Kaatuuko

[Wisti]

Mitä suurempi vauhti sitä laajempi virtuaalinen tukipinta tilassa ja ajassa.

Juu, mutta viivasuoraan ajaminen on mahdollista hyrrävoimien takia. Pystyasento on metastabiili ja kaatumisvoima hyvin pieni lähtöasetelmassa. Jos sitä ei ota huomioon, olisi koko ajan kaarrettava pyörällä.

Hyrrävoimavaikutus momentillaan laajentaa tehollista tukipintaleveyttä "ajassa".

Ei siellä, mitään tukipintaa ole. Siellä on viiva!
Hyrrävoimat tekevät systeemistä hiukan jäykemmän. Aikaa reagointiin on ilmeisesti hiukan enemmän. Siinä kaikki.

[JMe1]

Siellä on viiva!

Tämä on tulkintakysymys, minä tulkitsen sen toisin.
Jos näet lumessa kävelyjäljet, voit piirtää siihen tukipinnan, yhdistämällä oikean jalan ulkoreunat viivoilla, samoin vasemman. Viivojen väliin jää puolen metrin levyinen kaistale jota voidaan pitää tukipintana. Tiedetään että kävelijän painopiste on VARMASTI ollut koko ajan tuon alueen päällä. Jos se olisi henkenkin käynyt alueen ulkopuolella, siinä kohdassa sivussa näkyisi kaatumajälki.

[Wisti]

Siellä on viiva!

Tämä on tulkintakysymys, minä tulkitsen sen toisin.
Jos näet lumessa kävelyjäljet, voit piirtää siihen tukipinnan, yhdistämällä oikean jalan ulkoreunat viivoilla, samoin vasemman. Viivojen väliin jää puolen metrin levyinen kaistale jota voidaan pitää tukipintana. Tiedetään että kävelijän painopiste on VARMASTI ollut koko ajan tuon alueen päällä. Jos se olisi henkenkin käynyt alueen ulkopuolella, siinä kohdassa sivussa näkyisi kaatumajälki.

Puhun kaksipyöräisistä enkä kävelystä tässä.

[Neutroni]

Tiedetään että kävelijän painopiste on VARMASTI ollut koko ajan tuon alueen päällä. Jos se olisi henkenkin käynyt alueen ulkopuolella, siinä kohdassa sivussa näkyisi kaatumajälki.

Ei tuo ole varmaa. Kävelyssä se on hyvin todennäköistä, mutta vähänkin tempoilevassa menossa on ihan tavallista, että painopiste on tukipinnan ulkopuolella. Jos esimerkiksi haluat hypätä johonkin muuhin suuntaan kuin ylöspäin, se on aivan välttämätöntä voiman sivusuuntaisen komponentin tuottamiseksi. Jäykkä kappale kaatuu, jos sen painopiste ajautuu tukipinnan ulkopuolelle, mutta kävelijä on kaikkea muuta kuin jäykkä.

[Neutroni]

Juu, mutta viivasuoraan ajaminen on mahdollista hyrrävoimien takia. Pystyasento on metastabiili ja kaatumisvoima hyvin pieni lähtöasetelmassa. Jos sitä ei ota huomioon, olisi koko ajan kaarrettava pyörällä.

Oletko ikinä kokeillut ajaa esim. valkoisen piennarviivan päällä? Ei siitä mitään tule. Pyörä vetää koko ajan johonkin suuntaan ja tasapainoa pitää hakea kaartamalla.

[Kohina]

Juu, mutta viivasuoraan ajaminen on mahdollista hyrrävoimien takia. Pystyasento on metastabiili ja kaatumisvoima hyvin pieni lähtöasetelmassa. Jos sitä ei ota huomioon, olisi koko ajan kaarrettava pyörällä.

Oletko ikinä kokeillut ajaa esim. valkoisen piennarviivan päällä? Ei siitä mitään tule. Pyörä vetää koko ajan johonkin suuntaan ja tasapainoa pitää hakea kaartamalla.

