Filosofían määritelmä

[Fizikisto]

Miten filosofialla saadaan selville "totuus"? Miten sillä ratkaistaan esimerkiksi kysymys, onko jumalaa olemassa?

[Pattinero]

Miten filosofialla saadaan selville "totuus"? Miten sillä ratkaistaan esimerkiksi kysymys, onko jumalaa olemassa?

Onhan sillä se jo ratkaistukin, ja vastaus on, ettei jumalia ole olemassakaan.

[OlliS]

Miten filosofialla saadaan selville "totuus"? Miten sillä ratkaistaan esimerkiksi kysymys, onko jumalaa olemassa?

Siinäpä se, ei ole mitään yhtä filosofiaa, vaan eri filosofian suuntaukset ja filosofit antavat eri vastauksen. Mutta on nämä aihepiirit ja voidaan lyödä pöydälle kaikki tähänastiset ratkaisuyritykset ja vaihtoehdot ja sitten oma ratkaisu ja sen perustelut.

Totuutta mietitään sellaisessa kontekstissa, jonka nimi on tietoteoria, epistemologia. Tietoteoria kuuluu teoreettiseen filosofiaan, joka on kolmasosa filosofiaa etiikan eli käytännöllisen filosofian ja estetiikan kanssa.

Jumalan asioiden filosofía on teologiaa, sekin kuuluu filosofiassa teoreettiseen filosofiaan.

[OlliS]

Jumalan olemassaoloon on kolme päälinjaa, teismi, ateismi ja niiden välimuoto agnostismi. Asiaa ei tiedetä miten se on. Minä olen teisti ja perustelen sen kristillisesti.

[Keijona]

Miten filosofialla saadaan selville "totuus"? Miten sillä ratkaistaan esimerkiksi kysymys, onko jumalaa olemassa?

Onhan sillä se jo ratkaistukin, ja vastaus on, ettei jumalia ole olemassakaan.

Se jos ei itse syystä tai toisesta halua rakastaa, eikä siksi itsellä ole rakasta, ei se kuitenkaan tarkoita että rakkaita ei olisi olemassa.

Mutta se jos rakastaa tai jumaloi mielikuvitusolentoa, tai mielikuvituksen tuotetta esim. demokratiaa, niin ei se rakkaus tee kohteesta totta. Mutta jos sattuu Jumaloimaan tai rakastamaan konkreettisesti olemassa olevaa asiaa, kuten ihmistä, aurinkoa tai luontoa, niin kyllä ne on ihan oikeita olemassa olevia jumalia ja rakkauden kohteita, idoleita ovat.

[Wisti]

Miten filosofialla saadaan selville "totuus"? Miten sillä ratkaistaan esimerkiksi kysymys, onko jumalaa olemassa?

Onhan sillä se jo ratkaistukin, ja vastaus on, ettei jumalia ole olemassakaan.

Se jos ei itse syystä tai toisesta halua rakastaa, eikä siksi itsellä ole rakasta, ei se kuitenkaan tarkoita että rakkaita ei olisi olemassa.

Mutta se jos rakastaa tai jumaloi mielikuvitusolentoa, tai mielikuvituksen tuotetta esim. demokratiaa, niin ei se rakkaus tee kohteesta totta. Mutta jos sattuu Jumaloimaan tai rakastamaan konkreettisesti olemassa olevaa asiaa, kuten ihmistä, aurinkoa tai luontoa, niin kyllä ne on ihan oikeita olemassa olevia jumalia ja rakkauden kohteita, idoleita ovat.

Jos jumaloi, jotain, mikä on olemassa, on tämä olemassa ilman jumalointiakin eikä pyhänä pidetty puu sen kummemmaksi palvomisesta tule. Jos uskoo henkimaailman olentoon ei se taida palvomisesta sen uskottavammaksi tulla, vaikka usko olisi niin lujaa, että kumajaa vain.
Kunnanvaltuustot valitaan äänestämällä ja tällaista toimintaa sanotaan demokratiaksi. Joku ei tykkää tällaisesta ollenkaan ja toinen sitten kenties vähän enemmän. Demokratia on tietynlaisen hallintomallin nimitys eikä se tietenkään ole todellinen olento enempää kuin mielikuvitus sellainenkaan.

[Keijona]

Miten filosofialla saadaan selville "totuus"? Miten sillä ratkaistaan esimerkiksi kysymys, onko jumalaa olemassa?

Onhan sillä se jo ratkaistukin, ja vastaus on, ettei jumalia ole olemassakaan.

Se jos ei itse syystä tai toisesta halua rakastaa, eikä siksi itsellä ole rakasta, ei se kuitenkaan tarkoita että rakkaita ei olisi olemassa.

