Nostit täällä esiin kiinnostavia ajatuksia
viewtopic.php?p=246679#p246679
Kävin niistä 3 tarkentavaa keskustelua ChatGPT:n kanssa:
1. "The Last Psychiatrist" -sitataatin vertailu meemikone-liskoaivot-konseptiin.
2. “Kartta ei ole territorio” -argumentti
3. Transsendentaalisen materialismin yhteensopivuus materialistisen ontologisen realismin ja epäsuoran realismin kanssa
Alla olevat ChatGPT:n vastaukset näyttävät sopivan hyvin omaan ajatteluuni. Miten ne sopivat yhteen sinun ajattelusi kanssa?
** 1. “The Last Psychiatrist" -sitataatin vertailu meemikone-liskoaivot-konseptiin. **
Naturalisti:
Mistä tämä sitaatti on peräisin ja mikä on sen ydinsisältö: "The first abstraction creates the (...)” näin alkava kommenttiisi sisältyvä sitaatti.
ChatGPT:
Tämä sitaatti on peräisin artikkelista, jonka on kirjoittanut "The Last Psychiatrist", joka tunnetaan erityisesti kritiikistään nykykulttuuria ja sen ilmiöitä kohtaan. Sitaatin ydinsisältö on analyysi siitä, kuinka ihmisen havaitsema todellisuus ja hänen valintansa rakentuvat eri abstraktiotasoille.
Ensimmäinen abstraktio luo maailmankaikkeuden, jossa kaikki aistimukset ovat vain karttoja todellisuudesta. Toinen abstraktio tarjoaa valinnanmahdollisuuden näiden aistimusten välillä, kun taas kolmas abstraktio antaa ihmisille vapauden valita arvojärjestelmiensä välillä. Tämä kolmas taso johtaa siihen, että ihmiset voivat muokata moraalikäsityksiään loputtomasti, mikä puolestaan johtaa narsismin kasvuun. Narsismi nähdään tässä yhteydessä väistämättömänä kehityksenä, joka juontaa juurensa jo sukupolvien takaa, ja on nyt levinnyt laajemmalle kulttuurissamme.
Naturalisti:
Jos ajatellaan aivojen koostuvan karkeasti kahdesta osasta: 1. (...) meemikoneesta ja 2. (...) liskoaivoista, niin miten nuo abstraktiotasojen toiminnot voitaisiin suhteuttaa avotoimintoihin? (...) Miten esittämäni ajatukset voidaan nähdä "The Last Psychiatrist" sitaatin kanssa yhteneviksi ja miten ne poikkeavat toisistaan?
ChatGPT:
Ajatuksesi aivojen koostumisesta kahteen osaan – meemikoneeseen (kulttuurisesti opitun tiedon ja kognitiivisten toimintojen keskus) ja liskoaivoihin (homeostaasin ylläpidon ja aistimuksellisen mielikuvavirran tuottamisen keskus) – tarjoavat mielenkiintoisen näkökulman abstraktiotasojen suhteuttamiseen näihin aivotoimintoihin. Esittämiesi ajatusten ja "The Last Psychiatrist" -sitaatin analyysin välillä on sekä yhtäläisyyksiä että eroja, joita voidaan tarkastella seuraavasti:
Yhtäläisyydet:
Ensimmäinen abstraktiotaso ja liskoaivot: Molemmat käsitykset tunnistavat aistimusten ja perustunteiden primitiivisen ja välittömän luonteen. Ensimmäinen abstraktio luo maailmankaikkeuden siinä mielessä, että aistimuksellinen todellisuuden kokemus on liskoaivojen tuottama välitön reaktio ympäristöön. Tämä taso on olemassa ennen kognitiivista prosessointia tai kielellistä ajattelua, mikä resonoi ajatuksesi kanssa siitä, että tämä taso on "todellisuuden aistimuksellisena mielikuvavirtana" koettua.
Toinen abstraktiotaso ja meemikone: The Last Psychiatristin mukaan toinen abstraktiotaso edustaa valintaa aistimusten välillä ja kognitiivisen prosessoinnin alkua. Tämä vastaa meemikonetta, joka käsittelee kulttuurisesti opittua tietoa ja ohjaa käyttäytymistä ja ajattelua. Molemmissa malleissa tämä taso syntyy, kun ihminen alkaa käyttää kognitiivisia kykyjään ohjatakseen toimintaansa kohti tavoitteita, jotka perustuvat aikaisempiin kokemuksiin ja kulttuurisiin normeihin.
