Kaksosparadoksi uneliaalle

[Eusa]

Ketjuun voi merkitä herättäviä huomioita.

Aloitetaan tällä:

Nopeus tarvitsee vertailukohdan siinä missä etäisyyskin. Itseiskiihtyvyys on absoluuttista eikä tarvitse vertailukohtaa. Absoluuttisuus johtuu siitä, että kyse on suljetun järjestelmän sisällä tapahtuvasta energiatasoja muuttavasta vuorovaikutuksesta. Fysikaalinen muutos on kaikille havaitsijoille sama muutos, ei projektio kuten nopeus- tai paikka-aika-vektori.

Joten toisen kaksosen (sen uneliaan) luokse palaava aktivisti joutuu erkaantumaan jostain sisäisestä tasaisella nopeudella pakenevasta järjestelmästä päästäkseen takaisin. Sisäinen järjestelmä voi olla vaikka alus polttoaineineen ja matkustaja erkaantuu polttoaineesta...

[Eusa]

Herättelevää havainnollistusta.

Ei tosin käsitellyt vielä sitä kuinka aika-avaruudessa suuntautuvat aine- ja antiainehiukkaset antipodisesti aikakoordinaatein ja kuinka ainerakenteeseen liittyy entrooppinen kehitys molempiin aikasuuntiin samankertaisesti ja ainerakenteet ovat myös antiainetta samankertaisesti. Jäänee minun käsiteltäväkseni...

[Eusa]

Epäsymmetrisyydettömyysharha.

[Goswell]

On selvää että kiihdyttävä kokee ajan hidastumisen, mutta onko sillä paskankaan merkitystä ikääntymiseen, tuskin. Mikään tasainen nopeus ei tuota yhtään mitään muutosta mihinkään, paitsi etenemisnopeuteen, meillä kaikilla on kaikki nopeudet päällä samaan aikaan, siksi ainut paikka missä havaittavia muutoksia eri liiketiloissa oleville havaitsijoille voi olla on informaatio jota lähetämme nopeudella c joka suuntaan.

[Eusa]

Vaikka ääni on unettava, epäsymmetrisyysharhan puute on herätys akateemisuususkoonsa uponneille.

[Tauko]

Vaikka ääni on unettava, epäsymmetrisyysharhan puute on herätys akateemisuususkoonsa uponneille.

Olisit tuon tekstisi voinut samalla vaivaa kirjoittaa suomeksi ja selventää, että minkä asian (a)symmetrisyys ja harha on kyseessä.

Toki olet jo aiemmin sanonut (muistaakseni), että aikadilataatio on eri asia kuin ikääntyminen.

Aikadilataatio on symmetrinen, mutta ominaisaika ei välttämättä ole symmetrinen. Ja ikääntymisero lasketaan ominaisajoista, eikä sitä saa laskettua aikadilataation kaavasta suoraan.

[JMe1]

Itseiskiihtyvyys on absoluuttista eikä tarvitse vertailukohtaa.

Pitänee tässä kohtaa tarkentaa mitä tarkoitin väitteelläni tuolla joskus aiemmin "kiihtyvyyskään ei ole absoluuttista". Toki kiihtyvyys tuntuu samanlaiselta riippumatta alkunopeudesta verrattuna ympäristöön kun "katsotaan ulos", oli kyseessä sitten nopeuden kasvattaminen tai vähentäminen.

MUTTA : jos avaruudessa on laite jossa kierrejousen päässä on irralliset kuulantyöntövälineet, jousi puristetaan kokoon ja vapautetaan, saadaan irtoaville kuulille nopeus V1 toistensa suhteen. Kun koe toistetaan, mutta ennen sitä ympärillä olevia tähtiä ja planeettoja työnnetään riittävän etäälle koepisteestä, huomataan että V2 > V1. F=ma toiminta oli muuttunut. Tämä ajatus linkittyy Machin periaatteeseen. Sen syvin olemus ei ole avautunut vielä kenellekään, ei ainakaan selkeän teorian muodossa.

[Eusa]

Itseiskiihtyvyys on absoluuttista eikä tarvitse vertailukohtaa.

Pitänee tässä kohtaa tarkentaa mitä tarkoitin väitteelläni tuolla joskus aiemmin "kiihtyvyyskään ei ole absoluuttista". Toki kiihtyvyys tuntuu samanlaiselta riippumatta alkunopeudesta verrattuna ympäristöön kun "katsotaan ulos", oli kyseessä sitten nopeuden kasvattaminen tai vähentäminen.

