Äly

[Naturalisti]

Muistan lukeneeni että ihminen on sosiaalinen eläin jolla on kyllä tarve kuulua johonkin ryhmään harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Enkä tarkoita että ryhmään kuuluminen olisi jotenkin huono juttu.

mYksinäisimmät hetket ovat olleet kai stadionkonserteissa joissa on kymmeniätuhansia ihmisiä. Mutta tietyllä tapaa siinä on yhteisöllisyyttäkin. Aika varmasti kaikki jotka musiikkia kerääntyvät niihin kuuntelemaan pitävät yhtyeen musasta. U2:n 360 Tourilla ihmettelin kun jengillä oli valkoisia nenäliinoja joita heiluttelivat. Siitä olin ihan pihalla mutta joku juttu se oli joka oli sovittu ennakkoon. Ja kaikki konsertit ovat olleet hienoja (Iron Maiden, ZZ Top, Rush, Metallica). Tosin en hirveä laumafani ole ja välillä ihmismassa ahdistaa. Siksi on viina tai olut kunhan ei ota liikaa kuten 1993 Metallica Oulunkylä.

Hmm, niin. Luonteenpiirteet kertovat mielestäni myös älystä, vaikka enemmän kyse on vain ihmisen luonteen ominaisuuksista. Itsekin olen enemmän sivuun vetäytyjä kuin sosiaalinen elukka. Ja viime aikoina olen oikein erityisesti huomioinut sen, että kun ihmisten kanssa keskustelee, niin hyvin monesti se kolmas siinä keskustelussa on jo liikaa. Varsinkin, jos kukaan tyypeistä ei pysy aiheessa tai vääntävät kaiken mielestään vitsiksi. Mihinkään massatapahtumiin tällä luonteella on erittäin vaikea, ellei jopa mahdoton mennä. Ne ovat pirunmoinen rasite, ja vältän niitä kuin jotakin vitun tautia.

Pääsääntöisesti ne, jotka pyrkyrimäisesti ovat koko ajan framilla jossakin halvatun naamakirjassa, ovat yleensä niitä kaikkein vähiten älykkään oloisia vouhottajia, vitsailijoita tai kikattelijoita. Kaikki on vain vitsiä. Sitä se "hyvinvointi" teettää, eli vähä-älyistä sekoilua.

Näistä tuli mieleen pari sanontaa. Ensimmäinen on Vexi Salmen sanoituksesta. Kyseessä siis Irwinin esittämä Juhlavalssi:

Linnassa herrojen taas tanssitaan
Ei rahvasta joukossa näy
Rinnoissa mitalit luo hohtoaan
On kerrankin täys tyhjä pää

Toinen on tietenkin tämä perinteinen "joukossa tyhmyys tiivistyy". Ja tottahan se onkin. Varsinkin, jos päihteet ovat mukana.

Mä huomaan aina pidempien etätyöjaksojen jälkeen vähän samaa piirrettä itsessäni, hankalampi käydä dialogia tilanteessa jossa on useita ihmisiä. Pohjimmiltaan kyse on adaptoitumisesta erilaiseen sosiaaliseen ympäristöön. Siitä ei tarvitse nauttia mut ei myöskään kärsiä.

Somen aiheuttamat ongelmat on musta vielä paljon laajempia kuin ärsyttävät facebook "pyrkyrit". Kun ihmiset keskittyy narsistisien somekuplien ylläpitoon, ne keskittyy illuusioon joka on lopulta epäolennaista ja merkityksetöntä, ei mihinkään konkreettisiin asioihin mitkä parantaisi niiden elämää. Tuo heijastuu koko yhteiskuntaan, valtiontalouteen ja ihmisten henkiseen hyvinvointiin.

Joo. Itsekin olen huomannut, kuinka tuo lisääntynyt etätyön teko on vaikuttanut siihen, ettei sitä laumasieluisuutta tahdo olla enää sitäkään vähää kuin oli ennen koronaa. Ja ainakin meidän työpaikalla asia on niin, ettei Teams-palavereista haluta selvästikään enää edes luopua. Syy on tosin enemmän tavan käytännöllisyydessä, koska sehän mitä parhain tapa viedä niitä kokouksia läpi. Jengi voi ainakin periaatteessa istua siellä missä kulloinkin nyt sattuu olemaan. Ja aika paljon jää juuri sitä turhaa lätinää väkisinkin pois, kun ei olla kasvokkain.

