Hitausvoima ?

[Goswell]

No vaikka siksi että se hitausvoima kului ilman läpäisemiseen, maan gravitaatio hoitaa pallon maahan.

Täh?

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Voimaa ei kulu mihinkään. Energiaa kuluu.

Mitä energiaa siinä kuluu. Mihin se kuluu. Pallo painaa läpi ilmanvastuksen ihan samalla voimalla kuin pallo kohdistaa maanpinnalla maahan, se on paino ja paino on voima silloin tuonkin hitaanmassan tuottaman voiman on oltava todellinen voima.

Niinpä. Energiaa kuluu yleensä vastuksiin. Tiedät sen koska olet ajanut polkupyörää. Energia muuttaa muotoaan. Se on energian häviämättömyyden laki.

Kun ylöspäin heitetty pallo saavuttaa yläkuolokohdan sen liike-energia on nolla.
Voit myös nostaa pallon nosturilla sinne samaan kuolokohtaan ja päästää irti, jos sinua häiritsee tapahtumat ennen kuin pallo on saavuttanut kuolokohdan.

Palloon vaikuttaa kuitenkin maan vetovoima koko ajan. F=mg. Joka säilyy vakiona niin sanotusti maailman tappiin saakka. Mitään vastakkaissuuntaista hitausvoimaa ei ole kuitenkaan kuolokohdassa havaittavissa. Siltikin vaikka pallolle saadaan punnittua paino tässä samassa korkeudessa. Kuolokohdassa vallitsee hetkellinen täydellinen lepotila.
Jos palloon vaikuttaisi vastakkaissuuntainen hitausvoima, se jäisi ilmaan leijumaan.

Tämä hitausvoima on siis näennäisvoima ja sitä ei esiinny Newtonilaisittain inertiaalisessa koordinaatistossa, joten ei sitä sinne kannata myöskään väkisin yrittää tunkea.

Piti käydä jääteillä tässä välillä, tie on valmis, viimeinenkin reikä lähes 90 cm.

No niin mitäs täällä.
Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan, joten ei hitausvoimaakaan silloin ole. gravitaatio on ja se alkaa kiihdyttää palloa kohti maata. Gravitaation vaikutus on kuitenkin erilainen kuin normaalikiihtyvyys aiheuttaa, se vaikuttaa kaikkeen massassa, ei hitausvoimaa, massa kiihtyy sillä arvolla massan määrästä riippumatta millä maan gravitaatio sitä kiihdyttää. Et saa pallolle mitään painoa yläkuolokohdassa ellet pysäytä sitä ja siten estä gravitaation muutoin luomaa kiihtyvyyttä.
Eli palloon EI vaikuta tuolloin yläkuolokohdassa hitausvoimaa koska normaali kiihtyvyyttä ei ole.

Gossu: "Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan"
- Ovatko nopeus ja kiihtyvyys sama asia Gossufysiikassa?

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Jos pysäytät ajan, kappaleet on aina paikallaan, olipa niiden nopeus mikä tahansa. Yläkuolokohdassa nopeus muuttuu ihan samalla tavalla kuin muissakin kohdissa lentorataa. Se vaan sattuu vaihtamaan merkkiä ja saamaan hetkellisesti arvon nolla.

Aika on ihmisen luoma, harvemmin luonossa aika pysähtyy.
Niin muuttuu yläkuolokohdassa mutta kiihtyvyyden aiheuttaja muuttuu siellä myös. Ylös mennään massan hitaudella puskien vasten ilmanvastusta nopeutta menettäen (on siinä maan gravitaatiokin jarruttamassa) ja alas tullaan gravitraation kiihdyttäessä taas vasten ilman vastusta, ja kuussa "pusketaan" ylös ilman hitautta nopeutta menettäin kuun gravitaation takia koska vastusta ei ole, eikä nousussa ole normaali kiihtyvyyttäkään kuin alussa ja takaisin alas samasta syystä.

[Goswell]

No vaikka siksi että se hitausvoima kului ilman läpäisemiseen, maan gravitaatio hoitaa pallon maahan.

Täh?

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Voimaa ei kulu mihinkään. Energiaa kuluu.

Mitä energiaa siinä kuluu. Mihin se kuluu. Pallo painaa läpi ilmanvastuksen ihan samalla voimalla kuin pallo kohdistaa maanpinnalla maahan, se on paino ja paino on voima silloin tuonkin hitaanmassan tuottaman voiman on oltava todellinen voima.

Niinpä. Energiaa kuluu yleensä vastuksiin. Tiedät sen koska olet ajanut polkupyörää. Energia muuttaa muotoaan. Se on energian häviämättömyyden laki.

Kun ylöspäin heitetty pallo saavuttaa yläkuolokohdan sen liike-energia on nolla.
Voit myös nostaa pallon nosturilla sinne samaan kuolokohtaan ja päästää irti, jos sinua häiritsee tapahtumat ennen kuin pallo on saavuttanut kuolokohdan.

Palloon vaikuttaa kuitenkin maan vetovoima koko ajan. F=mg. Joka säilyy vakiona niin sanotusti maailman tappiin saakka. Mitään vastakkaissuuntaista hitausvoimaa ei ole kuitenkaan kuolokohdassa havaittavissa. Siltikin vaikka pallolle saadaan punnittua paino tässä samassa korkeudessa. Kuolokohdassa vallitsee hetkellinen täydellinen lepotila.
Jos palloon vaikuttaisi vastakkaissuuntainen hitausvoima, se jäisi ilmaan leijumaan.