Kyllä ja tulee, kun ajan esim. Alamäkeen.

[JMe1]

Yksinkertaistetaanpas hommaa vielä lisää. Sirkuksen tempputaituri näyttää mitä seiväshypyn seipäällä voi tehdä. Hän kiipeää kahteen metriin tasaisella alustalla ja hyppyyttää itseään ja seivästä siten että maakosketuksista syntyy pistekuvio. Kun hän on lopettanut, ulommaiset pisteet yhdistetään janoilla. VÄITÄN : Yhdistelmän painopisteen on ollut pakko olla janoilla rajatun alueen sisällä. Suljetaan varmuuden vuoksi rotaatio pois kokeesta.

[Neutroni]

Yksinkertaistetaanpas hommaa vielä lisää. Sirkuksen tempputaituri näyttää mitä seiväshypyn seipäällä voi tehdä. Hän kiipeää kahteen metriin tasaisella alustalla ja hyppyyttää itseään ja seivästä siten että maakosketuksista syntyy pistekuvio. Kun hän on lopettanut, ulommaiset pisteet yhdistetään janoilla. VÄITÄN : Yhdistelmän painopisteen on ollut pakko olla janoilla rajatun alueen sisällä. Suljetaan varmuuden vuoksi rotaatio pois kokeesta.

Ehkä tuo pitää paikkansa ja sen voi jotenkin todistaa. Mutta tuollaisella kuvitteellisella pinnalla ei ole mitään käytännön merkitystä, jos esimerkiksi tutkitaan tuon liikkeen dynamiikkaa. Liikkeen toteuttamiseksi pitää oppia palauttamaan tasapaino, kun painopiste ajautuu hetkellisesti todellisen tukipinnan ulkopuolelle.

[Wisti]

Yksinkertaistetaanpas hommaa vielä lisää. Sirkuksen tempputaituri näyttää mitä seiväshypyn seipäällä voi tehdä. Hän kiipeää kahteen metriin tasaisella alustalla ja hyppyyttää itseään ja seivästä siten että maakosketuksista syntyy pistekuvio. Kun hän on lopettanut, ulommaiset pisteet yhdistetään janoilla. VÄITÄN : Yhdistelmän painopisteen on ollut pakko olla janoilla rajatun alueen sisällä. Suljetaan varmuuden vuoksi rotaatio pois kokeesta.

No entä, kun kävelet normaalisti, etujalka on ilmassa, takajalka maassa ja painopiste tukipinnan etupuolella?
Mahdollisesti puhumme eri asiasta.

[Eusa]

Mitä suurempi vauhti sitä laajempi virtuaalinen tukipinta tilassa ja ajassa.

Juu, mutta viivasuoraan ajaminen on mahdollista hyrrävoimien takia. Pystyasento on metastabiili ja kaatumisvoima hyvin pieni lähtöasetelmassa. Jos sitä ei ota huomioon, olisi koko ajan kaarrettava pyörällä.

Hyrrävoimavaikutus momentillaan laajentaa tehollista tukipintaleveyttä "ajassa".

Ei siellä, mitään tukipintaa ole. Siellä on viiva!
Hyrrävoimat tekevät systeemistä hiukan jäykemmän. Aikaa reagointiin on ilmeisesti hiukan enemmän. Siinä kaikki.

Liike käyrää viivaa pitkin piirtää tarvittavan tukipinnan. Ilman liikettä tukipinta rajautuu renkaiden leveyteen.

[Eusa]

Yksinkertaistetaanpas hommaa vielä lisää. Sirkuksen tempputaituri näyttää mitä seiväshypyn seipäällä voi tehdä. Hän kiipeää kahteen metriin tasaisella alustalla ja hyppyyttää itseään ja seivästä siten että maakosketuksista syntyy pistekuvio. Kun hän on lopettanut, ulommaiset pisteet yhdistetään janoilla. VÄITÄN : Yhdistelmän painopisteen on ollut pakko olla janoilla rajatun alueen sisällä. Suljetaan varmuuden vuoksi rotaatio pois kokeesta.

