Pimeä aine
Pimeä aine
Pimeästä aineesta ei ole havaintoja. Nyt sitä havaintoa etsitään maan alta
https://www.apu.fi/artikkelit/maailmank ... -maan-alla
Mahtaako nyt löytyä sitten?
https://www.apu.fi/artikkelit/maailmank ... -maan-alla
Mahtaako nyt löytyä sitten?
https://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Pimeä aine
Mitä mieltä Kontra on pimeästä aineesta? Nykyinen BB teoria Lambda Cold Dark Matter perustuu siihen, mutta MOND teorian mukaan sitä ei ole, painovoiman kaava vaan muutetaan vastaamaan kierteshaarojen todellista tilannetta. Muuten MOND teorian kannattajat eivät ole vielä esittäneet vaihtoehtoa kokonaisteorialle.
https://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Pimeä aine
..tuo on kait jonkinlainen tuikeilmaisin (scintillator engl.) ?
Pimeäaineesta, oli pikkunen artikkeli noin kuukausi sitten; https://futurism.com/the-byte/dark-matt ... r-universe
artikkeli, josta tuo mainitsi https://arxiv.org/abs/2401.12286,
hiukkasen koosta kertoillaan aina eV - elektronivoltteina, mutta vieläkin ihmettelen onko se "todellinen halkaisija" monenkin nollan perässä millimetreillä ilmaistuna?
"We show that, despite the need to keep inter-sector couplings highly suppressed after asymmetric reheating, there can naturally be order-one couplings mediated by TeV scale particles which can allow experimental probes of the dark sector at high energy colliders. Massive mediators can also induce dark matter direct detection signals, but likely at or below the neutrino floor."
Pimeäaineesta, oli pikkunen artikkeli noin kuukausi sitten; https://futurism.com/the-byte/dark-matt ... r-universe
artikkeli, josta tuo mainitsi https://arxiv.org/abs/2401.12286,
hiukkasen koosta kertoillaan aina eV - elektronivoltteina, mutta vieläkin ihmettelen onko se "todellinen halkaisija" monenkin nollan perässä millimetreillä ilmaistuna?
"We show that, despite the need to keep inter-sector couplings highly suppressed after asymmetric reheating, there can naturally be order-one couplings mediated by TeV scale particles which can allow experimental probes of the dark sector at high energy colliders. Massive mediators can also induce dark matter direct detection signals, but likely at or below the neutrino floor."
"..noin yleisesti.. ..säkällä mennään.."
Re: Pimeä aine
Butaani on kyllä pimeä aine. Se on melkein samaa ku tää butaanibiisi.
Guild can only exist in a person who can act
Re: Pimeä aine
...tuikeilmaisin lisää maailmaan..
näitä xenon täytteisiä pönttöjä on useampia erilaisia,
https://newscenter.lbl.gov/2024/08/26/l ... rk-matter/
ehkei ole hoksineet, jotta xenoniin ei nappaa?
Toivottavasti seuraava scinttillatoori, välkeilmaisin on eri litkulla, voinee toivoa?
näitä xenon täytteisiä pönttöjä on useampia erilaisia,
https://newscenter.lbl.gov/2024/08/26/l ... rk-matter/
ehkei ole hoksineet, jotta xenoniin ei nappaa?
Toivottavasti seuraava scinttillatoori, välkeilmaisin on eri litkulla, voinee toivoa?
"..noin yleisesti.. ..säkällä mennään.."
Re: Pimeä aine
Elektronivoltti on energian yksikkö. Kun sitä käytettään hiukkasesta, on varmistuttava tarkoitetaanko sillä lepomassaa vastaavaa energiaa vai hiukkasen liike-energiaa. Esim. protonin lepomassa on vajaat 1 GeV, mutta LHC:ssä niille voidaan antaa useamman TeV:n liike-energia.
Hiukkasen koko metreinä on sitten toinen asia. Protonille voidaan määritellä jonkinlainen efektiivinen koko sen valenssikvarkkien jakaumasta (tosin siinä on muistaakseni jotain ongelmia, kun eri menetelmät antavat eri arvoja) mutta alkeishiukkasille ei tiedetä mitään rakennetta ja siten kokoa. Jos niillä sellainen on, niin ne ovat pienempiä kuin pystytään erottamaan. Populaarikirjallisuudessa niihin viitataan usein "pistemäisinä" ja laskuissa käytetään aaltofunktioita, jotka ovat periaatteessa koko avaruuden täyttäviä hyvin jyrkästi pienenevällä todennäköisyydellä. Joskus voidaan myös laskea yläraja-arvioita sen perusteella, jos tiedämme laitteiden paljastavan tiettyä kokoa isomman sisäisen rakenteen.
Re: Pimeä aine
Muistelen, että ytimen kokoa voi katsoa sekä varaus- että massajakaumasta ja näillä on pieni ero. Ainakin protonille. Lisäksi ydin ei ole staattinen, vaan sillä ja sen "muodolla" on erilaisia moodeja, joissa se oskilloi. Moodit riippuvat siitä, millainen kombo nukleoneja on ja miten lähellä energialtaan edulliset tilat ovat (ns maagiset Z ja N), saman tapaan kuin elektroneilla atomissa. Maagiset luvut ovat ytimelle vastaavat lokaalit energiaminimit kuin täydet kuoret atomille.
