Samanaikaisuuden suhteellisuus

[Eusa]

Taas tätä sekoilua, jolla ei ole mitään tekemistä otsikon kanssa.
Jos teillä ei ole mitään otsikon aiheeseen liittyvää, toivottavaa olisi, että keskustelisitte muista aiheita jossakin muissa ketjuissa.

Tämän ketjun tarkoitus on opastaa suhteellisuusteorin perusteiden ymmärtämiseen niille, joita fysiikka kiinnostaa.

Tekstini avasi suhteellisuuden perusteita.

[Kontra]

Taas tätä sekoilua, jolla ei ole mitään tekemistä otsikon kanssa.
Jos teillä ei ole mitään otsikon aiheeseen liittyvää, toivottavaa olisi, että keskustelisitte muista aiheita jossakin muissa ketjuissa.

Tämän ketjun tarkoitus on opastaa suhteellisuusteorin perusteiden ymmärtämiseen niille, joita fysiikka kiinnostaa.

Tekstini avasi suhteellisuuden perusteita.

Ihan hyvä muuten, mutta suhteellisuuden tajussasi olisi toivomisen varaa.
Kun fysiikan perusteista on jollakin ymmärrystä sen verran, että uskaltautuu lukemaan mitä minä olen kirjottanut tässä ketjussa, niin sinä tuot tänne semmoista kamaa, että jo pitkälle suhtista lukenut sanoo, "voi ei, taasko se Eusa yrittää karistaa porukkaa suhtiksen parista känäämään keskipako- ja hitausvoimista".

[Kontra]

Samanaikaisuuden suhteellisuus

"Suppean suhteellisuusteorian mukaan aika on suhteellista, eikä se ole kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa sama. Siksi myös yhdessä inertiaalikoordinaatistossa havaitut samanaikaiset tapahtumat eivät koskaan ole täysin samanaikaisia jossakin toisessa inertiaalikoordinaatistossa.”

Samanaikaisuuden suhteellisuus junanvaunun esimerkillä

Liikkuvan junanvaunun keskellä katossa on lamppu, joka syttyy vaunun ohittaessa laiturin.
Vaunussa lampun valo saavuttaa päätyseinät samanaikaisesti vaunun omassa koordinaatistossa.
Vaunun lampun valon nopeus vaunussa ja laiturin suhteen on sama valonnopeus c, koska valon nopeus on aina kaiken suhteen vakio c , riippumatta valolähteen liikkeestä. Laiturin (maanpinnan) koordinaatistossa vaunun valo saavuttaa sen vuoksi takaseinän ennen etuseinää, sillä takaseinä tulee valoa vastaan vaunun liikkuessa.
Laiturin koordinaatistossa doppler-ilmiön vuoksi vaunun liike aiheuttaa taaksepäin suuntautuvassa valossa punasiirtymän ja eteenpäin suuntautuvassa valossa sinisiirtymän.

Valon sytyttyä vaunun koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampusta, joka siis liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana seiniin, jolloin valojen kulkuaika seiniin on yhtä pitkä. Laiturin koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampun syttymispisteestä, jolloin laiturin koordinaatistossa valon kulkuaika päätyseiniin on erilainen, eli takaseinään lyhyempi kuin etuseinään, koska vaunu liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana.
Kun laiturin koordinaatistossa valon kulkuajat päätyseiniin ovat eri pituiset, ja valon nopeus on molempiin suuntiin sama c, valon kulkumatkatkin ovat erilaiset päätyseiniin.
…….
Laitetaan vielä kolmaskin koordinaatisto samaan tapahtumaan.
Radan varressa on moottoritie. Auto tiellä ajaa samaan suuntaan kuin juna ja ohittaa sen. Auton koordinaatistossa tapahtuma on päinvastainen kuin maanpinnan koordinaatistossa. Vaunu liikkuu siis poispäin autosta, jolloin vaunun etuseinä tulee vaunun lampun valoa vastaan, kun taas takaseinä karkaa valon edellä. Eli valo saavuttaa etuseinän ennen takaseinää.
……
Tehdäänpäs vielä niin, että on lamppu keskellä vaunun kattoa ja laiturilla toinen lamppu. Lamput on synkronoitu syttymään samanaikaisesti.
Kun vaunu porhaltaa ohi, lamput syttyvät samanaikaisesti. Vanun koordinaatistossa vaunun lampun valo saavuttaa vaunun päätyseinät samanaikaisesti. Laiturin koordinaatistossa lampun valo saavuttaa ikkunoiden läpi takaseinän ennen etuseinää, koska vaunu liikkuu valon sytyttyä, jolloin takaseinä tulee valoa vastaan, ja etuseinä karkaa valon edellä. Ei kai tätä kukaan voi kiistää.
Mutta, laiturin koordinaatistossa vaunun lampun valon etureuna tekee ihan saman tempun kuin laiturilla syttyvän lampun valon etureuna, eli niiden molempien valojen etureunat saavuttavat vaunun takaseinän samanaikaisesti. (Käytännössä laiturin valon etureuna vähän viivästyy vaunun valon etureunasta kun tulee vinosti ikkunasta.) Jos vaunussa ei olisi takaseinää, valot vaeltaisivat rinta rinnan samalla nopeudella, vaunun valo vain punertavampana.
Kun laiturin valon etureuna saavuttaa vaunun etuseinän ja valot ovat syttyneet samanaikaisesti, ei vaunukaan valon etureuna ole ehtinyt yhtään kauemmaksi laiturin valon etureunaa, eli kummankin valon etureunat saavuttavat vaunun etuseinän samanaikaisesti. Jos etuseinää ei olisi, valot vaeltaisivat rintarinnan samalla nopeudella, vaunun valo vaan sinertäisi.
Näin siis tapahtuisi laiturin koordinaatistossa, jolloin vaunun valopiste onkin lukittuna laiturin koordinaatistoon eikä lamppuun valon lähtiessä liikkeelle. Sen jälkeen välittömästi lamppu voi vaikka sammua, se ei vaikuta valon etureunan kulkuun mitenkään.
……
Siirretään vaunun katossa oleva lamppu vaunun ikkunan ulkopuolelle, ja laiturin lamppu ihan niin lähelle vaunua, että vaunun lamppu ohittaa laiturin lampun vain pari senttiä sen yläpuolelta. Nyt molemmat valot ikkunan läpäistyään kulkevat vaunun sisäilmassa kumpikin.
Laiturin koordinaatistossa mikä voisi estää lampuista ensimmäisten taaksepäin lähtevien fotonien saapumisen ihan samanaikaisesti takaseinään ja ensimmäisten eteenpäin lähtevien fotonien saapumista samanaikaisesti etuseinään?

[Q-S]

Oletetaan havaitsija [math]K, jonka koordinaatit ovat [math](t,x) ja tämän suhteen positiivisen x-akselin suuntaan liikkuva havaitsija [math]K', jonka koordinaatit [math](t',x')=(\ \gamma(t-vx),\ \gamma(x-vt)\ ).

Valitaan K:lle samanaikaiset tapahtumat [math]A=(0,a) ja [math]B=(0,b), mitkä siis ajanhetkellä [math]t=0 eri paikoissa [math]a ja [math]b.

Lorentzmuunnoksen seurauksena [math]K' kokee tapahtumat siten, että [math]A'=(\ -\gamma va,\ \gamma a\ ) ja [math]B'=(\ -\gamma vb,\ \gamma b\ ).

Selvästi [math]A' ja [math]B' eivät ole samanaikaiset, sillä [math]-\gamma va \ne -\gamma vb.