Tämä hitausvoima on siis näennäisvoima ja sitä ei esiinny Newtonilaisittain inertiaalisessa koordinaatistossa, joten ei sitä sinne kannata myöskään väkisin yrittää tunkea.

Piti käydä jääteillä tässä välillä, tie on valmis, viimeinenkin reikä lähes 90 cm.

No niin mitäs täällä.
Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan, joten ei hitausvoimaakaan silloin ole. gravitaatio on ja se alkaa kiihdyttää palloa kohti maata. Gravitaation vaikutus on kuitenkin erilainen kuin normaalikiihtyvyys aiheuttaa, se vaikuttaa kaikkeen massassa, ei hitausvoimaa, massa kiihtyy sillä arvolla massan määrästä riippumatta millä maan gravitaatio sitä kiihdyttää. Et saa pallolle mitään painoa yläkuolokohdassa ellet pysäytä sitä ja siten estä gravitaation muutoin luomaa kiihtyvyyttä.
Eli palloon EI vaikuta tuolloin yläkuolokohdassa hitausvoimaa koska normaali kiihtyvyyttä ei ole.

Gossu: "Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan"
- Ovatko nopeus ja kiihtyvyys sama asia Gossufysiikassa?

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Voihan tauti sinun kanssas.
Onko ylös heitetyllä kappaleella kiihtyvyyttä yläkuolokohdassa?

Jos nopeus on loppunut ylöspäin, lienee kiihtyvyyskin loppunut

[JPI]

Täh?

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Voimaa ei kulu mihinkään. Energiaa kuluu.

Mitä energiaa siinä kuluu. Mihin se kuluu. Pallo painaa läpi ilmanvastuksen ihan samalla voimalla kuin pallo kohdistaa maanpinnalla maahan, se on paino ja paino on voima silloin tuonkin hitaanmassan tuottaman voiman on oltava todellinen voima.

Niinpä. Energiaa kuluu yleensä vastuksiin. Tiedät sen koska olet ajanut polkupyörää. Energia muuttaa muotoaan. Se on energian häviämättömyyden laki.

Kun ylöspäin heitetty pallo saavuttaa yläkuolokohdan sen liike-energia on nolla.
Voit myös nostaa pallon nosturilla sinne samaan kuolokohtaan ja päästää irti, jos sinua häiritsee tapahtumat ennen kuin pallo on saavuttanut kuolokohdan.

Palloon vaikuttaa kuitenkin maan vetovoima koko ajan. F=mg. Joka säilyy vakiona niin sanotusti maailman tappiin saakka. Mitään vastakkaissuuntaista hitausvoimaa ei ole kuitenkaan kuolokohdassa havaittavissa. Siltikin vaikka pallolle saadaan punnittua paino tässä samassa korkeudessa. Kuolokohdassa vallitsee hetkellinen täydellinen lepotila.
Jos palloon vaikuttaisi vastakkaissuuntainen hitausvoima, se jäisi ilmaan leijumaan.

Tämä hitausvoima on siis näennäisvoima ja sitä ei esiinny Newtonilaisittain inertiaalisessa koordinaatistossa, joten ei sitä sinne kannata myöskään väkisin yrittää tunkea.

Piti käydä jääteillä tässä välillä, tie on valmis, viimeinenkin reikä lähes 90 cm.

No niin mitäs täällä.
Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan, joten ei hitausvoimaakaan silloin ole. gravitaatio on ja se alkaa kiihdyttää palloa kohti maata. Gravitaation vaikutus on kuitenkin erilainen kuin normaalikiihtyvyys aiheuttaa, se vaikuttaa kaikkeen massassa, ei hitausvoimaa, massa kiihtyy sillä arvolla massan määrästä riippumatta millä maan gravitaatio sitä kiihdyttää. Et saa pallolle mitään painoa yläkuolokohdassa ellet pysäytä sitä ja siten estä gravitaation muutoin luomaa kiihtyvyyttä.
Eli palloon EI vaikuta tuolloin yläkuolokohdassa hitausvoimaa koska normaali kiihtyvyyttä ei ole.

Gossu: "Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan"
- Ovatko nopeus ja kiihtyvyys sama asia Gossufysiikassa?

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Voihan tauti sinun kanssas.
Onko ylös heitetyllä kappaleella kiihtyvyyttä yläkuolokohdassa?

Jos nopeus on loppunut ylöspäin, lienee kiihtyvyyskin loppunut

No miten ihmeessä se ylös heitetty kappale sitten tulee alas, eikös sen pidä kiihtyä sieltä kuolokohdasta maata kohti ja eikös sen silloin pidä kiihtyä maata kohti koko ajan, myös yläkuolokohdassa ollessaan, muutenhan se jäisi lopullisesti sinne ylös jököttämään?

[Goswell]

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Voimaa ei kulu mihinkään. Energiaa kuluu.

Mitä energiaa siinä kuluu. Mihin se kuluu. Pallo painaa läpi ilmanvastuksen ihan samalla voimalla kuin pallo kohdistaa maanpinnalla maahan, se on paino ja paino on voima silloin tuonkin hitaanmassan tuottaman voiman on oltava todellinen voima.

Niinpä. Energiaa kuluu yleensä vastuksiin. Tiedät sen koska olet ajanut polkupyörää. Energia muuttaa muotoaan. Se on energian häviämättömyyden laki.

