OlliS kirjoitti: ↑08 Joulu 2023, 22:21
Tähtitieteilijä on filosofi.
Astronomi Valtaoja voisi ollakin filosofi, mutta kuka filosofi olisi astronomi?
On toki monilahjakkuuksia esimerkiksi Brian May, kuuluisa muusikko ja astronomi, mutta ei liene julkaissut filosofian alalta.
Erityistieteet ovat siitä helppoja, että niiden tulokset voi lukea oppikirjoista. Filosofia tarjoaa sitten laajemman näkemyksen erityistieteen teorioiden arvioimiseen, jopa arvosteluun. Tähtitieteessä galaksitutkimus ja kosmologia ovat harhapolulla BB- teorian takia, joka antaa väärän kuvan universumista. Filosofit ovat olleet 60 v tässä asiassa tossun alla. Tilanne muuttuu nyt vihdoin. Ei universumi ala eikä laajene, vaan on ikuinen ja rajattomuuden tavalla ääretön.
Matematiikka ja luonnontieteet eivät ole mitään kunkku ja tieteessä. On siellä biología, psykologia, sosiologia ja historia myös. Jopa teologia ja rajatieteet. Filosofia yhdistää ne kaikki, on sikäli kunkuksi paljon paremmin sopiva.
OlliS kirjoitti: ↑08 Joulu 2023, 22:21
Tähtitieteilijä on filosofi.
Astronomi Valtaoja voisi ollakin filosofi, mutta kuka filosofi olisi astronomi?
On toki monilahjakkuuksia esimerkiksi Brian May, kuuluisa muusikko ja astronomi, mutta ei liene julkaissut filosofian alalta.
Erityistieteet ovat siitä helppoja, että niiden tulokset voi lukea oppikirjoista.
Se taas ei ole tieteen harjoittamista, vaan ulkolukua. Alas nyt sieltä norsunluutornista!
OlliS kirjoitti:
Filosofia tarjoaa sitten laajemman näkemyksen erityistieteen teorioiden arvioimiseen, jopa arvosteluun.
Paskat filosofia mitään tarjoa muuta kuin parran päristelyä. Mistä hemmetin viisaudenlähteestä filosofia muka ammentaa? Tässä mennään jo mystiikan puolelle
OlliS kirjoitti: ↑08 Joulu 2023, 22:21
Tähtitieteilijä on filosofi.
Astronomi Valtaoja voisi ollakin filosofi, mutta kuka filosofi olisi astronomi?
On toki monilahjakkuuksia esimerkiksi Brian May, kuuluisa muusikko ja astronomi, mutta ei liene julkaissut filosofian alalta.
Erityistieteet ovat siitä helppoja, että niiden tulokset voi lukea oppikirjoista.
Se taas ei ole tieteen harjoittamista, vaan ulkolukua. Alas nyt sieltä norsunluutornista!
OlliS kirjoitti:
Filosofia tarjoaa sitten laajemman näkemyksen erityistieteen teorioiden arvioimiseen, jopa arvosteluun.
Paskat filosofia mitään tarjoa muuta kuin parran päristelyä. Mistä hemmetin viisaudenlähteestä filosofia muka ammentaa? Tässä mennään jo mystiikan puolelle
OlliS kirjoitti: ↑08 Joulu 2023, 22:21
Tähtitieteilijä on filosofi.
Astronomi Valtaoja voisi ollakin filosofi, mutta kuka filosofi olisi astronomi?
On toki monilahjakkuuksia esimerkiksi Brian May, kuuluisa muusikko ja astronomi, mutta ei liene julkaissut filosofian alalta.
Erityistieteet ovat siitä helppoja, että niiden tulokset voi lukea oppikirjoista.
Se taas ei ole tieteen harjoittamista, vaan ulkolukua. Alas nyt sieltä norsunluutornista!
OlliS kirjoitti:
Filosofia tarjoaa sitten laajemman näkemyksen erityistieteen teorioiden arvioimiseen, jopa arvosteluun.
