MaaKuun sidos?

[Susa]

Ihan minkä tahansa suhteen, koska se nopeus on kaikille sama.

Nyt kyllä yllätit, kun noin nopeasti opit, että valon nopeuksia tyhjiössä onkin vain yksi - valonnopeus c..

Kun olette Gossun kanssa samalla ymmärrystasolla, yritä nyt saada hänet uskomaan, että kaksi rinnan kulkevaa valonsädettä kulkevat samalla nopeudella c, riippumatta eri nopeuksilla liikkuvista valolähteistä.

Kontra leikkii kylän vanhinta ja viisainta, palstan vanhin hän voi olla. mutta myös hokarin.
Käyttääköhän hän Seni man tuotteita vain öisin, vai myös päivisin?

Kun kappaleet ovat toistensa vaikutuksen ulkopuolella ja lähenevät toisiaan, niiden massaa alkaa muuttua potentiaalienergiaksi ja liike-energiaksi yhtälön E = mc² mukaan.

Massa ei muutu miksikään senkin vanha horisko.

Vanha kansanviisaus sanoo: Hullun ja humalaisen kanssa ei pidä ryhtyä väittelyyn. Siihen voi lisätä jatkoksi .... eikä keskutelupalstojen ääliötrollien kanssa.

Kukaan viisas ei väitä että "Kun kappaleet ovat toistensa vaikutuksen ulkopuolella ja lähenevät toisiaan, niiden massaa alkaa muuttua potentiaalienergiaksi ja liike-energiaksi yhtälön E = mc² mukaan. "
Onko tuollaisen väittäjä siis hullu, humalainen vai keskustelupalstan ääliötrolli?

[Kontra]

Nyt kyllä yllätit, kun noin nopeasti opit, että valon nopeuksia tyhjiössä onkin vain yksi - valonnopeus c..

Kun olette Gossun kanssa samalla ymmärrystasolla, yritä nyt saada hänet uskomaan, että kaksi rinnan kulkevaa valonsädettä kulkevat samalla nopeudella c, riippumatta eri nopeuksilla liikkuvista valolähteistä.

Kontra leikkii kylän vanhinta ja viisainta, palstan vanhin hän voi olla. mutta myös hokarin.
Käyttääköhän hän Seni man tuotteita vain öisin, vai myös päivisin?

Kun kappaleet ovat toistensa vaikutuksen ulkopuolella ja lähenevät toisiaan, niiden massaa alkaa muuttua potentiaalienergiaksi ja liike-energiaksi yhtälön E = mc² mukaan.

Massa ei muutu miksikään senkin vanha horisko.

Vanha kansanviisaus sanoo: Hullun ja humalaisen kanssa ei pidä ryhtyä väittelyyn. Siihen voi lisätä jatkoksi .... eikä keskutelupalstojen ääliötrollien kanssa.

Kukaan viisas ei väitä että "Kun kappaleet ovat toistensa vaikutuksen ulkopuolella ja lähenevät toisiaan, niiden massaa alkaa muuttua potentiaalienergiaksi ja liike-energiaksi yhtälön E = mc² mukaan. "
Onko tuollaisen väittäjä siis hullu, humalainen vai keskustelupalstan ääliötrolli?

Eihän siinä ole mitään tuomittavaa, ettette sinä ja Gossu usko tieteen käsityksiä, mutta se on tuomittavaa, että julistatte tieteen vastaisia uskomuksianne täällä, kun jotkut fysiikasta kiinnostuneet voivat hakea täältä vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Sen vuoksi minäkin Tiede-lehden keskustelupalstalla aloitin, ja sainkin pätevää opetusta täydentämään puutteellisia ja vääriä käsityksiäni fysiikasta. Kyllähän minäkin joskus protestoin, mutta kun huomasin olevani väärässä, muutin käsityksini, ja olen ollut kiitollinen kaikille opettajilleni.

[Susa]

Sen vuoksi minäkin Tiede-lehden keskustelupalstalla aloitin, ja sainkin pätevää opetusta täydentämään puutteellisia ja vääriä käsityksiäni fysiikasta. Kyllähän minäkin joskus protestoin, mutta kun huomasin olevani väärässä, muutin käsityksini, ja olen ollut kiitollinen kaikille opettajilleni.

Kuka näistä opettajistasi opetti sinulle , että "Kun kappaleet ovat toistensa vaikutuksen ulkopuolella ja lähenevät toisiaan, niiden massaa alkaa muuttua potentiaalienergiaksi ja liike-energiaksi yhtälön E = mc² mukaan. "?

