Pimeä energia

[Kontra]

Teidän tollojen trollien kanssa aika täällä menee ihan hukkaan ja käy hermoille, kun haluaisi keskustella vain sellaisten kanssa, joilla asiat on järjestyksessä korvien välissä.

No kokeile sinä joskus pellon reunassa varisten kanssa itse äläkä vain käske muita. Varisten kielellä "kraa kraa" tarkoittaa, että "tietenkin asia on noin, oletpa sinä lajinimesi veroinen".

Variksella sentään on asiat järjestyksessä korvien välissä - muuten sitä ei olisi pellon reunalla.

[Molli]

Jeps, nuo metri mitan nykymalli on tiedossa..

Pimeä energia, kuiten vain kansantajuisista teksteistä luettuna on ilmeisen varma tuntematon voima, joka on olemassa nykyfysiikan tietämyksen mukaan.
Eli sinänsä pimeä energia, tuntematon voima on hypoteesi "laajan skaalan" mittasuhteissa oleva tuntematon tapahtuma.
Jonain päivänä käynee sattumus, missä nerokas tutkija saa ilmiöstä kiinni kokeilujen sivutuotteena, oli tapahtuma sitten tuikeilmaisimeslla tai LHC:llä.
Niitä isoja scintillatoreja on mm Kiinaan rakennettu.
Tällä hetkellä en löytänyt moisen laitteen kuvaa...
Päätavoitteena scintillatoreilla on pimeän aineen etsintä jalokaasujen tuottamista välahdyksistä..

[Eusa]

Kun mittari Maassa, kaikki metrit määrittyvät kaikkialla Maan kehykselle, Kuussa mitatessa sitten Kuun kehykselle. Kun Maan ja Kuun välisen etäisyyden 4-intervalli sama molemmille mittaustapahtumille, kellojen ero tarkoittaa eroja myös kehysten metreihin, jotta yhteisen 4-intervallin invarianssi pätee.

Tulee huomata, ettei nyt kyse ole aikadilataatiosta keskinäisen liiketilan johdosta vaan absoluuttisen kiihtyvyyden ikääntymiserosta.

[Kontra]

Kun mittari Maassa, kaikki metrit määrittyvät kaikkialla Maan kehykselle, Kuussa mitatessa sitten Kuun kehykselle. Kun Maan ja Kuun välisen etäisyyden 4-intervalli sama molemmille mittaustapahtumille, kellojen ero tarkoittaa eroja myös kehysten metreihin, jotta yhteisen 4-intervallin invarianssi pätee.

Tulee huomata, ettei nyt kyse ole aikadilataatiosta keskinäisen liiketilan johdosta vaan absoluuttisen kiihtyvyyden ikääntymiserosta.

Mahtaakohan Kuun liike ko. ajan laskemisessa näytellä kuin hyvin pientä osaa, jonka merkitys hukkuu marginaaliin.

[Eusa]

Kun mittari Maassa, kaikki metrit määrittyvät kaikkialla Maan kehykselle, Kuussa mitatessa sitten Kuun kehykselle. Kun Maan ja Kuun välisen etäisyyden 4-intervalli sama molemmille mittaustapahtumille, kellojen ero tarkoittaa eroja myös kehysten metreihin, jotta yhteisen 4-intervallin invarianssi pätee.

Tulee huomata, ettei nyt kyse ole aikadilataatiosta keskinäisen liiketilan johdosta vaan absoluuttisen kiihtyvyyden ikääntymiserosta.

Mahtaakohan Kuun liike ko. ajan laskemisessa näytellä kuin hyvin pientä osaa, jonka merkitys hukkuu marginaaliin.

Koska tasainen liike on symmetrisen keskinäistä, ei sillä ole mitään roolia mittauseroissa. Vain kiihtyvyys eli gravitaatiokentän voimakkuus merkitsee.

[Kontra]

Kun mittari Maassa, kaikki metrit määrittyvät kaikkialla Maan kehykselle, Kuussa mitatessa sitten Kuun kehykselle. Kun Maan ja Kuun välisen etäisyyden 4-intervalli sama molemmille mittaustapahtumille, kellojen ero tarkoittaa eroja myös kehysten metreihin, jotta yhteisen 4-intervallin invarianssi pätee.

Tulee huomata, ettei nyt kyse ole aikadilataatiosta keskinäisen liiketilan johdosta vaan absoluuttisen kiihtyvyyden ikääntymiserosta.

