Maanviljely: Kemialliset lannoitteet vs Luonnonlannoitteet

[AimoJortikka]

Et myöskään vastannut kysymykseeni. Mikä kivilaji vapauttaa maaperään sinun mielestäsi klooria?

Rapautuessaan mikä tahansa, mikä sisältää klooria. Poju.

Vaikkapa
HYDROKSYYLIAPATIITTI Ca5(PO4)3(OH) Kalsiumhydroksidifosfaatti. Voi sisältää mm. karbonaattia, fluoria ja klooria sekä lantanideja.
KLOORIAPATIITTI
kloori-kalium-magnesiumpitoinen HASTINGSIITTI
FLUORELLESTADIITTI Ca5(SiO4,PO4,SO4)3(F,OH,Cl) Fluori-, kloori- ja hydroksidipitoinen kalsiumsilikaattisulfaattifosfaatti. Rakenteellisesti lähellä
apatiittiryhmän mineraaleja.


Onhan noita. Poju.

[AimoJortikka]

Kuten aikaisemmassa viestissäni sanoin, Yara NK 2 lannoitteessa on yksi ainesosa ammoniumkloridi.

Jos on, niin sitä on sitten 0,00x%.

Kun puhumme molekyylistä ammoniumkloridi jonka kemiallinen kaava on NH4Cl niin siinä on typpiatomia 1 kappale ja klooriatomia 1 kappale.

Tällöin, tämä syntilannoite ei sisällä ilmoittamaasi 0.00x määrää klooria vaan syntilannoite sisältää klooria saman verran, kuin itse lannoitetta.

Yläastekemiaa et ymmärtänyt, nyt olemme ala-asteen matematiikassa. Mitäs seuraavaksi opiskellaan?

Jos on NH4NO3 typpeä 22%, josta on 12 %-yksikköä NH4 ja 10%-yksikköä NO3 ja 10+12=22, niin siihen ei sitten mahdu kuin 0,00x jotakin % NH4Cl. Siis minimaalisena epäpuhtautena. Ei N-lähteenä. Poju. Mene takaisin opettelemaan se ala-asteen matematiikka kun et selvästikään sitä hallitse.

[AimoJortikka]

Pkoreassahan käytetään ihmisten paskaa pelloille niin olisi kyllä ikävä asia, jos Suomi on tässäkin kohtaa ihan samanlainen kuin pkorea.

Minun on nyt valitettavasti paljastettava sinulle karmea totuus. Suomessa käytetään ihmisten paskaa peltojen lannoituksen. Olen itsekin käyttänyt ja levittänyt. Poju.

[AimoJortikka]

Väitteesi on siis invalidi, ettäkö klooria vapautuisi luonnollisessa kierrossa maaperään kivistä merkittävissä määrin.
Minun väitteeni taas on validi, koska syntilannoitteesta vapautuu klooria yhtä paljon, kuin itse typpeä.

En väittänyt että sitä olisi paljon. Ainoa mitä sanoin on että sitä tulee myös luonnosta, määrästä en sanonut mitään.

Ja edelleen siitä syntilannoitteesta ei vapaudu klooria yhtä paljon kuin typpeä koska sitä klooria ei siinä juurikaan ole.

"Jos on NH4NO3 typpeä 22%, josta on 12 %-yksikköä NH4 ja 10%-yksikköä NO3 ja 10+12=22, niin siihen ei sitten mahdu kuin 0,00x jotakin % NH4Cl. Siis minimaalisena epäpuhtautena. Ei N-lähteenä. Poju. Mene takaisin opettelemaan se ala-asteen matematiikka kun et selvästikään sitä hallitse."

Että noin. Poju.

[AimoJortikka]

Väitteesi on siis invalidi, ettäkö klooria vapautuisi luonnollisessa kierrossa maaperään kivistä merkittävissä määrin.
Minun väitteeni taas on validi, koska syntilannoitteesta vapautuu klooria yhtä paljon, kuin itse typpeä.

En väittänyt että sitä olisi paljon. Ainoa mitä sanoin on että sitä tulee myös luonnosta, määrästä en sanonut mitään.

Ja edelleen siitä syntilannoitteesta ei vapaudu klooria yhtä paljon kuin typpeä koska sitä klooria ei siinä juurikaan ole.