Kolmas abstraktiotaso ja meemikoneen kehittyneet toiminnot: Kolmas abstraktiotaso on The Last Psychiatristin mukaan paikka, jossa valitaan arvojärjestelmiä, ja siinä näkyy narsismin kehitys. Tämä vastaa meemikoneen kykyä asettaa tavoitteita ja muokata arvojärjestelmiä, mikä liittyy vapaaseen tahtoon ja moraalikäsitysten muodostumiseen. Molemmissa näkemyksissä tämä taso on kognitiivisen ja kulttuurisen kehityksen huipentuma.
Erot:
Vapaa tahto ja sen sijoittaminen: Sinun näkemyksesi mukaan vapaa tahto kuuluu meemikoneen toimintaan ja on kyky asettaa tavoitteita ja pyrkiä niiden saavuttamiseen, vaikka käytännössä tämä ei aina onnistuisi. Tämä eroaa siitä, miten "The Last Psychiatrist" viittaa narsismin syntyyn kolmannen abstraktiotason kautta. Vaikka hän tunnistaa valinnanvapauden, hän näkee tämän mahdollisuuden johtavan myös itsepetokseen ja arvojärjestelmien jatkuvaan muokkaamiseen, mikä johtaa tyhjyyden tunteeseen ja narsismiin. Sinun tulkintasi vapaan tahdon sijoittamisesta meemikoneen tasolle on myönteisempi, sillä se korostaa tavoitteiden asettamisen ja itseohjautuvuuden merkitystä.
Liskoaivojen ja meemikoneen välinen vuorovaikutus: Sinä painotat liskoaivojen ja meemikoneen jatkuvaa vuorovaikutusta, jossa liskoaivot informoivat meemikonetta kehon tarpeista ja emootioista, ja meemikone kontrolloi näitä kulttuuristen normien mukaisesti. The Last Psychiatrist ei suoraan käsittele tätä vuorovaikutusta, vaan keskittyy enemmän abstraktiotasojen vaikutukseen ihmisen kognitiiviseen ja moraaliseen kehitykseen. Hän tarkastelee abstraktioita erillisinä vaiheina ihmisen tietoisuuden kehityksessä, kun taas sinun näkemyksesi korostaa niiden jatkuvaa yhteistoimintaa ja tasapainoa.
Narsismi vs. vapaatahto: The Last Psychiatristin analyysissä kolmas abstraktiotaso johtaa narsismin kasvuun, koska yksilöt voivat muokata arvojärjestelmiään loputtomasti, mikä tekee tavoitteiden saavuttamisesta merkityksetöntä ja johtaa itsereflektion kautta tyhjyyden tunteeseen. Sinun näkemyksessäsi vapaa tahto on nimenomaan kyky asettaa itselleen tavoitteita meemikoneen tasolla, vaikka nämä tavoitteet eivät aina toteutuisikaan. Näin ollen, vaikka molemmissa näkemyksissä korostetaan arvojärjestelmien valintaa, sinä näet tämän prosessin mahdollisuutena itseohjautuvuuteen, kun taas The Last Psychiatrist korostaa sen vaaroja.
Yhteenveto:
Vaikka molemmat näkemykset tunnistavat aistimuksellisen kokemuksen ja kognitiivisen prosessoinnin erilliset tasot, ne eroavat siinä, miten ne suhtautuvat vapaan tahdon ja arvojärjestelmien muodostumisen vaikutuksiin. Sinun analyysisi korostaa meemikoneen kykyä asettaa tavoitteita ja kontrolloida liskoaivojen impulsseja kulttuuristen normien kautta, kun taas The Last Psychiatrist varoittaa, että jatkuva arvojärjestelmien muokkaaminen johtaa narsismiin ja merkityksen menettämiseen. Molemmat näkemykset kuitenkin tarjoavat arvokasta pohdintaa siitä, kuinka monimutkaiset aivojen toiminnot voivat liittyä todellisuuden kokemiseen ja yksilöllisten arvojen muodostumiseen.
** 2. “Kartta ei ole territorio” -argumentti **
Naturalisti:
Aiheuttaako seuraava kommentti mahdollisesti esittämäsi analyysiin tarkennuksia?