[Kontra]

Sen vuoksi minäkin Tiede-lehden keskustelupalstalla aloitin, ja sainkin pätevää opetusta täydentämään puutteellisia ja vääriä käsityksiäni fysiikasta. Kyllähän minäkin joskus protestoin, mutta kun huomasin olevani väärässä, muutin käsityksini, ja olen ollut kiitollinen kaikille opettajilleni.

Kuka näistä opettajistasi opetti sinulle , että "Kun kappaleet ovat toistensa vaikutuksen ulkopuolella ja lähenevät toisiaan, niiden massaa alkaa muuttua potentiaalienergiaksi ja liike-energiaksi yhtälön E = mc² mukaan. "?

En muista kaikkien nimimerkkejä.
Aluksi funtsin sidosenergian olemusta pesällisen klapeja poltossa vapautuvan sidosenergian tuottamaa massakatoa, ydinenergian massakatoa ja yleensä minkä tahansa energian massaa. Sitten funtsin Maan ja Kuun keskinäistä systeemiä, kun joku puuttui kommentointiini. Sanoi, että suurin yhteisenergia on silloin, kun taivaankappaleet ovat toistensa gravitaatioiden ulottumattomissa (käytännöllisesti). Sitten Lentotaidoton selitti sian teurastuksen esimerkillä, miten paloiteltu sika painaa enemmän kuin kokonainen sika. JPI:n kanssa hommaa sitten selviteltiin ja päädyttiin noihin esittämiini yhtälöihin.

[Susa]

Aluksi funtsin sidosenergian olemusta pesällisen klapeja poltossa vapautuvan sidosenergian tuottamaa massakatoa, ydinenergian massakatoa ja yleensä minkä tahansa energian massaa. Sitten funtsin Maan ja Kuun keskinäistä systeemiä, kun joku puuttui kommentointiini. Sanoi, että suurin yhteisenergia on silloin, kun taivaankappaleet ovat toistensa gravitaatioiden ulottumattomissa (käytännöllisesti). Sitten Lentotaidoton selitti sian teurastuksen esimerkillä, miten paloiteltu sika painaa enemmän kuin kokonainen sika. JPI:n kanssa hommaa sitten selviteltiin ja päädyttiin noihin esittämiini yhtälöihin.

Kuulostaa tosi loogiselta ketjulta.

[Goswell]

Aluksi funtsin sidosenergian olemusta pesällisen klapeja poltossa vapautuvan sidosenergian tuottamaa massakatoa, ydinenergian massakatoa ja yleensä minkä tahansa energian massaa. Sitten funtsin Maan ja Kuun keskinäistä systeemiä, kun joku puuttui kommentointiini. Sanoi, että suurin yhteisenergia on silloin, kun taivaankappaleet ovat toistensa gravitaatioiden ulottumattomissa (käytännöllisesti). Sitten Lentotaidoton selitti sian teurastuksen esimerkillä, miten paloiteltu sika painaa enemmän kuin kokonainen sika. JPI:n kanssa hommaa sitten selviteltiin ja päädyttiin noihin esittämiini yhtälöihin.

Kuulostaa tosi loogiselta ketjulta.

Jaa, tämähän selittää jauhelihan.

[Goswell]

Täytyy ilmeisesti kaivaa valokelkka esiin.

Otetaan valosekunnin mittainen tanko, toisessa päässä on pistelaser, kello ja liiketunnistin joka havaitsee toisen samanlaisen kelkan, toisessa päässä tankoa on peili joka palauttaa lasersäteen laserille jossa on valotunnistin joka pysäyttää kellon, kello käynnistyy kun laserpulssi lähtee liiketunnistimen havaittua toisen kelkan olevan juurin tasan rinnalla.

Toinen kelkka on paikoillaan tai liikkuu, ihan sama kunhan noilla kelkoilla on liiketilaeroa eli liikkuvat toistensa suhteen samaan suuntaan eri nopeudella, tai vastakkaiseen suuntiin, ihan sama.

En perkaa sen enempää kuin sen että molemmissa kelkoissa valo liikkuu laserista nopeudella c, siis laserin suhteen peiliin ja nopeudella c peilistä laserin valotunnistimeen joka pysäyttää kellon aikaan kaksi sekuntia, tasan, aina, oli nopeus mitä hyvänsä kunhan nopeus on tasaista eli kiihtyvyyttä ei ole.

Loppu on pelkää yksinkertaista päättelyä.

[Kontra]

Täytyy ilmeisesti kaivaa valokelkka esiin.