Kun ylöspäin heitetty pallo saavuttaa yläkuolokohdan sen liike-energia on nolla.
Voit myös nostaa pallon nosturilla sinne samaan kuolokohtaan ja päästää irti, jos sinua häiritsee tapahtumat ennen kuin pallo on saavuttanut kuolokohdan.

Palloon vaikuttaa kuitenkin maan vetovoima koko ajan. F=mg. Joka säilyy vakiona niin sanotusti maailman tappiin saakka. Mitään vastakkaissuuntaista hitausvoimaa ei ole kuitenkaan kuolokohdassa havaittavissa. Siltikin vaikka pallolle saadaan punnittua paino tässä samassa korkeudessa. Kuolokohdassa vallitsee hetkellinen täydellinen lepotila.
Jos palloon vaikuttaisi vastakkaissuuntainen hitausvoima, se jäisi ilmaan leijumaan.

Tämä hitausvoima on siis näennäisvoima ja sitä ei esiinny Newtonilaisittain inertiaalisessa koordinaatistossa, joten ei sitä sinne kannata myöskään väkisin yrittää tunkea.

Piti käydä jääteillä tässä välillä, tie on valmis, viimeinenkin reikä lähes 90 cm.

No niin mitäs täällä.
Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan, joten ei hitausvoimaakaan silloin ole. gravitaatio on ja se alkaa kiihdyttää palloa kohti maata. Gravitaation vaikutus on kuitenkin erilainen kuin normaalikiihtyvyys aiheuttaa, se vaikuttaa kaikkeen massassa, ei hitausvoimaa, massa kiihtyy sillä arvolla massan määrästä riippumatta millä maan gravitaatio sitä kiihdyttää. Et saa pallolle mitään painoa yläkuolokohdassa ellet pysäytä sitä ja siten estä gravitaation muutoin luomaa kiihtyvyyttä.
Eli palloon EI vaikuta tuolloin yläkuolokohdassa hitausvoimaa koska normaali kiihtyvyyttä ei ole.

Gossu: "Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan"
- Ovatko nopeus ja kiihtyvyys sama asia Gossufysiikassa?

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Voihan tauti sinun kanssas.
Onko ylös heitetyllä kappaleella kiihtyvyyttä yläkuolokohdassa?

Jos nopeus on loppunut ylöspäin, lienee kiihtyvyyskin loppunut

No miten ihmeessä se ylös heitetty kappale sitten tulee alas, eikös sen pidä kiihtyä sieltä kuolokohdasta maata kohti ja eikös sen silloin pidä kiihtyä maata kohti koko ajan, myös yläkuolokohdassa ollessaan, muutenhan se jäisi lopullisesti sinne ylös jököttämään?

Minnes se maan gravitaatio unohtui, kyllä se "routa" porsaan kotiin ajaa.

[JPI]

Voimaa ei kulu mihinkään. Energiaa kuluu.

Mitä energiaa siinä kuluu. Mihin se kuluu. Pallo painaa läpi ilmanvastuksen ihan samalla voimalla kuin pallo kohdistaa maanpinnalla maahan, se on paino ja paino on voima silloin tuonkin hitaanmassan tuottaman voiman on oltava todellinen voima.

Niinpä. Energiaa kuluu yleensä vastuksiin. Tiedät sen koska olet ajanut polkupyörää. Energia muuttaa muotoaan. Se on energian häviämättömyyden laki.

Kun ylöspäin heitetty pallo saavuttaa yläkuolokohdan sen liike-energia on nolla.
Voit myös nostaa pallon nosturilla sinne samaan kuolokohtaan ja päästää irti, jos sinua häiritsee tapahtumat ennen kuin pallo on saavuttanut kuolokohdan.

Palloon vaikuttaa kuitenkin maan vetovoima koko ajan. F=mg. Joka säilyy vakiona niin sanotusti maailman tappiin saakka. Mitään vastakkaissuuntaista hitausvoimaa ei ole kuitenkaan kuolokohdassa havaittavissa. Siltikin vaikka pallolle saadaan punnittua paino tässä samassa korkeudessa. Kuolokohdassa vallitsee hetkellinen täydellinen lepotila.
Jos palloon vaikuttaisi vastakkaissuuntainen hitausvoima, se jäisi ilmaan leijumaan.

Tämä hitausvoima on siis näennäisvoima ja sitä ei esiinny Newtonilaisittain inertiaalisessa koordinaatistossa, joten ei sitä sinne kannata myöskään väkisin yrittää tunkea.

Piti käydä jääteillä tässä välillä, tie on valmis, viimeinenkin reikä lähes 90 cm.

No niin mitäs täällä.
Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan, joten ei hitausvoimaakaan silloin ole. gravitaatio on ja se alkaa kiihdyttää palloa kohti maata. Gravitaation vaikutus on kuitenkin erilainen kuin normaalikiihtyvyys aiheuttaa, se vaikuttaa kaikkeen massassa, ei hitausvoimaa, massa kiihtyy sillä arvolla massan määrästä riippumatta millä maan gravitaatio sitä kiihdyttää. Et saa pallolle mitään painoa yläkuolokohdassa ellet pysäytä sitä ja siten estä gravitaation muutoin luomaa kiihtyvyyttä.
Eli palloon EI vaikuta tuolloin yläkuolokohdassa hitausvoimaa koska normaali kiihtyvyyttä ei ole.

Gossu: "Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan"
- Ovatko nopeus ja kiihtyvyys sama asia Gossufysiikassa?

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Voihan tauti sinun kanssas.
Onko ylös heitetyllä kappaleella kiihtyvyyttä yläkuolokohdassa?