Paskat filosofia mitään tarjoa muuta kuin parran päristelyä. Mistä hemmetin viisaudenlähteestä filosofia muka ammentaa? Tässä mennään jo mystiikan puolelle
John Carter kirjoitti: ↑08 Joulu 2023, 16:14
Niin, todellisuudella täytyy olla ontologia ja epistemologian mukaan todellisuuden on prosessoitava ja tunnistettava itsensä. Loogisen induktion kautta havainto ja kognitio luovat aina dualisuutta. Ihmisen kognitiivinen syntaksi on syntaktisesti todellisuussyntaksin peittämä, joten todellisuus muodostuu ihmisille lähinnä kielen kautta. Syntaksi on kielen sisäinen rakenne ja semantiikka kielessä sisältää erilaisia määritelmiä, sekä tulkintoja. Kieli on yleisin algebrallinen rakenne ja myös jokainen matemaattinen kieli, sekä jokainen matemaattinen teoria on määritelmänsä mukaan kieli.
Minusta kuvasit tuossa tiiviisti ja hyvin omasi ja monen muunkin näkemyksen, mutta tunnistan siinä monia puutteita ja täsmennystarpeita.
Niin, todellisuudella täytyy olla ontologia ja epistemologian mukaan todellisuuden on prosessoitava ja tunnistettava itsensä.
On hyvä lähteä liikkeelle ontologisesta realismista, mutta itse olen ontologinen realisti vain materiaalisten todellisuuden (sen objektien ja prosessien) suhteen. Mitään mentaalista ei ole olemassa aivojen materiaalisten prosessien ulkopuolella. Tämä on linjassa kognitiivisen neurotieteen omaksumaan tietoteoreettisen epäsuoran realismin kanssa: emme koe todellisuutta naiivin realismin olettamalla tavalla suoraan, vaan aivotoimintamme muodostaa kokemuksistamme representaatioita eli ajatus- ja käyttäytymistottumiksia,mitkä ilmenevät meille miekälikuvien virtana; sen kokeminen on tietoisuutta ja ohjailu ajattelua.
Loogisen induktion kautta havainto ja kognitio luovat aina dualisuutta. Ihmisen kognitiivinen syntaksi on syntaktisesti todellisuussyntaksin peittämä, joten todellisuus muodostuu ihmisille lähinnä kielen kautta.
Ihmisen mieli on näiden mielikuvavirtoja tuottavien prosessien käynnissä olemista ja sen olemassaolo päättyy aivokuolemassa näiden prosessien pysähtyessä. Mielen prosessit eli meemit ovat perimmältään empiirisiä ja heuristisia. Kaikki a priorilta tuntuva ja algoritmisuus on kehittynyt heuristisen perustan päälle memeettisessä kulttuurievoluutiossa. Kaikki käsityksemme kielestä, uskonnoista, filosofiasta, tieteistä ja taiteista ovat olemassa vain yksilöiden mieliin tallentuneina subjektiivisina käsityksinä; kollektiiviset käsitykset (kieli mukaan luettuna) ovat vain subjektiivisten käsitysten näennäisiä horisontteja. Käsityksemme todellisuudesta ei ole itse todellisuus vaan oman mielemme luoma "virtuaalinen" malli. Tämä on ratkaisu myös dualismia vuosisatoja riivanneeseen psykofyysiseenongelmaan. Mitään vuorovaikutusongelmaa ei ole, koska aisotouminta ja mieli on yksi ja sama asia.
Syntaksi on kielen sisäinen rakenne ja semantiikka kielessä sisältää erilaisia määritelmiä, sekä tulkintoja. Kieli on yleisin algebrallinen rakenne ja myös jokainen matemaattinen kieli, sekä jokainen matemaattinen teoria on määritelmänsä mukaan kieli.
