Suomalaisten elintaso romahtanut enemmän kuin kertaakaan 60 vuoteen

[ID10T]

On se uskomanta, miten nuo minäkeskeiset itseensä uskovaiset ja "vapaat valitsijat" on niin sokeita, eivät pysty näkemään omaa perspektiiviään ja mielipiteidensä syitä.

Että onhan fanaattisimmat ja luupäisimmät, tyhmimmät demokratian kannattajat juuri suomessa, siitä yksinkertaisesta syystä että suomalaisilla ei ole muita vaihtoehtoja. Toki monet amerikkalaisetkin on lähes yhtä uskollisia demonikratialle, koska niilläkään ei varsinaista omaa monarkkia ole ollut.

Kyllä se on tosiaan huissin minäkeskeistä tietää, onko Euroopan ja Japanin monarkeilla poliittista valtaa.

Niin, oman äänioikeuden puolustamisen ja itsekkyyden takia ihmisen mieli tosiaan taittuu mitä ihmeellisimpiin solmuihin. Mutta monarkin valtaa selvittäessä sen ympäristön kulttuurin ja historian vaikutus on ratkaisevassa osassa. Täällä kristinuskon perustalle rakentuneessa Euroopalaisessa kulttuurissa, missä tuhat vuotta uskottiin että ihminen voi päätöksillään valita joutuuko helvettiin vai taivaaseen, naisten asema ja vapaa valinta on arvokeskiössä, ajatellaan demokratian olevan tärkeä asia. Toki suomalaisten uskollisuus demokratialle on ihan omaa luokkaansa

Niin, eihän sillä tasa-arvollakaan tosiaan ole monarkiassa tai diktatuurissa mitään merkitystä. Toisinajattelija pääsee ihan yhtä varmasti hengestään, oli sitten mies tai nainen

Mutta todellisuus on kuitenkin toinen, kun historia osoittaa, että demokratian ja tasa-arvon nimissä on viimeisen sadan vuoden aikana sodittu, ja tapettu enemmän ihmisiä kuin koskaan maailman historiassa.

Nyt oli puhe OMIEN tappamisesta, ja siinä monarkit ja diktaattorit ovat kunnostautuneet erityisesti. Putin, Hitler, Stalin, Kim Jong-un, Idi Amin... Lista on melko pitkä.

[Keijona]

"tyhmimmät demokratian kannattajat on juuri suomessa, siitä yksinkertaisesta syystä että suomalaisilla ei ole muita vaihtoehtoja....koska omaa monarkkia ole ollut."

Suomalaisilla on ollut vapaus monarkkien tyranniasta vasta noin sata vuotta. Sitä ennen tätä maata terrorisoivat välillä Ruotsin kuninkaat ja välillä Venäjän tsaarit. Silloin ei ollut vaihtoehtoja, nyt on.

Niin niin, ne on ollut niitä vieraita valloittajia, joka on ennestään sitä monarkia vihaa ja siten sokeaa uskollisuutta demokratialle aiheuttanut.

Eikö demokratian kannattajat todellakaan pysty näkemään omaa lapsellista puolueellisuuttaan? Kun tuo oman emokratian kehuminen on keskenkasvuista: "Minun äiti/emo on parempi kuin sinun äiti."

Oidipukselta haisee tuollaiset tunteet

[Neutroni]

Tosiasia kuitenkin on että Japani on yhä monarkia, ja sitä ollut 6000 vuotta. Suomi ollut demokratia 100 vuotta ja näyttää siltä että ei ole enää kauaa.

Japani onkin hyvä esimerkki siitä mihin monarkiat pystyvät. Se pysyi koko 6000 vuotta kehittymättömänä sulkeutuneena persläpimaana, jossa vallitsivat julmat lait ja ankara köyhyys ja pieni eliitti rypi rikkauksissa keisarikekkulin johdolla. Ihan niin kuin kaikki muutkin monarkiat, joissa monarkilla oli todellinen valta. 6000 vuoteen on mahtunut varmasti lukemattomia erilaisia keisareita ja varmaan on tarvittu aika monta tallirenkiä ja keittiöpiikaakin jaloveristä sukua jatkamaan, koska on matemaattinen mahdottomuus, että yhteen keisarisukuun ei satu yhtään lapsettomuutta aiheuttavaa sairautta 6000 vuoden ja noin 300 sukupolven aikana.

Sitten kun toisen maailmansodan jälkimainingeissa keisarilta riisuttiin valta ja maahan perustettiin - yllätys yllätys - demokraattinen parlamentti, maa koki käsittämättömän kasvuräjähdyksen köyhästä kehitysmaasta yhdeksi maailman rikkaimmista ja teknisesti kehittyneimmistä suurvalloista muutamassa kymmenessä vuodessa. Se on katkera paikka monarkian kannattajille, että kaikkialla missä monarkit hallitsevat muuten kuin seremoniallisena päämiehenä vailla todellista poliittista valtaa, vallitsee köyhyys, kurjuus ja tyrannia. Sitä on sitten pakko ihailla jonakin ihanana "luonnollisena" romantiikkana ja mussuttaa demokratioiden ensimmäisen maailman ongelmista.