MUTTA : jos avaruudessa on laite jossa kierrejousen päässä on irralliset kuulantyöntövälineet, jousi puristetaan kokoon ja vapautetaan, saadaan irtoaville kuulille nopeus V1 toistensa suhteen. Kun koe toistetaan, mutta ennen sitä ympärillä olevia tähtiä ja planeettoja työnnetään riittävän etäälle koepisteestä, huomataan että V2 > V1. F=ma toiminta oli muuttunut. Tämä ajatus linkittyy Machin periaatteeseen. Sen syvin olemus ei ole avautunut vielä kenellekään, ei ainakaan selkeän teorian muodossa.

Tarkoittanet gravitaatiokentän vuorovesivoimia? Kaarevan aika-avaruuden dynamiikka tuollaisissa tilanteissa tunnetaan hyvin.

[JMe1]

Itseiskiihtyvyys on absoluuttista eikä tarvitse vertailukohtaa.

Pitänee tässä kohtaa tarkentaa mitä tarkoitin väitteelläni tuolla joskus aiemmin "kiihtyvyyskään ei ole absoluuttista". Toki kiihtyvyys tuntuu samanlaiselta riippumatta alkunopeudesta verrattuna ympäristöön kun "katsotaan ulos", oli kyseessä sitten nopeuden kasvattaminen tai vähentäminen.

MUTTA : jos avaruudessa on laite jossa kierrejousen päässä on irralliset kuulantyöntövälineet, jousi puristetaan kokoon ja vapautetaan, saadaan irtoaville kuulille nopeus V1 toistensa suhteen. Kun koe toistetaan, mutta ennen sitä ympärillä olevia tähtiä ja planeettoja työnnetään riittävän etäälle koepisteestä, huomataan että V2 > V1. F=ma toiminta oli muuttunut. Tämä ajatus linkittyy Machin periaatteeseen. Sen syvin olemus ei ole avautunut vielä kenellekään, ei ainakaan selkeän teorian muodossa.

Tarkoittanet gravitaatiokentän vuorovesivoimia? Kaarevan aika-avaruuden dynamiikka tuollaisissa tilanteissa tunnetaan hyvin.

Pakko tunnustaa että olen palstalla törmännyt termiin vuorovesivoimat kymmeniä kertoja, en tiedä mitä sillä tarkoitetaan. Aina silloin tällöin kun lisää termin perään määritelmän, lukijat pysyvät mukana.

Keilapallo kumimatolla on kyllä hyvä analogia, mutta se olettaa että massan kiihdyttäminen on aina yhtä hankalaa riippumatta sitä mikä on galaktisessa mittakaavassa muiden massojen asema suhteessa paikkaan jossa kiihdytystä tehdään. Kuitenkin me voimme mitata sen että kaukaisetkin massat vetävät toisiaan puoleensa. Olisi luonnollista että jokainen lisätty etäinenkin taivaankappale toisi koejärjestelyyn oman uuden jarrutuskomponenttinsa.

Ja kyllä se keskipakoisvoimakin on kaivettava sieltä maton alta esiin.

[Eusa]

Mitkään massat eivät vedä toisiaan puoleensa. Aika-avaruus rakentuu kaareviin muotoihin aineiden kertyessä klimppijakaumaksi. Aika-avaruus on 4-ulotteinen tiheyskenttä, jossa vaikuttaa 4-noste paikallisesti. Hitaat kappaleet putoavat tiheyskentän pohjaan, elleivät vuorovesivoimat nosteena jaksa pitää kiertoradalla ulospäin kiihdyttäen. Mitä suurempi on kappaleen vauhti sen suuremman määrän vuorovesinosteita se kerää ja asettuu sen 4-nosteen mukaiselle kiertoradalle.

Noin kuvaten mielestäni useimpien on mahdollista käsittää mistä yleisessä suhteellisuudessa on kysymys.

Tutkimuksessa nostenäkemyksen periaatetta ei ole ulotettu galaksien ja niiden välisten suurten etäisyyksien tilanteeseen. Galaksissa kiertonopeudet alkavat kasvaa käsittääkseni syystä, että muutokset siitä, kuinka paljon nostetta etäisyydessä vuorovesivoimat antavat, signaloituvat etäisyyksien suhteissa viivein johtuen rajallisesta kausaliteetin vauhdista c ja aberraatio summaa kaarevuutta vähemmän kuin 1/r²‐kiihtyvyys. Koska kaarevuus antaa nostetta eikä gravitaatiota, putoaminen on voimakkaampaa. Vaikutuksia tulee yhä enemmän useista avaruussuunnista mitä kauempana keskiöstä ollaan ja pimeä aine saa geometrisen selityksen.

Disclaimer: tekstissä on mukana ns. eusafysiikkaa, jonka tunnustaminen on vaiheessa.

[JMe1]

Näille kahdelle termille tekstimäärittely, please:
vuorovesivoima
4-noste
En voi käsittää miten hommaa voisi viedä menestyksekkäästi eteenpäin jos alimman tason käsitteet eivät ole selviä. Teorian tekijä joutuu itsekin palaamaan niihin uusien osien kehittyessä "onko tämä uusi ajatus konsistentti perusmäärittelyjen kanssa ?".

