Paikallisen sopimisen laajentaminen vai työvoiman halpuuttaminen?

[AimoJortikka]

Voi voi, demareiden disinformaatio EI enää uppoa kansaan. Voivat puolestani jo palata takaisin Moskovaan.

– Paikallinen sopiminen tapahtuu myös jatkossa työehtosopimusten asettamissa rajoissa, eikä työntekijöitä koskaan velvoiteta paikalliseen sopimiseen. On myös hyvä muistaa, että yleissitovan työehtosopimuksen vastainen sopimus on jatkossakin suoraan lain nojalla mitätön.

Näin.

On tietysti hyvä muistaa, että jos ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Kuten näyttää käyvän jatkossa monella alalla. Niin ei ole sitä perälautaa. Kun minimipalkasta ei ole säädetty laissa. Tämä sitten taas antaa varsinkin noille "koijareille" rajattomat mahdollisuudet sopia työehdoista. Ja täysin laillisesti.

Tätä vain eivät kaikki vielä tajua. Mutta mitä vähemmän järjestäytymättömiä yrityksiä ja mitä vähemmän ay-liikkeen jäseniä, sitä vähemmän yleissitovia työehtosopimuksia. Sitten se onkin täysin vahvemman eli työnantajan sanelupolitiikkaa.

[Märkäruuti]

Sitten se onkin täysin vahvemman eli työnantajan sanelupolitiikkaa.

Tuo huoli on minunkin mielestäni aivan oikeutettu.
Näen silti paikallisessa sopimisessa myös selviä etuja. Jos minä perustan pienen tuotantolaitoksen ja palkkaan sinne tuntemiani nuoria hommiin, on oikeus ja kohtuus, että voimme Suomen lakien puitteissa yhdessä sopia pelisäännöistä ilman, että joku ammattiyhdistyspamppu tulee sivusta kertomaan, miten voimme sopia ja miten emme.

Tiedän alle kymmenen hengen firman, jossa sovittiin poikaporukalla palkkoja alennettavaksi 20 % siihen asti, että seuraava isompi tilaus tulee. Jos ei näin olisi tehty, olisi jouduttu lomautuksiin ja mahdollisiin irtisanomiseen. Se taas olisi saattanut johtaa siihen, että kun tilauksia olisi taas tullut, ei olisi enää ollut ammattitaitoisia tekijöitä.

Joustavuutta varmasti tarvitaan, mutta miten se tehdään niin, ettei se johda heikommassa asemassa olevan osapuolen oikeuksien polkemiseen?

[Susa]

Mihin tätä lakia muka tarvitaan ellei palkkojen polkemiseen kun aina on voinut maksaa yleissopimusten määritelmiä korkeampaa palkkaa?

Sitä tarvitaan siihen, että työaikalakia ei tarvitse noudattaa työpaikalla, missä on paikallinen sopimus. Mun työpaikallani oli paikallinen sopimus jo -90 luvun jälkipuoliskolla. Sen mukaan työviikko oli 7 päiväinen ja 64 tuntinen. Aamuvuoroviikon perään piti tehdä viikonloppuvuoro la-su 12+12 tuntia ja sitä oli pakko tehdä irtisanomisen uhalla. Ei auttanut, vaikka soitin monta kertaa metalliliittoon. Sieltä vakuutettiin, että kyllä tämä sopimus täysin laillinen on.

Tuosta sinun kirjoituksesta ei ilmene mitää työaikalakia rikkovaa.

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Ei esimerkiksi periodityössä. Lienee teilläkin joku sellainen ollut?

Ei ollut. Teollisuustuotantoa se oli.

No höh.
Eihän tuo kerro mitään millainen työaikamuoto on käytössä.
Sä et nyt taida olla kovinkaan perillä työaikamuotokäsitteistä ja oletko edes lukenut omaa TESsiäsi?

[Henry Borat]

Sitten se onkin täysin vahvemman eli työnantajan sanelupolitiikkaa.

Tuo huoli on minunkin mielestäni aivan oikeutettu.
Näen silti paikallisessa sopimisessa myös selviä etuja. Jos minä perustan pienen tuotantolaitoksen ja palkkaan sinne tuntemiani nuoria hommiin, on oikeus ja kohtuus, että voimme Suomen lakien puitteissa yhdessä sopia pelisäännöistä ilman, että joku ammattiyhdistyspamppu tulee sivusta kertomaan, miten voimme sopia ja miten emme.

Tiedän alle kymmenen hengen firman, jossa sovittiin poikaporukalla palkkoja alennettavaksi 20 % siihen asti, että seuraava isompi tilaus tulee. Jos ei näin olisi tehty, olisi jouduttu lomautuksiin ja mahdollisiin irtisanomiseen. Se taas olisi saattanut johtaa siihen, että kun tilauksia olisi taas tullut, ei olisi enää ollut ammattitaitoisia tekijöitä.

Joustavuutta varmasti tarvitaan, mutta miten se tehdään niin, ettei se johda heikommassa asemassa olevan osapuolen oikeuksien polkemiseen?

