Aine, oppitunti n:o2.

[MooM]

No, joku kysyi mitä tällä on merkitystä. No, ei kai mitään, tuli vaan mieleen tänäisenä elokuisena viikkona tämmöinen kysymyspohdinta.

Eli tässä ei ole takana mitään todellisuuteen liittyvää ilmiötä, josta haluat ketjulla opettaa tai osoittaa jotain?

[Neutroni]

Ai että jo ihan noin pieneekin on saatu jo selvä ristiriita yhteen lauseen pätkään, jakamaton joka hajoaa kahdeksi, kyllä tiede on mahtavaa.

Jakamattomuus tarkoittaa fysiikassa sitä, että jakamattomalla hiukkasella (alkeishiukkanen) ei tiedetä olevan mitään sisäistä rakennetta. Se ei kuitenkaan estä hiukkasta muuttumasta muiksi hiukkasiksi ja muodostumasta muiden hiukkasten vuorovaikutusten seurauksena kvanttikenttäteorioiden säilymislakeja noudattaen.

[Goswell]

Ai että jo ihan noin pieneekin on saatu jo selvä ristiriita yhteen lauseen pätkään, jakamaton joka hajoaa kahdeksi, kyllä tiede on mahtavaa.

Jakamattomuus tarkoittaa fysiikassa sitä, että jakamattomalla hiukkasella (alkeishiukkanen) ei tiedetä olevan mitään sisäistä rakennetta. Se ei kuitenkaan estä hiukkasta muuttumasta muiksi hiukkasiksi ja muodostumasta muiden hiukkasten vuorovaikutusten seurauksena kvanttikenttäteorioiden säilymislakeja noudattaen.

Sitä vaan pieni ihminen ajattelee että jos hiukkasen voi jakaa, on sillä jonkinlainen "jakolinja" josta sen voi jakaa, joten, tiedät kyllä, pitää jättää se jakamaton pois koska se jakaantuu.

[Goswell]

Päivä päivältä arvostan tiedettä vähemmin ja vähemmin.

[Neutroni]

Sitä vaan pieni ihminen ajattelee että jos hiukkasen voi jakaa, on sillä jonkinlainen "jakolinja" josta sen voi jakaa, joten, tiedät kyllä, pitää jättää se jakamaton pois koska se jakaantuu.

Hiukkanen, joka jakaantuu kahdeksi tai useammaksi hiukkaseksi, ei koostu normaalisti noista hiukkasista. Esimerkiksi mainittu W- -bosoni voi hajota elektroniksi ja elektronin antineutriinoksi, myoniksi ja myonin antineutriinoksi, tauksi ja taun antineutriinoksi, monenlaisiksi yhdistelmiksi kvarkkeja ja antikvarkkeja, isommaksi määräksi kevyttä kamaa jne. Kaikilla noilla on tietyt todennäköisyydet, jotka standardimalli ennustaa ja voidaan hiukkaskiihdytinkokeissa havaita.

Perustavimmalla tasolla hiukkaset eivät ole fyysisiä kappaleita avaruudessa vaan kvanttikenttien virityksiä. Niiden muuttuminen toisikseen on energian siitymistä eri kvanttikenttien välillä. Käsittääkseni (olen kvanttikenttäteorioissa täysi noviisi, kvanttielektrodynamiikan kurssi oli ainoa, jonka jätin kesken opinnoissani (koska valmistuminen painoi päälle ja opintoviikot riittivät ilmankin, mutta se oli hapokasta kamaa, joka olisi vienyt aikaa ja saanut aivosolut huutamaan hoosiannaa)). Alkeishiukkanen on hiukkanen, joka on yhden kvanttikentän viritystila, ja yhdistelmä on jonkinlainen hässäkkä, jossa useammassa kentässä on toisiinsa kytkeytynyt viritystila, jossa kentät vaihtavat jatkuvasti energiaa.

[Goswell]

Sitä vaan pieni ihminen ajattelee että jos hiukkasen voi jakaa, on sillä jonkinlainen "jakolinja" josta sen voi jakaa, joten, tiedät kyllä, pitää jättää se jakamaton pois koska se jakaantuu.