Kaikki luonnolliset ja formaalit kielet logiikka ja matematiikka mukaan luettuna on materiaalisesti olemassa vain yksilöiden aivojen materiaalisina prosesseina; kullakin tavallaan, jos ollenkaan. Tämä pätee kaikkeen muuhunkin memeettiseen kulttuuriin: pelkät fiktiot, kuten kaunokirjallisuuden hahmot ja uskonnolliset tarinat ovat olemassa vain subjektiivisissa mielissä kullakin tavallaan, mutta niillä ei ole muuta vastinetta reaalisessa materiaalisessa todellisuudessa.
Kaikki a priorilta tuntuva kuten logiikka ja matematiikka sekä myös ontologiset oletukset ovat vain memeettisen evoluution tuottamia hyödyllisiä fiktioita, joita on mahdollista käyttää ajattelun apuneuvoina empiiristen efektiivisten teorioiden mallintamisessa.
Vain empiirisillä efektiivisillä teirioilla on vastine reaalisessa materiaalisessa todellisuudessa, mutta teoriat ovat vain todellisuuden toiminnallisia malleja.
Pelkällä järjellä ei voi saada tietoa todellisuudesta. Sillä voi vain organisoida empiirisesti hankittua tietoa. Empiirisesti hankittua tietoa kuvaavia teorioita joihin sisältyy myös matematiikkaa (hyödylliset fiktiot) voidaan koetella vain empiirisesti ja vain kokonaisuutena.
Edellä olevat perustelut sopivat myös vastaukseksi Ollille: Filosofia on vain (hyödyllistä) esitieteellistä pohdiskelua. Mikään tieteiden kunkku se ei ole.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Jotka puhuvat tieteestä erillisenä filosofiasta, haluavat jättää tieteestä metafysiikan ja ontologian pois. Muttei se onnistu. Jokaisella teorialla on metafyysiset oletuksena, niitä ei voi välttää.
Vain ottamalla mekaanisen materialismin ja fysikalismin ja empirismin ja subjektiivisen idealismin metafyysiset oletukset, voidaan luulla ettei niitä ole. Naturalismi on sellaista, sellaiset oletukset siinä pohjalla on.
Filosofia pitää ottaa kunkuksi, määritellä filosofia sillä tavoin. Silloin päästään sellaiseen tieteeseen, joka ikuisesti lähestyy totuutta, kunnes todella joskus ikuisessa tulevaisuudessa joka asiassa ja kokonaisuudessa saavuttaa sen.
Naturalismille on välttämätöntä pysyä filosofiassa, jossa fysiikka ja matematiikka ovat kunkkuja. Se vaan ei käy esim. historiassa, teologiasta puhumattakaan.
OlliS kirjoitti: ↑09 Joulu 2023, 19:07
Jotka puhuvat tieteestä erillisenä filosofiasta, haluavat jättää tieteestä metafysiikan ja ontologian pois. Muttei se onnistu. Jokaisella teorialla on metafyysiset oletuksena, niitä ei voi välttää.
Metafyysiset oletukset ovat lähtökohta, mutta ne eivät vaikuta mitenkään itse tutkimiseen tai lopputulokseen. Se löydetään, mitä löydetään, oletuksista riippumatta.
OlliS kirjoitti:
Vain ottamalla mekaanisen materialismin ja fysikalismin ja empirismin ja subjektiivisen idealismin metafyysiset oletukset, voidaan luulla ettei niitä ole. Naturalismi on sellaista, sellaiset oletukset siinä pohjalla on.
Filosofia pitää ottaa kunkuksi, määritellä filosofia sillä tavoin. Silloin päästään sellaiseen tieteeseen, joka ikuisesti lähestyy totuutta, kunnes todella joskus ikuisessa tulevaisuudessa joka asiassa ja kokonaisuudessa saavuttaa sen.
Naturalismille on välttämätöntä pysyä filosofiassa, jossa fysiikka ja matematiikka ovat kunkkuja. Se vaan ei käy esim. historiassa, teologiasta puhumattakaan.
Ahaa, koska jumala pitää saada mukaan tieteeseen, pitää myös filosofian asemaa parantaa ja antaa huutia naturalismille. Kuinkahan monta kertaa tämäkin on kuultu?
