Kuun suhteen on sama koko-halkaisija ja aine-määrän muuntumisprobleema.
Kuuta, sen halkaisijaa ja vaikutusta maapallo-kuupallo väliseen sidosvoimaan, pitäisi mitata on-line. Sitä mittaustulosta sitten pitäisi seurata ja tehdä sen jälkeen olettamuksia sen muuntumisnopeudesta (halkaisija, ainemäärä, jne.).
Hankaluus vaan on pallojen, siis aurinkokunnan planeettojen ikä. Tuhannen vuoden mittaus on vain silmänräpäys miljardien vuosien aikamitassa. Samaten se mikä on aurinkokunnan planeettojen elinkaaren kasvuvaihe ja sen selvittäminen eri planeettojen osalta. Ihmiskunnalla ei tästä ole mitään konkreettista mittaustulosta ja sitätukevaa tietoa, vain teoreettisia olettumuksia joita totena sitten opetetaan vuodesta toiseen.
On päivänselvää että nykyiset aurinkokunnan planeetat=ainepallot on kasvaneet eri aikaan ja ovat eri-ikäisiä ja tämä ikähaarukka on miljardeja vuosia.
On päivänselvää että kaikki pyöreät palloplaneetat eivät ole sisältä mitään atomi tai vissiovoimaloita, vaan pyöreitä kivipalloja on aika lailla pyörimässä eri planeetoja jne.
No, olettakaamme seuraavaa kuusta nykytilanteen mukaan;
Halkaisija 3474km.
Jos halkaisija muuttuu sadassa vuodessa 10cm.
Tuhannessa vuodessa 100cm=1m.
Sadassa tuhannessa vuodessa 100m=0,1km.
Miljoonassa vuodessa 1km.
Mildardissa vuodessa 1000km.
No, ainemäärä=massa kasvaa luultavasti samalla.
Eli jos halkaisija kasvaa nykyisestä 10cm/sadassa vuodessa, se tekisi miljardissa vuodessa kuusta noin 28% suuremman halkaisijaltaan.
Ja ainemäärä kasvaa samassa suhteessa.
Entä jos ollaankin pienenemisen suunnassa?
Toki mantereiden siirtymät eivät selitä halkaisijan muutosta, tai päinvastoin, mutta ovat osana siinä maapallon muuntumisprosessissa.