[ID10T]

"tyhmimmät demokratian kannattajat on juuri suomessa, siitä yksinkertaisesta syystä että suomalaisilla ei ole muita vaihtoehtoja....koska omaa monarkkia ole ollut."

Suomalaisilla on ollut vapaus monarkkien tyranniasta vasta noin sata vuotta. Sitä ennen tätä maata terrorisoivat välillä Ruotsin kuninkaat ja välillä Venäjän tsaarit. Silloin ei ollut vaihtoehtoja, nyt on.

Niin niin, ne on ollut niitä vieraita valloittajia, joka on ennestään sitä monarkia vihaa ja siten sokeaa uskollisuutta demokratialle aiheuttanut.

Monarkki on aina kansalle "vieras".

Eikö demokratian kannattajat todellakaan pysty näkemään omaa lapsellista puolueellisuuttaan?

"Lapsellinen puolueellisuus" johtuu siitä, että monarkia on hyvä ratkaisu ainoastaan monarkeille itselleen.

[Keijona]

On se uskomanta, miten nuo minäkeskeiset itseensä uskovaiset ja "vapaat valitsijat" on niin sokeita, eivät pysty näkemään omaa perspektiiviään ja mielipiteidensä syitä.

Että onhan fanaattisimmat ja luupäisimmät, tyhmimmät demokratian kannattajat juuri suomessa, siitä yksinkertaisesta syystä että suomalaisilla ei ole muita vaihtoehtoja. Toki monet amerikkalaisetkin on lähes yhtä uskollisia demonikratialle, koska niilläkään ei varsinaista omaa monarkkia ole ollut.

Kyllä se on tosiaan huissin minäkeskeistä tietää, onko Euroopan ja Japanin monarkeilla poliittista valtaa.

Niin, oman äänioikeuden puolustamisen ja itsekkyyden takia ihmisen mieli tosiaan taittuu mitä ihmeellisimpiin solmuihin. Mutta monarkin valtaa selvittäessä sen ympäristön kulttuurin ja historian vaikutus on ratkaisevassa osassa. Täällä kristinuskon perustalle rakentuneessa Euroopalaisessa kulttuurissa, missä tuhat vuotta uskottiin että ihminen voi päätöksillään valita joutuuko helvettiin vai taivaaseen, naisten asema ja vapaa valinta on arvokeskiössä, ajatellaan demokratian olevan tärkeä asia. Toki suomalaisten uskollisuus demokratialle on ihan omaa luokkaansa

Niin, eihän sillä tasa-arvollakaan tosiaan ole monarkiassa tai diktatuurissa mitään merkitystä. Toisinajattelija pääsee ihan yhtä varmasti hengestään, oli sitten mies tai nainen

Mutta todellisuus on kuitenkin toinen, kun historia osoittaa, että demokratian ja tasa-arvon nimissä on viimeisen sadan vuoden aikana sodittu, ja tapettu enemmän ihmisiä kuin koskaan maailman historiassa.

Nyt oli puhe OMIEN tappamisesta, ja siinä monarkit ja diktaattorit ovat kunnostautuneet erityisesti. Putin, Hitler, Stalin, Kim Jong-un, Idi Amin... Lista on melko pitkä.

Kuinka sekaisin puolueellisuudesta voi mennä? Eihän tuossa listassa ole yhtäkään monarkia, kaikki on valtaan nousseita kansalaisia, kansanvallan, siis demokratian johtajia.

Toki tuosta listasta puuttuu monta äänestävän kansan keskuudesta noussutta yksinvaltiasta, Hussein, Gaddaf, Ceaușescu, Mao, Polpot Mussolini, Franco, Kekkonen ja Thacher. Mutta demokratian uskovat vaan uskoo ei heillä ole vaihtoehtoja.

Yksi oikein esimerkillinen demokratian diktaattori jonka ympärille luotiin myös vahva henkilökultti on ateistisen Albanian Enver Hoxha. Joka on oikein loistava esimerkki siitä mihin subjektiivisuuden ääripäähän, ja järjettömyyksiin ateismin ja demokratian yhdistelmä johtaa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Enver_Hoxha

[ID10T]

On se uskomanta, miten nuo minäkeskeiset itseensä uskovaiset ja "vapaat valitsijat" on niin sokeita, eivät pysty näkemään omaa perspektiiviään ja mielipiteidensä syitä.

Että onhan fanaattisimmat ja luupäisimmät, tyhmimmät demokratian kannattajat juuri suomessa, siitä yksinkertaisesta syystä että suomalaisilla ei ole muita vaihtoehtoja. Toki monet amerikkalaisetkin on lähes yhtä uskollisia demonikratialle, koska niilläkään ei varsinaista omaa monarkkia ole ollut.