[Goswell]

Samanaikaisuuden suhteellisuus

"Suppean suhteellisuusteorian mukaan aika on suhteellista, eikä se ole kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa sama. Siksi myös yhdessä inertiaalikoordinaatistossa havaitut samanaikaiset tapahtumat eivät koskaan ole täysin samanaikaisia jossakin toisessa inertiaalikoordinaatistossa.”

Samanaikaisuuden suhteellisuus junanvaunun esimerkillä

Liikkuvan junanvaunun keskellä katossa on lamppu, joka syttyy vaunun ohittaessa laiturin.
Vaunussa lampun valo saavuttaa päätyseinät samanaikaisesti vaunun omassa koordinaatistossa.
Vaunun lampun valon nopeus vaunussa ja laiturin suhteen on sama valonnopeus c, koska valon nopeus on aina kaiken suhteen vakio c , riippumatta valolähteen liikkeestä. Laiturin (maanpinnan) koordinaatistossa vaunun valo saavuttaa sen vuoksi takaseinän ennen etuseinää, sillä takaseinä tulee valoa vastaan vaunun liikkuessa.
Laiturin koordinaatistossa doppler-ilmiön vuoksi vaunun liike aiheuttaa taaksepäin suuntautuvassa valossa punasiirtymän ja eteenpäin suuntautuvassa valossa sinisiirtymän.

Valon sytyttyä vaunun koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampusta, joka siis liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana seiniin, jolloin valojen kulkuaika seiniin on yhtä pitkä. Laiturin koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampun syttymispisteestä, jolloin laiturin koordinaatistossa valon kulkuaika päätyseiniin on erilainen, eli takaseinään lyhyempi kuin etuseinään, koska vaunu liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana.
Kun laiturin koordinaatistossa valon kulkuajat päätyseiniin ovat eri pituiset, ja valon nopeus on molempiin suuntiin sama c, valon kulkumatkatkin ovat erilaiset päätyseiniin.
…….
Laitetaan vielä kolmaskin koordinaatisto samaan tapahtumaan.
Radan varressa on moottoritie. Auto tiellä ajaa samaan suuntaan kuin juna ja ohittaa sen. Auton koordinaatistossa tapahtuma on päinvastainen kuin maanpinnan koordinaatistossa. Vaunu liikkuu siis poispäin autosta, jolloin vaunun etuseinä tulee vaunun lampun valoa vastaan, kun taas takaseinä karkaa valon edellä. Eli valo saavuttaa etuseinän ennen takaseinää.
……
Tehdäänpäs vielä niin, että on lamppu keskellä vaunun kattoa ja laiturilla toinen lamppu. Lamput on synkronoitu syttymään samanaikaisesti.
Kun vaunu porhaltaa ohi, lamput syttyvät samanaikaisesti. Vanun koordinaatistossa vaunun lampun valo saavuttaa vaunun päätyseinät samanaikaisesti. Laiturin koordinaatistossa lampun valo saavuttaa ikkunoiden läpi takaseinän ennen etuseinää, koska vaunu liikkuu valon sytyttyä, jolloin takaseinä tulee valoa vastaan, ja etuseinä karkaa valon edellä. Ei kai tätä kukaan voi kiistää.
Mutta, laiturin koordinaatistossa vaunun lampun valon etureuna tekee ihan saman tempun kuin laiturilla syttyvän lampun valon etureuna, eli niiden molempien valojen etureunat saavuttavat vaunun takaseinän samanaikaisesti. (Käytännössä laiturin valon etureuna vähän viivästyy vaunun valon etureunasta kun tulee vinosti ikkunasta.) Jos vaunussa ei olisi takaseinää, valot vaeltaisivat rinta rinnan samalla nopeudella, vaunun valo vain punertavampana.
Kun laiturin valon etureuna saavuttaa vaunun etuseinän ja valot ovat syttyneet samanaikaisesti, ei vaunukaan valon etureuna ole ehtinyt yhtään kauemmaksi laiturin valon etureunaa, eli kummankin valon etureunat saavuttavat vaunun etuseinän samanaikaisesti. Jos etuseinää ei olisi, valot vaeltaisivat rintarinnan samalla nopeudella, vaunun valo vaan sinertäisi.
Näin siis tapahtuisi laiturin koordinaatistossa, jolloin vaunun valopiste onkin lukittuna laiturin koordinaatistoon eikä lamppuun valon lähtiessä liikkeelle. Sen jälkeen välittömästi lamppu voi vaikka sammua, se ei vaikuta valon etureunan kulkuun mitenkään.
……
Siirretään vaunun katossa oleva lamppu vaunun ikkunan ulkopuolelle, ja laiturin lamppu ihan niin lähelle vaunua, että vaunun lamppu ohittaa laiturin lampun vain pari senttiä sen yläpuolelta. Nyt molemmat valot ikkunan läpäistyään kulkevat vaunun sisäilmassa kumpikin.
Laiturin koordinaatistossa mikä voisi estää lampuista ensimmäisten taaksepäin lähtevien fotonien saapumisen ihan samanaikaisesti takaseinään ja ensimmäisten eteenpäin lähtevien fotonien saapumista samanaikaisesti etuseinään?

Junanvaunussa valo saavuttaa seinät tietysti yhtäaikaa liikkui vaunu tasaisesti nopeudella kuin nopeudella tai oli paikoillaan, aina. Se mitä laiturin havaitsija näkee tuosta on tietysti eriaikainen havainto samanaikaisesta tapahtumasta. Tämä tapahtuu siksi koska vaunu liikkuu sinä aikana kun valo matkaa vaunussa seiniin, peräseinä on lähempänä laiturin havaitsijaa kun valo aloittaa matkan peräseinästä laiturin havaitsijalle, ts informaatio tapahtumasta matkaa lyhyemmän matkan peräseinästä kuin etuseinästä.

Kontran esimerkki lasinläpi menevästä aseman lampun valosta on hiukan mutkikkaampi, vaunussa oleva ilmamassa omaa vaunun nopeuden ja aseman ilmamassa on paikoillaan aseman suhteen, joten aseman lampun valo liikkuu hiukan hitaamin vaunun lasiin asti kuin vanussa kokoajan matkaava valo, siinä lasissa se aseman lampun valo nopeutuu vaunun lampun valon nopeuteen, eli kulkee rinta rinnan vaunun lampun valon kanssa kohti etuseinää mutta hiukan jäljessä ja takaseinää hiukan edellä.

[Kontra]

Samanaikaisuuden suhteellisuus

"Suppean suhteellisuusteorian mukaan aika on suhteellista, eikä se ole kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa sama. Siksi myös yhdessä inertiaalikoordinaatistossa havaitut samanaikaiset tapahtumat eivät koskaan ole täysin samanaikaisia jossakin toisessa inertiaalikoordinaatistossa.”

Samanaikaisuuden suhteellisuus junanvaunun esimerkillä

Liikkuvan junanvaunun keskellä katossa on lamppu, joka syttyy vaunun ohittaessa laiturin.
Vaunussa lampun valo saavuttaa päätyseinät samanaikaisesti vaunun omassa koordinaatistossa.
Vaunun lampun valon nopeus vaunussa ja laiturin suhteen on sama valonnopeus c, koska valon nopeus on aina kaiken suhteen vakio c , riippumatta valolähteen liikkeestä. Laiturin (maanpinnan) koordinaatistossa vaunun valo saavuttaa sen vuoksi takaseinän ennen etuseinää, sillä takaseinä tulee valoa vastaan vaunun liikkuessa.
Laiturin koordinaatistossa doppler-ilmiön vuoksi vaunun liike aiheuttaa taaksepäin suuntautuvassa valossa punasiirtymän ja eteenpäin suuntautuvassa valossa sinisiirtymän.

