Päivän kysymys: Miksi radanrakentajien pulteissa on nelikulmaiset kannat?

[Tonttu]

Tästä vaan jaksetaan jauhaa. Onhan se itsestään selvää, että neljäkanttinen pultinpää kestää paremmin vääntöä kuin kuusikulmainen. Ei lipsahda hieman väljä kiintoaivan niin herkästi kuin tuosta kuusikulmaisesta. Aika hankala on aukaista kuusikulmaista kiinniruostunutta jakoavaimella tai kiintoavaimella. Tahtoo mutterin kulmat pyöristyä. Ei ne entisajan radanrakentajat tyhmiä olleet. Ei tarvinnut niin paljon kiroilla pyöristyneitten pultinpäiden kanssa.

[Tonttu]

Mä olin kans yhtenä päivänä pihalla kuin lumiukko...en tiedä johtuiko liian pitkästä altistuksesta epokseille syynä.

Jutuistasi päätellen olet ollut siellä aika monena päivänä.

[Susa]

Kitka ja kiinnipysyminen eivät ole olleet ongelmana höyryajan jälkeen.

Kitkaanhan ne ruuviliitokset yleensä perustuvat.
Eikä se liene ollut ongelma höyryaikanakaan.

[Tonttu]

Miksei radalla ole tork avaimet käytössä..se on tätä päivää.

Jos tarkoitat tätä BMW:n käyttämää torx pulttia niin sehän on ihan perseestä. https://bemariosat.fi/wp-content/upload ... 8x30mm.jpg

[Tonttu]

Tästä vaan jaksetaan jauhaa. Onhan se itsestään selvää, että neljäkanttinen pultinpää kestää paremmin vääntöä kuin kuusikulmainen. Ei lipsahda hieman väljä kiintoaivan niin herkästi kuin tuosta kuusikulmaisesta. Aika hankala on aukaista kuusikulmaista kiinniruostunutta jakoavaimella tai kiintoavaimella. Tahtoo mutterin kulmat pyöristyä. Ei ne entisajan radanrakentajat tyhmiä olleet. Ei tarvinnut niin paljon kiroilla pyöristyneitten pultinpäiden kanssa.

Höpsis. Juuri päinvastoin. Neliskanttisesta PULTIN päästä ei edes kiristetä liitosta vaan kuusikulmaisesta MUTTERISTA.

Oletko yrittänyt avata ruosteista mutteria jakoavaimella tai kiintoavaimella? Entisaikojen ratatyömiehillä ei ollut hylsy ja räikkäavaimia eikä pulttipyssyjä.

[Susa]

Oletko yrittänyt avata ruosteista mutteria jakoavaimella tai kiintoavaimella? Entisaikojen ratatyömiehillä ei ollut hylsy ja räikkäavaimia eikä pulttipyssyjä.

Olen avannut montakin ja aivan hyvällä menestyksellä.
Karkeasti ottaen, mitä vanhempaa rautaa, sitä paremmin aukeavat.
Esimerkiksi autoissa ei enään saa käyttää sellaisia ruuveja/muttereita jotka eivät "parissa vuodessa" ruostu jumiin.
Rautaa, siis metalleja, on niin monenlaisia. Toiset ruostuvat jumiin hyvinkin pian, toiset taas ei.

Tuollainen kiskonjatkos on yllättävän sanoisiko tekninen tuote.
Se ja sideruuvit pitää voidella ennen asennusta.
Kiskon pitää päästä liikkumaan sidoksessa lämpötilan vaihdellessa.

[Brainwashed]

Kulmien osalta suksin, mutta en käytännöllisyyden ja kestävyyden. Noissa ratahommissa todettu parhaimmaksi, eli siihen on ihan rationaalinen syy miksi noin.

Tuo ei vain kerro sitä onko se alkuperäinen tekninen syy enää pätevä. Usein tuollaiset asiat jäävät elämään hyvin pitkiksi ajoiksi sen jälkeen kun varsinainen syy lakkaa olemasta pätevä. Ratapultteja on tehty 1800-luvulta alkaen. Silloin neliökanta lienee ollut valmistusteknisesti ja lujuudeltaan edullisin ratkaisu. Silloin neliökantoja käytettiin koneruuveissakin, muistan lapsuudesta kun ihmettelin iso-isien ruuvilaatikoissa neliökantoja ja -muttereita. Nykyään materiaalit ovat täysin toista luokkaa ja kuusiokanta ei ole sen kalliimpi tehdä eikä lujuudeltaan erilainen, mutta neliöitä luultavasti tehdään byrokratian takia. Ja kellään ratarakennusfirmalla ei ole kiinnostusta ajaa muutoksia byrokratiaan, kun hylsyt neliökantaisille standardiratapulteille ovat jo olemassa.