Kyllä se on tosiaan huissin minäkeskeistä tietää, onko Euroopan ja Japanin monarkeilla poliittista valtaa.

Niin, oman äänioikeuden puolustamisen ja itsekkyyden takia ihmisen mieli tosiaan taittuu mitä ihmeellisimpiin solmuihin. Mutta monarkin valtaa selvittäessä sen ympäristön kulttuurin ja historian vaikutus on ratkaisevassa osassa. Täällä kristinuskon perustalle rakentuneessa Euroopalaisessa kulttuurissa, missä tuhat vuotta uskottiin että ihminen voi päätöksillään valita joutuuko helvettiin vai taivaaseen, naisten asema ja vapaa valinta on arvokeskiössä, ajatellaan demokratian olevan tärkeä asia. Toki suomalaisten uskollisuus demokratialle on ihan omaa luokkaansa

Niin, eihän sillä tasa-arvollakaan tosiaan ole monarkiassa tai diktatuurissa mitään merkitystä. Toisinajattelija pääsee ihan yhtä varmasti hengestään, oli sitten mies tai nainen

Mutta todellisuus on kuitenkin toinen, kun historia osoittaa, että demokratian ja tasa-arvon nimissä on viimeisen sadan vuoden aikana sodittu, ja tapettu enemmän ihmisiä kuin koskaan maailman historiassa.

Nyt oli puhe OMIEN tappamisesta, ja siinä monarkit ja diktaattorit ovat kunnostautuneet erityisesti. Putin, Hitler, Stalin, Kim Jong-un, Idi Amin... Lista on melko pitkä.

Kuinka sekaisin puolueellisuudesta voi mennä? Eihän tuossa listassa ole yhtäkään monarkia, kaikki on valtaan nousseita kansalaisia, kansanvallan, siis demokratian johtajia.

Mainiitsin myös diktaattorit, joita nuo kaikki ovat/olivat. Mutta löytyy toki vainoharjaisia monarkkejakin, kuten Saudi-Arabian kruununprinssi, joka tapatti Jamal Khashoggin. Demokratoa ei liity heidän hirmuhallintoonsa edes nimellisesti.

Toki tuosta listasta puuttuu monta äänestävän kansan keskuudesta noussutta yksinvaltiasta, Hussein, Gaddaf, Ceaușescu, Mao, Polpot Mussolini, Franco, Kekkonen ja Thacher.

Lisää diktaattoreita. Tosin en ymmärrä, mitä Kekkonen ja Thatcher listalla tekevät, eiväthän he tapattaneet ketään.

Ja avainsanoja tuossa oli "kansan keskuudesta noussutta yksinvaltiasta". Demokratia ei tunne yksinvaltiutta, joten se ei voi siitä olla vastuussakaan.

Yksi oikein esimerkillinen demokratian diktaattori jonka ympärille luotiin myös vahva henkilökultti on ateistisen Albanian Enver Hoxha. Joka on oikein loistava esimerkki siitä mihin subjektiivisuuden ääripäähän, ja järjettömyyksiin ateismin ja demokratian yhdistelmä johtaa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Enver_Hoxha

Niin hän oli DIKTAATTORI, mitä sitten? Ja ateismi (tai demokratia) ei liity hänenkään tekosiinsa mitenkään, kun ei ateismi ole aate.

[Keijona]

Tosiasia kuitenkin on että Japani on yhä monarkia, ja sitä ollut 6000 vuotta. Suomi ollut demokratia 100 vuotta ja näyttää siltä että ei ole enää kauaa.

Japani onkin hyvä esimerkki siitä mihin monarkiat pystyvät. Se pysyi koko 6000 vuotta kehittymättömänä sulkeutuneena persläpimaana, jossa vallitsivat julmat lait ja ankara köyhyys ja pieni eliitti rypi rikkauksissa keisarikekkulin johdolla. Ihan niin kuin kaikki muutkin monarkiat, joissa monarkilla oli todellinen valta. 6000 vuoteen on mahtunut varmasti lukemattomia erilaisia keisareita ja varmaan on tarvittu aika monta tallirenkiä ja keittiöpiikaakin jaloveristä sukua jatkamaan, koska on matemaattinen mahdottomuus, että yhteen keisarisukuun ei satu yhtään lapsettomuutta aiheuttavaa sairautta 6000 vuoden ja noin 300 sukupolven aikana.

Sitten kun toisen maailmansodan jälkimainingeissa keisarilta riisuttiin valta ja maahan perustettiin - yllätys yllätys - demokraattinen parlamentti, maa koki käsittämättömän kasvuräjähdyksen köyhästä kehitysmaasta yhdeksi maailman rikkaimmista ja teknisesti kehittyneimmistä suurvalloista muutamassa kymmenessä vuodessa. Se on katkera paikka monarkian kannattajille, että kaikkialla missä monarkit hallitsevat muuten kuin seremoniallisena päämiehenä vailla todellista poliittista valtaa, vallitsee köyhyys, kurjuus ja tyrannia. Sitä on sitten pakko ihailla jonakin ihanana "luonnollisena" romantiikkana ja mussuttaa demokratioiden ensimmäisen maailman ongelmista.