No entä, kun kävelet normaalisti, etujalka on ilmassa, takajalka maassa ja painopiste tukipinnan etupuolella?
Mahdollisesti puhumme eri asiasta.

Aikakehityksen huomioiminen määrittää kävelijään tai polkupyörään kiinnitetyssä koordinaatistossa tehollisen tukipinnan, jonka alueelle voi tapahtua heilahduskaatuilua.

[Wisti]

Mitä suurempi vauhti sitä laajempi virtuaalinen tukipinta tilassa ja ajassa.

Juu, mutta viivasuoraan ajaminen on mahdollista hyrrävoimien takia. Pystyasento on metastabiili ja kaatumisvoima hyvin pieni lähtöasetelmassa. Jos sitä ei ota huomioon, olisi koko ajan kaarrettava pyörällä.

Hyrrävoimavaikutus momentillaan laajentaa tehollista tukipintaleveyttä "ajassa".

Ei siellä, mitään tukipintaa ole. Siellä on viiva!
Hyrrävoimat tekevät systeemistä hiukan jäykemmän. Aikaa reagointiin on ilmeisesti hiukan enemmän. Siinä kaikki.

Liike käyrää viivaa pitkin piirtää tarvittavan tukipinnan. Ilman liikettä tukipinta rajautuu renkaiden leveyteen.

En kyllä ymmärrä, mitä yrität sanoa. Mistä pinnasta puhut?
Polkupyöräilijän on joka herki toteutettava yhtälö tan(kulma) = rg/v^2. Tässä r kaarevuussäde ja kulma on tien kanssa.

[Neutroni]

Polkupyöräilijän on joka herki toteutettava yhtälö tan(kulma) = rg/v^2. Tässä r kaarevuussäde ja kulma on tien kanssa.

Paitsi silloin kun pyöräilijä muuttaa kallistusta (ja siten radan kaarevuussädettä). Varmaan tarkoitat sitä, mutta korostan vain, että tuo ei ole esimerkiksi säilymislakien tapainen kirjaimellisesti joka hetki pätevä yhtälö, vaan vain tasapainoehto, joka voi kyllä hetkellisesti rikkoutua tarkoituksella.

[Eusa]

Polkupyöräilijän on joka herki toteutettava yhtälö tan(kulma) = rg/v^2. Tässä r kaarevuussäde ja kulma on tien kanssa.

Paitsi silloin kun pyöräilijä muuttaa kallistusta (ja siten radan kaarevuussädettä). Varmaan tarkoitat sitä, mutta korostan vain, että tuo ei ole esimerkiksi säilymislakien tapainen kirjaimellisesti joka hetki pätevä yhtälö, vaan vain tasapainoehto, joka voi kyllä hetkellisesti rikkoutua tarkoituksella.

"Tehollisen tukipinnan" käsitteellä ja höpinällä tilasta ja ajasta viittaan nimenomaan säilyvyyksiin. Tuollaisen virtuaalisen tukipinnan geometriaan voisi luullakseni konstruoida pätevyysalueyhtälön nopeuksineen, kitkoineen, momentteineen kaikkineen, mutta älytön homnahan se olisi.

[Neutroni]

"Tehollisen tukipinnan" käsitteellä ja höpinällä tilasta ja ajasta viittaan nimenomaan säilyvyyksiin. Tuollaisen virtuaalisen tukipinnan geometriaan voisi luullakseni konstruoida pätevyysalueyhtälön nopeuksineen, kitkoineen, momentteineen kaikkineen, mutta älytön homnahan se olisi.

Mikä virka tuolla puppulausegeneroinnilla sitten on, kun oikean liikeyhtälön laatiminen polkupyörälle ja sen ratkaisu simuloimalla erilaisissa ajotilanteissa on helppoa?