Voisin olettaa, että työnantaja sopi ja työläiset irtisanomisen pelossa hiljaa hyväksyivät? Vastuu heitettiin työntekijän ja perheensä harteille

[Märkäruuti]

Voisin olettaa, että työnantaja sopi ja työläiset irtisanomisen pelossa hiljaa hyväksyivät? Vastuu heitettiin työntekijän ja perheensä harteille

Esimerkkini firmassa kaksi kiinteää palkaa nostavista on omistajia ja myös toimarin palkka laski. Tietääkseni se oli kaikkien yhteinen päätös ja ainakin tuolla kohtaa järkevä.

[KultaKikkare]

Kun kaikista suomalaisista selvästikään ei työn vaatimukset huomioiden ole tekemään parempi palkkaista työtä, ja vähemmän vaativien töiden arvo on laskenut mm. Kiina tuonnin vuoksi, on työelämän pelisääntöjä pakko muuttaa jos aiotaan jatkossakin työllistää kansalaisia.

Mitään estettä sille, että kaikki suomalaiset tekisivät arvokkaampaa työtä ei järjestelmätasolla ole, me voitaisiin olla maailman ykkösenä aivoviennissä (niin että työllistävät yritykset ovat suomalaisia, obv) väkilukuun suhteutettuna, mut yksilötasolla selvästi on.

[Märkäruuti]

Mitään estettä sille, että kaikki suomalaiset tekisivät arvokkaampaa työtä ei järjestelmätasolla ole, me voitaisiin olla maailman ykkösenä aivoviennissä

Nyt vaan tuntuu olevan enemmänkin aivotuontia. YLE uutinen tänään:
"Ulkomaalaiset hyödyttävät Suomea keksinnöillään – mukana jo 60 prosentissa Suomeen haetuista patenteista."

Mikä siinä, jos hyödyntävän firman tuotot jäävät Suomeen.

[Ertsu]

Mihin tätä lakia muka tarvitaan ellei palkkojen polkemiseen kun aina on voinut maksaa yleissopimusten määritelmiä korkeampaa palkkaa?

Sitä tarvitaan siihen, että työaikalakia ei tarvitse noudattaa työpaikalla, missä on paikallinen sopimus. Mun työpaikallani oli paikallinen sopimus jo -90 luvun jälkipuoliskolla. Sen mukaan työviikko oli 7 päiväinen ja 64 tuntinen. Aamuvuoroviikon perään piti tehdä viikonloppuvuoro la-su 12+12 tuntia ja sitä oli pakko tehdä irtisanomisen uhalla. Ei auttanut, vaikka soitin monta kertaa metalliliittoon. Sieltä vakuutettiin, että kyllä tämä sopimus täysin laillinen on.

Tuosta sinun kirjoituksesta ei ilmene mitää työaikalakia rikkovaa.

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Ei esimerkiksi periodityössä. Lienee teilläkin joku sellainen ollut?

Ei ollut. Teollisuustuotantoa se oli.

No höh.
Eihän tuo kerro mitään millainen työaikamuoto on käytössä.
Sä et nyt taida olla kovinkaan perillä työaikamuotokäsitteistä ja oletko edes lukenut omaa TESsiäsi?

Mikä siinä jäi epäselväksi?
1. Aamuvuoro ma-pe 5*8 tuntia=40 tuntia.
2. Heti sen perään viikonloppuvuoro la-su 2*12 tuntia=24 tuntia. Yhteen putkeen piti siis tehdä 7 päivää ja 64 tuntia.
3. Viikko vapaata.
4. Sunnuntai-iltana alkoi yövuoro.
On se kumma, jos tuo ei kerro työaikamuodosta mitään.

[Susa]

Mihin tätä lakia muka tarvitaan ellei palkkojen polkemiseen kun aina on voinut maksaa yleissopimusten määritelmiä korkeampaa palkkaa?

Sitä tarvitaan siihen, että työaikalakia ei tarvitse noudattaa työpaikalla, missä on paikallinen sopimus. Mun työpaikallani oli paikallinen sopimus jo -90 luvun jälkipuoliskolla. Sen mukaan työviikko oli 7 päiväinen ja 64 tuntinen. Aamuvuoroviikon perään piti tehdä viikonloppuvuoro la-su 12+12 tuntia ja sitä oli pakko tehdä irtisanomisen uhalla. Ei auttanut, vaikka soitin monta kertaa metalliliittoon. Sieltä vakuutettiin, että kyllä tämä sopimus täysin laillinen on.

Tuosta sinun kirjoituksesta ei ilmene mitää työaikalakia rikkovaa.

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Ei esimerkiksi periodityössä. Lienee teilläkin joku sellainen ollut?

Ei ollut. Teollisuustuotantoa se oli.

No höh.
Eihän tuo kerro mitään millainen työaikamuoto on käytössä.
Sä et nyt taida olla kovinkaan perillä työaikamuotokäsitteistä ja oletko edes lukenut omaa TESsiäsi?