"Koska uskon ikuiseen kasvuun ja demokratiaan, kaiken hyvän ja autuuden tuojaan."

Ehkäpä se Japanin menestys on juuri sen historian ja pitkän monarkian seurausta, siis korkeat älykkyysosamäärät ja pitkä terve elämä, jotka sitten ovat kääntyneet rajuun laskuun, jo parin sukupolven demokratiahömpötyksen myötä....

[Wisti]

Tosiasia kuitenkin on että Japani on yhä monarkia, ja sitä ollut 6000 vuotta. Suomi ollut demokratia 100 vuotta ja näyttää siltä että ei ole enää kauaa.

Japani onkin hyvä esimerkki siitä mihin monarkiat pystyvät. Se pysyi koko 6000 vuotta kehittymättömänä sulkeutuneena persläpimaana, jossa vallitsivat julmat lait ja ankara köyhyys ja pieni eliitti rypi rikkauksissa keisarikekkulin johdolla. Ihan niin kuin kaikki muutkin monarkiat, joissa monarkilla oli todellinen valta. 6000 vuoteen on mahtunut varmasti lukemattomia erilaisia keisareita ja varmaan on tarvittu aika monta tallirenkiä ja keittiöpiikaakin jaloveristä sukua jatkamaan, koska on matemaattinen mahdottomuus, että yhteen keisarisukuun ei satu yhtään lapsettomuutta aiheuttavaa sairautta 6000 vuoden ja noin 300 sukupolven aikana.

Sitten kun toisen maailmansodan jälkimainingeissa keisarilta riisuttiin valta ja maahan perustettiin - yllätys yllätys - demokraattinen parlamentti, maa koki käsittämättömän kasvuräjähdyksen köyhästä kehitysmaasta yhdeksi maailman rikkaimmista ja teknisesti kehittyneimmistä suurvalloista muutamassa kymmenessä vuodessa. Se on katkera paikka monarkian kannattajille, että kaikkialla missä monarkit hallitsevat muuten kuin seremoniallisena päämiehenä vailla todellista poliittista valtaa, vallitsee köyhyys, kurjuus ja tyrannia. Sitä on sitten pakko ihailla jonakin ihanana "luonnollisena" romantiikkana ja mussuttaa demokratioiden ensimmäisen maailman ongelmista.

"Koska uskon ikuiseen kasvuun ja demokratiaan, kaiken hyvän ja autuuden tuojaan."

Ehkäpä se Japanin menestys on juuri sen historian ja pitkän monarkian seurausta, siis korkeat älykkyysosamäärät ja pitkä terve elämä, jotka sitten ovat kääntyneet rajuun laskuun, jo parin sukupolven demokratiahömpötyksen myötä....

Mitä tarkoittaa Japanin demokratahömpötys?
Kerroit, että Japanin pääministerit ovat marioetteja, jotka toteuttavat keisarin politiikkaa.

[Keijona]

On se uskomanta, miten nuo minäkeskeiset itseensä uskovaiset ja "vapaat valitsijat" on niin sokeita, eivät pysty näkemään omaa perspektiiviään ja mielipiteidensä syitä.

Että onhan fanaattisimmat ja luupäisimmät, tyhmimmät demokratian kannattajat juuri suomessa, siitä yksinkertaisesta syystä että suomalaisilla ei ole muita vaihtoehtoja. Toki monet amerikkalaisetkin on lähes yhtä uskollisia demonikratialle, koska niilläkään ei varsinaista omaa monarkkia ole ollut.

Kyllä se on tosiaan huissin minäkeskeistä tietää, onko Euroopan ja Japanin monarkeilla poliittista valtaa.

Niin, oman äänioikeuden puolustamisen ja itsekkyyden takia ihmisen mieli tosiaan taittuu mitä ihmeellisimpiin solmuihin. Mutta monarkin valtaa selvittäessä sen ympäristön kulttuurin ja historian vaikutus on ratkaisevassa osassa. Täällä kristinuskon perustalle rakentuneessa Euroopalaisessa kulttuurissa, missä tuhat vuotta uskottiin että ihminen voi päätöksillään valita joutuuko helvettiin vai taivaaseen, naisten asema ja vapaa valinta on arvokeskiössä, ajatellaan demokratian olevan tärkeä asia. Toki suomalaisten uskollisuus demokratialle on ihan omaa luokkaansa

Niin, eihän sillä tasa-arvollakaan tosiaan ole monarkiassa tai diktatuurissa mitään merkitystä. Toisinajattelija pääsee ihan yhtä varmasti hengestään, oli sitten mies tai nainen

Mutta todellisuus on kuitenkin toinen, kun historia osoittaa, että demokratian ja tasa-arvon nimissä on viimeisen sadan vuoden aikana sodittu, ja tapettu enemmän ihmisiä kuin koskaan maailman historiassa.