OlliS kirjoitti: ↑09 Joulu 2023, 19:07
Jotka puhuvat tieteestä erillisenä filosofiasta, haluavat jättää tieteestä metafysiikan ja ontologian pois. Muttei se onnistu. Jokaisella teorialla on metafyysiset oletuksena, niitä ei voi välttää.
Osoitin viimeksi täällä, että ontologinen realisti on oltava vain materiaalisen todellisuuden osalta. viewtopic.php?p=145011#p145011
OlliS kirjoitti:Vain ottamalla mekaanisen materialismin ja fysikalismin ja empirismin ja subjektiivisen idealismin metafyysiset oletukset, voidaan luulla ettei niitä ole. Naturalismi on sellaista, sellaiset oletukset siinä pohjalla on.
Reduktionistinen emergentismi ei ole mekanistista materialismia. Siinä mielen olemassaolo on aivojen materiaalisten prosessin käynnissä oloa ja mielen olemassaolo päättyy aivokuolemassa. Toisinsanoen tietoteoreettisen epäsuoran realismin mukaan mieli on objektiivisesti olemassa aivojen materiaslisena prosessina, joten reduktiivinen emergentismi ei ole subjektiivista idealismia. Tästä kävimme jo erillisen keskustelun, jossa et kyennyt tätä väitettä kiistämään.
OlliS kirjoitti:Filosofia pitää ottaa kunkuksi, määritellä filosofia sillä tavoin. Silloin päästään sellaiseen tieteeseen, joka ikuisesti lähestyy totuutta, kunnes todella joskus ikuisessa tulevaisuudessa joka asiassa ja kokonaisuudessa saavuttaa sen.
Filosofia on vain esitieteellistä pohdiskelua, jota voidaan tehdä myös erityistieteiden sisällä mitään tieteiden yläpuolelle asetettava filosofiaa ei tarvita. Filosofia eli puhdas järkeily ei anna mitään tietoa reaalitodellisuudesta. Sitä saa vain empiirisesti.
OlliS kirjoitti:Naturalismille on välttämätöntä pysyä filosofiassa, jossa fysiikka ja matematiikka ovat kunkkuja. Se vaan ei käy esim. historiassa, teologiasta puhumattakaan.
Empiirisistä etyistieteistä fysiikalla on perustava asema. Erityistieteet voidaan asettaa karkeasti jatkumoksi: fysiikka, kemia, biokemia, neurotieteet, psykologia, sosiologia, jne..
Silloin kun psykologia eriytyi filosofiasta, jäi tietoteoria vielä filosofiaan. Se pitäisi nyt palauttaa takaisin psykologian osaksi ja tämä kokonaisuus naturalisoida kognitiivisen neurotieteen avulla aivotoiminnaksi.
Reduktiivinen emergentismi luonnostelee tällaista viitekehystä. Se tekee tarpeettomaksi henkimaailmaan sisältyvän sielun olettamisen. Materiaalinen mieli ja memeettinen evoluutio selittää myös kulttuurin materiaalisen olemassaolon. Subjektiivisten mielten lisäksi ei tarvitse olettaa mitään niistä riippumattomia "sosiaslisia faktoja" eikä logiikkaa, matemaattiikkaa ja muita formaslisia kuvauksia varten mitään Platonin taivasta. Myös kaikki ontologiset oletukset ovat todellakin vain oletuksia; ajattelun apuneuvoja.
Filosofia ei täten ole mikään tieteiden kunkku. Se on vain esitieteellistä enemmän tai vähemmän hyödyllistä pohdiskelua.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Havainnot eivät riitä, koska ne tulkitaan teorialla. Sen takia tiede on aina teoriaa ja havaintoja vuorotellen, prosessi, jossa lähestytään totuutta, mutta totuus on aluksi tuntematon. Vähitellen opimme tuntemaan totuuden paremmin ja paremmin.