Otetaan valosekunnin mittainen tanko, toisessa päässä on pistelaser, kello ja liiketunnistin joka havaitsee toisen samanlaisen kelkan, toisessa päässä tankoa on peili joka palauttaa lasersäteen laserille jossa on valotunnistin joka pysäyttää kellon, kello käynnistyy kun laserpulssi lähtee liiketunnistimen havaittua toisen kelkan olevan juurin tasan rinnalla.

Toinen kelkka on paikoillaan tai liikkuu, ihan sama kunhan noilla kelkoilla on liiketilaeroa eli liikkuvat toistensa suhteen samaan suuntaan eri nopeudella, tai vastakkaiseen suuntiin, ihan sama.

En perkaa sen enempää kuin sen että molemmissa kelkoissa valo liikkuu laserista nopeudella c, siis laserin suhteen peiliin ja nopeudella c peilistä laserin valotunnistimeen joka pysäyttää kellon aikaan kaksi sekuntia, tasan, aina, oli nopeus mitä hyvänsä kunhan nopeus on tasaista eli kiihtyvyyttä ei ole.

Loppu on pelkää yksinkertaista päättelyä.

Gossun kelkkakokeen ja kohtaavien junien analogia:

Kaksi vierekkäisillä raiteilla vastakkaisiin suuntiin kulkevaa junaa. Kun kohtaavat, kummankin veturi viheltää. Jonkin matkaa kohtaamispisteestä asemalla kuullaan molempien vihellykset alkavan samanaikaisesti - loittonevan vihellys vain matalampana kuin lähestyvän vihellys. (Toinen juna voi olla paikallaankin.)

Gossun kelkkakokeen oikea selitys

Kummankin kelkan koordinaatistossa valon kulkuaika lampulta peilille on sama.
Ulkopuolinen koordinaatisto on lukittu lamppujen kohtaamispisteeseen, koska siinä valojen etureunat lähtevät samanaikaisesti kohti peilejä, ja kummankin kelkan liike sen suhteen on yhtä suuri vastakkainen.
Lamppujen takana havaitsija on tuossa ulkopuolisessa koordinaatistossa.
Lamppujen valot vaeltavat rintarinnan samalla nopeudella peilejä kohti. Kun havaitsijan suhteen lottonevan kelkan peili liikkuu tulevaa valoa vastaan, valo saavuttaa peilin aikaisemmin, kuin havaitsijaa lähestyvä peili, joka karkaa tulevan valon edellä.
Havaitsijan suhteen peilit välähtävät siis eri aikaan, mutta havaitsija näkee niiden välähtävän samanaikaisesti, koska valojen kulkuaikaero peileiltä havaitsijalle on yhtä suuri, kuin valojen saapumisaikojen ero peileille. Peilien välähtäessä hän näkee peilien ohi myös lamppujen syttyvän samanaikaisesti.

[Kontra]

Merkittävin tapahtuma, missä aineen sidosenergia havaitaan aineen massakatona:
Auringossa fuusioituu 600 miljoonaa tonnia vetyä sekunnissa 596 miljoonaksi tonniksi heliumia. Massasta neljä miljoonaa tonnia sekunnissa muuttuu energiaksi, joten yhtälön E = mc² mukaan Auringon kokonaisteho E·t on noin 3,86·10^26 W.

[Kontra]

Täytyy ilmeisesti kaivaa valokelkka esiin.

Otetaan valosekunnin mittainen tanko, toisessa päässä on pistelaser, kello ja liiketunnistin joka havaitsee toisen samanlaisen kelkan, toisessa päässä tankoa on peili joka palauttaa lasersäteen laserille jossa on valotunnistin joka pysäyttää kellon, kello käynnistyy kun laserpulssi lähtee liiketunnistimen havaittua toisen kelkan olevan juurin tasan rinnalla.

Toinen kelkka on paikoillaan tai liikkuu, ihan sama kunhan noilla kelkoilla on liiketilaeroa eli liikkuvat toistensa suhteen samaan suuntaan eri nopeudella, tai vastakkaiseen suuntiin, ihan sama.

En perkaa sen enempää kuin sen että molemmissa kelkoissa valo liikkuu laserista nopeudella c, siis laserin suhteen peiliin ja nopeudella c peilistä laserin valotunnistimeen joka pysäyttää kellon aikaan kaksi sekuntia, tasan, aina, oli nopeus mitä hyvänsä kunhan nopeus on tasaista eli kiihtyvyyttä ei ole.

Loppu on pelkää yksinkertaista päättelyä.