Jos nopeus on loppunut ylöspäin, lienee kiihtyvyyskin loppunut

No miten ihmeessä se ylös heitetty kappale sitten tulee alas, eikös sen pidä kiihtyä sieltä kuolokohdasta maata kohti ja eikös sen silloin pidä kiihtyä maata kohti koko ajan, myös yläkuolokohdassa ollessaan, muutenhan se jäisi lopullisesti sinne ylös jököttämään?

Minnes se maan gravitaatio unohtui, kyllä se "routa" porsaan kotiin ajaa.

Ei se mihinkään unohtunut, siitähän se kiihtyvyys aiheutuu.
Ymmärsit itsekin virheesi, mutta eipä sinussa ollut miestä sitä myöntämään.

[Goswell]

Mitä energiaa siinä kuluu. Mihin se kuluu. Pallo painaa läpi ilmanvastuksen ihan samalla voimalla kuin pallo kohdistaa maanpinnalla maahan, se on paino ja paino on voima silloin tuonkin hitaanmassan tuottaman voiman on oltava todellinen voima.

Niinpä. Energiaa kuluu yleensä vastuksiin. Tiedät sen koska olet ajanut polkupyörää. Energia muuttaa muotoaan. Se on energian häviämättömyyden laki.

Kun ylöspäin heitetty pallo saavuttaa yläkuolokohdan sen liike-energia on nolla.
Voit myös nostaa pallon nosturilla sinne samaan kuolokohtaan ja päästää irti, jos sinua häiritsee tapahtumat ennen kuin pallo on saavuttanut kuolokohdan.

Palloon vaikuttaa kuitenkin maan vetovoima koko ajan. F=mg. Joka säilyy vakiona niin sanotusti maailman tappiin saakka. Mitään vastakkaissuuntaista hitausvoimaa ei ole kuitenkaan kuolokohdassa havaittavissa. Siltikin vaikka pallolle saadaan punnittua paino tässä samassa korkeudessa. Kuolokohdassa vallitsee hetkellinen täydellinen lepotila.
Jos palloon vaikuttaisi vastakkaissuuntainen hitausvoima, se jäisi ilmaan leijumaan.

Tämä hitausvoima on siis näennäisvoima ja sitä ei esiinny Newtonilaisittain inertiaalisessa koordinaatistossa, joten ei sitä sinne kannata myöskään väkisin yrittää tunkea.

Piti käydä jääteillä tässä välillä, tie on valmis, viimeinenkin reikä lähes 90 cm.

No niin mitäs täällä.
Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan, joten ei hitausvoimaakaan silloin ole. gravitaatio on ja se alkaa kiihdyttää palloa kohti maata. Gravitaation vaikutus on kuitenkin erilainen kuin normaalikiihtyvyys aiheuttaa, se vaikuttaa kaikkeen massassa, ei hitausvoimaa, massa kiihtyy sillä arvolla massan määrästä riippumatta millä maan gravitaatio sitä kiihdyttää. Et saa pallolle mitään painoa yläkuolokohdassa ellet pysäytä sitä ja siten estä gravitaation muutoin luomaa kiihtyvyyttä.
Eli palloon EI vaikuta tuolloin yläkuolokohdassa hitausvoimaa koska normaali kiihtyvyyttä ei ole.

Gossu: "Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan"
- Ovatko nopeus ja kiihtyvyys sama asia Gossufysiikassa?

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Voihan tauti sinun kanssas.
Onko ylös heitetyllä kappaleella kiihtyvyyttä yläkuolokohdassa?

Jos nopeus on loppunut ylöspäin, lienee kiihtyvyyskin loppunut

No miten ihmeessä se ylös heitetty kappale sitten tulee alas, eikös sen pidä kiihtyä sieltä kuolokohdasta maata kohti ja eikös sen silloin pidä kiihtyä maata kohti koko ajan, myös yläkuolokohdassa ollessaan, muutenhan se jäisi lopullisesti sinne ylös jököttämään?

Minnes se maan gravitaatio unohtui, kyllä se "routa" porsaan kotiin ajaa.

Ei se mihinkään unohtunut, siitähän se kiihtyvyys aiheutuu.
Ymmärsit itsekin virheesi, mutta eipä sinussa ollut miestä sitä myöntämään.

Sori vaan ei siinä ole virhettä, jos massanhitaus puuttuu, pallo ei lennä minekkään ilmakehässä koska ilmanvastus, kuussa kyllä lentää mutta sen heitto ei tarvi voimaa ollenkaan, mikä kuulostaa minusta aika mahdottomalta.

[Eusa]

Atomi ja sen elektronien tila on kvanttimekaaninen systeemi. Elektronien orbitaalit ovat ratkaisuja, joissa systeemin energia on minimissä. Matemaattinen kuvaus on yliopistotason fysiikkaa. Vety, ja taisi olla muitakin pieniä, käsitellään kvanttimekaniikan peruskurssilla, isommat atomit syventävillä kursseilla.

Klassisesti voi kuvitella systeemin samankaltaiseksi kuin vaikka aurinkokunta (korvataan gravitaatio sähkömagneettisella vuorovaikutuksella, joka tuottaa sen keskeiskiihtyvyyden), mutta ei siitä mihinkään laskuihin ole malliksi. Jo sen tuottama ennuste elektronin jarrutussäteilystä (varattu hiukkanen kiihtyvässä liikkeessä) kertoo, että malli ei ole realistinen.

Kuvittelut siitä, miten "joku työntää elektronikuorta, joka liikkuu lähemmäs ydintä" ovat vielä sakeampia.