Tästä tuli mieleen ilmiö, jonka olen myös omissa duuneissani kohdannut. Ja se on eräänlainen jengiytyminen tai "pariutuminen" yleensä samaa sukupuolta olevien kollegoiden kesken. Hyvin monesti nämä ovat nimenomaan parivaljakko, koska siihen liittoon ei kolmas pyörä sovi. Se on vankempi kuin monen liitto on lastensa toisen vanhemman kanssa. Siinä ei tapella laskuista, tai siitä, että mennäänkö anoppilaan.

Ja näissä työpaikkojen avoliitoissa ei äly aina kukoista. Hyvät tiimit ovat aina tervetulleita, mutta jos joku porukka alkaa olla liikaa tekemisissä keskenään, on siitä monesti enemmän haittaa kuin hyötyä. Ja silloin tarvitaan sitä toimivaa johtamista, jota Suomessa on näihin tilanteisiin melko vähän. Ja aina niiden parivaljakoiden purkaminen ei ole kovin helpolla edes tehtävissä. Jos ihmiset ovat liian kauan tekemisissä toistensa kanssa, se ei ole kaikkien nupille selvästikään pelkästään eduksi.

Varmaan näin, mutta kohtuullisessa määrin se "turha lätinä" on myös tarpeellista. Se on eräänlainen "kantoaalto", joka välittää sanattomalla viestinnällä ymmärrystä lajikumppanin tunnetiloista, minkä huomioiminen taas parantaa myös varsinaisen asian käsittelyä.

[Kohina]

Prokrastinointi alkaa kun yksilölle ei olet tilaa. Sitä selitetään nopealla palkinnolla, mutta psykologit nyt lässyttävät minkä kerkeävät muutenkin. Esimerkiksi hyvä luennoitsija on poikkeuksetta mukaansa tempaava, eli huomioi yleisönsä.

Ja tosiaan kaikkien työtehtävät eivät ole yhtä palkitsevia. Pomo toki jaksaa painaa, kun työ on lähinnä delegointia, mutta joku joutuu näpyttelemään merkityksettömiä numeroita Exceliin pitkää päivää, joten toki syntyy klikkejä jotka käyttävät enemmän aikaa viivyttelyyn kuin muut. Heidän elämänsä nyt vaan on paskempaa.

[Kohina]

Samoin ihmiset saa suuttumaan helposti kun muistuttaa miten tylsää heidän työnsä on. Esimerkiksi konnareille sanon aina että jään seuraavalla, johon he vastaavat aina että eli ei ole lippua, johon minä että ei sinun työsi ole teoreettista.

[Pattinero]

Samoin ihmiset saa suuttumaan helposti kun muistuttaa miten tylsää heidän työnsä on. Esimerkiksi konnareille sanon aina että jään seuraavalla, johon he vastaavat aina että eli ei ole lippua, johon minä että ei sinun työsi ole teoreettista.

Jos nyt oikein ymmärsin, niin konnarin työ muuttuu tuolla hetkellä täydellisesti käytännön läheiseksi, jonka tunnet fyysisesti tarkastusmaksuna näpeissäsi. Eli, teoreettinen "ilmaiseksi" matkustaminen muuttuikin kalleimmaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi. Ja niin sen kuuluukin olla.

[Brainwashed]

Niin, viha ja kielteisyys on tietenkin sen puolustusrefleksin alkeellisimmat ja helpoimmat tunne-ilmentymät. Sensijaan myönteisyys, hyväksyntä ja avoimuus vaatii rohkeutta ja ymmärryskykyä, sitä älyä.

Ei vaadi. Nuo ominaisuudet eivät ole se mitä psykologiassa sanotaan älykkyydeksi. Älykkyys on vain loogista päättelyä ja superälykäskin ihminen voi olla äärimmäisen negatiivinen ja ahdasmielinen ja käyttää elämänsä erittäin monimutkaisten loogisten ongelmien vatvomiseen omassa mielessään. Ja toisaalta äärimmäisen tyhmissäkin ihmisissä on hyvin avoimia ja positiivisia, sanoisin että ehkä jopa enemmän, koska liika viehtymys loogisuuteen vie avoimuuden vaatimaa heittäytymisen kykyä, kun mieli pohtii aina vain mahdollisia seurauksia.

Superälykkäästä mutta äärimmäisen ahdasmielisestä tulee mieleen edesmennyt Bobby Fischer https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Bobby_Fischer

Tyhmästä ja avoimen positiivisesta tulee mieleen kansaedustaja Eva Biaudet.