Mutta se jos rakastaa tai jumaloi mielikuvitusolentoa, tai mielikuvituksen tuotetta esim. demokratiaa, niin ei se rakkaus tee kohteesta totta. Mutta jos sattuu Jumaloimaan tai rakastamaan konkreettisesti olemassa olevaa asiaa, kuten ihmistä, aurinkoa tai luontoa, niin kyllä ne on ihan oikeita olemassa olevia jumalia ja rakkauden kohteita, idoleita ovat.

Jos jumaloi, jotain, mikä on olemassa, on tämä olemassa ilman jumalointiakin eikä pyhänä pidetty puu sen kummemmaksi palvomisesta tule.

Itseasiassa tuo on valhe, sillä kannustaminen ja huomion abtaminen vaikuttaa ihmisiin ja asioihin yllättävän paljon. Puhumattakaan siitä miten jumalointi tai rakastaminen vaikuttaa jumaloijaan ja rakastajaan itseensä, sillä on lukuisia positiivisia vaikutuksia. Joten jumaloida ja rakastaa kannattaa ihan itsensä takia, se on järkevää. Kunhan ei demoneita, demokratiaa tai dopamiinia ala palvomaan.

[Wisti]

Miten filosofialla saadaan selville "totuus"? Miten sillä ratkaistaan esimerkiksi kysymys, onko jumalaa olemassa?

Onhan sillä se jo ratkaistukin, ja vastaus on, ettei jumalia ole olemassakaan.

Se jos ei itse syystä tai toisesta halua rakastaa, eikä siksi itsellä ole rakasta, ei se kuitenkaan tarkoita että rakkaita ei olisi olemassa.

Mutta se jos rakastaa tai jumaloi mielikuvitusolentoa, tai mielikuvituksen tuotetta esim. demokratiaa, niin ei se rakkaus tee kohteesta totta. Mutta jos sattuu Jumaloimaan tai rakastamaan konkreettisesti olemassa olevaa asiaa, kuten ihmistä, aurinkoa tai luontoa, niin kyllä ne on ihan oikeita olemassa olevia jumalia ja rakkauden kohteita, idoleita ovat.

Jos jumaloi, jotain, mikä on olemassa, on tämä olemassa ilman jumalointiakin eikä pyhänä pidetty puu sen kummemmaksi palvomisesta tule.

Itseasiassa tuo on valhe, sillä kannustaminen ja huomion abtaminen vaikuttaa ihmisiin ja asioihin yllättävän paljon. Puhumattakaan siitä miten jumalointi tai rakastaminen vaikuttaa jumaloijaan ja rakastajaan itseensä, sillä on lukuisia positiivisia vaikutuksia. Joten jumaloida ja rakastaa kannattaa ihan itsensä takia, se on järkevää. Kunhan ei demoneita, demokratiaa tai dopamiinia ala palvomaan.

Jollekin puun palvominen jumalana sopii paremmin kuin jollekin toiselle. Ei sitä liene syytä ihan kaikille kaikkiin vaivoihin suositella.

[Wisti]

Miten filosofialla saadaan selville "totuus"? Miten sillä ratkaistaan esimerkiksi kysymys, onko jumalaa olemassa?

Onhan sillä se jo ratkaistukin, ja vastaus on, ettei jumalia ole olemassakaan.

Se jos ei itse syystä tai toisesta halua rakastaa, eikä siksi itsellä ole rakasta, ei se kuitenkaan tarkoita että rakkaita ei olisi olemassa.

Mutta se jos rakastaa tai jumaloi mielikuvitusolentoa, tai mielikuvituksen tuotetta esim. demokratiaa, niin ei se rakkaus tee kohteesta totta. Mutta jos sattuu Jumaloimaan tai rakastamaan konkreettisesti olemassa olevaa asiaa, kuten ihmistä, aurinkoa tai luontoa, niin kyllä ne on ihan oikeita olemassa olevia jumalia ja rakkauden kohteita, idoleita ovat.

Jos jumaloi, jotain, mikä on olemassa, on tämä olemassa ilman jumalointiakin eikä pyhänä pidetty puu sen kummemmaksi palvomisesta tule.

Itseasiassa tuo on valhe, sillä kannustaminen ja huomion abtaminen vaikuttaa ihmisiin ja asioihin yllättävän paljon. Puhumattakaan siitä miten jumalointi tai rakastaminen vaikuttaa jumaloijaan ja rakastajaan itseensä, sillä on lukuisia positiivisia vaikutuksia. Joten jumaloida ja rakastaa kannattaa ihan itsensä takia, se on järkevää. Kunhan ei demoneita, demokratiaa tai dopamiinia ala palvomaan.