Elektronien orbitaalit ovat kaikkea muuta kuin aurinkokuntamalli, mutta orbitaali kuitenkin, siellä on pakko olla
vetävää voimaa vastustava voima impulssiperäinen suoraan ytimen ja ekuoren välillä vaikuttava voima koska muuten se elektroni romahtaisi välittömästi ytimeen, erimerkkiset varaukset kun tykkää kovasti toisistaan. Entä miten muuten syntyi atomeista materiaa, kun eri atomien ekuoret inhoaa kovasti

Keksit siis kaiken ohessa viidennen perusvuorovaikutuksen

No empä kait, sitä samaa se on mitä atomien elektronikuorien välilläkin on esim kontaktipinnalla.

Niin, eli mikä? Sinä olet tuossa postuloinut jonkun uuden poistovoiman atomin sisään protonien ja elektronien välille.

Jollainhan ne on erillään pidettävä.

Niin, eli olet siis keksinyt viidennen perusvuorovaikutuksen, kuten MooM sanoi. Helppoa kuin heinänteko.

PS. kvanttimekaniikassa ei tarvita mitään ylimääräistä vuorovaikutusta pitämään elektroneja pois protoneista.

On kuitenkin löydettävissä pilottiaaltoteorian tapainen malli, jossa elektroneilla on ratoja aallokossa yhteensopivasti kvanttimekaniikan tilastollisuuden kanssa - ja kyllä; mallissa elektronit fluktuoivat syöksyen kohti ja hylkiytyen pois ytimen suunnan suhteen. Tuollainen malli on rakennettu esim. Bohmin mekaniikan varaan.

Toki kvanttimekaniikan voi esittää pilottiaaltoteorian mukaisesti, jolloin "kvanttipotentiaali" ohjailee elektroneja. Vetyatomin tapauksessa on nähdäkseni sellainen ongelma, että lokalisoituneen elektronin pitäisi muodostaa voimakas sähköinen dipoli ytimen kanssa. Tällaista ei havaita atomeilla. Enkä ole kuullut miten tämä ongelma ratkaistaan pilottiaaltoteoriassa.

Ei sitä yleisesti tunnetusti tietääkseni ole ratkaistukaan.

Minulla on vastakkaisvaihesiirron ratkaisu, jossa elektroni ja ydin näkyvät toisilleen vuorotellen erimerkkisenä ja samanmerkkisenä varauksena. Kyllä kai se sopii ihan ok selitykseksi myös pilottiohjautuvalle potentiaalille...

[Eusa]

Elektronien orbitaalit ovat kaikkea muuta kuin aurinkokuntamalli, mutta orbitaali kuitenkin, siellä on pakko olla
vetävää voimaa vastustava voima impulssiperäinen suoraan ytimen ja ekuoren välillä vaikuttava voima koska muuten se elektroni romahtaisi välittömästi ytimeen, erimerkkiset varaukset kun tykkää kovasti toisistaan. Entä miten muuten syntyi atomeista materiaa, kun eri atomien ekuoret inhoaa kovasti

Keksit siis kaiken ohessa viidennen perusvuorovaikutuksen

No empä kait, sitä samaa se on mitä atomien elektronikuorien välilläkin on esim kontaktipinnalla.

Niin, eli mikä? Sinä olet tuossa postuloinut jonkun uuden poistovoiman atomin sisään protonien ja elektronien välille.

Jollainhan ne on erillään pidettävä.

Niin, eli olet siis keksinyt viidennen perusvuorovaikutuksen, kuten MooM sanoi. Helppoa kuin heinänteko.

PS. kvanttimekaniikassa ei tarvita mitään ylimääräistä vuorovaikutusta pitämään elektroneja pois protoneista.

On kuitenkin löydettävissä pilottiaaltoteorian tapainen malli, jossa elektroneilla on ratoja aallokossa yhteensopivasti kvanttimekaniikan tilastollisuuden kanssa - ja kyllä; mallissa elektronit fluktuoivat syöksyen kohti ja hylkiytyen pois ytimen suunnan suhteen. Tuollainen malli on rakennettu esim. Bohmin mekaniikan varaan.

Toki kvanttimekaniikan voi esittää pilottiaaltoteorian mukaisesti, jolloin "kvanttipotentiaali" ohjailee elektroneja. Vetyatomin tapauksessa on nähdäkseni sellainen ongelma, että lokalisoituneen elektronin pitäisi muodostaa voimakas sähköinen dipoli ytimen kanssa. Tällaista ei havaita atomeilla. Enkä ole kuullut miten tämä ongelma ratkaistaan pilottiaaltoteoriassa.

Ei sitä yleisesti tunnetusti tietääkseni ole ratkaistukaan.

Minulla on vastakkaisvaihesiirron ratkaisu, jossa elektroni ja ydin näkyvät toisilleen vuorotellen erimerkkisenä ja samanmerkkisenä varauksena. Kyllä kai se sopii ihan ok selitykseksi myös pilottiohjautuvalle potentiaalille...

Jos tuo pilottiaaltoperiaate pitää yksittäisen hiukkasen tai hiukkasparin tasolla paikkansa, niin eikös "hiukkassysteemit" ole kuitenkin jo ihan entropiankin takia niin kompleksisia/satunnaisia, että aaltojen inteferenssistä seuraava lopputulos on jokatapauksessa mahdoton ennustaa/tulkita.
Kontrolloitu käyttö esim. tiedonsiirron sovelluksissa on jotenkin ymmärretävissä.
En jotenkin saa hahmotettua, miten pilottiaaltoperiaate pystyisi näkemään nykysin satunnaisena pidettyjen kvantimekaanisten ilmiöiden "taakse".