Hiukkanen, joka jakaantuu kahdeksi tai useammaksi hiukkaseksi, ei koostu normaalisti noista hiukkasista. Esimerkiksi mainittu W- -bosoni voi hajota elektroniksi ja elektronin antineutriinoksi, myoniksi ja myonin antineutriinoksi, tauksi ja taun antineutriinoksi, monenlaisiksi yhdistelmiksi kvarkkeja ja antikvarkkeja, isommaksi määräksi kevyttä kamaa jne. Kaikilla noilla on tietyt todennäköisyydet, jotka standardimalli ennustaa ja voidaan hiukkaskiihdytinkokeissa havaita.

Perustavimmalla tasolla hiukkaset eivät ole fyysisiä kappaleita avaruudessa vaan kvanttikenttien virityksiä. Niiden muuttuminen toisikseen on energian siitymistä eri kvanttikenttien välillä. Käsittääkseni (olen kvanttikenttäteorioissa täysi noviisi, kvanttielektrodynamiikan kurssi oli ainoa, jonka jätin kesken opinnoissani (koska valmistuminen painoi päälle ja opintoviikot riittivät ilmankin, mutta se oli hapokasta kamaa, joka olisi vienyt aikaa ja saanut aivosolut huutamaan hoosiannaa)). Alkeishiukkanen on hiukkanen, joka on yhden kvanttikentän viritystila, ja yhdistelmä on jonkinlainen hässäkkä, jossa useammassa kentässä on toisiinsa kytkeytynyt viritystila, jossa kentät vaihtavat jatkuvasti energiaa.

Noin on, mutta sitä suuremmalla syyllä. Vaikka tuolla alkeishiukkasella olisi ulos yksi kenttä, sillä on mahdollisuus hajota useammaksi hiukkaseksi, silloin sillä on jonkinlaista sisäistä rakennetta joka tuon hajoamisen mahdollistaa, olkoon viritystila tai todellisempi hiukkanen. Alkeishiukkasen pitäisi olla vasta se viimeinen mahdollinen hiukkanen joka ei enään hajoa, onko sellaisia vai katoaako ne meidän havaintokyvyn ulottumattomiin. Fotoni lienee yksi mutta muita.

[Varaktori]

Päivä päivältä arvostan tiedettä vähemmin ja vähemmin.

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista?

[Eusa]

Mietittäessä olemattomuuteen ilmestyvää hiukkasta, asiaan liittyy filosofian aiheita:
- vain yksi on mahdottomuus ontologiassa, joka vastaa kokemustamme, eli jatkumon jäsen mittaa ja havainnoi; yksi on siis sama kuin ei mitään
- täsmällinen toisto ilman muutoksia ei myöskään salli sisäistä kehittyvää havainnointia
- monistus voidaan postuloida saman rakenneyksikön vuorovaikutuksena itsensä kanssa, jolloin jatkumo määrittyy kehityksenä
- vaaditut poikkeamat täsmällisestä toistuvuudesta voidaan mallintaa fraktaaleina
- löydettäneen perustelu tarvittavalle vähimmäismäärälle tasavertaisia riippumattomia vapausasteita, joilla fraktaalinen vuorovaikutusverkosto esitettävissä

Kysymys on siitä voisiko pelkästään kaksi hiukkasta esiintyä. Periaatteessa siis yhdellä hiukkasella voisi kiertyä vuorovaikutus itseensä toisessa muutosvaiheessa ja vaikkapa vuorovaikutusetäisyys vaihtelisi niin, että tunnistuu kahdeksi toisiaan mittaaviksi erillisyyksiksi - siis fluktuaatio. Yksiulotteinen fluktuaatio ollakseen vaihteleva edellyttäisi muuttuvaa sisärakennetta hiukkaselta ja on välitön ristiriita vain kahden fundamentaalin hiukkasen olemassaololle.

Johtopäätöksenä voimme todeta, ettei yhden tai kahden hiukkasen tilaa voi kaikkeutena olla olemassa - todellisuus on jatkuvasti diversoituva kehitysjatkumo, jolle voi postuloida jopa tietoisen valinnan mahdollisuuden.

[Stalker]

Päivä päivältä arvostan tiedettä vähemmin ja vähemmin.

Älä välit, ann Nurmise välittä.
Aristoteles jo aikoinaan ymmärsi, että kaikella on oma paikkansa, painavalla massalla lattialla, nopealla massalla ilmassa.
Aristoteleen jälkeen tieteen kehitys on ollut pelkkää alamäkeä.