Valon sytyttyä vaunun koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampusta, joka siis liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana seiniin, jolloin valojen kulkuaika seiniin on yhtä pitkä. Laiturin koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampun syttymispisteestä, jolloin laiturin koordinaatistossa valon kulkuaika päätyseiniin on erilainen, eli takaseinään lyhyempi kuin etuseinään, koska vaunu liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana.
Kun laiturin koordinaatistossa valon kulkuajat päätyseiniin ovat eri pituiset, ja valon nopeus on molempiin suuntiin sama c, valon kulkumatkatkin ovat erilaiset päätyseiniin.
…….
Laitetaan vielä kolmaskin koordinaatisto samaan tapahtumaan.
Radan varressa on moottoritie. Auto tiellä ajaa samaan suuntaan kuin juna ja ohittaa sen. Auton koordinaatistossa tapahtuma on päinvastainen kuin maanpinnan koordinaatistossa. Vaunu liikkuu siis poispäin autosta, jolloin vaunun etuseinä tulee vaunun lampun valoa vastaan, kun taas takaseinä karkaa valon edellä. Eli valo saavuttaa etuseinän ennen takaseinää.
……
Tehdäänpäs vielä niin, että on lamppu keskellä vaunun kattoa ja laiturilla toinen lamppu. Lamput on synkronoitu syttymään samanaikaisesti.
Kun vaunu porhaltaa ohi, lamput syttyvät samanaikaisesti. Vanun koordinaatistossa vaunun lampun valo saavuttaa vaunun päätyseinät samanaikaisesti. Laiturin koordinaatistossa lampun valo saavuttaa ikkunoiden läpi takaseinän ennen etuseinää, koska vaunu liikkuu valon sytyttyä, jolloin takaseinä tulee valoa vastaan, ja etuseinä karkaa valon edellä. Ei kai tätä kukaan voi kiistää.
Mutta, laiturin koordinaatistossa vaunun lampun valon etureuna tekee ihan saman tempun kuin laiturilla syttyvän lampun valon etureuna, eli niiden molempien valojen etureunat saavuttavat vaunun takaseinän samanaikaisesti. (Käytännössä laiturin valon etureuna vähän viivästyy vaunun valon etureunasta kun tulee vinosti ikkunasta.) Jos vaunussa ei olisi takaseinää, valot vaeltaisivat rinta rinnan samalla nopeudella, vaunun valo vain punertavampana.
Kun laiturin valon etureuna saavuttaa vaunun etuseinän ja valot ovat syttyneet samanaikaisesti, ei vaunukaan valon etureuna ole ehtinyt yhtään kauemmaksi laiturin valon etureunaa, eli kummankin valon etureunat saavuttavat vaunun etuseinän samanaikaisesti. Jos etuseinää ei olisi, valot vaeltaisivat rintarinnan samalla nopeudella, vaunun valo vaan sinertäisi.
Näin siis tapahtuisi laiturin koordinaatistossa, jolloin vaunun valopiste onkin lukittuna laiturin koordinaatistoon eikä lamppuun valon lähtiessä liikkeelle. Sen jälkeen välittömästi lamppu voi vaikka sammua, se ei vaikuta valon etureunan kulkuun mitenkään.
……
Siirretään vaunun katossa oleva lamppu vaunun ikkunan ulkopuolelle, ja laiturin lamppu ihan niin lähelle vaunua, että vaunun lamppu ohittaa laiturin lampun vain pari senttiä sen yläpuolelta. Nyt molemmat valot ikkunan läpäistyään kulkevat vaunun sisäilmassa kumpikin.
Laiturin koordinaatistossa mikä voisi estää lampuista ensimmäisten taaksepäin lähtevien fotonien saapumisen ihan samanaikaisesti takaseinään ja ensimmäisten eteenpäin lähtevien fotonien saapumista samanaikaisesti etuseinään?

Junanvaunussa valo saavuttaa seinät tietysti yhtäaikaa liikkui vaunu tasaisesti nopeudella kuin nopeudella tai oli paikoillaan, aina. Se mitä laiturin havaitsija näkee tuosta on tietysti eriaikainen havainto samanaikaisesta tapahtumasta. Tämä tapahtuu siksi koska vaunu liikkuu sinä aikana kun valo matkaa vaunussa seiniin, peräseinä on lähempänä laiturin havaitsijaa kun valo aloittaa matkan peräseinästä laiturin havaitsijalle, ts informaatio tapahtumasta matkaa lyhyemmän matkan peräseinästä kuin etuseinästä.

Kontran esimerkki lasinläpi menevästä aseman lampun valosta on hiukan mutkikkaampi, vaunussa oleva ilmamassa omaa vaunun nopeuden ja aseman ilmamassa on paikoillaan aseman suhteen, joten aseman lampun valo liikkuu hiukan hitaamin vaunun lasiin asti kuin vanussa kokoajan matkaava valo, siinä lasissa se aseman lampun valo nopeutuu vaunun lampun valon nopeuteen, eli kulkee rinta rinnan vaunun lampun valon kanssa kohti etuseinää mutta hiukan jäljessä ja takaseinää hiukan edellä.

Ymmärrätkö sinä tosiaan valon nopeuden vakioisuuden c nyt kaikkien kohteiden suhteen, eikä vain valolähteen suhteen?
Eli pyörrätkö sinä nyt aikaisemmat puheesi kelkkakokeestasi?

Tuo liikkuvan ilman ja paikallaan olevan ilman vaikutus tässä on saivartelua.

[Goswell]

Samanaikaisuuden suhteellisuus

"Suppean suhteellisuusteorian mukaan aika on suhteellista, eikä se ole kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa sama. Siksi myös yhdessä inertiaalikoordinaatistossa havaitut samanaikaiset tapahtumat eivät koskaan ole täysin samanaikaisia jossakin toisessa inertiaalikoordinaatistossa.”

Samanaikaisuuden suhteellisuus junanvaunun esimerkillä

Liikkuvan junanvaunun keskellä katossa on lamppu, joka syttyy vaunun ohittaessa laiturin.
Vaunussa lampun valo saavuttaa päätyseinät samanaikaisesti vaunun omassa koordinaatistossa.
Vaunun lampun valon nopeus vaunussa ja laiturin suhteen on sama valonnopeus c, koska valon nopeus on aina kaiken suhteen vakio c , riippumatta valolähteen liikkeestä. Laiturin (maanpinnan) koordinaatistossa vaunun valo saavuttaa sen vuoksi takaseinän ennen etuseinää, sillä takaseinä tulee valoa vastaan vaunun liikkuessa.
Laiturin koordinaatistossa doppler-ilmiön vuoksi vaunun liike aiheuttaa taaksepäin suuntautuvassa valossa punasiirtymän ja eteenpäin suuntautuvassa valossa sinisiirtymän.