Sille on ihan käytännöllistekniset syynsä miksi ratahommissa sovelletaan yhä neliökantaa, mikä selviää asiaa googlaamalla. Ei sentään pelkästään perinne/konservatismin takia.

Tiedät vastauksen, muttet viitsi kertoa, ja pyydät etsimään itse. Kuulostaa tutulta.

Kukaan usko kuitenkaan mitä kerron, ja linkkaamaan en pystynyt sillä koneella jota käytin kun tuolloin osallistuin keskusteluun. Se että perseilin pulttien kulmien suhteen oli itselleni häpeällinen juttu, ja nyt taidan tietää loogisen syyn sillekin, eli koska olin juuri purkanut kellarissamme olevan lämpökattilan, ja koska putkihommissa käytetään useampikantaisia pultteja tietystä syystä niin monenkirjavilla oireyhtymillä kieroutunut päänuppini visualisoi sitten niitä putkimutterin muotoja siihen tilanteeseen noloin seurauksin.
Miksi putkihommissa käytetään useampikulmaisia muttereita?
Ottakaa vittu ite selvää jos kiinnostaa, saatana!

Putkimuttereissa on useampia kulmia varmaan sen takia, kun niitä putkia tungetaan ikäviin paikkoihin. Ei ole tilaa kääntää putkitonkia kuin muutamia asteita.

Rautatiellä yleensä ei ole kovin ahdasta.

Jetsulleen siksi!

[Tonttu]

Olen avannut montakin ja aivan hyvällä menestyksellä.

Jakoavaimella vai kiintoavaimella?

[Susa]

Jakoavaimella vai kiintoavaimella?

Yleensä lenkillä tai hylsyllä.
Sen tapaisia ratahommissakin käytetään.

[Tonttu]

Sähköjohdot on näköjään juotettu tai hitsattu kiskoon.

Taitaa olla maajohto. Ei kai kiskoissa ole virtaa.

[vahva_virtanen]

Kiskon pitää päästä liikkumaan sidoksessa lämpötilan vaihdellessa.

Tuo on puppua.
Raudan lämpölaajenemiskerroin on 12 ppm/C. Kiskon lämpötila voi olla mitä tahansa väliltä -50...+50 C eli 100 astetta on vaihteluväli. Tuo merkitsee sitä että kiskon pituus voi vaihdella promillen. 25 m pituisella kiskolla tuo on suunnilleen 25 mm. Pultinreiät eivät taatusti ole niin horoja että tuommoista tapahtuisi reaalimaailmassa.
Kyseessä on joku fysiikanopettajien keksimä mukatieteellinen satu joka löytyy wanhoista fysiikan oppikirjoista.

[vahva_virtanen]

Taitaa olla maajohto. Ei kai kiskoissa ole virtaa.

Ei sähkövirta missään oleskele. Se kulkee.
Sähköradoilla kiskoa käytetään paluujohtimena. Radan blokkaukseen käytetty virta kulkee sitten toisessa kiskossa.

[Susa]

Taitaa olla maajohto. Ei kai kiskoissa ole virtaa.

Kulkee niissä.
Sähköradan pylväät on maadoitettu kiskoon ja kiskossa kulkee myös sähkö esimerkiksi tasoristeyslaitosta varten.

[Susa]

Kiskon pitää päästä liikkumaan sidoksessa lämpötilan vaihdellessa.

Tuo on puppua.
Raudan lämpölaajenemiskerroin on 12 ppm/C. Kiskon lämpötila voi olla mitä tahansa väliltä -50...+50 C eli 100 astetta on vaihteluväli. Tuo merkitsee sitä että kiskon pituus voi vaihdella promillen. 25 m pituisella kiskolla tuo on suunnilleen 25 mm. Pultinreiät eivät taatusti ole niin horoja että tuommoista tapahtuisi reaalimaailmassa.
Kyseessä on joku fysiikanopettajien keksimä mukatieteellinen satu joka löytyy wanhoista fysiikan oppikirjoista.

Vahva virtanen taas höpisee omiaan.
Kyllä tuo löytyy ihan Liikenneviraston ohjeista.

[Neutroni]

Taitaa olla maajohto. Ei kai kiskoissa ole virtaa.

Se on raidevirtapiirin johto. Se tunnistaa raiteen varatuksi, kun junan akseli oikosulkee kiskot.