[Kohina]

Huoh. Konnari, eli konduktööri ei jaa lappuja, vaan ohjaa liputtomat ulos junasta. Ja jos sanon että jään seuraavalla, ei tarvitse tehdä senkään vertaa. Eli ihan turhan vaikeaa alkaa nöyryyttämään. Lisäksi monet alkavat kapinoimaan ja ihan kiusallaan vaikeuttavat lipun tarkastamista huonojen kokemusten vuoksi, kuten itsekin, sillä itse sitä pyytävät epäkohteliaasti.

[Keijona]

"Fiksut ovat viili­pyttyjä – Vähemmän välkyt reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin"
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009837221.html

"Kun järki loppuu alkaa tunteilu "

[siili suhonen]

Niin, viha ja kielteisyys on tietenkin sen puolustusrefleksin alkeellisimmat ja helpoimmat tunne-ilmentymät. Sensijaan myönteisyys, hyväksyntä ja avoimuus vaatii rohkeutta ja ymmärryskykyä, sitä älyä.

Ei vaadi. Nuo ominaisuudet eivät ole se mitä psykologiassa sanotaan älykkyydeksi. Älykkyys on vain loogista päättelyä ja superälykäskin ihminen voi olla äärimmäisen negatiivinen ja ahdasmielinen ja käyttää elämänsä erittäin monimutkaisten loogisten ongelmien vatvomiseen omassa mielessään. Ja toisaalta äärimmäisen tyhmissäkin ihmisissä on hyvin avoimia ja positiivisia, sanoisin että ehkä jopa enemmän, koska liika viehtymys loogisuuteen vie avoimuuden vaatimaa heittäytymisen kykyä, kun mieli pohtii aina vain mahdollisia seurauksia.

Älykkyyden määritelmäsi kuulostaa hieman erikoiselta. Oletko varma että tuo on pyskologian märitelmä, eikä omia tarkoitusperiä varten keksimäsi OAA määritelmä?


Tässä mitä APA tietää älykkyydestä kertoa
the ability to derive information, learn from experience, adapt to the environment, understand, and correctly utilize thought and reason.

Ihailtavaan käden hienomotoriseen kontrolliin kykyenvän ihmislajin kohdalla nostaisin eritysiesti esiin tuon kyvyn adaptoitua ja ympäristöä ja objekteja manipuloimalla ratkaista elämän eteensä heittämiä homeostaattisia haasteita. Ihan kuten lapsi oppii matemaattiset intuitionsa, syystä ja seurauksesta jne. ensin manipuloimalla konkreettisia objekteja ja lopulta ottamalla harppauksen abstraktien onbjektien manipuloiiseen mielessään. Käden merkitystä älykkyyden kehittymisesssä emme voine aliarvioida? Nykynuorten tyhmenemistrendi johtunee pitkälti siitä että tuo käden ja älykkyyden kohtalon yhteys on heiltä lapsina katkaistu istuttmallaa heitä erilaisten vilkkuvien ja ääntelevien näyttöjen edessä. Kuten hyvä kirja raamattukin tiettä kertoa: toimettomat kädet ovat paholaisen työkalu.

koska liika viehtymys loogisuuteen vie avoimuuden vaatimaa heittäytymisen kykyä, kun mieli pohtii aina vain mahdollisia seurauksia.

Tämä ei ihan täysin auken mutta voinet selventää miksi liika älykkyys ja viehtymys logiikkaan vievät ihmiseltä kyvyn olla avoin ja positiivinen?
Millä tavalla oma viehtymyksesi logiikkaan ja seurausten pohtiminen on estänyt sinua heittäytymästä avoimuuteen ja positiivisuuteen?

[Brainwashed]

Niin, viha ja kielteisyys on tietenkin sen puolustusrefleksin alkeellisimmat ja helpoimmat tunne-ilmentymät. Sensijaan myönteisyys, hyväksyntä ja avoimuus vaatii rohkeutta ja ymmärryskykyä, sitä älyä.

Ei vaadi. Nuo ominaisuudet eivät ole se mitä psykologiassa sanotaan älykkyydeksi. Älykkyys on vain loogista päättelyä ja superälykäskin ihminen voi olla äärimmäisen negatiivinen ja ahdasmielinen ja käyttää elämänsä erittäin monimutkaisten loogisten ongelmien vatvomiseen omassa mielessään. Ja toisaalta äärimmäisen tyhmissäkin ihmisissä on hyvin avoimia ja positiivisia, sanoisin että ehkä jopa enemmän, koska liika viehtymys loogisuuteen vie avoimuuden vaatimaa heittäytymisen kykyä, kun mieli pohtii aina vain mahdollisia seurauksia.