Gossun kelkkakokeen ja kohtaavien junien analogia:

Kaksi vierekkäisillä raiteilla vastakkaisiin suuntiin kulkevaa junaa. Kun kohtaavat, kummankin veturi viheltää. Jonkin matkaa kohtaamispisteestä asemalla kuullaan molempien vihellykset alkavan samanaikaisesti - loittonevan vihellys vain matalampana kuin lähestyvän vihellys. (Toinen juna voi olla paikallaankin.)

Gossun kelkkakokeen oikea selitys

Kummankin kelkan koordinaatistossa valon kulkuaika lampulta peilille on sama.
Ulkopuolinen koordinaatisto on lukittu lamppujen kohtaamispisteeseen, koska siinä valojen etureunat lähtevät samanaikaisesti kohti peilejä, ja kummankin kelkan liike sen suhteen on yhtä suuri vastakkainen.
Lamppujen takana havaitsija on tuossa ulkopuolisessa koordinaatistossa.
Lamppujen valot vaeltavat rintarinnan samalla nopeudella peilejä kohti. Kun havaitsijan suhteen lottonevan kelkan peili liikkuu tulevaa valoa vastaan, valo saavuttaa peilin aikaisemmin, kuin havaitsijaa lähestyvä peili, joka karkaa tulevan valon edellä.
Havaitsijan suhteen peilit välähtävät siis eri aikaan, mutta havaitsija näkee niiden välähtävän samanaikaisesti, koska valojen kulkuaikaero peileiltä havaitsijalle on yhtä suuri, kuin valojen saapumisaikojen ero peileille. Peilien välähtäessä hän näkee peilien ohi myös lamppujen syttyvän samanaikaisesti.

Gossa tuossa jätti kertomatta sen oleellisen virhepäätelmänsä, että havaitsija kelkkkojen takana näkisi valojen syttyvän muka eriaikaisesti.
Usein on esitetty kahden palavan taskulampun kohtaamistapahtuma osoituksena siitä, että kahden rinnakkain kulkevan valon nopeus on havaitsijan suhteen yhtä suuri c, riippumatta valolähteiden keskinäisestä nopeuserosta havaitsijan suhteen.
Tämä on Gossulle ylipääsemätön kynnys ymmärtää, ja sen vuoksi hän syytää tänne jatkuvasti tieteenvastaista hölynpölyä.
En ymmärrä, miksei mode puutu tieteen käsitysten saastuttajien toimiin.

[Goswell]

Kummankin kelkan koordinaatistossa valon kulkuaika lampulta peilille on sama.

No hyvä, noinhan se on koska valonnopeus on sama laserista peilille ja onpa se sama vielä peililtä laserillekin, tyhjiössä.

Siirretään havaitsija toisen peilin kohdalle josta täysin ylättäen johtuu että tuo kelkka on havaitsijan suhteen samassa liiketilassa tai paikallaan, ihan sama.
Toinen kelkka saapuu havaitsijan selän takaa, eli havaitsija katsoo laserin suuntaan omassa kelkassaan, kun peilit on havaitsijan suhteen kohdakkain, luonnollisesti myös toinen pää kelkasta on kohdakkain ja laserit ampuu pulssinsa molemmissa kelkoissa niiden ollessa rinnakkain ja tietysti myös yhtäaikaa.

Nyt koska molemmissa kelkoissa valon kulkuajat on samat, lienee kaikille selvää se, että koska lamput välähti silloin kun kelkat oli rinnakkain, valolta ottaa sen sekunnin saavuttaa peili, havaitsijan suhteen liikkuvan kelkan peili on eri sijainnissa kuin se kelkan peili jossa havaitsija sijaitsee.

Sekunnissa kelkka liikkuu jo ihan pikku nopeuksilla useita metrejä.

No, miten nyt.

P.s.
Tuo junavertaus on ihan oikein, miksi, koska ääni liikkuu ilmassa (väliaineessa) ja siinä äänellä on vain yksi nopeus (kuten valollakin), junanpillin liike ilmamassan suhteen venyttää tai supistaa ääniaaltoa jolloin taajuus muuttuu kuulijalle joka on paikoillaan ilmamassan suhteen (on tyyntä).

[Kontra]

Kummankin kelkan koordinaatistossa valon kulkuaika lampulta peilille on sama.

No hyvä, noinhan se on koska valonnopeus on sama laserista peilille ja onpa se sama vielä peililtä laserillekin, tyhjiössä.