Mahtaakohan Kuun liike ko. ajan laskemisessa näytellä kuin hyvin pientä osaa, jonka merkitys hukkuu marginaaliin.

Koska tasainen liike on symmetrisen keskinäistä, ei sillä ole mitään roolia mittauseroissa. Vain kiihtyvyys eli gravitaatiokentän voimakkuus merkitsee.

Käsität symmetrian väärin. Kyllä tasainen liike hidastaa toisen aikaa toisen suhteen aina - ja vastavuoroisesti yhtä paljon.
Oletpa unohtanut, mitä opetin sinulle kaksosparadoksista keskustellessamme aikoinaan ajan dilataatoista.

Ajan hidastuminen eli aikadilataatio

Kun kaksi kohdetta liikkuvat inertiaalissa toistensa suhteen tasaisella nopeudella v, niiden ajat hidastuvat toistensa suhteen symmetrisesti yhtä paljon Lorentzin ajan dilataatio-yhtälön mukaan
∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²) . Termistä 1/√(1- v²/c²) käytetään symbolia 𝛾 (gamma). Toisesta kohteesta havaitaan toisen sen suhteen liikkuvan kohteen tapahtumat hitaampina, aikavälit pidentyneinä suhteessa 1/√(1- v²/c²). Tapahtuma on siis symmetrinen, vastavuoroinen.
On huomattava, että nopeus tuossa on itseisarvona, eikä siis ole merkitystä sen suunnalla, eli toisen kohteen suhteen liikkuva kohde voi olla etääntyvä, lähestyvä tai vaikka kiertää toista kohdetta (erikoistapauksessa ympyräradalla). Vrt valokello, jossa ajan hidastuminen havaitsijan suhteen todetaan samalla tavalla kellon etääntyessä ja lähestyessä.
Oletetaan jonkin tapahtuman sinun mittaamanasi kestäneen 1,000 s, liikkuvassa koordinaatistossa sinun suhteen tapahtuma onkin kestänyt esim 1,001 s. Eli kun sinun kellosi on käynyt 1,000 s, liikkuvan koordinaatiston hitaammin käyvä kello on käynyt vain 1/1,001 s = 0,999 s.
Kun toinen kohde kiihdyttää, ajat hidastuvat epäsymmetrisesti, jolloin kiihdyttävän aika hidastuu muuttuvan nopeuden funktiona toisen ajan hidastumista enemmän kiihtyvyyden funktiona.
Gravitaatio myös hidastaa aikaa.
Gamman 𝛾 laskenta on hankalaa moninumeroisten lukujen vuoksi, mutta sen arvo on helppo laskea likiarvokaavalla 𝛾 = 1/√(1- v²/c²) ≈ 1/(1- 0,5·v²/c²) = 1+ 0,5·v²/c²

[Kontra]

On taas syntynyt keskustelua itse pääaiheen sivusta, että laitan tähän uudelleen sivulla 25 esittämäni Aika-energian esitykseni uusia lukijoita varten.

Aika-energia

Tri Tuomo Suntolan, dynaamisen universumin hypoteesin kehittäjä, esittää käsityksensä ajan ja energian kimpasta. Eli Lorentzin ajan dilataatioyhtälön mukaisesti liike-energiaa muuttuu ajaksi, kun aikaa tulee lisää ajan hidastuessa. Myös gravitaatiossa energiaa muuttuu ajaksi, jolloin aika hidastuu. Enemmän aikaa = enemmän energiaa – aika hidastuu. Minulle tuo Suntolan esitys kyllä menee jakeluun ihan kakomatta.

Kaksosparadoksissa avaruusaluksen kaarrosta kotimatkalle voi päätyä samaan kuin Suntola, eli ajassa on energiaa. Kaksosparadoksin Maailmanviivojen diagrammi alla: Sininen Maan maailmanviiva, punainen avaruusaluksen maailmanviiva. Aikojen keskinäinen suhde kuvataan poikittaisilla sinisillä ja punaisilla viivoilla.

