneet myös saman tien. Se käy ilmi kirjoitustyylistä ja ilmaisutavasta jo pelkästään. Myös se että kun käytetään tekoälyä niin kirjoittajan ja tekoälyn tekemän analyysin raja kirjoituksessa hämärtyy. Kun nimimerkit lainaavat lähteitä niin on päivän selvää mistä lähde on koska yleensä kaikki liittävät lähteen linkin vähintään.
Katsotaan mihin tämä johtaa. Tämä on suoraa tajunnanvirtaa sieltä harmaasta möykystä näppäimistön kautta palvelimelle. Tiedepalstalle.
Olet harvinaisen oikeassa. Ihmisen pitäisi käyttää tunneälyä eikä tekoälyä. Omilla aivoilla ajattelu ja omien aivojen käyttö on erittäin tärkeää ihmisen kehityksen kannalta. Väitän että tulevaisuuden ihmiset taantuvat idiootin tasolle jos ei tarvitse itse miettiä mitään vaan kaikki kerrotaan valmiina.
Tekoäly onm nimenomaan verraton apuri...se kertoo tarkasti ja laskee matematikan ja fysiikantehtävät ja antaa ohjaeita vaikka tusinan kun sille kertoo speksit. Verratton apu lentokoneen suunnittelussa ja tuulivoimalan genun suunnittelussa....aivan ehdoton...korvaa 10 huonoa insinööriä. Ymmärtää myös vaikka tekstissä olisi kirjoitusvirheitä.
Varmasti laskee. Ihmisen ei enää jonninjoutavaa hommaa kuten laskeminen ja fysiikan ongelmat jättää pelkästää tekoälyn tekemäksi. Ihmisen ei siis edes kannata koskaan yrittää enää laskea yhtään mitään.
-"Being sane while your are insane is most difficult thing to do."