Nyt oli puhe OMIEN tappamisesta, ja siinä monarkit ja diktaattorit ovat kunnostautuneet erityisesti. Putin, Hitler, Stalin, Kim Jong-un, Idi Amin... Lista on melko pitkä.

Kuinka sekaisin puolueellisuudesta voi mennä? Eihän tuossa listassa ole yhtäkään monarkia, kaikki on valtaan nousseita kansalaisia, kansanvallan, siis demokratian johtajia.

Mainiitsin myös diktaattorit, joita nuo kaikki ovat/olivat. Mutta löytyy toki vainoharjaisia monarkkejakin, kuten Saudi-Arabian kruununprinssi, joka tapatti Jamal Khashoggin. Demokratoa ei liity heidän hirmuhallintoonsa edes nimellisesti.

Toki tuosta listasta puuttuu monta äänestävän kansan keskuudesta noussutta yksinvaltiasta, Hussein, Gaddaf, Ceaușescu, Mao, Polpot Mussolini, Franco, Kekkonen ja Thacher.

Lisää diktaattoreita. Tosin en ymmärrä, mitä Kekkonen ja Thatcher listalla tekevät, eiväthän he tapattaneet ketään.

Ja avainsanoja tuossa oli "kansan keskuudesta noussutta yksinvaltiasta". Demokratia ei tunne yksinvaltiutta, joten se ei voi siitä olla vastuussakaan.

Yksi oikein esimerkillinen demokratian diktaattori jonka ympärille luotiin myös vahva henkilökultti on ateistisen Albanian Enver Hoxha. Joka on oikein loistava esimerkki siitä mihin subjektiivisuuden ääripäähän, ja järjettömyyksiin ateismin ja demokratian yhdistelmä johtaa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Enver_Hoxha

Niin hän oli DIKTAATTORI, mitä sitten? Ja ateismi (tai demokratia) ei liity hänenkään tekosiinsa mitenkään, kun ei ateismi ole aate.

"Ateismi ei ole ismi."

Valtavaksi tuo demonikratian varheiden verkko on näköjään kasaantunut. Vaatii varmaan aikaa paljon, ylläpitoa ja pönkittämistä.

[Keijona]

Tosiasia kuitenkin on että Japani on yhä monarkia, ja sitä ollut 6000 vuotta. Suomi ollut demokratia 100 vuotta ja näyttää siltä että ei ole enää kauaa.

Japani onkin hyvä esimerkki siitä mihin monarkiat pystyvät. Se pysyi koko 6000 vuotta kehittymättömänä sulkeutuneena persläpimaana, jossa vallitsivat julmat lait ja ankara köyhyys ja pieni eliitti rypi rikkauksissa keisarikekkulin johdolla. Ihan niin kuin kaikki muutkin monarkiat, joissa monarkilla oli todellinen valta. 6000 vuoteen on mahtunut varmasti lukemattomia erilaisia keisareita ja varmaan on tarvittu aika monta tallirenkiä ja keittiöpiikaakin jaloveristä sukua jatkamaan, koska on matemaattinen mahdottomuus, että yhteen keisarisukuun ei satu yhtään lapsettomuutta aiheuttavaa sairautta 6000 vuoden ja noin 300 sukupolven aikana.

Sitten kun toisen maailmansodan jälkimainingeissa keisarilta riisuttiin valta ja maahan perustettiin - yllätys yllätys - demokraattinen parlamentti, maa koki käsittämättömän kasvuräjähdyksen köyhästä kehitysmaasta yhdeksi maailman rikkaimmista ja teknisesti kehittyneimmistä suurvalloista muutamassa kymmenessä vuodessa. Se on katkera paikka monarkian kannattajille, että kaikkialla missä monarkit hallitsevat muuten kuin seremoniallisena päämiehenä vailla todellista poliittista valtaa, vallitsee köyhyys, kurjuus ja tyrannia. Sitä on sitten pakko ihailla jonakin ihanana "luonnollisena" romantiikkana ja mussuttaa demokratioiden ensimmäisen maailman ongelmista.

"Koska uskon ikuiseen kasvuun ja demokratiaan, kaiken hyvän ja autuuden tuojaan."

Ehkäpä se Japanin menestys on juuri sen historian ja pitkän monarkian seurausta, siis korkeat älykkyysosamäärät ja pitkä terve elämä, jotka sitten ovat kääntyneet rajuun laskuun, jo parin sukupolven demokratiahömpötyksen myötä....

Mitä tarkoittaa Japanin demokratahömpötys?
Kerroit, että Japanin pääministerit ovat marioetteja, jotka toteuttavat keisarin politiikkaa.

Hömpötys on hömppää ja valhetta, harhaa, vapaan tahdon illuusiota.

[Wisti]

Tosiasia kuitenkin on että Japani on yhä monarkia, ja sitä ollut 6000 vuotta. Suomi ollut demokratia 100 vuotta ja näyttää siltä että ei ole enää kauaa.