Empirismi on subjektiivista idealismia ja pitää realismia naivina, mutta realismi on ja pysyy tieteen perusperiaatteena. Naturalismi on empirismiä.
Todellisuus on sellainen kuin on, ilman mitään uskontoja ja vääriä, vanhoja teorioita, ilman mitään vieraita lisiä. Mutta jos Jumala on olemassa ja luomista on maapallon kehityshistoriassa, ne eivät tietenkään ole mitään vieraita lisiä, vaan kuuluvat asiaan.
Jeesus on paras filosofi, koska hän tietää totuuden, muttei tämä tietoa ole vaan mielipide. Mitä Jeesuksesta ja Jumalasta kerrotaan, uskonnot, ne ovat yleensä vääriä uskontoja. Siinä ateistit ovat oikeassa.
Meidän on tyytyminen siihen, että on erilaisia filosofioita, oikeaa ei voi valita. Tieteellisesti valita. Minun filosofia on tietysti minun mielestä oikea, mutta marginaaliin jään kunnes Jeesus tulee takaisin. Muiden mielestä jokin muu filosofia on oikea. Ateistit luulevat tiedettä yksityisomistuksekseen.
OlliS kirjoitti: ↑11 Joulu 2023, 01:26
Havainnot eivät riitä,
Eivät tietenkään, koska silloin jää tuntemattomiakin asioita, joita ei voi hyväksyä, kuten ollitiede meille opettaa. Siksi tarvitaan hatusta vetämistä, joka on ollitieteen kulmakiviä.
OlliS kirjoitti: ↑11 Joulu 2023, 01:26
Havainnot eivät riitä, koska ne tulkitaan teorialla. Sen takia tiede on aina teoriaa ja havaintoja vuorotellen, prosessi, jossa lähestytään totuutta, mutta totuus on aluksi tuntematon. Vähitellen opimme tuntemaan totuuden paremmin ja paremmin.
Havainnot ratkaisee sen mitä arvoa teorialla on. Pelkällä järkeilyllä ei saada mitään tietoa todellisuudesta siten voi vain organisoida empiiristä kokemusta. Filosofiasta voi olla apua esitieteellisenä pohdiskeluna uusia teorioita kehiteltäessä. Teorian muodostuksessa voi käyttää apuna matematiikkaa ja muita hyödyllisiä fiktioita, mutta ei kuitenkaan uskontoja.
OlliS kirjoitti:Empirismi on subjektiivista idealismia ja pitää realismia naivina, mutta realismi on ja pysyy tieteen perusperiaatteena. Naturalismi on empirismiä.
Suora realismi on naiivia luuloa, että koemme todellisuuden suoraan sellaisena kuin se on. Ensinnäkin meillä on vain muutamia rajallisia aisteja ja toiseksi informaatio todellisuudesta saapuu meille korkeintaan valon nopeudella. Empiirisesti saatu vajavainen informaatio on kuitenkin kaikki mitä voimme todellisuudesta saada. Muodostamme tämän empiirisen tiedon avulla epäsuoran realismin mukaisesti todellisuuden representaatioita, joiden avulla ajattelemme. Nämä representaatiot ovat olemassa aivojen materiaalisina prosesseina, joten epäsuora realismi ei ole subjektiivista idealismia.
Miksi jatkat tuon väitteen perusteetonta toistamista, vaikka se on jo monesti vääräksi osoitettu. Jos olet erimieltä on sinut osoitettava edellä esitetty perustelu virheelliseksi.
OlliS kirjoitti:Todellisuus on sellainen kuin on, ilman mitään uskontoja ja vääriä, vanhoja teorioita, ilman mitään vieraita lisiä. Mutta jos Jumala on olemassa ja luomista on maapallon kehityshistoriassa, ne eivät tietenkään ole mitään vieraita lisiä, vaan kuuluvat asiaan.