ks diagrammi ekstin jälkeen

Tuossa maailmanviivojen diagrammissa huomaat, että punaiset poikkiviivat, aluksen aikaviivat, hyppäävät toiseen kulmaan aika vikkelään, kun avaruusalus kaartaa, joka siis kuvaa kuinka aluksen aika hidastuu, kun siniset viivat, Maan aikaviivat, eivät muuta kulmaansa missään vaiheessa, eli Maan aika kulkee samaa tahtia ja siis nopeammin kuin aluksen aika.
Kun avaruusalus kaartaa, siihen tarvitaan raketin jarruvoimaa. Avaruusaluksen aika kaarrossa hidastuu radikaalisti verrattuna Maan aikaan. Eli jarrutusenergiaa muuttuu ajaksi, jolloin aika hidastuu.
Jos avaruusalus kaartaisi jonkin planeetan gravitaation avulla kiertämällä planeetan paluumatkalle, silloin se ottaa energiaa planeetan gravitaatiosta, ja tuo energia siirtyy aikaan, joka hidastuu,. Planeetan massa, (sidosenergia) vastaavasti vähenee?
Myös aluksen lineaarinen kiihdyttäminen kääntää aluksen aikaviivoja, kun raketin työntöenergiaa siirtyy aluksen aikaa hidastamaan. Sitä on diagrammista vaikea havaita, kun kiihdytys ja jarrutus kestää niin lyhyen ajan.
…….
Kun ajassa on energiaa, hitaammassa ajassa on energiaa enemmän kuin nopeammassa ajassa.
Kun hitaammasta ajasta siirrytään nopeampaan aikaan, hitaampaan aikaan sitoutunutta energiaa vapautuu.
Muinoin kun universumin ajan kulkunopeus on ollut hitaampaa, siihen on sitoutunut enemmän energiaa kuin meidän nopeampaan aikaan.
Nyt tuo aikamuutoksen aiheuttama sitoutuneen energian vapautuminen havaitaan supernovien nopeutuneena liikkeenä ja tulkitaan pimeänä energiana.
Tuota ajatusta vastaan kuitenkin tappelee tämä tosiasia: Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle todellista aikaa hitaampi nopeus. Mikä noiden vaikutusten suhde sitten lienee?

Jos minä sitten kuitenkin olisin väärässä, ja universumin laajeneminen kiihtyy, kyllä siihen luonnollinen selitys olisi se ajan kulkunopeuden kasvusta seuraava aikaan sitoutuneen energian vapautuminen. Eli se olisi sitä pimeää energiaa, ja kun pimeän energian väitetään koko ajan lisääntyvän, niin ajan nopeutuessa siihen sitoutunut energiakin koko ajan lisääntyy.
(Tuossa prosessissa ei ole merkitystä universumin laajenemisen nopeudella.)

Mutta miten se aika-energia siirtyy galaksiryhmien liike-energiaksi? Kiistakumppanin ajatus: ”Kun aika on neljäs ulottuvuus, niin silloin sen muuttuminen, nopeutuminen muuttaa aika-avaruuden muotoa, joka näkyy tilaulottuvuuksissa laajenemisena. Eli se on ihan geometriaa, toki relativistisin käsittein. Jotain semmoista, saisikohan xxxx siitä kiinni ja osaisi laskea sen jotenkin?”
……
Universumin kiihtyminen on sanottu alkaneen 5-7 miljardia vuotta sitten (Wiki) ja pimeä energia alkaneen vaikuttaa silloin. Siinä on osoitus, että silloin universumin gravitaatio ja aika-energia ovat olleet yhtä suuret, ja siitä alkaen aika-energia on päässyt gravitaatiosta voitolle.
…….
Jos pimeää energiaa todella on, se on ollut universumin aika-energiana jo ennen Big Bngia lähes pysähtyneessä ajassa. Kun on sanottu, että ennen BB:ia aika oli pysähtynyt, ei se täysin voinut olla pysähtynyt, koska energian olisi silloin täytynyt olla ääretön, eikä luonnossa voi olla mitään ääretöntä.
Mutta kuinka suuri osuus universumin alussa aika-energian osuus olisi ollut kokonaisenergiasta - se nykyinenkö vajaa 70 %? Jos aika olisi silloin kulkenut vielä hitaammin, olisiko tuo osuus vielä suurempi?

Sitä minä en käsitä, että kun tieteen uskomus on ollut, että aika oli pysähtyneenä ennen BB:ia, ei ole käsitetty, että aika on siitä lähes pysähtyneestä tilasta nopeutunut universumin laajanemisen funktiona. Minulle tuo asia on ollut aina selviö, ja vahvistusta käsitykseeni sain aikoinaan Machin periaatteesta.
……
Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiö voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, kaikki näkyvä ja näkymätön. Olisikohan juuri energia ollut Einsteinin jumala.
……
En minä kuitenkaan vielä kokonaan peruuta niitä aikaisempia päätelmiäni kiihtyvän universumin hypoteesin selityksenä, sillä pimeän energia prosentti voi olla pienempikin kuin tuo vajaa 70 %.
LIITTEET
Kaksosparadoksin maailmanviivat.jpg

[Kontra]

Ja myös tämä uudestaan uudella nimellä.