Japani onkin hyvä esimerkki siitä mihin monarkiat pystyvät. Se pysyi koko 6000 vuotta kehittymättömänä sulkeutuneena persläpimaana, jossa vallitsivat julmat lait ja ankara köyhyys ja pieni eliitti rypi rikkauksissa keisarikekkulin johdolla. Ihan niin kuin kaikki muutkin monarkiat, joissa monarkilla oli todellinen valta. 6000 vuoteen on mahtunut varmasti lukemattomia erilaisia keisareita ja varmaan on tarvittu aika monta tallirenkiä ja keittiöpiikaakin jaloveristä sukua jatkamaan, koska on matemaattinen mahdottomuus, että yhteen keisarisukuun ei satu yhtään lapsettomuutta aiheuttavaa sairautta 6000 vuoden ja noin 300 sukupolven aikana.

Sitten kun toisen maailmansodan jälkimainingeissa keisarilta riisuttiin valta ja maahan perustettiin - yllätys yllätys - demokraattinen parlamentti, maa koki käsittämättömän kasvuräjähdyksen köyhästä kehitysmaasta yhdeksi maailman rikkaimmista ja teknisesti kehittyneimmistä suurvalloista muutamassa kymmenessä vuodessa. Se on katkera paikka monarkian kannattajille, että kaikkialla missä monarkit hallitsevat muuten kuin seremoniallisena päämiehenä vailla todellista poliittista valtaa, vallitsee köyhyys, kurjuus ja tyrannia. Sitä on sitten pakko ihailla jonakin ihanana "luonnollisena" romantiikkana ja mussuttaa demokratioiden ensimmäisen maailman ongelmista.

"Koska uskon ikuiseen kasvuun ja demokratiaan, kaiken hyvän ja autuuden tuojaan."

Ehkäpä se Japanin menestys on juuri sen historian ja pitkän monarkian seurausta, siis korkeat älykkyysosamäärät ja pitkä terve elämä, jotka sitten ovat kääntyneet rajuun laskuun, jo parin sukupolven demokratiahömpötyksen myötä....

Mitä tarkoittaa Japanin demokratahömpötys?
Kerroit, että Japanin pääministerit ovat marioetteja, jotka toteuttavat keisarin politiikkaa.

Hömpötys on hömppää ja valhetta, harhaa, vapaan tahdon illuusiota.

Onko se harhaa ja illuusiota, että väität Japanin pääministerien olevan keisarin marionetteja?

[Keijona]

Tosiasia kuitenkin on että Japani on yhä monarkia, ja sitä ollut 6000 vuotta. Suomi ollut demokratia 100 vuotta ja näyttää siltä että ei ole enää kauaa.

Japani onkin hyvä esimerkki siitä mihin monarkiat pystyvät. Se pysyi koko 6000 vuotta kehittymättömänä sulkeutuneena persläpimaana, jossa vallitsivat julmat lait ja ankara köyhyys ja pieni eliitti rypi rikkauksissa keisarikekkulin johdolla. Ihan niin kuin kaikki muutkin monarkiat, joissa monarkilla oli todellinen valta. 6000 vuoteen on mahtunut varmasti lukemattomia erilaisia keisareita ja varmaan on tarvittu aika monta tallirenkiä ja keittiöpiikaakin jaloveristä sukua jatkamaan, koska on matemaattinen mahdottomuus, että yhteen keisarisukuun ei satu yhtään lapsettomuutta aiheuttavaa sairautta 6000 vuoden ja noin 300 sukupolven aikana.

Sitten kun toisen maailmansodan jälkimainingeissa keisarilta riisuttiin valta ja maahan perustettiin - yllätys yllätys - demokraattinen parlamentti, maa koki käsittämättömän kasvuräjähdyksen köyhästä kehitysmaasta yhdeksi maailman rikkaimmista ja teknisesti kehittyneimmistä suurvalloista muutamassa kymmenessä vuodessa. Se on katkera paikka monarkian kannattajille, että kaikkialla missä monarkit hallitsevat muuten kuin seremoniallisena päämiehenä vailla todellista poliittista valtaa, vallitsee köyhyys, kurjuus ja tyrannia. Sitä on sitten pakko ihailla jonakin ihanana "luonnollisena" romantiikkana ja mussuttaa demokratioiden ensimmäisen maailman ongelmista.

"Koska uskon ikuiseen kasvuun ja demokratiaan, kaiken hyvän ja autuuden tuojaan."

Ehkäpä se Japanin menestys on juuri sen historian ja pitkän monarkian seurausta, siis korkeat älykkyysosamäärät ja pitkä terve elämä, jotka sitten ovat kääntyneet rajuun laskuun, jo parin sukupolven demokratiahömpötyksen myötä....

Mitä tarkoittaa Japanin demokratahömpötys?
Kerroit, että Japanin pääministerit ovat marioetteja, jotka toteuttavat keisarin politiikkaa.

