Väität, ettei uskontoa tulisi yhteiskuntatieteissä huomioida. No, miten käsittelet islamilaista siirtolaisuutta huomioimatta islamia uskontotekijänä?
Niin, puhut roskaa. Uskonto nimenomaan on keskeinen tekijä yhteiskuntatieteissä!
Väität, ettei uskontoa tulisi yhteiskuntatieteissä huomioida. No, miten käsittelet islamilaista siirtolaisuutta huomioimatta islamia uskontotekijänä?
Nuo kymmenen käskyä joista suurin osa on universaaleja ovat kaikkea muuta kuin raamatun yksityisomaisuutta. Ylipäätään konservatiivinen kristillisyys on yksi suurimpia vaaroja maailmassa tällä hetkellä. Tieteelle, yhteiskunnille, demokratialle, naisten asemalle, vähemmistöille jne... Se on paluu pimeälle keskiajalle. "The Church Strikes Back" on tämän jatko-osan nimi. Konservatiivisella kristillisyydellä perustellaan kaikenlainen yhteiskunnan rapauttaminen ja taaksepäin meno kuten aborttioikeus nyt Yhdysvalloissa ja kohta myös meillä.Toope kirjoitti: ↑12 Loka 2024, 16:46Aasialainen sivistys ei ehkä ole luonut yhtä hyvää mallia ihmisille, kuin länsimainen! Länsimaisuuden arvot tulevat juuri juutalais/kristillisyyden kautta. Osa ideoista on jopa vanhemmista uskontomalleista. Raamatussa on 10 käskyä, nuo 600 väittämääsi muut (?Huuhaa) ovat väitteitä raamatun sisällä, eivät lakeja.Prometheus kirjoitti: ↑09 Loka 2024, 18:22Prometheus kirjoitti: ↑06 Loka 2024, 08:24Miksi vain kymmeneen? Väitetyn jumaluuden antamia käskyjä ja ohjeita on raamatussa yli 600.
Millä perusteella valikoit näistä käskyistä vain mieleiset?
Millä perusteella määrittelet ne kristillisyyden/juutalaisuuden luomiksi arvoiksi, vaikka ne arvot on kopioitu aikaisemmista "pakana"uskonnoista ja kulttuureista?
Mihinkäs suurin piirtein samanlainen aasialainen sivistys sitten perustuu?
En käsittele islamilaista siirtolaisuutta islamin kautta mitenkään, sillä islamista on monenlaista tulkintaa. Eräs marokkolainen tuttuni istuu kapakassa ryyppäämässä, vaikka muslimi onkin. Hän on integroitunut yhteiskuntaamme mallikkaasti. Ja toinen tuttuni (turkkilainen) on samanlainen sopeutuja.
Uskonnon ohittaminen yhteiskuntatieteissä on tosi järkevää. Kuin ohittaisit formulat huomioimatta Rosbergiä.ID10T kirjoitti: ↑09 Loka 2024, 18:21Ei jumalakäsitystä tarvitse yhteiskuntatieteessä huomioida. Eihän siinä huomioida kenenkään joulupukkikäsitystäkään.Toope kirjoitti: ↑09 Loka 2024, 18:05 Jumalakäsitys kuuluu yhteiskunta/sosiaali- ja tottakai teologisiin tieteisiin, mutta pää kylmänä. Kaikkea ei pidä sekoittaa tieteenaloina toisiinsa. Itse erotan matem/luonnont.-aiheet yhteiskunt./sosiaal.-tieteistä. Noita en hevin sekottaisi, vaikka monien menetelmiä voidaan toisissaan käyttää. Mieluuummin niinpäin, että yhteiskuntatieteet käyttävät luonnontieteitä. En haluaisi luonnontieteiden sekoittavan wokevasemmiston tavoin yhteiskuntatieteitä luonnontieteisiin.![]()