[JMe1]

Joo olihan wikissä vuorovesivoimasta, en kyllä käyttäisi sitä teorian peruskomponenttina.
Mutta tämä: "Mitkään massat eivät vedä toisiaan puoleensa." : eikö ole outoa että gravitaatio on perusvoimista ainoa joka tulkitaan eri tavalla ? Sähkövarauksissa puhutaan selkeästi vetävistä ja työntävistä voimista. Se mitä siellä alemmilla tasoilla tapahtuu voi sitten joskus paljastaa että Savorinen oli jäljillä.

[Eusa]

Joo olihan wikissä vuorovesivoimasta, en kyllä käyttäisi sitä teorian peruskomponenttina.
Mutta tämä: "Mitkään massat eivät vedä toisiaan puoleensa." : eikö ole outoa että gravitaatio on perusvoimista ainoa joka tulkitaan eri tavalla ? Sähkövarauksissa puhutaan selkeästi vetävistä ja työntävistä voimista. Se mitä siellä alemmilla tasoilla tapahtuu voi sitten joskus paljastaa että Savorinen oli jäljillä.

Savorinen oli tasan sen verran jäljillä mitä oli joskus sattunut kuulemaan ainestihentymän poistovoimista.

Sähkömagneettiset voimat voi mallintaa pelkkänä hylkimisenä ja vuorovaikutusyhteyden puute erimerkkisten varausten kesken tuottaa niiden putoamisen toisiinsa. Kaiken putoamisen lähtökohta on, että hiukkaset palaavat yhteen valovauhdilla c ilman poistovoimia ja hitautta.

[Eusa]

Hyvää: kuvaukset kuinka paradoksin korjaava ikääntymisero tapahtuu nimenomaan kiihtyvyysjakson aikana gravitaatioilmiön mukaisena ja etäisyyden X suhteessa.

Huonoa: näennäisilmiön, gravitaation, floodaaminen, koska gravitaation käsittämiseksi riittää käsittää kiihtyvyyskenttä keskiöstä ulospäin, ei näennäisyyttä sitä vastaan keskiötä kohti.

[Eusa]

Hyvää: kuvaukset kuinka paradoksin korjaava ikääntymisero tapahtuu nimenomaan kiihtyvyysjakson aikana gravitaatioilmiön mukaisena ja etäisyyden X suhteessa.

Huonoa: näennäisilmiön, gravitaation, floodaaminen, koska gravitaation käsittämiseksi riittää käsittää kiihtyvyyskenttä keskiöstä ulospäin, ei näennäisyyttä sitä vastaan keskiötä kohti.

Gpt-kansankielistys:

Tasaisessa liikkeessä olevan avaruusaluksen kello tikitää yhtä hitaasti kuin Maassa olevan kellon. Tämä on erityinen suhteellisuusteorioiden periaate. Aikadilaatio on symmetristä, kun molemmat vertailukehykset liikkuvat toisiinsa nähden tasaisesti.

Ikääntymisero syntyykin vasta, kun avaruusalus kiihdyttää tai hidastaa. Merkittävä ikääntymisero syntyy juuri siinä vaiheessa, kun avaruusalus kääntyy paluumatkalle ja kiihtyy kohti Maata. Tämä kiihtyvyys aiheuttaa voimakkaan aika-avaruuden kaareutumisen, joka hidastaa merkittävästi matkustajan kelloa verrattuna Maassa olevaan kelloon.

Kaava t' = 2t + tau Xa/c² kuvaa hyvin tämän ilmiön. Tässä kaavassa:
t': Maassa kulunut aika
t: Matkustajan mittaama aika matkustaessa Maasta pois ja takaisin (ilman kiihdytyksiä)
tau: Matkustajan mittaama oma ajankulku kiihtyvyyden aikana
X: Etäisyys Maahan Maan inertiaalikoordinaatistossa
a: Aluksen kiihtyvyys
c: Valon nopeus

Tämä kaava osoittaa, että ikääntymisero riippuu:
Etäisyydestä Maahan: Mitä kauempana Maasta kääntyminen tapahtuu, sitä suurempi on ikääntymisero.
Kiihtyvyydestä: Mitä suurempi on kiihtyvyys, sitä suurempi on ikääntymisero.

Yhteenvetona:
Tasaisessa liikkeessä: Ei ikääntymiseroa.
Kiihdytys/hidastus: Pieni ikääntymisero, matkustaja ikääntyy hieman nopeammin.
Käännöskohdassa (kiihtyminen kohti Maata): Merkittävä ikääntymisero, matkustaja ikääntyy huomattavasti hitaammin.