Valon sytyttyä vaunun koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampusta, joka siis liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana seiniin, jolloin valojen kulkuaika seiniin on yhtä pitkä. Laiturin koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampun syttymispisteestä, jolloin laiturin koordinaatistossa valon kulkuaika päätyseiniin on erilainen, eli takaseinään lyhyempi kuin etuseinään, koska vaunu liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana.
Kun laiturin koordinaatistossa valon kulkuajat päätyseiniin ovat eri pituiset, ja valon nopeus on molempiin suuntiin sama c, valon kulkumatkatkin ovat erilaiset päätyseiniin.
…….
Laitetaan vielä kolmaskin koordinaatisto samaan tapahtumaan.
Radan varressa on moottoritie. Auto tiellä ajaa samaan suuntaan kuin juna ja ohittaa sen. Auton koordinaatistossa tapahtuma on päinvastainen kuin maanpinnan koordinaatistossa. Vaunu liikkuu siis poispäin autosta, jolloin vaunun etuseinä tulee vaunun lampun valoa vastaan, kun taas takaseinä karkaa valon edellä. Eli valo saavuttaa etuseinän ennen takaseinää.
……
Tehdäänpäs vielä niin, että on lamppu keskellä vaunun kattoa ja laiturilla toinen lamppu. Lamput on synkronoitu syttymään samanaikaisesti.
Kun vaunu porhaltaa ohi, lamput syttyvät samanaikaisesti. Vanun koordinaatistossa vaunun lampun valo saavuttaa vaunun päätyseinät samanaikaisesti. Laiturin koordinaatistossa lampun valo saavuttaa ikkunoiden läpi takaseinän ennen etuseinää, koska vaunu liikkuu valon sytyttyä, jolloin takaseinä tulee valoa vastaan, ja etuseinä karkaa valon edellä. Ei kai tätä kukaan voi kiistää.
Mutta, laiturin koordinaatistossa vaunun lampun valon etureuna tekee ihan saman tempun kuin laiturilla syttyvän lampun valon etureuna, eli niiden molempien valojen etureunat saavuttavat vaunun takaseinän samanaikaisesti. (Käytännössä laiturin valon etureuna vähän viivästyy vaunun valon etureunasta kun tulee vinosti ikkunasta.) Jos vaunussa ei olisi takaseinää, valot vaeltaisivat rinta rinnan samalla nopeudella, vaunun valo vain punertavampana.
Kun laiturin valon etureuna saavuttaa vaunun etuseinän ja valot ovat syttyneet samanaikaisesti, ei vaunukaan valon etureuna ole ehtinyt yhtään kauemmaksi laiturin valon etureunaa, eli kummankin valon etureunat saavuttavat vaunun etuseinän samanaikaisesti. Jos etuseinää ei olisi, valot vaeltaisivat rintarinnan samalla nopeudella, vaunun valo vaan sinertäisi.
Näin siis tapahtuisi laiturin koordinaatistossa, jolloin vaunun valopiste onkin lukittuna laiturin koordinaatistoon eikä lamppuun valon lähtiessä liikkeelle. Sen jälkeen välittömästi lamppu voi vaikka sammua, se ei vaikuta valon etureunan kulkuun mitenkään.
……
Siirretään vaunun katossa oleva lamppu vaunun ikkunan ulkopuolelle, ja laiturin lamppu ihan niin lähelle vaunua, että vaunun lamppu ohittaa laiturin lampun vain pari senttiä sen yläpuolelta. Nyt molemmat valot ikkunan läpäistyään kulkevat vaunun sisäilmassa kumpikin.
Laiturin koordinaatistossa mikä voisi estää lampuista ensimmäisten taaksepäin lähtevien fotonien saapumisen ihan samanaikaisesti takaseinään ja ensimmäisten eteenpäin lähtevien fotonien saapumista samanaikaisesti etuseinään?

Junanvaunussa valo saavuttaa seinät tietysti yhtäaikaa liikkui vaunu tasaisesti nopeudella kuin nopeudella tai oli paikoillaan, aina. Se mitä laiturin havaitsija näkee tuosta on tietysti eriaikainen havainto samanaikaisesta tapahtumasta. Tämä tapahtuu siksi koska vaunu liikkuu sinä aikana kun valo matkaa vaunussa seiniin, peräseinä on lähempänä laiturin havaitsijaa kun valo aloittaa matkan peräseinästä laiturin havaitsijalle, ts informaatio tapahtumasta matkaa lyhyemmän matkan peräseinästä kuin etuseinästä.

Kontran esimerkki lasinläpi menevästä aseman lampun valosta on hiukan mutkikkaampi, vaunussa oleva ilmamassa omaa vaunun nopeuden ja aseman ilmamassa on paikoillaan aseman suhteen, joten aseman lampun valo liikkuu hiukan hitaamin vaunun lasiin asti kuin vanussa kokoajan matkaava valo, siinä lasissa se aseman lampun valo nopeutuu vaunun lampun valon nopeuteen, eli kulkee rinta rinnan vaunun lampun valon kanssa kohti etuseinää mutta hiukan jäljessä ja takaseinää hiukan edellä.

Ymmärrätkö sinä tosiaan valon nopeuden vakioisuuden c nyt kaikkien kohteiden suhteen, eikä vain valolähteen suhteen?
Eli pyörrätkö sinä nyt aikaisemmat puheesi kelkkakokeestasi?

Tuo liikkuvan ilman ja paikallaan olevan ilman vaikutus tässä on saivartelua.

En, vaunun ilmamassassa molemmat valon liikkuvat samalla nopeudella ja vaikka olisi tyhjiö, vaunun lasi on uusi lähde.

[vahva_virtanen]

vaunun lasi on uusi lähde.

Missä on kerrottu että vaunussa olisi jotain lasia?
Itsekö tuon keksit?

[Goswell]

Kontra.
Kun vaunu porhaltaa ohi, lamput syttyvät samanaikaisesti. Vanun koordinaatistossa vaunun lampun valo saavuttaa vaunun päätyseinät samanaikaisesti. Laiturin koordinaatistossa lampun valo saavuttaa ikkunoiden läpi takaseinän ennen etuseinää,

[Stalker]

Ei ikkunan tarvitse olla lasia, tosin tässä tapauksessa luultavasti on.
Joskus joku lasimestari totesi, ei tämä ole lasia kun menin kysymään vastaavaa hyvin ohutta materiaalia.
edit: onneksi löytyi toisesta lasiliikkeestä heidän saama näytekappale, neuvoivat työstämään peltisaksilla veteen upotettuna.
Vielä off-topiccia Voisihan se olla vaikka epälineaarinen kide

[Kontra]

Samanaikaisuuden suhteellisuus

"Suppean suhteellisuusteorian mukaan aika on suhteellista, eikä se ole kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa sama. Siksi myös yhdessä inertiaalikoordinaatistossa havaitut samanaikaiset tapahtumat eivät koskaan ole täysin samanaikaisia jossakin toisessa inertiaalikoordinaatistossa.”

Samanaikaisuuden suhteellisuus junanvaunun esimerkillä

Liikkuvan junanvaunun keskellä katossa on lamppu, joka syttyy vaunun ohittaessa laiturin.
Vaunussa lampun valo saavuttaa päätyseinät samanaikaisesti vaunun omassa koordinaatistossa.
Vaunun lampun valon nopeus vaunussa ja laiturin suhteen on sama valonnopeus c, koska valon nopeus on aina kaiken suhteen vakio c , riippumatta valolähteen liikkeestä. Laiturin (maanpinnan) koordinaatistossa vaunun valo saavuttaa sen vuoksi takaseinän ennen etuseinää, sillä takaseinä tulee valoa vastaan vaunun liikkuessa.
Laiturin koordinaatistossa doppler-ilmiön vuoksi vaunun liike aiheuttaa taaksepäin suuntautuvassa valossa punasiirtymän ja eteenpäin suuntautuvassa valossa sinisiirtymän.