Hymni Universumille (sävel: Historia de un Amor, Satu rakkauden)

Big Bang malttamattomana odotteli – milloin,
mitään avaruutta kun ei ollut silloin,
vitkaan mateli vain outo aika
kunnes viimein täyttyi ihmetaika,
heräs universum unest’ ikuisuuden.

Universumi kun laajenemaan lähti,
loisti mikrotaivahalla kohta moni tähti,
siitä aika vauhtiin pikaisesti säntää
kantaa kainalossaan ketunhäntää,
kosmologille käy aika yli järjen.

Universumi kun laajenee ja harvenee,
tähtimassan gravitaatiokin heikkenee,
siksi aika vähenee ja nopeutuu
luonnonlakeihin kun sekin sopeutuu,
kosmologi vaan ei siitä näe edes unta.

Gravitaatio kun yksin aikaa määrää,
aika energian kumppanina häärää,
ajan vauhdin kasvu reippahasti
purkaa energiaa valtaisasti,
kosmologin hämmennykseen saattaa.

Kosmologi haroo harvenevaa tukkaa
avaruuden kokoon järkeään kun hukkaa,
Big Bang-energia ei äärettömiin riitä,
tyhjyys avaruuden kun on osa siitä,
ei voi universumikaan olla ääretön.

[Eusa]

Kun mittari Maassa, kaikki metrit määrittyvät kaikkialla Maan kehykselle, Kuussa mitatessa sitten Kuun kehykselle. Kun Maan ja Kuun välisen etäisyyden 4-intervalli sama molemmille mittaustapahtumille, kellojen ero tarkoittaa eroja myös kehysten metreihin, jotta yhteisen 4-intervallin invarianssi pätee.

Tulee huomata, ettei nyt kyse ole aikadilataatiosta keskinäisen liiketilan johdosta vaan absoluuttisen kiihtyvyyden ikääntymiserosta.

Mahtaakohan Kuun liike ko. ajan laskemisessa näytellä kuin hyvin pientä osaa, jonka merkitys hukkuu marginaaliin.

Koska tasainen liike on symmetrisen keskinäistä, ei sillä ole mitään roolia mittauseroissa. Vain kiihtyvyys eli gravitaatiokentän voimakkuus merkitsee.

Käsität symmetrian väärin. Kyllä tasainen liike hidastaa toisen aikaa toisen suhteen aina - ja vastavuoroisesti yhtä paljon.

Erehdyt. Kun molempien aikaa hidastaa sama keskinäinen vauhtiperuste, myös keskinäinen etäisyys saadaan samaksi, jos 4-intervalli on sama.

Kuten tähdensin gravitaatio on kiihtyvyystilanne, jossa muodostuu fysikaalista ikääntymistahdin eroa - sitä ei ole järkevää kutsua projektiiviseksi dilataatioksi, koska siinä energiatilanteen muutos vaikuttaa ikääntymistahtiin hetkittäisten dilaatioiden sarjana.

[Kontra]

Kun mittari Maassa, kaikki metrit määrittyvät kaikkialla Maan kehykselle, Kuussa mitatessa sitten Kuun kehykselle. Kun Maan ja Kuun välisen etäisyyden 4-intervalli sama molemmille mittaustapahtumille, kellojen ero tarkoittaa eroja myös kehysten metreihin, jotta yhteisen 4-intervallin invarianssi pätee.

Tulee huomata, ettei nyt kyse ole aikadilataatiosta keskinäisen liiketilan johdosta vaan absoluuttisen kiihtyvyyden ikääntymiserosta.

Mahtaakohan Kuun liike ko. ajan laskemisessa näytellä kuin hyvin pientä osaa, jonka merkitys hukkuu marginaaliin.

Koska tasainen liike on symmetrisen keskinäistä, ei sillä ole mitään roolia mittauseroissa. Vain kiihtyvyys eli gravitaatiokentän voimakkuus merkitsee.

Käsität symmetrian väärin. Kyllä tasainen liike hidastaa toisen aikaa toisen suhteen aina - ja vastavuoroisesti yhtä paljon.

