Talousdemokratia ja kapitalismi

[ID10T]

Talousdemokratian tavoitteena ei ole rajoittaa vientiä tai lisätä verotusta raskaammaksi, vaan pyrkiä siihen, että talousjärjestelmän säännöt luodaan demokraattisesti ja ohjaavat toimijat hyödyttämään yhteiskuntaa mahdollisimman laajasti. Tällä hetkellä suurta osaa resursseista joudutaan käyttämään korjaamaan ongelmia, joita järjestelmä itsessään tuottaa, kuten eriarvoisuutta ja ympäristöhaittoja.

Mutta eriarvoisuushan on sinun mielestäsi ok, koska totesit aiemmin "Talousdemokratia ei siis estä yksilöitä ansaitsemasta suuria tuloja".

Ympäristöhaitat taas johtuvat enimmäkseen tuotantoon käytetyistä menetelmistä, ei talousjärjestelmästä. Kommunistinen Kiina saastuttaa ja kapitalistinen Yhdysvallat saastuttaa.

Esimerkiksi verotuksen ja lainsäädännön avulla voidaan tiettyyn pisteeseen asti hallita haittoja ja ohjata toimintaa, mutta ilman laajempia rakenteellisia muutoksia on vaikea puuttua itse ongelmien perussyihin. Talousdemokratiassa sääntöjä kehitetään niin, että taloudellinen toiminta itsessään tukisi yhteiskunnallista hyvinvointia ja ympäristön kestävyyttä.

Sinulta on kysytty tätä aiemminkin, mutta jos demokraattisesti muodostettu hallituksemme ei näistä ongelmista ole selvinnyt, miten talousdemokratia siihen pystyisi? Mikä on se ylimääräinen "lisädemokratia", jota ympäristöministeriö tai sosiaali-ja terveysministeriö ei ole vielä äkännyt, vaikka hallituksia on ollut itsenäisessä Suomessa jo useita kymmeniä. Haiskahtaa edelleen määräilyltä, ei demokratialta. Demokratia ei vieläkään aseta tavoitteita.

Ympäristökysymyksissä talousdemokratia ei katso, että ongelma ratkeaisi vain tiettyä talousjärjestelmää muuttamalla (oli se sitten mikä hyvänsä), vaan pyrkii demokraattiseen hallintaan, jossa yhteiskunnan eri tasojen päätöksentekijät voivat aidosti vaikuttaa talouden sääntöihin.

Eikö tästä ole jo kysymys nykyiselläänkin demokratiassa? Esim. Suomen Pankin toimintaa johtaa polittisesti valittu johtokunta.

Lisäksi, kuten mainitsit, talousdemokratian tavoitteena ei ole asettaa ulkopuolisia tavoitteita, vaan tarjota puitteet, joissa talousjärjestelmän sääntöjä ja tavoitteita voidaan demokraattisesti kehittää ja joissa päätöksentekijät yhteiskunnan eri tasoilla voivat osallistua sääntöjen ja tavoitteiden asettamiseen. Talousdemokratiassa säännöt eivät ohjaa pelkästään taloudelliseen voittoon vaan tähtäävät laajempaan yhteiseen hyötyyn.

Tämän kappaleen alku ja loppu ovat ristiriidassa keskenään. Laajempi yhteinen hyöty on selkeä tavoite.

EU- ja euroalueen tasolla tämä tarkoittaisi yhteisten sääntöjen ja rakenteiden tarkastelua ja kehittämistä demokraattisesti hallituiksi.

Jos 720-jäseninen Euroopan parlamenti ei sinusta ole demokraattisesti toimiva päätäntäelin, niin mikä sitten on?

[jester]

Ongelma talouden demokraattisessa sääntelyssä on se, että talous on globaalia. Talouden sääntelyn pitäisi siis myös olla globaalia. Vaihtoehtona olisi tietenkin omavaraistalous, mutta se ei tunnu tällä hetkellä realistiselta.