Valon sytyttyä vaunun koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampusta, joka siis liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana seiniin, jolloin valojen kulkuaika seiniin on yhtä pitkä. Laiturin koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampun syttymispisteestä, jolloin laiturin koordinaatistossa valon kulkuaika päätyseiniin on erilainen, eli takaseinään lyhyempi kuin etuseinään, koska vaunu liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana.
Kun laiturin koordinaatistossa valon kulkuajat päätyseiniin ovat eri pituiset, ja valon nopeus on molempiin suuntiin sama c, valon kulkumatkatkin ovat erilaiset päätyseiniin.
…….
Laitetaan vielä kolmaskin koordinaatisto samaan tapahtumaan.
Radan varressa on moottoritie. Auto tiellä ajaa samaan suuntaan kuin juna ja ohittaa sen. Auton koordinaatistossa tapahtuma on päinvastainen kuin maanpinnan koordinaatistossa. Vaunu liikkuu siis poispäin autosta, jolloin vaunun etuseinä tulee vaunun lampun valoa vastaan, kun taas takaseinä karkaa valon edellä. Eli valo saavuttaa etuseinän ennen takaseinää.
……
Tehdäänpäs vielä niin, että on lamppu keskellä vaunun kattoa ja laiturilla toinen lamppu. Lamput on synkronoitu syttymään samanaikaisesti.
Kun vaunu porhaltaa ohi, lamput syttyvät samanaikaisesti. Vanun koordinaatistossa vaunun lampun valo saavuttaa vaunun päätyseinät samanaikaisesti. Laiturin koordinaatistossa lampun valo saavuttaa ikkunoiden läpi takaseinän ennen etuseinää, koska vaunu liikkuu valon sytyttyä, jolloin takaseinä tulee valoa vastaan, ja etuseinä karkaa valon edellä. Ei kai tätä kukaan voi kiistää.
Mutta, laiturin koordinaatistossa vaunun lampun valon etureuna tekee ihan saman tempun kuin laiturilla syttyvän lampun valon etureuna, eli niiden molempien valojen etureunat saavuttavat vaunun takaseinän samanaikaisesti. (Käytännössä laiturin valon etureuna vähän viivästyy vaunun valon etureunasta kun tulee vinosti ikkunasta.) Jos vaunussa ei olisi takaseinää, valot vaeltaisivat rinta rinnan samalla nopeudella, vaunun valo vain punertavampana.
Kun laiturin valon etureuna saavuttaa vaunun etuseinän ja valot ovat syttyneet samanaikaisesti, ei vaunukaan valon etureuna ole ehtinyt yhtään kauemmaksi laiturin valon etureunaa, eli kummankin valon etureunat saavuttavat vaunun etuseinän samanaikaisesti. Jos etuseinää ei olisi, valot vaeltaisivat rintarinnan samalla nopeudella, vaunun valo vaan sinertäisi.
Näin siis tapahtuisi laiturin koordinaatistossa, jolloin vaunun valopiste onkin lukittuna laiturin koordinaatistoon eikä lamppuun valon lähtiessä liikkeelle. Sen jälkeen välittömästi lamppu voi vaikka sammua, se ei vaikuta valon etureunan kulkuun mitenkään.
……
Siirretään vaunun katossa oleva lamppu vaunun ikkunan ulkopuolelle, ja laiturin lamppu ihan niin lähelle vaunua, että vaunun lamppu ohittaa laiturin lampun vain pari senttiä sen yläpuolelta. Nyt molemmat valot ikkunan läpäistyään kulkevat vaunun sisäilmassa kumpikin.
Laiturin koordinaatistossa mikä voisi estää lampuista ensimmäisten taaksepäin lähtevien fotonien saapumisen ihan samanaikaisesti takaseinään ja ensimmäisten eteenpäin lähtevien fotonien saapumista samanaikaisesti etuseinään?

Junanvaunussa valo saavuttaa seinät tietysti yhtäaikaa liikkui vaunu tasaisesti nopeudella kuin nopeudella tai oli paikoillaan, aina. Se mitä laiturin havaitsija näkee tuosta on tietysti eriaikainen havainto samanaikaisesta tapahtumasta. Tämä tapahtuu siksi koska vaunu liikkuu sinä aikana kun valo matkaa vaunussa seiniin, peräseinä on lähempänä laiturin havaitsijaa kun valo aloittaa matkan peräseinästä laiturin havaitsijalle, ts informaatio tapahtumasta matkaa lyhyemmän matkan peräseinästä kuin etuseinästä.

Kontran esimerkki lasinläpi menevästä aseman lampun valosta on hiukan mutkikkaampi, vaunussa oleva ilmamassa omaa vaunun nopeuden ja aseman ilmamassa on paikoillaan aseman suhteen, joten aseman lampun valo liikkuu hiukan hitaamin vaunun lasiin asti kuin vanussa kokoajan matkaava valo, siinä lasissa se aseman lampun valo nopeutuu vaunun lampun valon nopeuteen, eli kulkee rinta rinnan vaunun lampun valon kanssa kohti etuseinää mutta hiukan jäljessä ja takaseinää hiukan edellä.

Ymmärrätkö sinä tosiaan valon nopeuden vakioisuuden c nyt kaikkien kohteiden suhteen, eikä vain valolähteen suhteen?
Eli pyörrätkö sinä nyt aikaisemmat puheesi kelkkakokeestasi?

Tuo liikkuvan ilman ja paikallaan olevan ilman vaikutus tässä on saivartelua.

En, vaunun ilmamassassa molemmat valon liikkuvat samalla nopeudella ja vaikka olisi tyhjiö, vaunun lasi on uusi lähde.

Kyllä sinä sitten olet lopullisesti menetty tapaus. Paljon on vuoksesi raadettu voimia säästämättä lukuisten kommentoijien toimesta toistakymmentä vuotta - kaikki altruistinen uhrautuminen hukkaan valunut kuin vesi hanhen selästä.

[Goswell]

Samanaikaisuuden suhteellisuus

"Suppean suhteellisuusteorian mukaan aika on suhteellista, eikä se ole kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa sama. Siksi myös yhdessä inertiaalikoordinaatistossa havaitut samanaikaiset tapahtumat eivät koskaan ole täysin samanaikaisia jossakin toisessa inertiaalikoordinaatistossa.”

Samanaikaisuuden suhteellisuus junanvaunun esimerkillä

Liikkuvan junanvaunun keskellä katossa on lamppu, joka syttyy vaunun ohittaessa laiturin.
Vaunussa lampun valo saavuttaa päätyseinät samanaikaisesti vaunun omassa koordinaatistossa.
Vaunun lampun valon nopeus vaunussa ja laiturin suhteen on sama valonnopeus c, koska valon nopeus on aina kaiken suhteen vakio c , riippumatta valolähteen liikkeestä. Laiturin (maanpinnan) koordinaatistossa vaunun valo saavuttaa sen vuoksi takaseinän ennen etuseinää, sillä takaseinä tulee valoa vastaan vaunun liikkuessa.
Laiturin koordinaatistossa doppler-ilmiön vuoksi vaunun liike aiheuttaa taaksepäin suuntautuvassa valossa punasiirtymän ja eteenpäin suuntautuvassa valossa sinisiirtymän.