Pilottiaaltojen periaate on siten "luonnollinen", että tilastollinen matematiikka osoittautuu kuvaavan tilastollisuutta eikä mitään juurettoman satunnaisuuden kvanttioutoutta.

[Tauko]

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Onko se sinun hitausvoimasi kitka, vai jotain muuta? Kun ei tuosta saa selvää.

[Fizikisto]

Atomi ja sen elektronien tila on kvanttimekaaninen systeemi. Elektronien orbitaalit ovat ratkaisuja, joissa systeemin energia on minimissä. Matemaattinen kuvaus on yliopistotason fysiikkaa. Vety, ja taisi olla muitakin pieniä, käsitellään kvanttimekaniikan peruskurssilla, isommat atomit syventävillä kursseilla.

Klassisesti voi kuvitella systeemin samankaltaiseksi kuin vaikka aurinkokunta (korvataan gravitaatio sähkömagneettisella vuorovaikutuksella, joka tuottaa sen keskeiskiihtyvyyden), mutta ei siitä mihinkään laskuihin ole malliksi. Jo sen tuottama ennuste elektronin jarrutussäteilystä (varattu hiukkanen kiihtyvässä liikkeessä) kertoo, että malli ei ole realistinen.

Kuvittelut siitä, miten "joku työntää elektronikuorta, joka liikkuu lähemmäs ydintä" ovat vielä sakeampia.

Elektronien orbitaalit ovat kaikkea muuta kuin aurinkokuntamalli, mutta orbitaali kuitenkin, siellä on pakko olla
vetävää voimaa vastustava voima impulssiperäinen suoraan ytimen ja ekuoren välillä vaikuttava voima koska muuten se elektroni romahtaisi välittömästi ytimeen, erimerkkiset varaukset kun tykkää kovasti toisistaan. Entä miten muuten syntyi atomeista materiaa, kun eri atomien ekuoret inhoaa kovasti

Keksit siis kaiken ohessa viidennen perusvuorovaikutuksen

No empä kait, sitä samaa se on mitä atomien elektronikuorien välilläkin on esim kontaktipinnalla.

Niin, eli mikä? Sinä olet tuossa postuloinut jonkun uuden poistovoiman atomin sisään protonien ja elektronien välille.

Jollainhan ne on erillään pidettävä.

Niin, eli olet siis keksinyt viidennen perusvuorovaikutuksen, kuten MooM sanoi. Helppoa kuin heinänteko.

PS. kvanttimekaniikassa ei tarvita mitään ylimääräistä vuorovaikutusta pitämään elektroneja pois protoneista.

On kuitenkin löydettävissä pilottiaaltoteorian tapainen malli, jossa elektroneilla on ratoja aallokossa yhteensopivasti kvanttimekaniikan tilastollisuuden kanssa - ja kyllä; mallissa elektronit fluktuoivat syöksyen kohti ja hylkiytyen pois ytimen suunnan suhteen. Tuollainen malli on rakennettu esim. Bohmin mekaniikan varaan.

Toki kvanttimekaniikan voi esittää pilottiaaltoteorian mukaisesti, jolloin "kvanttipotentiaali" ohjailee elektroneja. Vetyatomin tapauksessa on nähdäkseni sellainen ongelma, että lokalisoituneen elektronin pitäisi muodostaa voimakas sähköinen dipoli ytimen kanssa. Tällaista ei havaita atomeilla. Enkä ole kuullut miten tämä ongelma ratkaistaan pilottiaaltoteoriassa.

Ei sitä yleisesti tunnetusti tietääkseni ole ratkaistukaan.

Minulla on vastakkaisvaihesiirron ratkaisu, jossa elektroni ja ydin näkyvät toisilleen vuorotellen erimerkkisenä ja samanmerkkisenä varauksena. Kyllä kai se sopii ihan ok selitykseksi myös pilottiohjautuvalle potentiaalille...

Varauksiaan vaihtelevien hiukkasten pitäisi säteillä sähkömagneettista säteilyä... lisäksi varauksen tulee säilyä lokaalisti.

[Kontra]

Täh?

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Voimaa ei kulu mihinkään. Energiaa kuluu.

Mitä energiaa siinä kuluu. Mihin se kuluu. Pallo painaa läpi ilmanvastuksen ihan samalla voimalla kuin pallo kohdistaa maanpinnalla maahan, se on paino ja paino on voima silloin tuonkin hitaanmassan tuottaman voiman on oltava todellinen voima.

Niinpä. Energiaa kuluu yleensä vastuksiin. Tiedät sen koska olet ajanut polkupyörää. Energia muuttaa muotoaan. Se on energian häviämättömyyden laki.

Kun ylöspäin heitetty pallo saavuttaa yläkuolokohdan sen liike-energia on nolla.
Voit myös nostaa pallon nosturilla sinne samaan kuolokohtaan ja päästää irti, jos sinua häiritsee tapahtumat ennen kuin pallo on saavuttanut kuolokohdan.

Palloon vaikuttaa kuitenkin maan vetovoima koko ajan. F=mg. Joka säilyy vakiona niin sanotusti maailman tappiin saakka. Mitään vastakkaissuuntaista hitausvoimaa ei ole kuitenkaan kuolokohdassa havaittavissa. Siltikin vaikka pallolle saadaan punnittua paino tässä samassa korkeudessa. Kuolokohdassa vallitsee hetkellinen täydellinen lepotila.
Jos palloon vaikuttaisi vastakkaissuuntainen hitausvoima, se jäisi ilmaan leijumaan.