[ID10T]

Ongelma talouden demokraattisessa sääntelyssä on se, että talous on globaalia. Talouden sääntelyn pitäisi siis myös olla globaalia. Vaihtoehtona olisi tietenkin omavaraistalous, mutta se ei tunnu tällä hetkellä realistiselta.

Esim. EU on liian heterogeeninen toimiakseen samojen talouden reaaliteettien pohjalta. Joudummehan jatkuvasti syytämään rahaa Kreikkaan ja Italiaan. Kummankaan maan velkasuhde ei ole kertaakaan ollut edes lähellä tavoitteena pidettyä 60 prosenttia BKT:sta.

[Naturalisti]

Naturalistille kysymys:

Olet tässä mainostanut talousdemokratiaa monestakin näkökulmasta, ja tuonut esiin sen kuinka talous pitäisi saada demokraattiseen hallintaan. Tuo koko kuvaus liikkuu hyvin abstraktilla tasolla.

Onko sulla esittää konkreettisia mekanismeja että millä tavalla tuo talousdemokraattinen päätöksenteko toimisi käytännön tasolla?

Nykyäänhän meillä on käytössä länsimaissa edustuksellinen demokratia eri kansallisine vivahteineen, mutta tämä perustuu esim. koko yhteiskunnan tasolla siihen, että kansalaiset/äänestäjät valitsevat keskuudestaan edustajat, jotka säätävät lait. Lisäksi parlamentaarisessa järjestelmässä kuten Suomessa tästä kansanedustajien joukosta (pääasiassa) valitaan myös hallitus ja ministerit. Ja sama homma toistuu paikallisella tasolla.

Mitenkä siis näet että talousdemokratia olisi toteutettavissa käytännön institutionaalisin järjestelyin, ja kuinka tuo järjestelmä eroaisi nykyisestä?

Kiitos kysymyksestä! Talousdemokratian tavoitteena ei ole korvata nykyistä edustuksellista demokratiaa, vaan täydentää sitä laajentamalla demokraattista hallintaa talouden kentälle. Tämä tarkoittaa, että talousdemokratia ei ole järjestelmällisesti erilainen poliittinen hallintotapa, vaan pyrkimys lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia niissä rakenteissa, jotka perinteisesti ovat keskittyneet lähinnä taloudellisen voiton maksimointiin.

Tässä muutamia konkreettisia mekanismeja, joilla talousdemokratian tavoitteita voidaan lähteä toteuttamaan:

1. Henkilöstön myötämääräämisoikeuden laajentaminen yrityksissä: Lain säädöksin voidaan vahvistaa työntekijöiden osallistumisoikeutta yrityksen päätöksentekoon. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön edustusta hallituksissa ja muissa päätöselimissä, joissa heillä on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen strategisiin valintoihin – ei vain omistajien, vaan myös työntekijöiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta.

2. Osingonjakoon suhteutettu tulonjakomalli: Talousdemokratia kannustaa myös sellaisten tulonjakomallien kehittämiseen, joissa osa yrityksen tuloksesta jaettaisiin henkilöstölle osinkojen rinnalla. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi niin, että yrityksen osingonjako suhteutetaan työntekijöille maksettaviin tulospalkkioihin, mikä lisäisi oikeudenmukaisuutta talouden eri toimijoiden kesken.

3. Euroalueen rahareformi: Euroopan tasolla talousdemokratia voisi edetä askel askeleelta kohti suvereenimpaa keskuspankkijärjestelmää. Tähän liittyy esimerkiksi Euroopan keskuspankin (EKP) roolin laajentaminen kansantalouden kestävyyden ja ympäristövastuullisuuden tukemisessa sekä digitaalisen euron kehittäminen. Suunnitteilla olevan digilompakon kokoa voitaisiin kasvattaa asteittain siten, että siirrytään kohti täydentävää, luottamukseen perustuvaa järjestelmää. Tämä edellyttäisi myös pankkien varantovaatimusten asteittaista nostamista kohti täysivarantojärjestelmää, mikä vakauttaisi pankkitoimintaa.