"Jos on NH4NO3 typpeä 22%, josta on 12 %-yksikköä NH4 ja 10%-yksikköä NO3 ja 10+12=22, niin siihen ei sitten mahdu kuin 0,00x jotakin % NH4Cl. Siis minimaalisena epäpuhtautena. Ei N-lähteenä. Poju. Mene takaisin opettelemaan se ala-asteen matematiikka kun et selvästikään sitä hallitse."

Että noin. Poju.

Mitä kohtaa et asiasta ymmärrä: kaavassa NH4Cl on tasan yhtä monta klooriatomia kuin typpiatomia?

Niin on. Yhtä monta klooriatomia kuin typpiatomia.
JOS siis typen N lähteenä olisi NaCl.
Mutta kun ei ole. Typen lähteenä on 99,99% NH4NO3. NH4Cl pienenä epäpuhtautena.
Se minkä takia siitä on kerrottava, jos lannoitteissa on klooria selviää tästä

https://www.farmit.net/kasvinviljely/20 ... s-kasvissa

perustiedosta.

[AimoJortikka]

Ihmettelen kyllä, mitä vaahtoat tuosta NH4Cl:stä, se kun ei Suomessa ole relevantti. Saattaa olla jossakin muualla.
Kun esimerkiksi tuo Kaliumsuola sisältää 50% klooria.
Yleensä ottaen niin K voi olla NPK-lannoitteissakin kaliumsuolana tai sitten kaliumsulfaattina. Kloorinaroille kasveille jälkimmäinen.
Mutta klooria voi siis joutua pelloille muissakin kuin typpilannoitteissa.
Ja mitä sitten?
Siitä ei tule maaperässä kloorikaasua.
Esimerkiksi tuo KCl niin siitä tulee K+ ja Cl- ja ne liukenevat maanesteeseen.
Cl- huuhtoutuu helposti, suurin haitta taitaa olla sen joutuminen pohjaveteen.
Niinhän maantiesuolan (oliko sekin KCl vai NaCl) levittämistä on rajoitettu pohjavesialueille.
Mutta jos joku hörhö alkaa puhua että maassa tulee keinolannoitteista kloorikaasua.
Niin on aika pahasti hakoteillä.
Poju.

[AimoJortikka]

Niin ja minä en muuten tiedä, levitetäänkö Pohjois-Koreassa ihmisten paskaa pelloille.
Mutta sen tiedän, että Suomessa levitetään.
Ei tosin niin suuria määriä kuin ravinteiden kierrätyksen takia pitäisi.
Mutta levitetään kuitenkin.
Tervetuloa todellisuuteen.
Poju.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maa ... 2b09e31c9f

"Luomuliitto haluaa yhdyskuntalietteen ravinteet pellolle"

https://www.proagria.fi/uploads/archive ... 32014s.pdf

[AimoJortikka]

Yhdisteestä NH4Cl kun kasvi ottaa typen, syntyy kahta kaasua. Käsittääkseni ei ole mahdollista, että syntyisi kiinteässä olomuodossa oleva H4Cl molekyyli, tai ainakaan googlella ei löytynyt tietoa, että tuollaista molekyyliä olisi olemassa. Täten, syntilannoitteen molekyyli hajoaa typen irrotessa, kahdeksi kaasuksi eli vedyksi ja klooriksi.

Jos olisit tutustunut enemmän maanviljelykseen ja maanviljelyskemiaan ja -fysiikkaan sekä kasvintuotantoon ja yleensä mitä maaperässä oikeasti tapahtuu, niin tietäisit, että NH4Cl hajoaa maassa NH4+ ja Cl- -ioneiksi. Ne ovat tuollaisina ioneina maanesteessä ja kasvi ottaa sitten maanesteestä juurillaan kumpiakin saatavuuden ja tarpeen mukaan. Kasviin siis siirtyy NH4+ ja suurimmaksi osaksi tuo Cl- jää maanesteeseen koska kasvit eivät tarvitse sitä kovin paljoa. Helposti huuhtoutuvana Cl- huuhtoutuu joko pohjaveteen tai suurimmaksi osaksi vesistöihin. Se on koko ajan tuona Cl- ionina, ei missään vaiheessa kloorikaasuna. Ja tämä sitten ei ole enää yläasteen kemiaa. Poju.

Niin ja ihan itse saat sitten selvittää mitä kasvin sisällä tuolle NH4+ tapahtuu. Oppisit jotakin muutakin kuin googletusta. Poju.