Valon sytyttyä vaunun koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampusta, joka siis liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana seiniin, jolloin valojen kulkuaika seiniin on yhtä pitkä. Laiturin koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampun syttymispisteestä, jolloin laiturin koordinaatistossa valon kulkuaika päätyseiniin on erilainen, eli takaseinään lyhyempi kuin etuseinään, koska vaunu liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana.
Kun laiturin koordinaatistossa valon kulkuajat päätyseiniin ovat eri pituiset, ja valon nopeus on molempiin suuntiin sama c, valon kulkumatkatkin ovat erilaiset päätyseiniin.
…….
Laitetaan vielä kolmaskin koordinaatisto samaan tapahtumaan.
Radan varressa on moottoritie. Auto tiellä ajaa samaan suuntaan kuin juna ja ohittaa sen. Auton koordinaatistossa tapahtuma on päinvastainen kuin maanpinnan koordinaatistossa. Vaunu liikkuu siis poispäin autosta, jolloin vaunun etuseinä tulee vaunun lampun valoa vastaan, kun taas takaseinä karkaa valon edellä. Eli valo saavuttaa etuseinän ennen takaseinää.
……
Tehdäänpäs vielä niin, että on lamppu keskellä vaunun kattoa ja laiturilla toinen lamppu. Lamput on synkronoitu syttymään samanaikaisesti.
Kun vaunu porhaltaa ohi, lamput syttyvät samanaikaisesti. Vanun koordinaatistossa vaunun lampun valo saavuttaa vaunun päätyseinät samanaikaisesti. Laiturin koordinaatistossa lampun valo saavuttaa ikkunoiden läpi takaseinän ennen etuseinää, koska vaunu liikkuu valon sytyttyä, jolloin takaseinä tulee valoa vastaan, ja etuseinä karkaa valon edellä. Ei kai tätä kukaan voi kiistää.
Mutta, laiturin koordinaatistossa vaunun lampun valon etureuna tekee ihan saman tempun kuin laiturilla syttyvän lampun valon etureuna, eli niiden molempien valojen etureunat saavuttavat vaunun takaseinän samanaikaisesti. (Käytännössä laiturin valon etureuna vähän viivästyy vaunun valon etureunasta kun tulee vinosti ikkunasta.) Jos vaunussa ei olisi takaseinää, valot vaeltaisivat rinta rinnan samalla nopeudella, vaunun valo vain punertavampana.
Kun laiturin valon etureuna saavuttaa vaunun etuseinän ja valot ovat syttyneet samanaikaisesti, ei vaunukaan valon etureuna ole ehtinyt yhtään kauemmaksi laiturin valon etureunaa, eli kummankin valon etureunat saavuttavat vaunun etuseinän samanaikaisesti. Jos etuseinää ei olisi, valot vaeltaisivat rintarinnan samalla nopeudella, vaunun valo vaan sinertäisi.
Näin siis tapahtuisi laiturin koordinaatistossa, jolloin vaunun valopiste onkin lukittuna laiturin koordinaatistoon eikä lamppuun valon lähtiessä liikkeelle. Sen jälkeen välittömästi lamppu voi vaikka sammua, se ei vaikuta valon etureunan kulkuun mitenkään.
……
Siirretään vaunun katossa oleva lamppu vaunun ikkunan ulkopuolelle, ja laiturin lamppu ihan niin lähelle vaunua, että vaunun lamppu ohittaa laiturin lampun vain pari senttiä sen yläpuolelta. Nyt molemmat valot ikkunan läpäistyään kulkevat vaunun sisäilmassa kumpikin.
Laiturin koordinaatistossa mikä voisi estää lampuista ensimmäisten taaksepäin lähtevien fotonien saapumisen ihan samanaikaisesti takaseinään ja ensimmäisten eteenpäin lähtevien fotonien saapumista samanaikaisesti etuseinään?

Junanvaunussa valo saavuttaa seinät tietysti yhtäaikaa liikkui vaunu tasaisesti nopeudella kuin nopeudella tai oli paikoillaan, aina. Se mitä laiturin havaitsija näkee tuosta on tietysti eriaikainen havainto samanaikaisesta tapahtumasta. Tämä tapahtuu siksi koska vaunu liikkuu sinä aikana kun valo matkaa vaunussa seiniin, peräseinä on lähempänä laiturin havaitsijaa kun valo aloittaa matkan peräseinästä laiturin havaitsijalle, ts informaatio tapahtumasta matkaa lyhyemmän matkan peräseinästä kuin etuseinästä.

Kontran esimerkki lasinläpi menevästä aseman lampun valosta on hiukan mutkikkaampi, vaunussa oleva ilmamassa omaa vaunun nopeuden ja aseman ilmamassa on paikoillaan aseman suhteen, joten aseman lampun valo liikkuu hiukan hitaamin vaunun lasiin asti kuin vanussa kokoajan matkaava valo, siinä lasissa se aseman lampun valo nopeutuu vaunun lampun valon nopeuteen, eli kulkee rinta rinnan vaunun lampun valon kanssa kohti etuseinää mutta hiukan jäljessä ja takaseinää hiukan edellä.

Ymmärrätkö sinä tosiaan valon nopeuden vakioisuuden c nyt kaikkien kohteiden suhteen, eikä vain valolähteen suhteen?
Eli pyörrätkö sinä nyt aikaisemmat puheesi kelkkakokeestasi?

Tuo liikkuvan ilman ja paikallaan olevan ilman vaikutus tässä on saivartelua.

En, vaunun ilmamassassa molemmat valon liikkuvat samalla nopeudella ja vaikka olisi tyhjiö, vaunun lasi on uusi lähde.

Kyllä sinä sitten olet lopullisesti menetty tapaus. Paljon on vuoksesi raadettu voimia säästämättä lukuisten kommentoijien toimesta toistakymmentä vuotta - kaikki altruistinen uhrautuminen hukkaan valunut kuin vesi hanhen selästä.

Kiitän koko sydämmestä urhoollisesta yrittämisestä, miestä on kaatunut kuin heinää niittokoneen edestä yrityksissä, mutta Gossu sen kun porskuttaa.

No, en ymmärrä miksi ette ymmärrä täysin selvää asiaa valon käytöksestä väliaineissa. Kun valo saapuu väliaineeseen, sen nopeus hidastuu, kun se läpäisee väliaineen sen nopeus on taas se c, nyt tuon väliaineen suhteen. Jos tuo väliaine on liikkeessä, nopeus on yhä sama väliaineessa ja läpäisyn jälkeen yhä c sen uuden lähteen suhteen, aallonpituudessa on toki muutosta.

[Kontra]

Samanaikaisuuden suhteellisuus

"Suppean suhteellisuusteorian mukaan aika on suhteellista, eikä se ole kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa sama. Siksi myös yhdessä inertiaalikoordinaatistossa havaitut samanaikaiset tapahtumat eivät koskaan ole täysin samanaikaisia jossakin toisessa inertiaalikoordinaatistossa.”

Samanaikaisuuden suhteellisuus junanvaunun esimerkillä

Liikkuvan junanvaunun keskellä katossa on lamppu, joka syttyy vaunun ohittaessa laiturin.
Vaunussa lampun valo saavuttaa päätyseinät samanaikaisesti vaunun omassa koordinaatistossa.
Vaunun lampun valon nopeus vaunussa ja laiturin suhteen on sama valonnopeus c, koska valon nopeus on aina kaiken suhteen vakio c , riippumatta valolähteen liikkeestä. Laiturin (maanpinnan) koordinaatistossa vaunun valo saavuttaa sen vuoksi takaseinän ennen etuseinää, sillä takaseinä tulee valoa vastaan vaunun liikkuessa.
Laiturin koordinaatistossa doppler-ilmiön vuoksi vaunun liike aiheuttaa taaksepäin suuntautuvassa valossa punasiirtymän ja eteenpäin suuntautuvassa valossa sinisiirtymän.