4. Globaalin talouden sääntöpohjaisen kehittämisen edistäminen: Talousdemokratia pyrkii myös tukemaan reilumpaa globaalia kauppaa, jossa vähemmän kehityneet maat saavat oikeudenmukaisemmat taloudelliset suhteet vauraiden maiden kanssa. Tällaisilla säännöillä voidaan ehkäistä ympäristöä ja ihmisoikeuksia vahingoittavia käytäntöjä sekä tarjota tukea ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vaikutusten hallintaan, erityisesti kehittyvässä etelässä.

Näiden mekanismien avulla talousdemokratia voisi siis syventää nykyistä edustuksellista demokratiaa ja tuoda lisää läpinäkyvyyttä sekä vastuullisuutta taloudelliseen päätöksentekoon. Ajatus on, että pelisääntöjen asettaminen demokratian piirissä mahdollistaa kansalaisten ja yhteisöjen vaikutuksen taloudessa tapahtuviin valintoihin, erityisesti silloin, kun ne koskevat ympäristön ja yhteiskunnan kestävyyttä.

[Tonttu]

Naturalistille kysymys:

Olet tässä mainostanut talousdemokratiaa monestakin näkökulmasta, ja tuonut esiin sen kuinka talous pitäisi saada demokraattiseen hallintaan. Tuo koko kuvaus liikkuu hyvin abstraktilla tasolla.

Onko sulla esittää konkreettisia mekanismeja että millä tavalla tuo talousdemokraattinen päätöksenteko toimisi käytännön tasolla?

Nykyäänhän meillä on käytössä länsimaissa edustuksellinen demokratia eri kansallisine vivahteineen, mutta tämä perustuu esim. koko yhteiskunnan tasolla siihen, että kansalaiset/äänestäjät valitsevat keskuudestaan edustajat, jotka säätävät lait. Lisäksi parlamentaarisessa järjestelmässä kuten Suomessa tästä kansanedustajien joukosta (pääasiassa) valitaan myös hallitus ja ministerit. Ja sama homma toistuu paikallisella tasolla.

Mitenkä siis näet että talousdemokratia olisi toteutettavissa käytännön institutionaalisin järjestelyin, ja kuinka tuo järjestelmä eroaisi nykyisestä?

Kiitos kysymyksestä! Talousdemokratian tavoitteena ei ole korvata nykyistä edustuksellista demokratiaa, vaan täydentää sitä laajentamalla demokraattista hallintaa talouden kentälle. Tämä tarkoittaa, että talousdemokratia ei ole järjestelmällisesti erilainen poliittinen hallintotapa, vaan pyrkimys lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia niissä rakenteissa, jotka perinteisesti ovat keskittyneet lähinnä taloudellisen voiton maksimointiin.

Tässä muutamia konkreettisia mekanismeja, joilla talousdemokratian tavoitteita voidaan lähteä toteuttamaan:

1. Henkilöstön myötämääräämisoikeuden laajentaminen yrityksissä: Lain säädöksin voidaan vahvistaa työntekijöiden osallistumisoikeutta yrityksen päätöksentekoon. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön edustusta hallituksissa ja muissa päätöselimissä, joissa heillä on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen strategisiin valintoihin – ei vain omistajien, vaan myös työntekijöiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta.

2. Osingonjakoon suhteutettu tulonjakomalli: Talousdemokratia kannustaa myös sellaisten tulonjakomallien kehittämiseen, joissa osa yrityksen tuloksesta jaettaisiin henkilöstölle osinkojen rinnalla. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi niin, että yrityksen osingonjako suhteutetaan työntekijöille maksettaviin tulospalkkioihin, mikä lisäisi oikeudenmukaisuutta talouden eri toimijoiden kesken.

3. Euroalueen rahareformi: Euroopan tasolla talousdemokratia voisi edetä askel askeleelta kohti suvereenimpaa keskuspankkijärjestelmää. Tähän liittyy esimerkiksi Euroopan keskuspankin (EKP) roolin laajentaminen kansantalouden kestävyyden ja ympäristövastuullisuuden tukemisessa sekä digitaalisen euron kehittäminen. Suunnitteilla olevan digilompakon kokoa voitaisiin kasvattaa asteittain siten, että siirrytään kohti täydentävää, luottamukseen perustuvaa järjestelmää. Tämä edellyttäisi myös pankkien varantovaatimusten asteittaista nostamista kohti täysivarantojärjestelmää, mikä vakauttaisi pankkitoimintaa.