Ennen kun joutui lukemaan monia satoja sivuja kirjoja suomeksi ja englanniksi että miten mikäkin toimii maaperässä ja kasveissa, kemiaa, biologiaa, mikrobiologiaa niin sitä oppikin jotakin. Nykyisin jotkut kuvittelevat googlettamalla hörhösivustoja tietävänsä kaiken. Poju.

[AimoJortikka]

"(Syntilannoite) Saattaa sisältää pieniä määriä erilaisia yhdisteitä mutta niistäkään mitkään eivät ole todellisia myrkkyjä vaan hajoavat maaperässä."
Se, etteikö kloori olisi myrkyllistä mikrobeille on valhe. Sen vuoksi klooriyhdisteitä lisätään Suomessa veisjohtoveteenkin, koska ne tappavat mikrobeja. Täten on aika typerää lisätä klooria syntilannotteisiin ja tappaa maaperän mikrobeja.
Seuraavaksi voitkin selittää, miten klooriatomi mukamas "hajoaa" maaperässä?
"Ei siitä synteettisestäkään ravinteesta kloorikaasua maahan tule."
Yhdisteestä NH4Cl kun kasvi ottaa typen, syntyy kahta kaasua. Käsittääkseni ei ole mahdollista, että syntyisi kiinteässä olomuodossa oleva H4Cl molekyyli, tai ainakaan googlella ei löytynyt tietoa, että tuollaista molekyyliä olisi olemassa. Täten, syntilannoitteen molekyyli hajoaa typen irrotessa, kahdeksi kaasuksi eli vedyksi ja klooriksi.

Oikaistaanpa nyt näitä hörhökäsityksiäsi.
Tuossa edellä jo käsittelinkin tuon NH4Cl mitä sille tapahtuu maaperässä.

Mutta sitten tuo kloori ja sen myrkyllisyys ja muut. Nyt jos kloori esiintyy suoloina esim KCl, NaCl, NH4Cl eli jossa on yhden arvoinen kationi ja Cl- niin tällöin tulee Cl- -ioneja. Myrkyttömiä. Tai onhan ruokasuolakin NaCl myrkyllistä mutta melkoisia määriä pitää mättää.

Nyt jos puhutaan kloorin käytöstä desinfiointiin ja mikrobien tappamiseen. Niin tällöin käytettävä yhdiste on natriumhypokloriitti. NaClO. Tämä happamassa ympäristössä happojen kanssa reagoidessaan muodostaa myrkyllistä kloorikaasua Cl2.
Eli reaktio on seuraava:
NaClO => Na+ + ClO-
2 ClO- + 2H+ => Cl2 + 2H2O
Eli jos ympäristössä (vedessä) on H+ vetyioneja niin kuin niitä happamassa vedessä aina on, niin tällöin muodostuu myrkyllistä mikrobeja tappavaa kloorikaasua.
Mutta ensin pitää jostakin muodostua natriumhypokloriittia NaClO. Tämä taas saadaan kloorikaasun ja natriumhydroksidin reagoidessa eli
Cl2 + 2NaOH => NaClO + NaCl + H2O.
Mutta ensin pitää siis olla kloorikaasua, josta tulee natriumhypokloriittia ja siitä sitten taas myrkyllistä kloorikaasua.
Mahdoton yhtälö maaperässä koska sinne pitäisi ensin saada jostakin se kloorikaasu, jotta siitä voisi muodostua kloorikaasua.
Jos sinne saadaan vain Cl- kloori-ioneja, ei muodostu kaasua. Maaperässä ainakaan.

Ja tämä ei sitten ole enää ihan yläasteen kemiaa. Poju.

Niin ja eihän se klooriatomi mihinkään hajoa. Mutta siitä ei muodostu kloorikaasua.
Vaan se joko käytetään tai huuhtoutuu vesistöihin tai pohjaveteen. Poju.

[AimoJortikka]

Osaatko kertoa, paljonko klooria vapautuu kaasuna syntilannoitteesta ilmakehään?

Käytännössä ei yhtään. Poju.

Niin pitää lisätä että lue edellä oleva.
Niin ymmärrät (ehkä?) miksi ei vapaudu yhtään.
Poju.