Erehdyt. Kun molempien aikaa hidastaa sama keskinäinen vauhtiperuste, myös keskinäinen etäisyys saadaan samaksi, jos 4-intervalli on sama.

Kuten tähdensin gravitaatio on kiihtyvyystilanne, jossa muodostuu fysikaalista ikääntymistahdin eroa - sitä ei ole järkevää kutsua projektiiviseksi dilataatioksi, koska siinä energiatilanteen muutos vaikuttaa ikääntymistahtiin hetkittäisten dilaatioiden sarjana.

Vai niin, pidät siis Lorentzia ja Einsteinia tyhminä? Nyt menee jo tiukoille, etten ala nimitellä sua tolloksi.
Tuossa ko tapahtumassa Kuun liikeellä Maan suhteen on Lorentzin ajan dilataatioyhtälöllä rooli sellainen, että Kuun aika hidastuu Maan suhteen. Nyt kun mitataan noita Kuusta tulevien merkkausvalon väliaikaa, Kuun liikkestä johtuva ajan hidastuminen kasvattaa väliaikaa, mutta ei merkittävästi.

Symmetrialla ei ole siinä minkäänlasta osuutta.
Sitten jos aletaan muuttaa tapahtumaan Kuusta tarkasteluna, silloin roolit vaihtuu.

[Kontra]

tämä unohtui

Hymni Universumille perustelut

Big Bang malttamattomana odotteli – milloin,
mitään avaruutta kun ei ollut silloin,
vitkaan mateli vain outo aika
kunnes viimein täyttyi ihmetaika,
heräs universum unest’ ikuisuuden.

Perustelu: Enstein totesi: aine luo tilan, eli avaruus syntyi vasta Big Bangin seurauksena.

Universumi kun laajenemaan lähti,
loisti mikrotaivahalla kohta moni tähti,
siitä aika vauhtiin pikaisesti säntää
kantaa kainalossaan ketunhäntää,
kosmologille käy aika yli järjen.

Universumi kun laajenee ja harvenee,
tähtimassan gravitaatiokin heikkenee,
siksi aika vähenee ja nopeutuu
luonnonlakeihin kun sekin sopeutuu,
kosmologi vaan ei siitä näe edes unta.

Perustelu edellisiin kahteen kappaleeseen: Ajan kulkunopeus lähes pysähtyneestä tilasta on nopeutunut nykyiseen kulkunopeuteen universumin laajenemisen funktiona. Ketunhäntä viittaa siihen hämmennyksen tilaan, mikä kosmologian keskuudessa vallitsee ajan kulkunopeuden suhteen, aika huijaa tutkijoita.

Gravitaatio kun yksin aikaa määrää,
aika energian kumppanina häärää,
ajan vauhdin kasvu reippahasti
purkaa energiaa valtaisasti,
kosmologin hämmennykseen saattaa.

Perustelu: Tri Tuomo Suntolan avaama pandoran lipas aika on energiaa.

Kosmologi haroo harvenevaa tukkaa
avaruuden kokoon järkeään kun hukkaa,
Big Bang-energia ei äärettömiin riitä,
tyhjyys avaruuden kun on osa siitä,
ei voi universumikaan olla ääretön.

Perustelu: Universumi on suljettu systeemi ja jos ainekeskittymien välitila olisi täysin tyhjää, Big Bangin energiaa olisi kadonnut, eikä se ole mahdollista suljetussa systeemissä.

[Pattinero]

Keskustelu tosiaan koskee pimeää energiaa. Tosin teoriaahan sekin vain on.

Täytyy kyllä todeta, että olen kerrankin Toopen kanssa aivan samaa mieltä.

[Eusa]

Keskustelu tosiaan koskee pimeää energiaa. Tosin teoriaahan sekin vain on.

Täytyy kyllä todeta, että olen kerrankin Toopen kanssa aivan samaa mieltä.

Ei liene nyt kyse kuitenkaan mielipiteestä.

[Kontra]

Kun mittari Maassa, kaikki metrit määrittyvät kaikkialla Maan kehykselle, Kuussa mitatessa sitten Kuun kehykselle. Kun Maan ja Kuun välisen etäisyyden 4-intervalli sama molemmille mittaustapahtumille, kellojen ero tarkoittaa eroja myös kehysten metreihin, jotta yhteisen 4-intervallin invarianssi pätee.