4. Globaalin talouden sääntöpohjaisen kehittämisen edistäminen: Talousdemokratia pyrkii myös tukemaan reilumpaa globaalia kauppaa, jossa vähemmän kehityneet maat saavat oikeudenmukaisemmat taloudelliset suhteet vauraiden maiden kanssa. Tällaisilla säännöillä voidaan ehkäistä ympäristöä ja ihmisoikeuksia vahingoittavia käytäntöjä sekä tarjota tukea ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vaikutusten hallintaan, erityisesti kehittyvässä etelässä.

Näiden mekanismien avulla talousdemokratia voisi siis syventää nykyistä edustuksellista demokratiaa ja tuoda lisää läpinäkyvyyttä sekä vastuullisuutta taloudelliseen päätöksentekoon. Ajatus on, että pelisääntöjen asettaminen demokratian piirissä mahdollistaa kansalaisten ja yhteisöjen vaikutuksen taloudessa tapahtuviin valintoihin, erityisesti silloin, kun ne koskevat ympäristön ja yhteiskunnan kestävyyttä.

Kommunismi ei ole toiminut koskaan

[Naturalisti]

Talousdemokratian tavoitteena ei ole rajoittaa vientiä tai lisätä verotusta raskaammaksi, vaan pyrkiä siihen, että talousjärjestelmän säännöt luodaan demokraattisesti ja ohjaavat toimijat hyödyttämään yhteiskuntaa mahdollisimman laajasti. Tällä hetkellä suurta osaa resursseista joudutaan käyttämään korjaamaan ongelmia, joita järjestelmä itsessään tuottaa, kuten eriarvoisuutta ja ympäristöhaittoja.

Mutta eriarvoisuushan on sinun mielestäsi ok, koska totesit aiemmin "Talousdemokratia ei siis estä yksilöitä ansaitsemasta suuria tuloja".

Ympäristöhaitat taas johtuvat enimmäkseen tuotantoon käytetyistä menetelmistä, ei talousjärjestelmästä. Kommunistinen Kiina saastuttaa ja kapitalistinen Yhdysvallat saastuttaa.

Esimerkiksi verotuksen ja lainsäädännön avulla voidaan tiettyyn pisteeseen asti hallita haittoja ja ohjata toimintaa, mutta ilman laajempia rakenteellisia muutoksia on vaikea puuttua itse ongelmien perussyihin. Talousdemokratiassa sääntöjä kehitetään niin, että taloudellinen toiminta itsessään tukisi yhteiskunnallista hyvinvointia ja ympäristön kestävyyttä.

Sinulta on kysytty tätä aiemminkin, mutta jos demokraattisesti muodostettu hallituksemme ei näistä ongelmista ole selvinnyt, miten talousdemokratia siihen pystyisi? Mikä on se ylimääräinen "lisädemokratia", jota ympäristöministeriö tai sosiaali-ja terveysministeriö ei ole vielä äkännyt, vaikka hallituksia on ollut itsenäisessä Suomessa jo useita kymmeniä. Haiskahtaa edelleen määräilyltä, ei demokratialta. Demokratia ei vieläkään aseta tavoitteita.

Ympäristökysymyksissä talousdemokratia ei katso, että ongelma ratkeaisi vain tiettyä talousjärjestelmää muuttamalla (oli se sitten mikä hyvänsä), vaan pyrkii demokraattiseen hallintaan, jossa yhteiskunnan eri tasojen päätöksentekijät voivat aidosti vaikuttaa talouden sääntöihin.

Eikö tästä ole jo kysymys nykyiselläänkin demokratiassa? Esim. Suomen Pankin toimintaa johtaa polittisesti valittu johtokunta.