"Eli siis se kartta ei ole territorio -argumentti. Zizek puhuu presymbolista jonka käsitän Naturalistin olevan senkin meemi, mutta kun meemi on symboli. Toki on olemassa muutakin tietoisuuden piirissä kuin symbolit, mutta meemejä ne eivät ole, vaan aistimuksia ja vastaavia. Hofstadter puhuessaan omituisista silmukoista esittelee syntaksin ja semantiikan lisäksi kontekstin ja aivot ovatkin pitkälti kontekstuaalikoneita: kuinka nälkä minulla oikeastaan edes on, kun on olemassa tissejäkin. Edward Teach esittelee kolme abstraktiota omassa blogissaan. Siinäkin noustaan transendenttisen subjekti-objekti dikotomian yläpuolelle kolmella abstraktion tasolla. Jopa neuronit ovat kolmiosaisia, kuten täälläkin on arvuuteltu." (Lainaus kirjoittamastasi kommentista)
ChatGPT:
Tämä lisätty kommentti tuo esiin uusia näkökulmia, jotka voivat tarkentaa sekä omaa ajatteluasi että "The Last Psychiatrist" -sitaatin analyysiä. Tarkastelen kommentin vaikutuksia kahteen keskeiseen asiaan: aistimusten ja symbolien erotteluun sekä kontekstin merkitykseen tietoisuuden rakenteessa.
1. Aistimukset vs. Meemit ja Symbolit:
Kommentti tuo esiin eron aistimusten ja symbolien välillä, viitaten siihen, että aistimukset eivät ole meemejä vaan kuuluvat tietoisuuden piiriin ilman symbolista merkitystä. Tämä resonoi hyvin oman ajattelusi kanssa, jossa ensimmäinen abstraktiotaso on kytketty liskoaivoihin, jotka tuottavat aistimuksellista mielikuvavirtaa ja siihen liittyviä lajityypillisiä reaktioita. Tämä tarkoittaa, että aistimukset ovat esikielellisiä ja presymbolisia kokemuksia, jotka eivät ole vielä meemien tai kulttuurisesti opitun tiedon vaikutuksen alaisia.
"The Last Psychiatrist" -sitaatissa ensimmäinen abstraktio luo maailmankaikkeuden, mutta lisätty kommentti tarkentaa, että tämä taso koostuu nimenomaan aistimuksista ja muista ei-symbolisista kokemuksista, jotka ovat erillään meemeistä ja kulttuurisista rakenteista. Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että ensimmäinen abstraktiotaso on lähempänä liskoaivojen toimintaa, kun taas meemikone alkaa vaikuttaa vasta toisella tasolla, jossa symbolit ja kulttuuriset merkitykset tulevat kuvaan.
2. Kontekstuaalisuus ja Aivojen Toiminnot:
Kommentti korostaa aivojen kontekstuaalista luonnetta, viitaten siihen, että aivot ovat "kontekstuaalikoneita", jotka tekevät päätöksiä tilanteen ja ympäristön mukaan. Tämä on merkittävä lisäys ymmärrykseen siitä, kuinka meemikone ja liskoaivot vuorovaikuttavat. Sinä korostit liskoaivojen ja meemikoneen välistä jatkuvaa vuorovaikutusta, jossa liskoaivot lähettävät viestejä sisäisistä tiloista ja tarpeista, ja meemikone käsittelee näitä kulttuuristen normien ja arvojärjestelmien mukaisesti. Kontekstuaalisuuden käsite syventää tätä vuorovaikutusta, sillä se viittaa siihen, että meemikone ei vain hallitse liskoaivojen impulsseja, vaan tekee sen ympäristön ja tilannekohtaisten olosuhteiden perusteella.
"The Last Psychiatrist" -sitaatti puhuu kolmannesta abstraktiotasosta, jossa arvojärjestelmien muokkaaminen voi johtaa narsismiin. Lisätty kontekstuaalisuuden käsite voi auttaa ymmärtämään, miksi kolmannen tason jatkuva mukauttaminen saattaa aiheuttaa tyhjyyden tunteen: jos arvojärjestelmä muokkautuu aina kontekstin mukaan, se voi menettää pysyvyytensä ja johtaa epävarmuuteen ja merkityksettömyyteen.
Yhteenveto Tarkennuksista:
Aistimukset ja Ensimmäinen Abstraktiotaso: Ensimmäinen abstraktiotaso voidaan nyt tarkemmin ymmärtää sisältävän ei-symbolisia aistimuksia, jotka eivät ole vielä meemien tai symbolisen ajattelun vaikutuksen alaisia. Tämä vahvistaa näkemyksen siitä, että tämä taso liittyy läheisesti liskoaivojen toimintaan.