Ainakaan Suomessa uskonto ei näy katukuvassa juuri mitenkään. Historia on sitten eri asia, siellä uskonnon vaikutus näkyy Suomenkin osalta.Toope kirjoitti: ↑12 Loka 2024, 17:01Uskonnon ohittaminen yhteiskuntatieteissä on tosi järkevää. Kuin ohittaisit formulat huomioimatta Rosbergiä.ID10T kirjoitti: ↑09 Loka 2024, 18:21Ei jumalakäsitystä tarvitse yhteiskuntatieteessä huomioida. Eihän siinä huomioida kenenkään joulupukkikäsitystäkään.Toope kirjoitti: ↑09 Loka 2024, 18:05 Jumalakäsitys kuuluu yhteiskunta/sosiaali- ja tottakai teologisiin tieteisiin, mutta pää kylmänä. Kaikkea ei pidä sekoittaa tieteenaloina toisiinsa. Itse erotan matem/luonnont.-aiheet yhteiskunt./sosiaal.-tieteistä. Noita en hevin sekottaisi, vaikka monien menetelmiä voidaan toisissaan käyttää. Mieluuummin niinpäin, että yhteiskuntatieteet käyttävät luonnontieteitä. En haluaisi luonnontieteiden sekoittavan wokevasemmiston tavoin yhteiskuntatieteitä luonnontieteisiin.![]()
![]()
Uskonto huomioidaan hallintokoneistona. Uskontojen myytit ja myyttien tulkinnat ovat yhdentekeviä. Kaikissa pääuskonnoissa on sekä vaatimuksia julmuuksien suorittamisesta että rauhaan pyrkimisestä ja toisten huomoimisesta. Hallitsijat säätävät tulkinnat aina niin, että voivat hyötyä eniten kansalaisista.
Mooseksen laki sisältää suuren joukon määräyksiä ja kieltoja ja kyseessä on nimen omaan laki, jonka Jumala on kansalleen antanut. On merkillinen väite, ettei esimerkiksi syntiuhrilaki olisi laki. III Mooseksen kirja on täynnä Jumalan antamia (umpipöljiä) lakeja.
Itse pidän omaan järkeen ja harkintaan perustuvaa sisäistettyä moraalikoodia arvokkaampana kuin ulkoa käskytettyä, on käskijä mikä tahansa. Laki on "ulkoa käsketty" yhteiskunnan määräämä moraalikoodi, jota tietenkin tulee kunnioittaa, mutta se on peräseinä, joka vain rajaa sen, mitä ei saa tehdä ja mitä ei. Ihmisen oman kasvamisen kautta syntyy käsitys siitä, mikä on hyvää elämää, eikä se käsitys ainkaan minulla enää perustu uskonnollisiin uskomuksiin.
Enkös juuri tuota hakenut???Märkäruuti kirjoitti: ↑12 Loka 2024, 17:54Itse pidän omaan järkeen ja harkintaan perustuvaa sisäistettyä moraalikoodia arvokkaampana kuin ulkoa käskytettyä, on käskijä mikä tahansa. Laki on "ulkoa käsketty" yhteiskunnan määräämä moraalikoodi, jota tietenkin tulee kunnioittaa, mutta se on peräseinä, joka vain rajaa sen, mitä ei saa tehdä ja mitä ei. Ihmisen oman kasvamisen kautta syntyy käsitys siitä, mikä on hyvää elämää, eikä se käsitys ainkaan minulla enää perustu uskonnollisiin uskomuksiin.
Kyllä jo siihen aikaan piruntorjuntaupseerit osasivat selittää, että se kieltää yksityihenkilöltä tappamisen, mutta ei lailliselta esivallalta. Jos Älä tapa olisi kaikkia sitova käsky, ei Mooseksen laissa voisi olla kuolemantuomioita lukuisten rikosten rangaistuksena.
Kuka tulkitsee pyhiä kirjoituksia oikein? Miten ennen Raamattu jopa hyväksyi orjuuden ja toisaalta tuomitsi homoseksuaalisuuden? Nyt molemmat on tulkittu päinvastoin.