Siirretään havaitsija toisen peilin kohdalle josta täysin ylättäen johtuu että tuo kelkka on havaitsijan suhteen samassa liiketilassa tai paikallaan, ihan sama.
Toinen kelkka saapuu havaitsijan selän takaa, eli havaitsija katsoo laserin suuntaan omassa kelkassaan, kun peilit on havaitsijan suhteen kohdakkain, luonnollisesti myös toinen pää kelkasta on kohdakkain ja laserit ampuu pulssinsa molemmissa kelkoissa niiden ollessa rinnakkain ja tietysti myös yhtäaikaa.

Nyt koska molemmissa kelkoissa valon kulkuajat on samat, lienee kaikille selvää se, että koska lamput välähti silloin kun kelkat oli rinnakkain, valolta ottaa sen sekunnin saavuttaa peili, havaitsijan suhteen liikkuvan kelkan peili on eri sijainnissa kuin se kelkan peili jossa havaitsija sijaitsee.

Sekunnissa kelkka liikkuu jo ihan pikku nopeuksilla useita metrejä.

No, miten nyt.

P.s.
Tuo junavertaus on ihan oikein, miksi, koska ääni liikkuu ilmassa (väliaineessa) ja siinä äänellä on vain yksi nopeus (kuten valollakin), junanpillin liike ilmamassan suhteen venyttää tai supistaa ääniaaltoa jolloin taajuus muuttuu kuulijalle joka on paikoillaan ilmamassan suhteen (on tyyntä).

Tuossa viimeisessä kappaleesa (P.s.) yrität huijata lukijaa, että vaikka ilmassa uskot valon nopeuden olevan vakio, niin tyhjössä et usko sen olevan vakio. Et kuitenkaan uskalla tuota sanoa, sen verran lienet alkanut epäillä uskoasi.
Lopeta tuo älyvapaa tieteen käsityksen saastuttamisyrityksesi - naurettavana pellenä esiintyminen.

[Kontra]

Sen vuoksi minäkin Tiede-lehden keskustelupalstalla aloitin, ja sainkin pätevää opetusta täydentämään puutteellisia ja vääriä käsityksiäni fysiikasta. Kyllähän minäkin joskus protestoin, mutta kun huomasin olevani väärässä, muutin käsityksini, ja olen ollut kiitollinen kaikille opettajilleni.

Kuka näistä opettajistasi opetti sinulle , että "Kun kappaleet ovat toistensa vaikutuksen ulkopuolella ja lähenevät toisiaan, niiden massaa alkaa muuttua potentiaalienergiaksi ja liike-energiaksi yhtälön E = mc² mukaan. "?

En muista kaikkien nimimerkkejä.
Aluksi funtsin sidosenergian olemusta pesällisen klapeja poltossa vapautuvan sidosenergian tuottamaa massakatoa, ydinenergian massakatoa ja yleensä minkä tahansa energian massaa. Sitten funtsin Maan ja Kuun keskinäistä systeemiä, kun joku puuttui kommentointiini. Sanoi, että suurin yhteisenergia on silloin, kun taivaankappaleet ovat toistensa gravitaatioiden ulottumattomissa (käytännöllisesti). Sitten Lentotaidoton selitti sian teurastuksen esimerkillä, miten paloiteltu sika painaa enemmän kuin kokonainen sika. JPI:n kanssa hommaa sitten selviteltiin ja päädyttiin noihin esittämiini yhtälöihin.

Jäi tuosta lauseesta mainitsematta sen oleellisena sisältönä tuo viimenen lause:
..... joku puuttui kommentointiini. Sanoi, että suurin yhteisenergia on silloin, kun taivaankappaleet ovat toistensa gravitaatioiden ulottumattomissa (käytännöllisesti), jolloin syteemin potentiaalienergia on nolla. ....

[Kontra]

jatkoa edellisee kommettiini
Eli maalaisjärjellä kun kuvittelisi, että syteemin potentiaalienergia olisi silloin maksimi, se onkin todellisuudessa nolla.

[MooM]

jatkoa edellisee kommettiini
Eli maalaisjärjellä kun kuvittelisi, että syteemin potentiaalienergia olisi silloin maksimi, se onkin todellisuudessa nolla.

Jos mietit, miten energia muuttuu, asia on selvä. Laita kivi hyllylle. Sillä on potentiaalienergiaa. Pudota kivi. Potentiaalienergia vähenee, liike-energia kasvaa ja lopulta syntyy ääni ja kuoppa ja kivi pysähtyy. Potentiaalienergia väheni, samoin lopussa liike-energia ja energia kului maailman muuttamiseen.

Samalla tavalla kaukana toisistaan olevien massojen systeemissä on enemmän potentiaalienergiaa kuin lähemmäs toisiaan päästettyjen/tuotujen/liikkuneiden.