Tämä hitausvoima on siis näennäisvoima ja sitä ei esiinny Newtonilaisittain inertiaalisessa koordinaatistossa, joten ei sitä sinne kannata myöskään väkisin yrittää tunkea.

Piti käydä jääteillä tässä välillä, tie on valmis, viimeinenkin reikä lähes 90 cm.

No niin mitäs täällä.
Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan, joten ei hitausvoimaakaan silloin ole. gravitaatio on ja se alkaa kiihdyttää palloa kohti maata. Gravitaation vaikutus on kuitenkin erilainen kuin normaalikiihtyvyys aiheuttaa, se vaikuttaa kaikkeen massassa, ei hitausvoimaa, massa kiihtyy sillä arvolla massan määrästä riippumatta millä maan gravitaatio sitä kiihdyttää. Et saa pallolle mitään painoa yläkuolokohdassa ellet pysäytä sitä ja siten estä gravitaation muutoin luomaa kiihtyvyyttä.
Eli palloon EI vaikuta tuolloin yläkuolokohdassa hitausvoimaa koska normaali kiihtyvyyttä ei ole.

Gossu: "Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan"
- Ovatko nopeus ja kiihtyvyys sama asia Gossufysiikassa?

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Voihan tauti sinun kanssas.
Onko ylös heitetyllä kappaleella kiihtyvyyttä yläkuolokohdassa?

Jos nopeus on loppunut ylöspäin, lienee kiihtyvyyskin loppunut

Blodilla sama huoli kun sulla.
Lentokoneessa kapteeni ilmoitti: – Toinen moottori on pysähtynyt, mutta mitään aihetta huoleen ei ole, sillä kone pystyy laskeutumaan turvallisesti yhdelläkin moottorilla. Blondi huolestuneena lentoemännälle: – Entäs jos toinenkin moottori pysähtyy, pääsemmekö me alas ollenkaan?

[Goswell]

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Onko se sinun hitausvoimasi kitka, vai jotain muuta? Kun ei tuosta saa selvää.

Kyllä se on vitka eikä kitka. Vitka luo kylläkin tavallaan myös kitkan kun pallo puskee läpi ilmanvastuksen vitkallaan, eli ilman vitkaa ei olisi kitkaakaan.
Ymmärsitkö tämän.

[Goswell]

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Voimaa ei kulu mihinkään. Energiaa kuluu.

Mitä energiaa siinä kuluu. Mihin se kuluu. Pallo painaa läpi ilmanvastuksen ihan samalla voimalla kuin pallo kohdistaa maanpinnalla maahan, se on paino ja paino on voima silloin tuonkin hitaanmassan tuottaman voiman on oltava todellinen voima.

Niinpä. Energiaa kuluu yleensä vastuksiin. Tiedät sen koska olet ajanut polkupyörää. Energia muuttaa muotoaan. Se on energian häviämättömyyden laki.

Kun ylöspäin heitetty pallo saavuttaa yläkuolokohdan sen liike-energia on nolla.
Voit myös nostaa pallon nosturilla sinne samaan kuolokohtaan ja päästää irti, jos sinua häiritsee tapahtumat ennen kuin pallo on saavuttanut kuolokohdan.

Palloon vaikuttaa kuitenkin maan vetovoima koko ajan. F=mg. Joka säilyy vakiona niin sanotusti maailman tappiin saakka. Mitään vastakkaissuuntaista hitausvoimaa ei ole kuitenkaan kuolokohdassa havaittavissa. Siltikin vaikka pallolle saadaan punnittua paino tässä samassa korkeudessa. Kuolokohdassa vallitsee hetkellinen täydellinen lepotila.
Jos palloon vaikuttaisi vastakkaissuuntainen hitausvoima, se jäisi ilmaan leijumaan.

Tämä hitausvoima on siis näennäisvoima ja sitä ei esiinny Newtonilaisittain inertiaalisessa koordinaatistossa, joten ei sitä sinne kannata myöskään väkisin yrittää tunkea.

Piti käydä jääteillä tässä välillä, tie on valmis, viimeinenkin reikä lähes 90 cm.

No niin mitäs täällä.
Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan, joten ei hitausvoimaakaan silloin ole. gravitaatio on ja se alkaa kiihdyttää palloa kohti maata. Gravitaation vaikutus on kuitenkin erilainen kuin normaalikiihtyvyys aiheuttaa, se vaikuttaa kaikkeen massassa, ei hitausvoimaa, massa kiihtyy sillä arvolla massan määrästä riippumatta millä maan gravitaatio sitä kiihdyttää. Et saa pallolle mitään painoa yläkuolokohdassa ellet pysäytä sitä ja siten estä gravitaation muutoin luomaa kiihtyvyyttä.
Eli palloon EI vaikuta tuolloin yläkuolokohdassa hitausvoimaa koska normaali kiihtyvyyttä ei ole.

Gossu: "Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan"
- Ovatko nopeus ja kiihtyvyys sama asia Gossufysiikassa?

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Voihan tauti sinun kanssas.
Onko ylös heitetyllä kappaleella kiihtyvyyttä yläkuolokohdassa?

