Keskustelua tieteen termeistä

[Purdue]

Keskustelua tieteen termeistä


Avataanpa tällainen lanka jossa voi keskustella erilaisista tieteen termeistä ja niiden merkityksistä. Askarruttaako sinua jokin tieteen termi, josta haluaisit enemmän tietoa? No tässä on lanka jossa voi nostaa esiin tieteellisiä termejä, jotta niistä voidaan keskustella.


Mä kuitenkin pohjustan keskustelun itsellään sillä mitä tiede on? Eli mitä on tiede terminä ja toimintana? Eli tässä on ensimmäinen tän langan keskustelunaihe.

Tiedettä voi lähestyä ainakin noista näkökulmista:
- Wiki: Scientific method
- Wiki: Open science
- Wiki: Metascience
- Wiki: Pseudoscience
- Wiki: Junk science


Elikkä siinä on eka keskustelunaihe, eli mitä tiede on? Mikä kaikki voidaan laskea tieteeksi, ja mikä ei? Onko vain kovat tieteet kuten fysiikka tiedettä, vai ovatko myös yhteiskuntatieteet tiedettä? Ja milloin tiede muuttuu pseudotieteeksi taikka roskatieteeksi, ja kuinka ei-tieteentekijä nämä tunnistaa?

Ja jos ajatellaan tieteen tekemistä, jota ei voida koeasetelmin harrastaa, niin pitäisikö silloin tieteen sijaan puhua tutkimuksesta? Eli onko tiede (science) ja tutkimus (research) sama vaiko eri asia? Ja tarjoaako kokeellinen tiede pelkästään tilastollista tutkimusta eksaktimpaa tietoa? Entäpä "laadullisen tutkimuksen" rooli yhteiskuntatieteissä?

[Neutroni]

Elikkä siinä on eka keskustelunaihe, eli mitä tiede on? Mikä kaikki voidaan laskea tieteeksi, ja mikä ei? Onko vain kovat tieteet kuten fysiikka tiedettä, vai ovatko myös yhteiskuntatieteet tiedettä? Ja milloin tiede muuttuu pseudotieteeksi taikka roskatieteeksi, ja kuinka ei-tieteentekijä nämä tunnistaa?

Humanistisetkin tieteet voivat pyrkiä tieteellisen menetelmän noudattamiseen. Ei julkaisu ja vertasiarviointi, väitteiden muotoilu falsifioitaviksi ja vertaaminen objektiivisiin havaintoihin ole vain luonnontieteiden juttu, vaikka kylläkin paljon helpompaa niissä, kun suureiden määrittely ja mittaaminen on selkeämpää. Mitään yksiselitteistä rajaa tieteen ja pseudotieteen välillä ei ole. Ihminen voi toimia pääsääntöisesti tieteellisesti mutta tehdä tahallaan tai vahingossa vähän filunkia joukkoon. Tieteellinen menetelmä ottaa ihmisen heikkouden toimijana huomioon ja antaa mahdollisuuden korjata virheet ja filungit.

Ja jos ajatellaan tieteen tekemistä, jota ei voida koeasetelmin harrastaa, niin pitäisikö silloin tieteen sijaan puhua tutkimuksesta? Eli onko tiede (science) ja tutkimus (research) sama vaiko eri asia? Ja tarjoaako kokeellinen tiede pelkästään tilastollista tutkimusta eksaktimpaa tietoa? Entäpä "laadullisen tutkimuksen" rooli yhteiskuntatieteissä?

En tiedä yhteiskuntatieteistä sen tarkemmin, mutta minusta selvin ero tieteen ja tutkimuksen välillä on julkaisukäytännöissä. Tieteellinen tutkimus on pakko julkaista ja vertaisarvioida, mutta esimerkiksi yritykset ja julkiset organisaatiot tekevät valtavasti (kertaluokkia isommilla budjeteilla kuin tiedettä tehdään) tekniikkaan ja luonnontieteisiin liittyvää tutkimusta tuotekehityksenä, joka jää yritys- tai valtiosalaisuuksiksi ja jota ei julkaista. Se on tutkimusta mutta ei tieteellistä tutkimusta.

Yhteiskuntatieteissä lienee enemmän tarkoituksellisia vedätyksiä, kun toimijat yrittävät saada taloudellisia etuja.

[Purdue]

Humanistisetkin tieteet voivat pyrkiä tieteellisen menetelmän noudattamiseen. Ei julkaisu ja vertasiarviointi, väitteiden muotoilu falsifioitaviksi ja vertaaminen objektiivisiin havaintoihin ole vain luonnontieteiden juttu, vaikka kylläkin paljon helpompaa niissä, kun suureiden määrittely ja mittaaminen on selkeämpää.