Valon sytyttyä vaunun koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampusta, joka siis liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana seiniin, jolloin valojen kulkuaika seiniin on yhtä pitkä. Laiturin koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampun syttymispisteestä, jolloin laiturin koordinaatistossa valon kulkuaika päätyseiniin on erilainen, eli takaseinään lyhyempi kuin etuseinään, koska vaunu liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana.
Kun laiturin koordinaatistossa valon kulkuajat päätyseiniin ovat eri pituiset, ja valon nopeus on molempiin suuntiin sama c, valon kulkumatkatkin ovat erilaiset päätyseiniin.
…….
Laitetaan vielä kolmaskin koordinaatisto samaan tapahtumaan.
Radan varressa on moottoritie. Auto tiellä ajaa samaan suuntaan kuin juna ja ohittaa sen. Auton koordinaatistossa tapahtuma on päinvastainen kuin maanpinnan koordinaatistossa. Vaunu liikkuu siis poispäin autosta, jolloin vaunun etuseinä tulee vaunun lampun valoa vastaan, kun taas takaseinä karkaa valon edellä. Eli valo saavuttaa etuseinän ennen takaseinää.
……
Tehdäänpäs vielä niin, että on lamppu keskellä vaunun kattoa ja laiturilla toinen lamppu. Lamput on synkronoitu syttymään samanaikaisesti.
Kun vaunu porhaltaa ohi, lamput syttyvät samanaikaisesti. Vanun koordinaatistossa vaunun lampun valo saavuttaa vaunun päätyseinät samanaikaisesti. Laiturin koordinaatistossa lampun valo saavuttaa ikkunoiden läpi takaseinän ennen etuseinää, koska vaunu liikkuu valon sytyttyä, jolloin takaseinä tulee valoa vastaan, ja etuseinä karkaa valon edellä. Ei kai tätä kukaan voi kiistää.
Mutta, laiturin koordinaatistossa vaunun lampun valon etureuna tekee ihan saman tempun kuin laiturilla syttyvän lampun valon etureuna, eli niiden molempien valojen etureunat saavuttavat vaunun takaseinän samanaikaisesti. (Käytännössä laiturin valon etureuna vähän viivästyy vaunun valon etureunasta kun tulee vinosti ikkunasta.) Jos vaunussa ei olisi takaseinää, valot vaeltaisivat rinta rinnan samalla nopeudella, vaunun valo vain punertavampana.
Kun laiturin valon etureuna saavuttaa vaunun etuseinän ja valot ovat syttyneet samanaikaisesti, ei vaunukaan valon etureuna ole ehtinyt yhtään kauemmaksi laiturin valon etureunaa, eli kummankin valon etureunat saavuttavat vaunun etuseinän samanaikaisesti. Jos etuseinää ei olisi, valot vaeltaisivat rintarinnan samalla nopeudella, vaunun valo vaan sinertäisi.
Näin siis tapahtuisi laiturin koordinaatistossa, jolloin vaunun valopiste onkin lukittuna laiturin koordinaatistoon eikä lamppuun valon lähtiessä liikkeelle. Sen jälkeen välittömästi lamppu voi vaikka sammua, se ei vaikuta valon etureunan kulkuun mitenkään.
……
Siirretään vaunun katossa oleva lamppu vaunun ikkunan ulkopuolelle, ja laiturin lamppu ihan niin lähelle vaunua, että vaunun lamppu ohittaa laiturin lampun vain pari senttiä sen yläpuolelta. Nyt molemmat valot ikkunan läpäistyään kulkevat vaunun sisäilmassa kumpikin.
Laiturin koordinaatistossa mikä voisi estää lampuista ensimmäisten taaksepäin lähtevien fotonien saapumisen ihan samanaikaisesti takaseinään ja ensimmäisten eteenpäin lähtevien fotonien saapumista samanaikaisesti etuseinään?

Junanvaunussa valo saavuttaa seinät tietysti yhtäaikaa liikkui vaunu tasaisesti nopeudella kuin nopeudella tai oli paikoillaan, aina. Se mitä laiturin havaitsija näkee tuosta on tietysti eriaikainen havainto samanaikaisesta tapahtumasta. Tämä tapahtuu siksi koska vaunu liikkuu sinä aikana kun valo matkaa vaunussa seiniin, peräseinä on lähempänä laiturin havaitsijaa kun valo aloittaa matkan peräseinästä laiturin havaitsijalle, ts informaatio tapahtumasta matkaa lyhyemmän matkan peräseinästä kuin etuseinästä.

Kontran esimerkki lasinläpi menevästä aseman lampun valosta on hiukan mutkikkaampi, vaunussa oleva ilmamassa omaa vaunun nopeuden ja aseman ilmamassa on paikoillaan aseman suhteen, joten aseman lampun valo liikkuu hiukan hitaamin vaunun lasiin asti kuin vanussa kokoajan matkaava valo, siinä lasissa se aseman lampun valo nopeutuu vaunun lampun valon nopeuteen, eli kulkee rinta rinnan vaunun lampun valon kanssa kohti etuseinää mutta hiukan jäljessä ja takaseinää hiukan edellä.

Ymmärrätkö sinä tosiaan valon nopeuden vakioisuuden c nyt kaikkien kohteiden suhteen, eikä vain valolähteen suhteen?
Eli pyörrätkö sinä nyt aikaisemmat puheesi kelkkakokeestasi?

Tuo liikkuvan ilman ja paikallaan olevan ilman vaikutus tässä on saivartelua.

En, vaunun ilmamassassa molemmat valon liikkuvat samalla nopeudella ja vaikka olisi tyhjiö, vaunun lasi on uusi lähde.

Kyllä sinä sitten olet lopullisesti menetty tapaus. Paljon on vuoksesi raadettu voimia säästämättä lukuisten kommentoijien toimesta toistakymmentä vuotta - kaikki altruistinen uhrautuminen hukkaan valunut kuin vesi hanhen selästä.

Kiitän koko sydämmestä urhoollisesta yrittämisestä, miestä on kaatunut kuin heinää niittokoneen edestä yrityksissä, mutta Gossu sen kun porskuttaa.

No, en ymmärrä miksi ette ymmärrä täysin selvää asiaa valon käytöksestä väliaineissa. Kun valo saapuu väliaineeseen, sen nopeus hidastuu, kun se läpäisee väliaineen sen nopeus on taas se c, nyt tuon väliaineen suhteen. Jos tuo väliaine on liikkeessä, nopeus on yhä sama väliaineessa ja läpäisyn jälkeen yhä c sen uuden lähteen suhteen, aallonpituudessa on toki muutosta.

En minä siitä ikkunasta, vaan kelkkakokeestasi.
Kun kysyin: Eli pyörrätkö sinä nyt aikaisemmat puheesi kelkkakokeestasi?
Sanoit: En, .....

[Goswell]

Samanaikaisuuden suhteellisuus

"Suppean suhteellisuusteorian mukaan aika on suhteellista, eikä se ole kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa sama. Siksi myös yhdessä inertiaalikoordinaatistossa havaitut samanaikaiset tapahtumat eivät koskaan ole täysin samanaikaisia jossakin toisessa inertiaalikoordinaatistossa.”