Jos nopeus on loppunut ylöspäin, lienee kiihtyvyyskin loppunut

Blodilla sama huoli kun sulla.
Lentokoneessa kapteeni ilmoitti: – Toinen moottori on pysähtynyt, mutta mitään aihetta huoleen ei ole, sillä kone pystyy laskeutumaan turvallisesti yhdelläkin moottorilla. Blondi huolestuneena lentoemännälle: – Entäs jos toinenkin moottori pysähtyy, pääsemmekö me alas ollenkaan?

Kyllä ne huolet on ihan muualla kuin minulla.

[Eusa]

Elektronien orbitaalit ovat kaikkea muuta kuin aurinkokuntamalli, mutta orbitaali kuitenkin, siellä on pakko olla
vetävää voimaa vastustava voima impulssiperäinen suoraan ytimen ja ekuoren välillä vaikuttava voima koska muuten se elektroni romahtaisi välittömästi ytimeen, erimerkkiset varaukset kun tykkää kovasti toisistaan. Entä miten muuten syntyi atomeista materiaa, kun eri atomien ekuoret inhoaa kovasti

Keksit siis kaiken ohessa viidennen perusvuorovaikutuksen

No empä kait, sitä samaa se on mitä atomien elektronikuorien välilläkin on esim kontaktipinnalla.

Niin, eli mikä? Sinä olet tuossa postuloinut jonkun uuden poistovoiman atomin sisään protonien ja elektronien välille.

Jollainhan ne on erillään pidettävä.

Niin, eli olet siis keksinyt viidennen perusvuorovaikutuksen, kuten MooM sanoi. Helppoa kuin heinänteko.

PS. kvanttimekaniikassa ei tarvita mitään ylimääräistä vuorovaikutusta pitämään elektroneja pois protoneista.

On kuitenkin löydettävissä pilottiaaltoteorian tapainen malli, jossa elektroneilla on ratoja aallokossa yhteensopivasti kvanttimekaniikan tilastollisuuden kanssa - ja kyllä; mallissa elektronit fluktuoivat syöksyen kohti ja hylkiytyen pois ytimen suunnan suhteen. Tuollainen malli on rakennettu esim. Bohmin mekaniikan varaan.

Toki kvanttimekaniikan voi esittää pilottiaaltoteorian mukaisesti, jolloin "kvanttipotentiaali" ohjailee elektroneja. Vetyatomin tapauksessa on nähdäkseni sellainen ongelma, että lokalisoituneen elektronin pitäisi muodostaa voimakas sähköinen dipoli ytimen kanssa. Tällaista ei havaita atomeilla. Enkä ole kuullut miten tämä ongelma ratkaistaan pilottiaaltoteoriassa.

Ei sitä yleisesti tunnetusti tietääkseni ole ratkaistukaan.

Minulla on vastakkaisvaihesiirron ratkaisu, jossa elektroni ja ydin näkyvät toisilleen vuorotellen erimerkkisenä ja samanmerkkisenä varauksena. Kyllä kai se sopii ihan ok selitykseksi myös pilottiohjautuvalle potentiaalille...

Varauksiaan vaihtelevien hiukkasten pitäisi säteillä sähkömagneettista säteilyä... lisäksi varauksen tulee säilyä lokaalisti.

Varauksien vaihtelu ei ole hiukkasten vaan aika-avaruuden rakenteen rytminen ominaisuus. Pyörimisliike relativistisella nopeudella antaa suhteellisen vaihesiirron, jossa sähköistä tilaa säilyttävä signaali voi asteittain siirtyä näyttämään signaalilähteen samanmerkkisenä tai vastakkaisena.

Tuollainen mekaniikka toimii vastaavalla periaatteella kuin relativistinen ratkaisu liikkuvan varauksen magneettiselle voimakkuudelle sähköisten varausten kesken. Ideani on pohjimmiltaan siinä, että sähköinen monopoli on ajallinen osuus hiukkasta ja magneettinen monopoli avaruudellinen osuus. Koska paikallistila vaihtelee vaihettaan aika-avaruuden intervallin pariteettina, ajalliset mittalaitteet voivat mitata sähköisiä monopoleja mutta eivät magneettisia. Ne molemmat ovat kuitenkin yhtä fysikaalisesti läsnä samoissa spin1/2‐hiukkasissa.

[Tauko]

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Onko se sinun hitausvoimasi kitka, vai jotain muuta? Kun ei tuosta saa selvää.

Kyllä se on vitka eikä kitka. Vitka luo kylläkin tavallaan myös kitkan kun pallo puskee läpi ilmanvastuksen vitkallaan, eli ilman vitkaa ei olisi kitkaakaan.
Ymmärsitkö tämän.

En ymmärtänyt.

Kun tilanne on se, että kun heität pallon ylöspäin, niin kädestä irrottua se saa alku nopeuden ja sen jälkeen siihen palloon kohdistuu vain gravitaatiovoima F=mg alaspäin koko lennon ajan (ja kitka jos sen haluat pitää mukana), ei muita voimia.

Jossain taisit kysyä pallon energiasta, että mihin sitä häviää. Ei häviä mihinkään. Alkutilanteessa kaikki energia on liike-energiaa ja pallon noustessa liike-energia vähenee ja potentiaalienergia kasvaa. Kääntöpisteessä liike-energia on nolla ja kaikki energia on potentiaalienergiaa. Alas tullessa liike-energia sitten kasvaa ja potentiaalienergia on taas maanpinnalla nolla.

Ja jos siinä kitka (ilmanvastus) pitää olla mukana, niin se vie osan kokonaisenergiasta.