Lisäksi, kuten mainitsit, talousdemokratian tavoitteena ei ole asettaa ulkopuolisia tavoitteita, vaan tarjota puitteet, joissa talousjärjestelmän sääntöjä ja tavoitteita voidaan demokraattisesti kehittää ja joissa päätöksentekijät yhteiskunnan eri tasoilla voivat osallistua sääntöjen ja tavoitteiden asettamiseen. Talousdemokratiassa säännöt eivät ohjaa pelkästään taloudelliseen voittoon vaan tähtäävät laajempaan yhteiseen hyötyyn.

Tämän kappaleen alku ja loppu ovat ristiriidassa keskenään. Laajempi yhteinen hyöty on selkeä tavoite.

EU- ja euroalueen tasolla tämä tarkoittaisi yhteisten sääntöjen ja rakenteiden tarkastelua ja kehittämistä demokraattisesti hallituiksi.

Jos 720-jäseninen Euroopan parlamenti ei sinusta ole demokraattisesti toimiva päätäntäelin, niin mikä sitten on?

Kiitos kysymyksistä! Puretaanpa näitä ajatuksia tarkemmin:

1. Talousdemokratia ja nykyinen demokratia: Vaikka talousdemokratia toimii nykyisen demokraattisen järjestelmän puitteissa, sen tavoitteena on laajentaa demokraattista osallistumista erityisesti talouden sääntöjen ja tavoitteiden määrittelyyn. Esimerkiksi Suomen Pankkiin liittyvä päätöksenteko heijastaa edustuksellisen demokratian valitsemia linjauksia, mutta talousdemokratia toisi mukaan laajempia osallistumismahdollisuuksia koko yhteiskunnan tasolla, jolloin päätöksenteossa otetaan huomioon muitakin näkökulmia kuin vain poliittiset valinnat ja taloudellisen voiton maksimointi.

2. Tavoitteiden määrittely talousdemokratiassa: Talousdemokratia ei aseta valmiiksi annettuja ulkopuolisia tavoitteita, vaan tavoitteena on luoda kehys, jonka sisällä yhteiskunnan eri tasot voivat yhdessä asettaa ja tarkistaa tavoitteita. "Laajempi yhteinen hyöty" viittaa siihen, että talouden sääntöjä voidaan suunnata niin, että ne palvelevat monipuolisempaa yhteiskunnallista hyötyä – ei pelkästään yritysten voitontavoittelua.

3. EU:n ja euroalueen demokraattisuus: Euroopan parlamentti on ehdottomasti demokraattisesti valittu elin. Talousdemokratian näkökulmasta kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään siitä, kuka on valittu, vaan siitä, että rakenteet ja sääntökäytännöt EU:ssa tukevat demokraattista valvontaa myös talouden alueella. Talousdemokratian tavoitteena on siten varmistaa, että EU:n sääntelyssä on entistä enemmän tilaa päätöksille, joissa yhteiskunnan hyvinvointi, ympäristöasiat ja yhteisvastuu ovat keskeisessä asemassa taloudellisten intressien rinnalla.

Talousdemokratia ei siis ole ristiriidassa nykyisten instituutioiden kanssa, vaan pikemminkin pyrkimys antaa niille uusia välineitä ja kehittää talouden hallinnan kehyksiä niin, että ne voivat palvella yhä paremmin kansalaisten laajempaa hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta.

[Naturalisti]

Ongelma talouden demokraattisessa sääntelyssä on se, että talous on globaalia. Talouden sääntelyn pitäisi siis myös olla globaalia. Vaihtoehtona olisi tietenkin omavaraistalous, mutta se ei tunnu tällä hetkellä realistiselta.