Tulee huomata, ettei nyt kyse ole aikadilataatiosta keskinäisen liiketilan johdosta vaan absoluuttisen kiihtyvyyden ikääntymiserosta.

Vastasin tuolla edellä tähän kommenttisi boldattuun näin:
Vai niin, pidät siis Lorentzia ja Einsteinia tyhminä? …… Tuossa ko tapahtumassa Kuun liikeellä Maan suhteen on Lorentzin ajan dilataatioyhtälöllä rooli sellainen, että Kuun aika hidastuu Maan suhteen. Nyt kun mitataan noita Kuusta tulevien merkkausvalon väliaikaa, Kuun liikkeestä johtuva ajan hidastuminen muuttaa väliaikaa, mutta ei merkittävästi.
Symmetrialla ei ole siinä minkäänlaista osuutta.
Sitten jos aletaan muuttaa tapahtumaan Kuusta tarkasteluna, silloin roolit vaihtuu.
.......
Hafele-Keating kokeessa laskettiin ajan hidastuneen vain nopeuksien vuoksi, mitään mainintaa laskuissa ei ollut kiihtyvyyksistä. Gravitaation heikkeneminen lentokorkeuden vuoksi oli eliminoitu. Kiihtyvyydet vain muuttavat nopeudesta syntyneet symmetriset aikadilataatiot epäsymmetrisiksi. Kun Itään lentäneen koneen nopeuteen summautui Maan pyöriminen pyörimättömän Maan suhteen, sen kiihtyvyydetkin oli suuremmat, kun Länteen lentäneellä koneella, ja aikadilataatio vastaavasti myös suurempi koneiden laskeuduttua kentälle.

https://fi.wiki7.org/wiki/%D0%AD%D0%BA% ... 0%B3%D0%B0

Kuun liikkeen vaikutus nopeuden vuoksi vaikuttaa Kuun ajan hidastumiseen Maan suhteen, Kuun keskeiskiihtyvyys ei vaikuta lainkaan Hafele-Keating kokeen perusteella.

Tuolla edellä kun esitin kaksosparadoksissa aluksen kääntymisen kiihtyvyyden maailmanviivojen diagrammin, kiihtyvyys ei sitä aluksen ajan hidastumista aiheuta, vaan se aiheuttaa nopeuden aikana kumuloituneen ajan hidastumisen symmetrisyyden katoamisen, ja kaiken ajan hidastumisen jäämisen vain avaruusalukselle.
Kellolle tehty kiihtyvyyskoe sentrifugissa osoitti, ettei kiihtyvyys aiheuta ajan hidastumista, eikä ekvivalenssiperiaate gravitaatioon päde siinä. Aloin jo epäillä tuota kiihtyvyyskokeen tulkintaa tuolla edellä, mutta kyllä se pitää paikkansa. Laskettelin lööperiä – kyllä taas hävettää. (En löytänyt tuota virheellistä kommenttiani, mutta ketjun 17 jälkeen sen kirjoitin.) Esitin tuon asian jo koosteessani ”Kaksoparadoksi uteliaalle”, joka löytyy täältä tiedepalstalta, mutta en muistanut sitä – ikä teki taas tepposen.

Kiihtyvyys ei aiheuta aikadilataatiota. Vain nopeus ja gravitaatio aiheuttavat aikadilataatiota. Kiihtyvyys vain muuttaa symmetrisen dilataation epäsymmetriseksi. Se joka tekee pidemmän lenkin samassa ajassa, dilataatio jää vain sille.

Usko nyt jo lopultakin, että olet hävinnyt iänikuisen kiistamme.

[OlliS]

Pimeää ainetta ja energiaa ei ole. Ne ovat vain olemattomia asioita, jotka täytyy postuloida, että BB teoria, alkupamausteoria, alku ja laajeneminen pysyisivat pystyssä. Sähkömagneettisia voimia ja muuta tuntematontakin vaan on paljon enemmän kuin on luultu. Niissä ei ole mitään ihmeellistä, ne pitää vaan osata ottaa huomioon, ja teoria pitää vaihtaa eikä pönkittää sitä.

Ihmeelliset asiat ovat niitä mitä ennenkin, henkimaailma, ufot ja uskonnolliset asiat, jotka ovat tieteelle vielä vaikeita käsitellä, niissä mennään maailmankatsomuksiin. Tieteessä niitä käsittelee nyt vain filosofia, teologia, parapsykologia ja Ufo-tutkimus.