Jollekin puun palvominen jumalana sopii paremmin kuin jollekin toiselle. Ei sitä liene syytä ihan kaikille kaikkiin vaivoihin suositella.

[Keijona]

Miten filosofialla saadaan selville "totuus"? Miten sillä ratkaistaan esimerkiksi kysymys, onko jumalaa olemassa?

Onhan sillä se jo ratkaistukin, ja vastaus on, ettei jumalia ole olemassakaan.

Se jos ei itse syystä tai toisesta halua rakastaa, eikä siksi itsellä ole rakasta, ei se kuitenkaan tarkoita että rakkaita ei olisi olemassa.

Mutta se jos rakastaa tai jumaloi mielikuvitusolentoa, tai mielikuvituksen tuotetta esim. demokratiaa, niin ei se rakkaus tee kohteesta totta. Mutta jos sattuu Jumaloimaan tai rakastamaan konkreettisesti olemassa olevaa asiaa, kuten ihmistä, aurinkoa tai luontoa, niin kyllä ne on ihan oikeita olemassa olevia jumalia ja rakkauden kohteita, idoleita ovat.

Jos jumaloi, jotain, mikä on olemassa, on tämä olemassa ilman jumalointiakin eikä pyhänä pidetty puu sen kummemmaksi palvomisesta tule.

Itseasiassa tuo on valhe, sillä kannustaminen ja huomion abtaminen vaikuttaa ihmisiin ja asioihin yllättävän paljon. Puhumattakaan siitä miten jumalointi tai rakastaminen vaikuttaa jumaloijaan ja rakastajaan itseensä, sillä on lukuisia positiivisia vaikutuksia. Joten jumaloida ja rakastaa kannattaa ihan itsensä takia, se on järkevää. Kunhan ei demoneita, demokratiaa tai dopamiinia ala palvomaan.

Jollekin puun palvominen jumalana sopii paremmin kuin jollekin toiselle. Ei sitä liene syytä ihan kaikille kaikkiin vaivoihin suositella.

Niin luonnon palvominen jumalana olisi kyllä tärkeä palauttaa, lakkaisi tuo kerskakulutus ja saastuttaminen, ehkäpä ihmisten nupitkin tulisi parempaan kuntoon.

Olihan ne muinaiset ihmiset älykkäitä, paloivat jumalana esi-isiä, (siis perimää) ja luontoa, (siis ympäristöä.) Ne perimä ja ympäristö sitä ihmisen elämää ja valintoja kun täysin dominoi, oikeesti ovat Jumalan asemassa.

[OlliS]

Me päädymme tässä kysymyksessä aina siihen, ettei tiedetä onko Jumalaa olemassa. Toiset ajattelee että on toiset että ei.

Ja kun tämä on tiedefoorumi niin keskustelu menee aina siihen, saako Jumalan olettaa tieteessä vai ei. Teistit ovat sitä mieltä että juu, naturalistisen filosofian kannattajat sitä mieltä että ei. Tämä kysymys ei ratkea vaan on antagonistinen, sovittamaton.

[OlliS]

Filosofia: Tietoteoria, metafysiikka, etiikka, politiikka, estetiikka. Siinä on filosofian osat.

Jumala ja kosmologia kuuluvat tuohon metafysiikkaan. Eli millainen on todellisuus, mitä kaikkea on olemassa ja millä tavoin.

Tieteet ja tieteellinen menetelmä kuuluvat tietoteoriaan. Mikä on totuus, mitä siitä tiedetään? Miten siihen päästään? Tieteistä muodostetaan tieteellinen maailmankatsomus, johon tulee muutakin kuin tieteiden tulokset, eri asiat eri filosofeilla.

Kaikki filosofiat, kanta kaikilla näillä alueilla muodostavat eri maailmankatsomukset.

Eli katsaus eri filosofian suuntiin kuuluu vielä lopuksi oppikirjoihin.

Filosofi sen sijaan vaan perustelee oman kantansa joka kysymykseen. Samoin mahdollisesti suhteensa jokaiseen muuhun filosofian suuntaukseen.

Se vaihtelee, mihin asioihin kukin filosofi on erityisesti paneutunut. Minulle se on koko teoreettinen filosofia, siinä erityisesti kosmologia ja teologia, ja sitten politiikka.

Politiikassa filosofian tehtävä ei ole vain tutkia maailmaa vaan muuttaa sitä (Marx).

[Naturalisti]

Tässä on nimimerkki Naturalistille pohtimista, kun hän väittää että filosofia on esitieteellistä. Pikemminkin voisi sanoa että filosofia on muutakin kuin tiedettä, eikä ole eksaktia tiedettä muuta kuin logiikan kohdalla.