Näin käsiä heilutellen siis.
Näin käsiä heilutellen siis.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
D. Gabaldon
Re: Pimeä aine
Tässä siis lisää aiheesta, jota selitin käsiä heiuttamalla
https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_shell_model
Tässä muita malleja, joilla ydintä voi käsitellä
https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_structure

Low-lying energy levels in a single-particle shell model with an oscillator potential (with a small negative l2 term) without spin–orbit (left) and with spin–orbit (right) interaction. The number to the right of a level indicates its degeneracy, (2j+1). The boxed integers indicate the magic numbers.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_shell_model
Tässä muita malleja, joilla ydintä voi käsitellä
https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_structure

Low-lying energy levels in a single-particle shell model with an oscillator potential (with a small negative l2 term) without spin–orbit (left) and with spin–orbit (right) interaction. The number to the right of a level indicates its degeneracy, (2j+1). The boxed integers indicate the magic numbers.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
D. Gabaldon
Re: Pimeä aine
Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:
"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."
Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......
Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.
Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.
Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.
"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."
Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......
Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.
Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.
Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.
Re: Pimeä aine
Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.Kontra kirjoitti: ↑30 Loka 2024, 08:44 Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:
"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."
Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......
Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.
Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.
Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.
Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.
Never trust the Government. Fuck the Government.
Re: Pimeä aine
Kontraktio koskee vain etäisyyttä havaitsevasta kohteesta sen suhteen liikkuvaan kohteeseen.Vän kirjoitti: ↑30 Loka 2024, 09:39Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.Kontra kirjoitti: ↑30 Loka 2024, 08:44 Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:
"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."
Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......
Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.
Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.
Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.
Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.
Satelliitti oletetaan tietysti olevan kohtisuorassa radan suhteen, jolloin radan pisteet Maassa ovat samalla etäisyydellä satelliitista, eli etäisyyssuuntaista liikettä ei esiinny.
Re: Pimeä aine
Kontraktion suhteen varmaan näin onkin. Mutta SI-järjestelmä pettää. Se ei enää päde satelliitissa. SI-järjestelmä pitäisi laittaa uusiksi. Ja tiedä, mitä kaikkea dominoefektiä siitä seuraisi.Kontra kirjoitti: ↑30 Loka 2024, 10:11Kontraktio koskee vain etäisyyttä havaitsevasta kohteesta sen suhteen liikkuvaan kohteeseen.Vän kirjoitti: ↑30 Loka 2024, 09:39Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.Kontra kirjoitti: ↑30 Loka 2024, 08:44 Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:
"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."
Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......
Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.
Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.
Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.
Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.
Satelliitti oletetaan tietysti olevan kohtisuorassa radan suhteen, jolloin radan pisteet Maassa ovat samalla etäisyydellä satelliitista, eli etäisyyssuuntaista liikettä ei esiinny.
Never trust the Government. Fuck the Government.
Re: Pimeä aine
Sitten vaan alat päivittää SI-järjestelmää.Vän kirjoitti: ↑30 Loka 2024, 10:51Kontraktion suhteen varmaan näin onkin. Mutta SI-järjestelmä pettää. Se ei enää päde satelliitissa. SI-järjestelmä pitäisi laittaa uusiksi. Ja tiedä, mitä kaikkea dominoefektiä siitä seuraisi.Kontra kirjoitti: ↑30 Loka 2024, 10:11Kontraktio koskee vain etäisyyttä havaitsevasta kohteesta sen suhteen liikkuvaan kohteeseen.Vän kirjoitti: ↑30 Loka 2024, 09:39Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.Kontra kirjoitti: ↑30 Loka 2024, 08:44 Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:
"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."
Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......
Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.
Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.
Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.
Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.
Satelliitti oletetaan tietysti olevan kohtisuorassa radan suhteen, jolloin radan pisteet Maassa ovat samalla etäisyydellä satelliitista, eli etäisyyssuuntaista liikettä ei esiinny.
Re: Pimeä aine
Täydennän vielä vastausta tähän kommenttiisi.Vän kirjoitti: ↑30 Loka 2024, 09:39Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.Kontra kirjoitti: ↑30 Loka 2024, 08:44 Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:
"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."
Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......
Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.
Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.
Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.
Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.
Sanot: Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.
Ei satelliitista lähetetä mitään laservaloa radan mittaamiseksi, vaan junan liikkuessa 300 metrin matkalla satelliitti vain ottaa vastaan kaksi laserpulssia, joiden väliajan satelliitti mittaa.
Kun nuo valopulssien lähetyspisteet eivät liiku mihinkään suuntaan satelliitin suhteen, mitään pituuskontraktiota radalle ei tapahdu.
Kun tuossa edellä mainitsin, että pituuskontraktio syntyy etäisyyden muuttuessa havaitsijan suhteen liikkuvaan kohteeseen, kyllä se syntyy, vaikka etäisyys ei muuttuisi kuten ympyräliikkeessä, eli kun kohde liikkuu mihin suuntaan tahansa, kuten aikakin hidastuu kohteen liikkuessa mihin suuntaan tahansa.