[AimoJortikka]

Mikrobien kannalta, sillä ei juurikaan ole väliä onko kloori kaasuna vai nesteessä. Suomessakin vesijohtoveteen lisätään klooriyhdisteitä, joiden tarkoitus on tuhota vesijohtoveden mikrobeja.
Kloorin lisääminen lannoitteeseen on siis typerää, koska maaperän mikrobistolla on merkittävä vaikutus kasvin juurien kykyyn ottaa maaperästä ravinteita.
Tuhoamalla maaperän mikrobistoa syntilannoitteella, saadaan vähemmän satoa ja lisäksi ravinnevalumat vesistöihin lisääntyvät.

Tuossa äsken jo tuon selitinkin. Tuon natriumhypokloriitin. Miten sitä vesijohtovedessä käytetään ja mitä tapahtuu.
Mikrobeille on hyvin paljon väliä, onko Cl- vai Cl2. Ensimmäinen ei ole oikeastaan lainkaan myrkyllistä mikrobeillekaan, jälkimmäinen on myrkyllistä vähän kaikille.
Mutta tämä ei ole enää yläasteen kemiaa.
Poju.

[AimoJortikka]

Tuohon vielä lisäyksenä.
Että jos vesijohtolaitoksella lisätään putkistoon natriumkloridia NaCl.
Niin se ei tapa mikrobeja. Vaikka siinä on sitä klooria.
Koska se on Cl- -ionina.
On klooria ja on klooria, jos eroa ei ymmärrä niin on heikoilla.
Mutta tuota ei välttämättä yläasteen kemialla ymmärrä.
Kun pitää ymmärtää vähän muutakin.'
Poju.

Tuli mieleeni, että saattaa tuo ruokasuolakin tappaa mikrobeja.
Ehkä.
Mites merissä, paljonko siellä on mikrobeja.
Mutta jos ruokasuolaa lisätään niin paljon, että mikrobit kuolevat.
Niin ei sitä vettä sen jälkeen kyllä enää kukaan juo.
Poju.

[AimoJortikka]

"Lannoitteissa typpi ei ole NH4Cl -muodossa tai yhdisteessä."
On ainakin Yara lannotteissa, josta toimitin kyllä lähteen mistä voit itse tarkastaa asian.

Sanoisin että ei kyllä ole, tuohon alla olevaan kuvaan perustuen.
Mutta voin tarkistaa asian.
Kilautan kaverille, joka suunnittelee ja testaa noita Yaran lannoiteseoksia.
En kyllä tänään, kun en ole moneen vuoteen ollut yhteydessä.
Mutta aikanaan ajoin erilaisia (tilasto)analyysejä maanäytteistä, siitä millaisia fosfori kali jne pitoisuuksia maaperässä on.
Käyttivät niitä sitten siihen, että pyrkivät tekemään sellaisia lannoiteseoksia, joiden koostumus sopisi mahdollisimman monelle tilalle.
Kun ei voi tehdä joka pellolle omanlaistaan.
Pakko pyrkiä saamaan mahdollisimman pieni lannoitevalikoima joka sopii mahdollisimman monelle pellolle.
Ja tuohon käyttivät noita tekemiäni analyysejä aineistoista. Seosten suunnitteluun.
Mutta palaan asiaan tarkistettuani tuon.

Kun katson käyttöturvallisuustiedotetta, niin siinä on
ammoniumnitraatti NH4NO3
kaliumnitraatti KNO3
ammoniumkloridi NH4Cl

Tarkistan kaverilta, mutta arvaukseni on, että lannoite tehdään ammoniumnitraatista NH4NO3 ja kaliumsuolasta KCl.
On mahdollista, että valmistusprosessissa tapahtuu reaktiota
NH4NO3 + KCl => NH4Cl + KNO3
mutta raaka-aineet ovat kyllä NH4NO3 ja KCl.
Todennäköisesti käyttöturvatiedotteeseen on pakko laittaa niin, että laskennallisesti NH4Cl voisi muodostua prosessissa niin paljon kuin NH4+ löytyy vaikka sitä muodostuisi vain mitättömiä määriä.

Tosin tällä ei ole mitään merkitystä, koska kaikki esittämäsi kloorin vaarallisuudesta lannoitteissa perustuu totaaliseen harhakäsitykseen.

[AimoJortikka]

P.s. minun nimeni sinulle ei ole "poju" vaan Lännen Valkoinen Tiikeri ja minun tähdistöni, on vanhempi kuin tämä rupinen planeetta, saatika sinun surkea ihmisen ikäsi.