Älykkyyden määritelmäsi kuulostaa hieman erikoiselta. Oletko varma että tuo on pyskologian märitelmä, eikä omia tarkoitusperiä varten keksimäsi OAA määritelmä?


Tässä mitä APA tietää älykkyydestä kertoa
the ability to derive information, learn from experience, adapt to the environment, understand, and correctly utilize thought and reason.

Ihailtavaan käden hienomotoriseen kontrolliin kykyenvän ihmislajin kohdalla nostaisin eritysiesti esiin tuon kyvyn adaptoitua ja ympäristöä ja objekteja manipuloimalla ratkaista elämän eteensä heittämiä homeostaattisia haasteita. Ihan kuten lapsi oppii matemaattiset intuitionsa, syystä ja seurauksesta jne. ensin manipuloimalla konkreettisia objekteja ja lopulta ottamalla harppauksen abstraktien onbjektien manipuloiiseen mielessään. Käden merkitystä älykkyyden kehittymisesssä emme voine aliarvioida? Nykynuorten tyhmenemistrendi johtunee pitkälti siitä että tuo käden ja älykkyyden kohtalon yhteys on heiltä lapsina katkaistu istuttmallaa heitä erilaisten vilkkuvien ja ääntelevien näyttöjen edessä. Kuten hyvä kirja raamattukin tiettä kertoa: toimettomat kädet ovat paholaisen työkalu.

koska liika viehtymys loogisuuteen vie avoimuuden vaatimaa heittäytymisen kykyä, kun mieli pohtii aina vain mahdollisia seurauksia.

Tämä ei ihan täysin auken mutta voinet selventää miksi liika älykkyys ja viehtymys logiikkaan vievät ihmiseltä kyvyn olla avoin ja positiivinen?
Millä tavalla oma viehtymyksesi logiikkaan ja seurausten pohtiminen on estänyt sinua heittäytymästä avoimuuteen ja positiivisuuteen?

FACEPALM

[deep purpose]

Kyllä liiallinen älyn palvominen saattaa karata käsistä ja muuttua abstraktiksi konemaiseksi hirviöksi. Tätä se rahan, maineen ja kunnian jahtaaminen voi aiheuttaa. Jos ei ryhdy versustelemaan omaa älyään liikaa muita vastaan, niin on paljon pienempi riski kuolla aivo-infarktiin.

[Naturalisti]

Niin, viha ja kielteisyys on tietenkin sen puolustusrefleksin alkeellisimmat ja helpoimmat tunne-ilmentymät. Sensijaan myönteisyys, hyväksyntä ja avoimuus vaatii rohkeutta ja ymmärryskykyä, sitä älyä.

Ei vaadi. Nuo ominaisuudet eivät ole se mitä psykologiassa sanotaan älykkyydeksi. Älykkyys on vain loogista päättelyä ja superälykäskin ihminen voi olla äärimmäisen negatiivinen ja ahdasmielinen ja käyttää elämänsä erittäin monimutkaisten loogisten ongelmien vatvomiseen omassa mielessään. Ja toisaalta äärimmäisen tyhmissäkin ihmisissä on hyvin avoimia ja positiivisia, sanoisin että ehkä jopa enemmän, koska liika viehtymys loogisuuteen vie avoimuuden vaatimaa heittäytymisen kykyä, kun mieli pohtii aina vain mahdollisia seurauksia.

Älykkyyden määritelmäsi kuulostaa hieman erikoiselta. Oletko varma että tuo on pyskologian märitelmä, eikä omia tarkoitusperiä varten keksimäsi OAA määritelmä?

Tässä mitä APA tietää älykkyydestä kertoa
the ability to derive information, learn from experience, adapt to the environment, understand, and correctly utilize thought and reason.

Mitä erikoista Neutroni määritelmässä oli? "Älykkyys on vain loogista päättely" eli kyky johtaa tietoa, oppia kokemuksesta, sopeutua ympäristöön, ymmärtää ja oikein hyödyntää ajattelua ja järkeä. Etkö sinä vain toista sen mitä Neutroni jo sanoi? Mutta taisit kylläkin lisätä määritelmään jotakin ylimääräistä. Järkeilemällä ei tuoteta uutta tietoa todellisuudesta. Tietoa todellisuudesta voi saada vain empiirisesti.