En tiedä yhteiskuntatieteistä sen tarkemmin, mutta minusta selvin ero tieteen ja tutkimuksen välillä on julkaisukäytännöissä. Tieteellinen tutkimus on pakko julkaista ja vertaisarvioida, mutta esimerkiksi yritykset ja julkiset organisaatiot tekevät valtavasti (kertaluokkia isommilla budjeteilla kuin tiedettä tehdään) tekniikkaan ja luonnontieteisiin liittyvää tutkimusta tuotekehityksenä, joka jää yritys- tai valtiosalaisuuksiksi ja jota ei julkaista. Se on tutkimusta mutta ei tieteellistä tutkimusta.

Joo, varmastikin on niin, että että humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä myös pyritään tieteellisen menetelmän noudattamiseen. Mutta siellä tehdään sekä laadullista eli kvalitatiivista ja määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusta.

Tähän liittyen ajattelisin, että yksi ero tieteen ja tutkimuksen välillä on se, että onko menetelmä kokeellinen vaiko ei, ja toinen mahdollinen ero on sen menetelmän ja tulosten matemaattisuudessa. Näistä tuo ero kokeellisen ja ei-kokeellisen välillä on oikeastaan se mitä ajoin takaa tieteen ja tutkimuksen välillä.

Jos ajatellaan vaikkapa antropologista osallistuvaa havainnointia taikka haastattelututkimuksia, niin nehän ovat laadullista tutkimusta, jossa soveltuvin osin pyritään noudattamaan tieteellisiä standardeja eli tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti pyritään ainakin eri keinoin varmistamaan.

Mutta itsekin aikoinaan yhteiskuntatieteitä lukeneena olen sitä mieltä, että vaikka tekisikin jaon tieteeseen ja tutkimukseen edellä kuvailemieni kriteerien mukaisesti, niin tutkimus ei sinällään ole tiedettä alempiarvoisessa asemassa, koska kumpikin pyrkivät viime kädessä olemaan empiirisiä tiedonhankintamenetelmiä verrattuna esim. filosofiaan.

Lisäksi yhteiskuntatieteet eivät ole eksakteja tieteitä matemaattisessa mielessä, vaan tilastollisiakin menetelmiä käyttämällä saadaan yleensä aikaan vain todennäköisyyksiä, jolloin yhteiskuntatieteellinen tutkimus vertautuu mun mielestä jollakin tasolla kvanttifysiikkaan.

Yhteiskuntatieteessäkin voidaan vaikka saada tulos, että 57% väestöstä uskoo väitteeseen X. Mutta tuon perusteella ei voida ennustaa sitä, että kuka kadulla vastaan tulevista henkilöistä uskoo väitteeseen X, vaan saadaan vain se todennäköisyys, että kun kadulla kävelee vastaan 100 henkilöä niin keskimäärin 57 heistä uskoo väitteeseen X.

Eli yhteiskuntatieteet ovat tästäkin syystä jo vaikea tieteen kenttä. Lisäksi ihmisten käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttaa niin moni tekijä, että matemaattinen ennustaminen on monissa asioissa lähestulkoon mahdotonta. Ja kolmantena seikkana on se, että yhteiskuntatieteissä ei aina ole lopullisia totuuksia, vaan samaa ilmiötäkin voidaan lähestyä teoreettisesti monista tulokulmista. Siinäpä sitä sitten väitellään loputtomiin kumpi näkemys on oikeassa, vaikka substituuttien sijaan voikin olla kyse komplementeista.

[OlliS]

Tiede:

Empiiriset tieteet ovat fysiikka, biologia, psykologia, historia, sosiologia (yhteiskuntatieteet) ja teologia. Ja niiden rinnakkaistieteet ja soveltavat tieteet, ja sitten menetelmätieteet, matematiikka jne. Ja rajatieteet.

Nämä kaikki ovat tieteitä. Filosofia tieteenä on tiede, joka yhdistää ne kaikki.

Silloin kuin jokin koulukunta tieteessä väittää olevansa alan, alueen tiede, se on muuttunut pseudotieteeksi, luulee itsestään liikaa. Esimerkkejä tällaisista ovat tieteellinen sosialismi (yhteiskuntatieteet, historia), psykoanalyysi (psykiatria, psykologia), hoitotiede (lääketiede), scientologia (psykologia, teologia). Steinerin hengen tiede (teologia), BB-teoria (filosofia, tähtitiede, kosmologia).

[vahva_virtanen]

OlliS:n omille tieteille on ominaista se, että ne kuuluvat huuhaatieteisiin.