Ihan miten vain.
Poju.

[AimoJortikka]

Vesijohtoveteen ei lisätä suolaa vaan klooria yhdisteinä, esim. Helsingissä klooriamiinia.

Lähde: https://www.hsy.fi/vesi-ja-viemarit/ved ... sprosessi/

Tuo menetelmä on sovellus tuosta edellä keretomastani naitriumhypokloriitista.
Uudempi menetelmä.
Syystä että
"Jakeluverkoston mikrobikasvun rajoittamiseksi veteen lisätään ammoniakkia ja natriumhypokloriittia. Kun hypokloriittia ja ammoniakkia sekoitetaan, muodostuu klooriamiinia. Sidottu kloori säilyy vapaata klooria paremmin jakeluverkostossa."

Eli natriumhypokloriitista pelkästään tulee vapaata klooria, tästä siitä tulee pysyvämpää klooriamiinia. Mutta tässäkään se desinfiointiteho ei perustu Cl- -ioniin.

"Kun veteen lisätään klooria, niin kloorin epätasapaino etenee nopeasti kaavan 1 mukai-
sesti. Hypokloorihapoke on heikko happo, jonka pK a eli happovakio on 7,5 25 °C:ssa ja
hajoaa kaavan 2 mukaisesti. [13, s. 13.] Hypokloorihapoke ja hypokloriitti-ioni desin-
fioivat vettä, mutta hypokloorihapoke on desinfiointiteholtaan paljon vahvempi kuin
hypokloriitti-ioni. Hypokloorihapokkeen ja hypokloriitti-ionin muodostuminen on täysin
riippuvaista pH:sta (kuva 3). [14, s. 2]"
𝐶𝑙 $ + 𝐻$ O ↔ 𝐻 . + 𝐶𝑙 / + 𝐻𝑂𝐶𝑙 (1
𝐻𝑂𝐶𝑙 ↔ 𝐻 . + OC𝑙 / (2
Vapaa kloori on voimakas hapetin. Se kuluu nopeasti, jos se joutuu tekemisiin hapettu-
vien aineiden kanssa. Putkistojen seinämiin kertyvät saostumat ja biofilmit kuluttavat
paljon klooria. Klooriamiini säilyy putkistoissa vapaata klooria paremmin, mutta sen teho
ei ole yhtä hyvä. [11, s. 17.] Epäorgaanista klooriamiinia muodostuu, kun hypoklooriha-
poke (HOCl) reagoi ammoniakin (NH 3 ) kanssa (kaava 3) [16].
𝑁𝐻" + 𝐻𝑂𝐶𝑙 ↔ 𝑁𝐻$ 𝐶𝑙 + 𝐻$ 𝑂 (3)
Monoklooriamiinikloorausta käytetään toissijaisena desinfiointimenetelmänä, jonka ta-
voitteena on ehkäistä mikrobien kasvua vesijohtoverkossa ja pitää vesi laadukkaana
jakeluverkoston ajan. Ensisijaiseksi desinfiointimenetelmäksi monoklooriamiinilla on liian
korkea CT-arvo. Se on myös huono hapetin, eikä se silloin pysty tehokkaasti hapetta-
maan rautaa ja mangaania. Monoklooriamiinin avulla ei pystytä tehokkaasti
kontrolloimaan veden hajua ja makua. Klooriamiinikloorauksen avulla kloorin haju on vä-
häistä, ja sen pysyvyys verkostossa on hyvä. [18, s. 33.] Klooriamiiniklooraus tarvitsee
sata kertaa pidemmän kontaktiajan tuhotakseen saman verran patogeenejä kuin vapaa
kloori [16]. Vedenpuhdistuksessa käytettävät kloorimuodot ovat yleensä kloorikaasu
(Cl 2 ) ja hypokloorihapokkeen suolat, kuten natriumhypokloriitti (NaOCl) ja kalsiumhy-
pokloriitti [Ca(OCl) 2 ] [13, s. 1


Mutta että tuo on vain yksi sovellu kloorin käytöstä veden desinfiointiin. Kyllä se tuo edellä selostamani natriumhypokloriitti prosessi edelleen jyllää.

Mutta edelleen tuossakaan menetelmässä desinfioivana ei ole Cl- -ioni, se ei desinfioi mitään.
Poju. '