Hömpötys on hömppää ja valhetta, harhaa, vapaan tahdon illuusiota.

Onko se harhaa ja illuusiota, että väität Japanin pääministerien olevan keisarin marionetteja?

Niin, japanilaisten mielipiteet maastaan ja pääministeristään on tietysti puolueellisia, mutta se että keisarilla ei mitään vaikutusta pääministeriin ja demokratiaan, maassa missä on ollut 6000 vuotta monarkiaa on erittäin epätodennäköistä. Mutta niille demokraattisen maan, tehokkaimman koulutuksen, aivopestyille auktoriteettiuskovaisille, jotka pitävät demokratiaa pyhänä ja ainoana oikeana, se demokratian puhtaus ja toimivuus on tietenkin ainoa mahdollinen vastaus, eikä valinta.

[Keijona]

Onhan se ymmärrettävää että palstalaiset haluaisi mieluummin fokusoitua johonkin etäiseen ja kaukaisen maan ongelmiin, eikä puhua keskustelun koskettavasta ajankohtaisesta aiheesta joka on suomalaisen elintason ja hyvinvointiyhteiskunnan romahtaminen.

Että kyllähän tuollainen rikkaat riistää köyhiä, ne ovat syyllisiä ongelmiin syyttely on aika vanha mantra ja peräisin juuri siitä monarkia ja herravihasta. Kun Suomen keskivertokansalainen on kuitenkin se varakas riistäjä, globaalissa mittakaavassa tarkasteltuna.

Ja onhan se oikeasti syyntakeetonta, jos kansalainen katsoo olevansa täysin syytön kansanvallan ongelmiin, ja siten todistaa sen kansanvallan toimimattomuuden.

Tuossa aiemmin jo kyseltiin, miten voi olla mahdollista että suomalainen kuvittelee ja uskoo, että hänellä menee hyvin ja hänellä asiat ovat paremmin, jos suomella asiat menee huonompaan suuntaan? Onko yksilö sillloin eriytynyt, irti yhteisestä todellisuudesta?

[Wisti]

Tosiasia kuitenkin on että Japani on yhä monarkia, ja sitä ollut 6000 vuotta. Suomi ollut demokratia 100 vuotta ja näyttää siltä että ei ole enää kauaa.

Japani onkin hyvä esimerkki siitä mihin monarkiat pystyvät. Se pysyi koko 6000 vuotta kehittymättömänä sulkeutuneena persläpimaana, jossa vallitsivat julmat lait ja ankara köyhyys ja pieni eliitti rypi rikkauksissa keisarikekkulin johdolla. Ihan niin kuin kaikki muutkin monarkiat, joissa monarkilla oli todellinen valta. 6000 vuoteen on mahtunut varmasti lukemattomia erilaisia keisareita ja varmaan on tarvittu aika monta tallirenkiä ja keittiöpiikaakin jaloveristä sukua jatkamaan, koska on matemaattinen mahdottomuus, että yhteen keisarisukuun ei satu yhtään lapsettomuutta aiheuttavaa sairautta 6000 vuoden ja noin 300 sukupolven aikana.

Sitten kun toisen maailmansodan jälkimainingeissa keisarilta riisuttiin valta ja maahan perustettiin - yllätys yllätys - demokraattinen parlamentti, maa koki käsittämättömän kasvuräjähdyksen köyhästä kehitysmaasta yhdeksi maailman rikkaimmista ja teknisesti kehittyneimmistä suurvalloista muutamassa kymmenessä vuodessa. Se on katkera paikka monarkian kannattajille, että kaikkialla missä monarkit hallitsevat muuten kuin seremoniallisena päämiehenä vailla todellista poliittista valtaa, vallitsee köyhyys, kurjuus ja tyrannia. Sitä on sitten pakko ihailla jonakin ihanana "luonnollisena" romantiikkana ja mussuttaa demokratioiden ensimmäisen maailman ongelmista.

"Koska uskon ikuiseen kasvuun ja demokratiaan, kaiken hyvän ja autuuden tuojaan."

Ehkäpä se Japanin menestys on juuri sen historian ja pitkän monarkian seurausta, siis korkeat älykkyysosamäärät ja pitkä terve elämä, jotka sitten ovat kääntyneet rajuun laskuun, jo parin sukupolven demokratiahömpötyksen myötä....

Mitä tarkoittaa Japanin demokratahömpötys?
Kerroit, että Japanin pääministerit ovat marioetteja, jotka toteuttavat keisarin politiikkaa.

Hömpötys on hömppää ja valhetta, harhaa, vapaan tahdon illuusiota.

Onko se harhaa ja illuusiota, että väität Japanin pääministerien olevan keisarin marionetteja?

Niin, japanilaisten mielipiteet maastaan ja pääministeristään on tietysti puolueellisia, mutta se että keisarilla ei mitään vaikutusta pääministeriin ja demokratiaan, maassa missä on ollut 6000 vuotta monarkiaa on erittäin epätodennäköistä. Mutta niille demokraattisen maan, tehokkaimman koulutuksen, aivopestyille auktoriteettiuskovaisille, jotka pitävät demokratiaa pyhänä ja ainoana oikeana, se demokratian puhtaus ja toimivuus on tietenkin ainoa mahdollinen vastaus, eikä valinta.