Ontologinen materialistinen realismi on tietysti lähtökohta: todellisuus on sellainen kuin se on. Tämä kanta ei vielä sano mitään siitä minkälainen se todellisuus on. Siihen ottaa kantaa epistemologia eli tietoteoria. Tiede on hylännyt naiivin suoran realismin ja kannattaa epäsuoraa realismia.
Noilla Jumala-jossitteluilla et voi ympätä uskontoja tieteen osaksi, koska siten muutettaisiin tiedekin uskonnoksi. Tämäkin on sinulle jo monesti todettu. Uskonto on se vieras lisä, jonka tiede omissa teirioissaan torjuu. Uskonto voi kiinnostaa tiedettä vain esiintyvänä ilmiönä.
Reduktiivinen emergentismi osoittaa, että uskonto on olemassa vain subjektiivisiin mieliin tallentuneina käsityksinä. Eikä näillä käsityksillä ole mitään vastinetta subjektiivisten mielten ulkopuolisessa materiaalisessa todellisuudessa.
OlliS kirjoitti:Jeesus on paras filosofi, koska hän tietää totuuden, muttei tämä tietoa ole vaan mielipide. Mitä Jeesuksesta ja Jumalasta kerrotaan, uskonnot, ne ovat yleensä vääriä uskontoja. Siinä ateistit ovat oikeassa.
Juuri siitä syystä, ettei uskonnoista ole mitään empiirisiä havaintoja subjektiivisten mielten ulkopuolisessa todellisuudessa, ei tiede hyväksy niitä teorioittensa perustaksi.
OlliS kirjoitti:Meidän on tyytyminen siihen, että on erilaisia filosofioita, oikeaa ei voi valita. Tieteellisesti valita. Minun filosofia on tietysti minun mielestä oikea, mutta marginaaliin jään kunnes Jeesus tulee takaisin. Muiden mielestä jokin muu filosofia on oikea. Ateistit luulevat tiedettä yksityisomistuksekseen.
Meidän on tyytyminen siihen, että filosofia on vain esitieteellistä pohdiskelua, eikä mikään tieteiden kunkku.
Ei ateistit tiedettä mitenkään yritä omia; päinvastoin. On pikemminkin toivottavaa, että mahdollisimman moni omaksuu ajattelunsa perustaksi tieteellisen maailmankuvan
Näin ateistien lisäksi myös moni uskova tekeekin.
Ateistit eivät vastusta sitä, että jotkut ihmiset täydentävät maailmankuvaansa uskomuksilla, vaan sitä, että niitä on liitetty osaksi maallisten asioiden sääntelyä. Kirkko ei saa normittaa kaikkien, myös kirkkoon kuulumattomien maallista elämää; kirkko on erotettava valtiosta
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
OlliS kirjoitti: ↑11 Joulu 2023, 01:26
Havainnot eivät riitä, koska ne tulkitaan teorialla. Sen takia tiede on aina teoriaa ja havaintoja vuorotellen, prosessi, jossa lähestytään totuutta, mutta totuus on aluksi tuntematon. Vähitellen opimme tuntemaan totuuden paremmin ja paremmin.
Loppua lukuunottamatta olen samaa mieltä. Totuus on hyvin epämääräinen asia ja se voidaan löytää vain hyvin yksinkertaisten asioiden kohdalla (1+2=3, vesi on 0-100 asteisena märkää, ja niin edelleen).
OlliS kirjoitti:
Empirismi on subjektiivista idealismia ja pitää realismia naivina, mutta realismi on ja pysyy tieteen perusperiaatteena. Naturalismi on empirismiä.
Ei realismi kuitenkaan kilpaile empirismin tai naturalismin kanssa, eikä syrjäytä niitä. Empirismi ei myöskään ole missään määrin subjetiivista tai idealisimia, sillä se perustuu objektiivisiin havaintoihin. Enemmän realismi on subjektiivista idealismia, koska tuoli on huoneessa, vaikka sitä ei ole sieltä kukaan löytänytkään, ja jokaisella on oma käsityksensä siitä, millainen se tuoli on. Haukut siis väärää puuta jälleen kerran.