Joo, juuri näitä ongelmia talousdemokratian on ratkottava talouden kaikilla tasoilla. Kyse siis on demokrattisesta prosessista; ei mistään valmiista kiinteästä globaalista mallista. Omavaraisuuden ja globaalin kaupan yhteensovittaminen on ongelma, johon on paneuduttava kaikilla tasoilla. Tuossa Purduelle kirjoittaamassani kommentissa on muutamia konkreettisia esimerkkejä.

viewtopic.php?p=284961#p284961

[Naturalisti]

Ongelma talouden demokraattisessa sääntelyssä on se, että talous on globaalia. Talouden sääntelyn pitäisi siis myös olla globaalia. Vaihtoehtona olisi tietenkin omavaraistalous, mutta se ei tunnu tällä hetkellä realistiselta.

Esim. EU on liian heterogeeninen toimiakseen samojen talouden reaaliteettien pohjalta. Joudummehan jatkuvasti syytämään rahaa Kreikkaan ja Italiaan. Kummankaan maan velkasuhde ei ole kertaakaan ollut edes lähellä tavoitteena pidettyä 60 prosenttia BKT:sta.

Erittäin hyviä huomioita, ja juuri näistä syistä olisi tärkeää vahvistaa EKP:n suvereniteettia. Jos EKP:lle annettaisiin enemmän tilaa toimia MMT-teorian (Modern Monetary Theory) mukaisesti, se voisi tukea EU:n talousalueen tasapainoa ja vastata jäsenmaiden erilaisten talousolosuhteiden haasteisiin joustavammin. Tämä vähentäisi tarvetta kriisirahoitukselle ja luottotukipaketeille, kuten Kreikan ja Italian kohdalla on nähty.

MMT-lähestymistavan mukaisesti EKP voisi esimerkiksi luoda liikkumavaraa talouden elvyttämiseen ilman, että jäsenvaltioiden budjetteja sidotaan tiukasti velkatavoitteisiin. Tämä mahdollistaisi jäsenmaille omavaraisemman, mutta EU:n yhteisten päämäärien mukaisen talouspolitiikan, jolloin yhteinen talousalue toimisi vahvemmin integroidun ja vähemmän hauraan rahoitusjärjestelmän pohjalta.

[Naturalisti]

Naturalistille kysymys:

Olet tässä mainostanut talousdemokratiaa monestakin näkökulmasta, ja tuonut esiin sen kuinka talous pitäisi saada demokraattiseen hallintaan. Tuo koko kuvaus liikkuu hyvin abstraktilla tasolla.

Onko sulla esittää konkreettisia mekanismeja että millä tavalla tuo talousdemokraattinen päätöksenteko toimisi käytännön tasolla?

Nykyäänhän meillä on käytössä länsimaissa edustuksellinen demokratia eri kansallisine vivahteineen, mutta tämä perustuu esim. koko yhteiskunnan tasolla siihen, että kansalaiset/äänestäjät valitsevat keskuudestaan edustajat, jotka säätävät lait. Lisäksi parlamentaarisessa järjestelmässä kuten Suomessa tästä kansanedustajien joukosta (pääasiassa) valitaan myös hallitus ja ministerit. Ja sama homma toistuu paikallisella tasolla.

Mitenkä siis näet että talousdemokratia olisi toteutettavissa käytännön institutionaalisin järjestelyin, ja kuinka tuo järjestelmä eroaisi nykyisestä?

Kiitos kysymyksestä! Talousdemokratian tavoitteena ei ole korvata nykyistä edustuksellista demokratiaa, vaan täydentää sitä laajentamalla demokraattista hallintaa talouden kentälle. Tämä tarkoittaa, että talousdemokratia ei ole järjestelmällisesti erilainen poliittinen hallintotapa, vaan pyrkimys lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia niissä rakenteissa, jotka perinteisesti ovat keskittyneet lähinnä taloudellisen voiton maksimointiin.

Tässä muutamia konkreettisia mekanismeja, joilla talousdemokratian tavoitteita voidaan lähteä toteuttamaan:

1. Henkilöstön myötämääräämisoikeuden laajentaminen yrityksissä: Lain säädöksin voidaan vahvistaa työntekijöiden osallistumisoikeutta yrityksen päätöksentekoon. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön edustusta hallituksissa ja muissa päätöselimissä, joissa heillä on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen strategisiin valintoihin – ei vain omistajien, vaan myös työntekijöiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta.