Kerrot, että Japanin todellinen päättäjä on keisari. Mihin tällainen väite perustuu? Pistän ilmoittamallesit tilille pienen rahasumman, jos kerrot uutisesta, jossa keisari on ottanut kantaa poliittiseen kysymykseen.
Brexitiä käsiteltiin Suomessa tuhansissa uutisissa. Mikseihän Elisabethin kannanotoista ei ollut yhtään uutista? Britannian ero EU:sta oli kuitenkin yksi keskeisimmistä maailmansodan jälkeisistä tapuhtumista Britanniassa.

[Keijona]

Tosiasia kuitenkin on että Japani on yhä monarkia, ja sitä ollut 6000 vuotta. Suomi ollut demokratia 100 vuotta ja näyttää siltä että ei ole enää kauaa.

Japani onkin hyvä esimerkki siitä mihin monarkiat pystyvät. Se pysyi koko 6000 vuotta kehittymättömänä sulkeutuneena persläpimaana, jossa vallitsivat julmat lait ja ankara köyhyys ja pieni eliitti rypi rikkauksissa keisarikekkulin johdolla. Ihan niin kuin kaikki muutkin monarkiat, joissa monarkilla oli todellinen valta. 6000 vuoteen on mahtunut varmasti lukemattomia erilaisia keisareita ja varmaan on tarvittu aika monta tallirenkiä ja keittiöpiikaakin jaloveristä sukua jatkamaan, koska on matemaattinen mahdottomuus, että yhteen keisarisukuun ei satu yhtään lapsettomuutta aiheuttavaa sairautta 6000 vuoden ja noin 300 sukupolven aikana.

Sitten kun toisen maailmansodan jälkimainingeissa keisarilta riisuttiin valta ja maahan perustettiin - yllätys yllätys - demokraattinen parlamentti, maa koki käsittämättömän kasvuräjähdyksen köyhästä kehitysmaasta yhdeksi maailman rikkaimmista ja teknisesti kehittyneimmistä suurvalloista muutamassa kymmenessä vuodessa. Se on katkera paikka monarkian kannattajille, että kaikkialla missä monarkit hallitsevat muuten kuin seremoniallisena päämiehenä vailla todellista poliittista valtaa, vallitsee köyhyys, kurjuus ja tyrannia. Sitä on sitten pakko ihailla jonakin ihanana "luonnollisena" romantiikkana ja mussuttaa demokratioiden ensimmäisen maailman ongelmista.

"Koska uskon ikuiseen kasvuun ja demokratiaan, kaiken hyvän ja autuuden tuojaan."

Ehkäpä se Japanin menestys on juuri sen historian ja pitkän monarkian seurausta, siis korkeat älykkyysosamäärät ja pitkä terve elämä, jotka sitten ovat kääntyneet rajuun laskuun, jo parin sukupolven demokratiahömpötyksen myötä....

Mitä tarkoittaa Japanin demokratahömpötys?
Kerroit, että Japanin pääministerit ovat marioetteja, jotka toteuttavat keisarin politiikkaa.

Hömpötys on hömppää ja valhetta, harhaa, vapaan tahdon illuusiota.

Onko se harhaa ja illuusiota, että väität Japanin pääministerien olevan keisarin marionetteja?

Niin, japanilaisten mielipiteet maastaan ja pääministeristään on tietysti puolueellisia, mutta se että keisarilla ei mitään vaikutusta pääministeriin ja demokratiaan, maassa missä on ollut 6000 vuotta monarkiaa on erittäin epätodennäköistä. Mutta niille demokraattisen maan, tehokkaimman koulutuksen, aivopestyille auktoriteettiuskovaisille, jotka pitävät demokratiaa pyhänä ja ainoana oikeana, se demokratian puhtaus ja toimivuus on tietenkin ainoa mahdollinen vastaus, eikä valinta.

Kerrot, että Japanin todellinen päättäjä on keisari. Mihin tällainen väite perustuu? Pistän ilmoittamallesit tilille pienen rahasumman, jos kerrot uutisesta, jossa keisari on ottanut kantaa poliittiseen kysymykseen.
Brexitiä käsiteltiin Suomessa tuhansissa uutisissa. Mikseihän Elisabethin kannanotoista ei ollut yhtään uutista? Britannian ero EU:sta oli kuitenkin yksi keskeisimmistä maailmansodan jälkeisistä tapuhtumista Britanniassa.

Voi voi kun ahdistaa ja pitäisi löytää yksilö tai yksityiskohta mihin takertua.

"se että keisarilla ei mitään vaikutusta pääministeriin ja demokratiaan, maassa missä on ollut 6000 vuotta monarkiaa on erittäin epätodennäköistä."