OlliS kirjoitti:
Todellisuus on sellainen kuin on, ilman mitään uskontoja ja vääriä, vanhoja teorioita, ilman mitään vieraita lisiä. Mutta jos Jumala on olemassa ja luomista on maapallon kehityshistoriassa, ne eivät tietenkään ole mitään vieraita lisiä, vaan kuuluvat asiaan.
Miksi OLETAT vieraita lisiä? Jumala on vieras lisä, ennen kuin sen olemassaolosta saadaan viitteitä. Yhtä hyvin joku toinen voi samalla tavalla olettaa Batmanin. Mikä sitten sinusta olisi vieras lisä oletettavaksi järkevästi perustellen?
OlliS kirjoitti:
Jeesus on paras filosofi, koska hän tietää totuuden, muttei tämä tietoa ole vaan mielipide.
Ja lisäksi tuo on kehäpäättelyä, koska perustelet uskoa uskolla.
OlliS kirjoitti:
Meidän on tyytyminen siihen, että on erilaisia filosofioita, oikeaa ei voi valita. Tieteellisesti valita.
Siksipä filosofia ei mitenkään voi olla tieteen kunkku. Jakomielitautinen johtamassa valtakuntaa
OlliS kirjoitti:
Minun filosofia on tietysti minun mielestä oikea, mutta marginaaliin jään kunnes Jeesus tulee takaisin.
Jeesukseenko filosofia kulminoituukin? Onhan filosofia paljon muutakin, ja nuo jeesustelut eivät ainakaan anna tieteelle mitään.
Tiede on tasa-arvoista, se ei katso rotua, sukupuolta tai uskontokuntaa. Ei tiedettä kukaan omista. Kirkko kyllä oli eri mieltä valistusaikaan asti, mutta onneksi sille touhulle saatiin loppu.
OlliS kirjoitti: ↑11 Joulu 2023, 01:26
Havainnot eivät riitä,
Eivät tietenkään, koska silloin jää tuntemattomiakin asioita, joita ei voi hyväksyä, kuten ollitiede meille opettaa. Siksi tarvitaan hatusta vetämistä, joka on ollitieteen kulmakiviä.
Silloin tehdään teorioita, ja tutkitaan mikä on paras. Se on paras kosmologiassa, ettei ole mitään pimeää aikaa kaikkialla, vaan vain galakseja aina vaan. Esimerkiksi. Tiede aina jää välillä nalkkiin vanhoihin teorioihin, eikä millään pääse niistä irti.
OlliS kirjoitti: ↑11 Joulu 2023, 01:26
Havainnot eivät riitä,
Eivät tietenkään, koska silloin jää tuntemattomiakin asioita, joita ei voi hyväksyä, kuten ollitiede meille opettaa. Siksi tarvitaan hatusta vetämistä, joka on ollitieteen kulmakiviä.
Silloin tehdään teorioita, ja tutkitaan mikä on paras. Se on paras kosmologiassa, ettei ole mitään pimeää aikaa kaikkialla, vaan vain galakseja aina vaan. Esimerkiksi. Tiede aina jää välillä nalkkiin vanhoihin teorioihin, eikä millään pääse niistä irti.
Onneksi on ollitiede, joka keksii joka päivä uutta. Paino sanalla keksii.
OlliS kirjoitti: ↑11 Joulu 2023, 01:26
Havainnot eivät riitä,
Eivät tietenkään, koska silloin jää tuntemattomiakin asioita, joita ei voi hyväksyä, kuten ollitiede meille opettaa. Siksi tarvitaan hatusta vetämistä, joka on ollitieteen kulmakiviä.
Silloin tehdään teorioita, ja tutkitaan mikä on paras. Se on paras kosmologiassa, ettei ole mitään pimeää aikaa kaikkialla, vaan vain galakseja aina vaan.
Tuo on taas kehäpäättelyä. Emme ole havainnoineet universumia kaikkialla, emmekä luonnollisestikaan kaiken aikaa.