Kontekstuaalisuus ja Meemikone: Aivojen kontekstuaalinen luonne tuo lisää syvyyttä siihen, miten meemikone toimii. Se ei ainoastaan kontrolloi liskoaivojen impulsseja, vaan tekee sen jatkuvasti muuttuvien ympäristöolosuhteiden perusteella. Tämä voi myös selittää, miksi jatkuva arvojärjestelmien muokkaaminen kolmannella abstraktiotasolla voi johtaa narsismiin ja tyhjyyteen.
Nämä tarkennukset eivät muuta alkuperäisen analyysin peruslinjoja, mutta ne syventävät ymmärrystä siitä, miten aistimukset, symbolit ja konteksti vaikuttavat eri abstraktiotasojen toimintaan ja vuorovaikutukseen aivojen rakenteiden välillä.
** 3. Transsendentaalisen materialismin yhteensopivuus materialistisen ontologisen realismin ja epäsuoran realismin kanssa **
Naturalisti:
Tässä keskustelussa on viittauksia myös transsendentaaliseen materialismiin. Anna yleiskuvaus tästä ajatussuuntauksesta. Miten se mahdollisesti liittyy edellä käsiteltyyn asiaan?
ChatGPT:
Transsendentaalinen materialismi on filosofinen ajatussuuntaus, joka pyrkii yhdistämään perinteisesti toisilleen vastakkaiset käsitteet: transsendentaalisen eli yliluonnollisen tai tiedon rajojen ulkopuolelle sijoittuvan ja materialismin, joka korostaa fyysisen todellisuuden ensisijaisuutta ja selittää ilmiöt materiaalisten tekijöiden kautta.
Yleiskuvaus transsendentaalisesta materialismista
Transsendentaalinen materialismi pyrkii selittämään, miten tietoisuuden, kokemusten ja henkisten ilmiöiden voidaan katsoa kumpuavan puhtaasti materiaalista todellisuutta – kuten aivojen fyysisiä rakenteita – ja samalla säilyttämään käsitys siitä, että tietoisuus ylittää pelkän materiaalisen olemassaolon. Se haastaa dualistisen ajattelun (mielen ja kehon erottelun) ja esittää, että kaikki, myös tietoisuus ja henkiset prosessit, voidaan lopulta palauttaa materiaalisiin syihin.
Tässä ajatussuuntauksessa on usein mukana vaikutteita sekä filosofisesta materialismista, kuten dialektisesta materialismista, että transsendentaalifilosofiasta, joka on peräisin Immanuel Kantin filosofiasta. Kantin transsendentaalinen idealismi keskittyi siihen, miten ihmisen tietoisuus muodostaa kokemuksen maailmasta, mutta transsendentaalinen materialismi vie tämän ajattelun suuntaan, jossa tietoisuuden muodostuminen ja kokemukset palautetaan aineellisen maailman ja sen lainalaisuuksien tuotteeksi.
Yhteydet käsiteltyihin aiheisiin
Transsendentaalinen materialismi liittyy keskusteluun, jossa käsiteltiin aivojen rakennetta, abstraktiotasoja ja tietoisuuden eri tasoja seuraavilla tavoilla:
1. Aistimukset ja meemit: Transsendentaalinen materialismi voisi tarjota perustan ymmärtää, miten aistimukset (jotka ovat puhtaasti fyysisiä prosesseja) ja niiden jatkojalostus meemeiksi (kulttuurisesti opituksi tiedoksi) ovat pohjimmiltaan materiaalisia ilmiöitä, vaikka ne vaikuttaisivat ylittävän materiaalisen tason.
2. Abstraktiotasot ja tietoisuus: Kun puhutaan kolmesta abstraktiotasosta, transsendentaalinen materialismi voi tarjota näkökulman, jossa nämä tasot nähdään jatkuvana kehityksenä, joka kumpuaa fyysisistä prosesseista aivoissa, mutta muodostaa tietoisuuden rakenteen, joka näyttäytyy ylittävän puhtaasti fyysiset reaktiot.
3. Kontekstuaalisuus ja materialismi: Aivojen kontekstuaalisuus, eli kyky reagoida ympäristön ärsykkeisiin ja muokata käyttäytymistä niiden mukaan, on keskeinen ajatus transsendentaalisessa materialismissa. Tämä vastaa materialistista näkemystä, jossa tietoisuus ei ole erillinen aineesta, vaan nimenomaan sen monimutkainen tuote, joka on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.