Samanaikaisuuden suhteellisuus junanvaunun esimerkillä

Liikkuvan junanvaunun keskellä katossa on lamppu, joka syttyy vaunun ohittaessa laiturin.
Vaunussa lampun valo saavuttaa päätyseinät samanaikaisesti vaunun omassa koordinaatistossa.
Vaunun lampun valon nopeus vaunussa ja laiturin suhteen on sama valonnopeus c, koska valon nopeus on aina kaiken suhteen vakio c , riippumatta valolähteen liikkeestä. Laiturin (maanpinnan) koordinaatistossa vaunun valo saavuttaa sen vuoksi takaseinän ennen etuseinää, sillä takaseinä tulee valoa vastaan vaunun liikkuessa.
Laiturin koordinaatistossa doppler-ilmiön vuoksi vaunun liike aiheuttaa taaksepäin suuntautuvassa valossa punasiirtymän ja eteenpäin suuntautuvassa valossa sinisiirtymän.

Valon sytyttyä vaunun koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampusta, joka siis liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana seiniin, jolloin valojen kulkuaika seiniin on yhtä pitkä. Laiturin koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampun syttymispisteestä, jolloin laiturin koordinaatistossa valon kulkuaika päätyseiniin on erilainen, eli takaseinään lyhyempi kuin etuseinään, koska vaunu liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana.
Kun laiturin koordinaatistossa valon kulkuajat päätyseiniin ovat eri pituiset, ja valon nopeus on molempiin suuntiin sama c, valon kulkumatkatkin ovat erilaiset päätyseiniin.
…….
Laitetaan vielä kolmaskin koordinaatisto samaan tapahtumaan.
Radan varressa on moottoritie. Auto tiellä ajaa samaan suuntaan kuin juna ja ohittaa sen. Auton koordinaatistossa tapahtuma on päinvastainen kuin maanpinnan koordinaatistossa. Vaunu liikkuu siis poispäin autosta, jolloin vaunun etuseinä tulee vaunun lampun valoa vastaan, kun taas takaseinä karkaa valon edellä. Eli valo saavuttaa etuseinän ennen takaseinää.
……
Tehdäänpäs vielä niin, että on lamppu keskellä vaunun kattoa ja laiturilla toinen lamppu. Lamput on synkronoitu syttymään samanaikaisesti.
Kun vaunu porhaltaa ohi, lamput syttyvät samanaikaisesti. Vanun koordinaatistossa vaunun lampun valo saavuttaa vaunun päätyseinät samanaikaisesti. Laiturin koordinaatistossa lampun valo saavuttaa ikkunoiden läpi takaseinän ennen etuseinää, koska vaunu liikkuu valon sytyttyä, jolloin takaseinä tulee valoa vastaan, ja etuseinä karkaa valon edellä. Ei kai tätä kukaan voi kiistää.
Mutta, laiturin koordinaatistossa vaunun lampun valon etureuna tekee ihan saman tempun kuin laiturilla syttyvän lampun valon etureuna, eli niiden molempien valojen etureunat saavuttavat vaunun takaseinän samanaikaisesti. (Käytännössä laiturin valon etureuna vähän viivästyy vaunun valon etureunasta kun tulee vinosti ikkunasta.) Jos vaunussa ei olisi takaseinää, valot vaeltaisivat rinta rinnan samalla nopeudella, vaunun valo vain punertavampana.
Kun laiturin valon etureuna saavuttaa vaunun etuseinän ja valot ovat syttyneet samanaikaisesti, ei vaunukaan valon etureuna ole ehtinyt yhtään kauemmaksi laiturin valon etureunaa, eli kummankin valon etureunat saavuttavat vaunun etuseinän samanaikaisesti. Jos etuseinää ei olisi, valot vaeltaisivat rintarinnan samalla nopeudella, vaunun valo vaan sinertäisi.
Näin siis tapahtuisi laiturin koordinaatistossa, jolloin vaunun valopiste onkin lukittuna laiturin koordinaatistoon eikä lamppuun valon lähtiessä liikkeelle. Sen jälkeen välittömästi lamppu voi vaikka sammua, se ei vaikuta valon etureunan kulkuun mitenkään.
……
Siirretään vaunun katossa oleva lamppu vaunun ikkunan ulkopuolelle, ja laiturin lamppu ihan niin lähelle vaunua, että vaunun lamppu ohittaa laiturin lampun vain pari senttiä sen yläpuolelta. Nyt molemmat valot ikkunan läpäistyään kulkevat vaunun sisäilmassa kumpikin.
Laiturin koordinaatistossa mikä voisi estää lampuista ensimmäisten taaksepäin lähtevien fotonien saapumisen ihan samanaikaisesti takaseinään ja ensimmäisten eteenpäin lähtevien fotonien saapumista samanaikaisesti etuseinään?

Junanvaunussa valo saavuttaa seinät tietysti yhtäaikaa liikkui vaunu tasaisesti nopeudella kuin nopeudella tai oli paikoillaan, aina. Se mitä laiturin havaitsija näkee tuosta on tietysti eriaikainen havainto samanaikaisesta tapahtumasta. Tämä tapahtuu siksi koska vaunu liikkuu sinä aikana kun valo matkaa vaunussa seiniin, peräseinä on lähempänä laiturin havaitsijaa kun valo aloittaa matkan peräseinästä laiturin havaitsijalle, ts informaatio tapahtumasta matkaa lyhyemmän matkan peräseinästä kuin etuseinästä.

Kontran esimerkki lasinläpi menevästä aseman lampun valosta on hiukan mutkikkaampi, vaunussa oleva ilmamassa omaa vaunun nopeuden ja aseman ilmamassa on paikoillaan aseman suhteen, joten aseman lampun valo liikkuu hiukan hitaamin vaunun lasiin asti kuin vanussa kokoajan matkaava valo, siinä lasissa se aseman lampun valo nopeutuu vaunun lampun valon nopeuteen, eli kulkee rinta rinnan vaunun lampun valon kanssa kohti etuseinää mutta hiukan jäljessä ja takaseinää hiukan edellä.

Ymmärrätkö sinä tosiaan valon nopeuden vakioisuuden c nyt kaikkien kohteiden suhteen, eikä vain valolähteen suhteen?
Eli pyörrätkö sinä nyt aikaisemmat puheesi kelkkakokeestasi?

Tuo liikkuvan ilman ja paikallaan olevan ilman vaikutus tässä on saivartelua.

En, vaunun ilmamassassa molemmat valon liikkuvat samalla nopeudella ja vaikka olisi tyhjiö, vaunun lasi on uusi lähde.

Kyllä sinä sitten olet lopullisesti menetty tapaus. Paljon on vuoksesi raadettu voimia säästämättä lukuisten kommentoijien toimesta toistakymmentä vuotta - kaikki altruistinen uhrautuminen hukkaan valunut kuin vesi hanhen selästä.

Kiitän koko sydämmestä urhoollisesta yrittämisestä, miestä on kaatunut kuin heinää niittokoneen edestä yrityksissä, mutta Gossu sen kun porskuttaa.

No, en ymmärrä miksi ette ymmärrä täysin selvää asiaa valon käytöksestä väliaineissa. Kun valo saapuu väliaineeseen, sen nopeus hidastuu, kun se läpäisee väliaineen sen nopeus on taas se c, nyt tuon väliaineen suhteen. Jos tuo väliaine on liikkeessä, nopeus on yhä sama väliaineessa ja läpäisyn jälkeen yhä c sen uuden lähteen suhteen, aallonpituudessa on toki muutosta.

En minä siitä ikkunasta, vaan kelkkakokeestasi.
Kun kysyin: Eli pyörrätkö sinä nyt aikaisemmat puheesi kelkkakokeestasi?
Sanoit: En, .....

Oikein, en.