Ihailtavaan käden hienomotoriseen kontrolliin kykyenvän ihmislajin kohdalla nostaisin eritysiesti esiin tuon kyvyn adaptoitua ja ympäristöä ja objekteja manipuloimalla ratkaista elämän eteensä heittämiä homeostaattisia haasteita. Ihan kuten lapsi oppii matemaattiset intuitionsa, syystä ja seurauksesta jne. ensin manipuloimalla konkreettisia objekteja ja lopulta ottamalla harppauksen abstraktien onbjektien manipuloiiseen mielessään. Käden merkitystä älykkyyden kehittymisesssä emme voine aliarvioida?

Minua miellyttää tämä sinun käyttäysymistottumusten korostaminen. Kaikki mielensisällöt eli meemit ovat vain käyttäytymis- ja ajatustottumuksia, jotka kehittyvät ihmisyhteusöjen memeettiessä evoluutiossa.

Meemit ovat yksilöiden omaksumia subjektiivisia dynaamisia representaatioita todellisuudesta, joiden toiminta on ajattelua. Reaalimaailman objektien lisäksi muodostamme representaatioita myös mielikuvitusolioista kuten matematiikasta (hyödylliset fiktiot) ja uskonnot (haitalliset fiktiot).

Nykynuorten tyhmenemistrendi johtunee pitkälti siitä että tuo käden ja älykkyyden kohtalon yhteys on heiltä lapsina katkaistu istuttmallaa heitä erilaisten vilkkuvien ja ääntelevien näyttöjen edessä. Kuten hyvä kirja raamattukin tiettä kertoa: toimettomat kädet ovat paholaisen työkalu.

koska liika viehtymys loogisuuteen vie avoimuuden vaatimaa heittäytymisen kykyä, kun mieli pohtii aina vain mahdollisia seurauksia.

Tämä ei ihan täysin auken mutta voinet selventää miksi liika älykkyys ja viehtymys logiikkaan vievät ihmiseltä kyvyn olla avoin ja positiivinen?
Millä tavalla oma viehtymyksesi logiikkaan ja seurausten pohtiminen on estänyt sinua heittäytymästä avoimuuteen ja positiivisuuteen?

Nämä johtopäätökset ja Raamattuun viittaus samoin kuin Keijonan alkuperäinen kommentti jäävät hämäriksi, joita voisi vähän tarkentaa.

[Keijona]

Minua miellyttää tämä sinun

Asiattomuuden esimerkki, kun henkilökohtaiseen kahdenkeskisyyteen, dikotomiaan ja sinäminään paetaan todellisuutta.

Voitausiin edes yrittää puhua asioista eikä pelkistä henkilökohtaisuuksista, se on asiallisempaa, älykkäämpää.

[Naturalisti]

Minua miellyttää tämä sinun

Asiattomuuden esimerkki, kun henkilökohtaiseen kahdenkeskisyyteen, dikotomiaan ja sinäminään paetaan todellisuutta.

Voitausiin edes yrittää puhua asioista eikä pelkistä henkilökohtaisuuksista, se on asiallisempaa, älykkäämpää.

Keijonan sensuroima kommentti löytyy täältä:
viewtopic.php?p=118170#p118170

[Keijona]

"Fiksut ovat viili­pyttyjä – Vähemmän välkyt reagoivat voimakkaammin ja tunteet heittelevät nopeammin"
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009837221.html

"Kun järki loppuu alkaa tunteilu "

Siksi älykkäät ihmiset puhuvat asioista, eivätkä takerru asian kannalta epäolennaiseen, kuten keskustelun osallistujiin ja henkilöihin. Mutta ymmärtäähän sen, kun auktoriteettiuskovaisuuden kulttuurissa pitäisi aina olla se auktoriteetti ja henkilökohtainen parisuhde, joka ratkaisee sen uskoako vai eikö olla uskolinen Joten asioilla ja todellisuudella ei olekaan merkitystä, vaan pelkästään sillä mikä on informaation lähde.


Yksinkertainen esimerkki, missä tarpeeton ja asiattomuuksia jätetään pois:

"Sinä olet minua sensuroinut joten kostoksi minä olen siirtänyt sinun sensuroimat tekstit minun omalle ketjulle."

Kun yksinkertaisesti ja asiallisesti voisi ilmoittaa:
"Täältä poistettuja kommentteja voi lukea osoitteessa. www.vituttaa.fi"

Silloin ei puhuta henkilökohtaisuuksia eikä asiattomuuksia.

[Keijona]

Tuoretta tilastoa 2022? Suomi menee vauhdilla alas.

Lähde rangkingroyals.com