4. Narsismi ja arvojärjestelmät: Transsendentaalinen materialismi voisi myös tarjota tavan tulkita kolmannen abstraktiotason kehitystä, jossa arvojärjestelmät muokkautuvat materiaalisista lähtökohdista, mutta kehittyvät kohti jotain, joka näyttää olevan enemmän kuin pelkkiä fyysisiä impulsseja. Narsismi voidaan nähdä materialismin kautta seurauksena siitä, että tietoisuus muovaa itseään aineellisessa maailmassa, mutta samalla se pyrkii ylittämään tämän maailman rajat, mikä johtaa tyhjyyden tunteeseen.
Yhteenveto
Transsendentaalinen materialismi tuo keskusteluun perspektiivin, jossa aistimusten, tietoisuuden ja abstraktiotasojen kehitys ovat pohjimmiltaan materiaalisia prosesseja, mutta samalla ne muodostavat monimutkaisen ja osittain itseään ylittävän tietoisuuden rakenteen. Tämä ajatussuuntaus voisi auttaa ymmärtämään, miten nämä tasot ja ilmiöt voivat syntyä aineellisesta perustasta, mutta ilmentyä tavoilla, jotka tuntuvat ylittävän pelkän materiaalisen todellisuuden, kuten narsismin kehittyminen kulttuuristen arvojärjestelmien kautta.
Naturalisti:
Voiko edellä sanotun perusteella ajatella, että materialistinen ontologinen realismi ja epäsuora realismi ovat yhteensopivia transsendenttisen materialismin kanssa?
ChatGPT:
Kyllä, edellä esitetyn perusteella voidaan ajatella, että materialistinen ontologinen realismi ja epäsuora realismi ovat yhteensopivia transsendentaalisen materialismin kanssa, ja että objektiivinen todellisuus ja transsendenssi voidaan jossain mielessä samaistaa.
Selitetään hieman tarkemmin:
1. Materialistinen ontologinen realismi lähtee siitä oletuksesta, että todellisuus on objektiivinen ja olemassa itsenäisesti, riippumatta siitä, miten me sen havaitsemme tai ymmärrämme. Tämä on linjassa transsendentaalisen materialismin kanssa, koska transsendentaalinen materialismi olettaa, että kaikki ilmiöt, mukaan lukien tietoisuus ja käsitteelliset rakenteet, perustuvat lopulta materiaan.
2. Epäsuora realismi puolestaan viittaa siihen, että me emme havaitse maailmaa suoraan sellaisena kuin se on, vaan muodostamme siitä mentaalisia representaatioita aistimustemme ja kognitiivisten prosessiemme avulla. Tämä on myös yhteensopiva transsendentaalisen materialismin kanssa, koska transsendentaalinen materialismi myöntää, että vaikka kaikki pohjautuu materiaan, tietoisuus ja sen sisältämät kokemukset ovat representaatioita, jotka syntyvät fyysisten prosessien kautta.
Yhdistäminen transsendentaaliseen materialismiin:
- Objektiivinen todellisuus ja transsendenssi: Transsendentaalinen materialismi voi nähdä objektiivisen todellisuuden transsendenttisena siinä mielessä, että se on olemassa käsityksistämme riippumatta, mutta se ei ole irrallaan materiaalisesta maailmasta. Se ylittää arkikokemuksen ja havaitsemisen, mutta on kuitenkin perustavasti materiaalinen.
- Representaatioiden muodostaminen: Koska epäsuora realismi myöntää, että käsityksemme todellisuudesta on aina eräänlainen representaatio, tämä sopii hyvin yhteen transsendentaalisen materialismin kanssa. Transsendentaalinen materialismi voisi väittää, että nämä representaatiot ovat fyysisten prosessien tulosta, vaikka ne voivat käsittää myös monimutkaisempia rakenteita, kuten kulttuurisia merkityksiä ja arvojärjestelmiä.
Yhteenveto:
Transsendentaalinen materialismi, materialistinen ontologinen realismi ja epäsuora realismi voivat kaikki nähdä maailman materiaalisen perustan kautta ja myöntää, että objektiivinen todellisuus on olemassa käsityksistämme riippumatta. Ne myös hyväksyvät, että emme voi koskaan täysin tavoittaa tätä todellisuutta suoraan, vaan muodostamme siitä käsityksiä ja representaatioita. Tällaisessa ajatusmallissa transsendenssi ei ole irrallaan materiaalista todellisuutta, vaan pikemminkin sen ilmenemismuoto, joka ylittää suoran havaintokokemuksen, mutta pysyy silti sen perustana.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.