Psykologiassa persoonallisuuden teoriat ovat vasta esitieteellisiä, havaitsemisen ja muistin tutkiminen taas jo tieteellisellä tasolla.

Ensinnäkin tiedepalstan tekniikalle toivomus, että saisi mistä tahansa keskustelusta nimimerkin maininnasta samanlaisen ilmoituksen kuin tulee kommentin lainauksesta. On harmillista, jos hyvät kysymykset menevät ohi huomaamatta. Esimerkiksi luin tämän kysymyksen nyt vain sattumalta.

@OlliS, kiitos kysymyksestä!

Ajattelen edelleen niin, että filosofia on vain esitieteellistä pohdiskelua ja ollakseen hyödyllistä sen on tukeuduttava erityistieteiden tuloksiin.

Kaikki muu filosofia on luokiteltava lähinnä uskontoihin. Olen samaa mieltä siitä, ettei mitään eksaktia tiedettä ole edes olemassa. Tieteeseen on suhtauduttava pragmaattisesti. Tieteelliset teoriat ovat vain efektiivisiä ja niiden arvo perustuu vain niiden kykyyn ennustaa tulevaa.

Edes logiikkaa ei voi pitää eksaktina tieteenä. Mistä nämä puhtaan järjen totuudet olisivat peräisin? Tässä taitaa olla vain kysymys ajattelukykymme rajoista, eli korvien välisen koneen kyvyistä. Kaikkia metafyysisiä a prioreja totuuksia on pidettävä vain oletuksina; kumuloituneena kulttuurisena kokemuksena.

Tästä taas olen samaa mieltä: "Psykologiassa persoonallisuuden teoriat ovat vasta esitieteellisiä, havaitsemisen ja muistin tutkiminen taas jo tieteellisellä tasolla."

Tietoteoria tulisi palauttaa osaksi psykologiaa ja tämän kokonaisuuden naturalisoinnilla sitä tulisi tehdä empiiristä tiedettä.

[Deimos]

Filosofia: Tietoteoria, metafysiikka, etiikka, politiikka, estetiikka. Siinä on filosofian osat.

Jumala ja kosmologia kuuluvat tuohon metafysiikkaan. Eli millainen on todellisuus, mitä kaikkea on olemassa ja millä tavoin.

Tieteet ja tieteellinen menetelmä kuuluvat tietoteoriaan. Mikä on totuus, mitä siitä tiedetään? Miten siihen päästään? Tieteistä muodostetaan tieteellinen maailmankatsomus, johon tulee muutakin kuin tieteiden tulokset, eri asiat eri filosofeilla.

Kaikki filosofiat, kanta kaikilla näillä alueilla muodostavat eri maailmankatsomukset.

Eli katsaus eri filosofian suuntiin kuuluu vielä lopuksi oppikirjoihin.

Filosofi sen sijaan vaan perustelee oman kantansa joka kysymykseen. Samoin mahdollisesti suhteensa jokaiseen muuhun filosofian suuntaukseen.

Se vaihtelee, mihin asioihin kukin filosofi on erityisesti paneutunut. Minulle se on koko teoreettinen filosofia, siinä erityisesti kosmologia ja teologia, ja sitten politiikka.

Politiikassa filosofian tehtävä ei ole vain tutkia maailmaa vaan muuttaa sitä (Marx).

Sinäkö määrittelet mitä filosofia on? Kun olet pöntöllä niin kaksi paskaa eroaa toisistaan. En tiedä kumpi teistä on pätevämpi määrittelemään kosmologiaa, filosofiaa sun muuta mutta luulen että se pökäle siellä pöntössä on tässä tapauksessa se viisaampi ja älykkäämpi puoli.

[ID10T]

Filosofian harjoittaminen on sitä, että on yleistieto ihan kaikista asioista ja sitten ikäänkuin filosofian klassikoiden kanssa ja nykyisten suuntien kanssa miettii filosofian ikuisia, suuria kysymyksiä.

Kosmologia on yksi niistä aivan tärkeimmistä. Samoin Jumalan olemassaolo. Tiede valaisee niitä, muttei anna ratkaisua. Eri filosofiat, suunnat ja teoriat ja koulukunnat taas antavat ratkaisun. Se tekee filosofiasta erilaisen.

Tieteellinen maailmankatsomus ei ole tiedettä vaan yksi filosofía. Se on aina samalla jokin filosofioista eikä pelkästään tiedettä.

Ei filosofia ratkaise yhtään mitään. Miten se voisikaan, kun se ei tutki mitään, vaan analysoi muiden tieteiden tarjoamaa tutkimusdataa.