Mikä siinä jäi epäselväksi?
1. Aamuvuoro ma-pe 5*8 tuntia=40 tuntia.
2. Heti sen perään viikonloppuvuoro la-su 2*12 tuntia=24 tuntia. Yhteen putkeen piti siis tehdä 7 päivää ja 64 tuntia.
3. Viikko vapaata.
4. Sunnuntai-iltana alkoi yövuoro.
On se kumma, jos tuo ei kerro työaikamuodosta mitään.

Tuohan on just sitä periodityötä, vaikka aiemmin sanoit ettei ole.

[Rere]

Siitä mainitusta Ylen uutisesta:

"Ulkomaisista työntekijöistä eniten suomalaisyritysten innovaatioita ovat kehittäneet Yhdysvaltain kansalaiset. Seuraavina ovat Saksa, Ruotsi ja Kiina."

Mutta odottakaahan kun Balkanin teitä pitkin tulleet koneinsinöörit pääsevät vauhtiin niin johan kohta Suomi keikkuu innovaatiotilastoissa kärkikolmikossa sarjassa
"Large and small country ranking". Nyt ollaan seitsemäntenä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Internati ... tion_Index

[Ertsu]

Mihin tätä lakia muka tarvitaan ellei palkkojen polkemiseen kun aina on voinut maksaa yleissopimusten määritelmiä korkeampaa palkkaa?

Sitä tarvitaan siihen, että työaikalakia ei tarvitse noudattaa työpaikalla, missä on paikallinen sopimus. Mun työpaikallani oli paikallinen sopimus jo -90 luvun jälkipuoliskolla. Sen mukaan työviikko oli 7 päiväinen ja 64 tuntinen. Aamuvuoroviikon perään piti tehdä viikonloppuvuoro la-su 12+12 tuntia ja sitä oli pakko tehdä irtisanomisen uhalla. Ei auttanut, vaikka soitin monta kertaa metalliliittoon. Sieltä vakuutettiin, että kyllä tämä sopimus täysin laillinen on.

Tuosta sinun kirjoituksesta ei ilmene mitää työaikalakia rikkovaa.

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Ei esimerkiksi periodityössä. Lienee teilläkin joku sellainen ollut?

Ei ollut. Teollisuustuotantoa se oli.

No höh.
Eihän tuo kerro mitään millainen työaikamuoto on käytössä.
Sä et nyt taida olla kovinkaan perillä työaikamuotokäsitteistä ja oletko edes lukenut omaa TESsiäsi?

Mikä siinä jäi epäselväksi?
1. Aamuvuoro ma-pe 5*8 tuntia=40 tuntia.
2. Heti sen perään viikonloppuvuoro la-su 2*12 tuntia=24 tuntia. Yhteen putkeen piti siis tehdä 7 päivää ja 64 tuntia.
3. Viikko vapaata.
4. Sunnuntai-iltana alkoi yövuoro.
On se kumma, jos tuo ei kerro työaikamuodosta mitään.

Tuohan on just sitä periodityötä, vaikka aiemmin sanoit ettei ole.

Jos periodityö on sama kuin vuorotyö, niin siinä tapauksessa on. Suomeksi sitä kutsutaan kuitenkin vuorotyöksi.

[Henry Borat]

Voisin olettaa, että työnantaja sopi ja työläiset irtisanomisen pelossa hiljaa hyväksyivät? Vastuu heitettiin työntekijän ja perheensä harteille

Esimerkkini firmassa kaksi kiinteää palkaa nostavista on omistajia ja myös toimarin palkka laski. Tietääkseni se oli kaikkien yhteinen päätös ja ainakin tuolla kohtaa järkevä.

Siinä kohtaanhan asia on muutenkin eri, jos yrityksen omistajat sopivat omasta palkastaan. Myöskään toimaria ei koske samat tes-alaisuudet, kuin työntekijöitä.
Tässä ei kenenkään kohdalla noudateta työehtosopimuksia muutenkaan. Työehtolaki on heillä sinut, jota edes joissakin kohdissa noudatetaan

[Susa]

Jos periodityö on sama kuin vuorotyö, niin siinä tapauksessa on. Suomeksi sitä kutsutaan kuitenkin vuorotyöksi.

Ne voivat olla sama asia, mutta myös eri asia.
Kertomasi kyllä viittaa aika vahvasti jaksotyöhön, mutta kyllä vuorotyö onnistuu säännöllisellä työajallakin.
Työaikalaissa on joustoja ja sopimalla saadaan joustoja lisää.

[Ertsu]

Jos periodityö on sama kuin vuorotyö, niin siinä tapauksessa on. Suomeksi sitä kutsutaan kuitenkin vuorotyöksi.

Ne voivat olla sama asia, mutta myös eri asia.
Kertomasi kyllä viittaa aika vahvasti jaksotyöhön, mutta kyllä vuorotyö onnistuu säännöllisellä työajallakin.
Työaikalaissa on joustoja ja sopimalla saadaan joustoja lisää.

Kyllä sitä meidän työpaikalla kutsuttiin vuorotyöksi. Tarkemmin sanottuna 4-vuoroksi.

[Susa]

Kyllä sitä meidän työpaikalla kutsuttiin vuorotyöksi. Tarkemmin sanottuna 4-vuoroksi.

Vuorotyö voi olla säännöllistä työtä, tai jaksotyötä.