[Goswell]

Päivä päivältä arvostan tiedettä vähemmin ja vähemmin.

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista?

Ääh, happamuuden vielä kestää mutta että ihan pilalla. Edellinen lause unohtaa seuraavan tai toisinpäin.

[Varaktori]

Päivä päivältä arvostan tiedettä vähemmin ja vähemmin.

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista?

Ääh, happamuuden vielä kestää mutta että ihan pilalla. Edellinen lause unohtaa seuraavan tai toisinpäin.

Tuonkin kommentin tänne kirjoittelit tieteen saavutuksia hyödyntämällä.

[Goswell]

Päivä päivältä arvostan tiedettä vähemmin ja vähemmin.

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista?

Ääh, happamuuden vielä kestää mutta että ihan pilalla. Edellinen lause unohtaa seuraavan tai toisinpäin.

Tuonkin kommentin tänne kirjoittelit tieteen saavutuksia hyödyntämällä.

Tietysti, ei se nyt ihan kuraa valtaosiltaan tietenkään ole, mutta muutama juttu, muutama juttu.

[Varaktori]

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista?

Ääh, happamuuden vielä kestää mutta että ihan pilalla. Edellinen lause unohtaa seuraavan tai toisinpäin.

Tuonkin kommentin tänne kirjoittelit tieteen saavutuksia hyödyntämällä.

Tietysti, ei se nyt ihan kuraa valtaosiltaan tietenkään ole, mutta muutama juttu, muutama juttu.

Juu kun mitään tietämättömän varmuudella ilman alan koulutusta kirjoittelee, niin saattaa sitä muutaman jutun ainakin kuvitella löytäneensä.

[Goswell]

Ääh, happamuuden vielä kestää mutta että ihan pilalla. Edellinen lause unohtaa seuraavan tai toisinpäin.

Tuonkin kommentin tänne kirjoittelit tieteen saavutuksia hyödyntämällä.

Tietysti, ei se nyt ihan kuraa valtaosiltaan tietenkään ole, mutta muutama juttu, muutama juttu.

Juu kun mitään tietämättömän varmuudella ilman alan koulutusta kirjoittelee, niin saattaa sitä muutaman jutun ainakin kuvitella löytäneensä.

Mitään tietämätön on aika mojova kuvaus.
Toisekseen koulu ei ole todellakaan ainoa paikka jossa voi oppia. Jonkun pitää ruokkia ne usein hyvin kädettömät "viisaat", lehdessä olikin juuri juttua Helsingistä miten nämä tulevat "viisaat" kohtelevat tulokkaita.
Koulu voi tehdä tyhmästä vain koulutetun tyhmän ja herra nähköön näitä Suomessa riittää, viisas taas ei tule tyhmäksi ilman koulua, en puhu nyt itsestäni, tyhmähän minä kuin saapas, vähän saattoi saapas nyt loukkaantua, pyydettävä anteeksi saappaalta.

[Varaktori]

Tuonkin kommentin tänne kirjoittelit tieteen saavutuksia hyödyntämällä.

Tietysti, ei se nyt ihan kuraa valtaosiltaan tietenkään ole, mutta muutama juttu, muutama juttu.

Juu kun mitään tietämättömän varmuudella ilman alan koulutusta kirjoittelee, niin saattaa sitä muutaman jutun ainakin kuvitella löytäneensä.

Mitään tietämätön on aika mojova kuvaus.
Toisekseen koulu ei ole todellakaan ainoa paikka jossa voi oppia. Jonkun pitää ruokkia ne usein hyvin kädettömät "viisaat", lehdessä olikin juuri juttua Helsingistä miten nämä tulevat "viisaat" kohtelevat tulokkaita.
Koulu voi tehdä tyhmästä vain koulutetun tyhmän ja herra nähköön näitä Suomessa riittää, viisas taas ei tule tyhmäksi ilman koulua, en puhu nyt itsestäni, tyhmähän minä kuin saapas, vähän saattoi saapas nyt loukkaantua, pyydettävä anteeksi saappaalta.

Viisaus on sitten kokonaan oma tarinansa. Siihen ei tarvita teoreettisen fysiikan opintoja.