2. Osingonjakoon suhteutettu tulonjakomalli: Talousdemokratia kannustaa myös sellaisten tulonjakomallien kehittämiseen, joissa osa yrityksen tuloksesta jaettaisiin henkilöstölle osinkojen rinnalla. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi niin, että yrityksen osingonjako suhteutetaan työntekijöille maksettaviin tulospalkkioihin, mikä lisäisi oikeudenmukaisuutta talouden eri toimijoiden kesken.

3. Euroalueen rahareformi: Euroopan tasolla talousdemokratia voisi edetä askel askeleelta kohti suvereenimpaa keskuspankkijärjestelmää. Tähän liittyy esimerkiksi Euroopan keskuspankin (EKP) roolin laajentaminen kansantalouden kestävyyden ja ympäristövastuullisuuden tukemisessa sekä digitaalisen euron kehittäminen. Suunnitteilla olevan digilompakon kokoa voitaisiin kasvattaa asteittain siten, että siirrytään kohti täydentävää, luottamukseen perustuvaa järjestelmää. Tämä edellyttäisi myös pankkien varantovaatimusten asteittaista nostamista kohti täysivarantojärjestelmää, mikä vakauttaisi pankkitoimintaa.

4. Globaalin talouden sääntöpohjaisen kehittämisen edistäminen: Talousdemokratia pyrkii myös tukemaan reilumpaa globaalia kauppaa, jossa vähemmän kehityneet maat saavat oikeudenmukaisemmat taloudelliset suhteet vauraiden maiden kanssa. Tällaisilla säännöillä voidaan ehkäistä ympäristöä ja ihmisoikeuksia vahingoittavia käytäntöjä sekä tarjota tukea ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vaikutusten hallintaan, erityisesti kehittyvässä etelässä.

Näiden mekanismien avulla talousdemokratia voisi siis syventää nykyistä edustuksellista demokratiaa ja tuoda lisää läpinäkyvyyttä sekä vastuullisuutta taloudelliseen päätöksentekoon. Ajatus on, että pelisääntöjen asettaminen demokratian piirissä mahdollistaa kansalaisten ja yhteisöjen vaikutuksen taloudessa tapahtuviin valintoihin, erityisesti silloin, kun ne koskevat ympäristön ja yhteiskunnan kestävyyttä.

Kommunismi ei ole toiminut koskaan

Joo, kommunismi ei ole toiminut, eikä toimi kapitalismikaan, mutta demokratia toimii ja juuri siksi se on laajennettava myös talouteen.

"Talousdemokratian tavoitteena ei ole korvata nykyistä edustuksellista demokratiaa, vaan täydentää sitä laajentamalla demokraattista hallintaa talouden kentälle. Tämä tarkoittaa, että talousdemokratia ei ole järjestelmällisesti erilainen poliittinen hallintotapa, vaan pyrkimys lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia niissä rakenteissa, jotka perinteisesti ovat keskittyneet lähinnä taloudellisen voiton maksimointiin."

Onko tässä tavoitteessa mielestäsi jotakin moitittavaa?

Entä mitä mieltä olet mainitsemistani konkreettisia mekanismeista, joista talousdemokratian tavoitteita voidaan lähteä toteuttamaan.

[Purdue]

Naturalistille kysymys:

Olet tässä mainostanut talousdemokratiaa monestakin näkökulmasta, ja tuonut esiin sen kuinka talous pitäisi saada demokraattiseen hallintaan. Tuo koko kuvaus liikkuu hyvin abstraktilla tasolla.

Onko sulla esittää konkreettisia mekanismeja että millä tavalla tuo talousdemokraattinen päätöksenteko toimisi käytännön tasolla?

Nykyäänhän meillä on käytössä länsimaissa edustuksellinen demokratia eri kansallisine vivahteineen, mutta tämä perustuu esim. koko yhteiskunnan tasolla siihen, että kansalaiset/äänestäjät valitsevat keskuudestaan edustajat, jotka säätävät lait. Lisäksi parlamentaarisessa järjestelmässä kuten Suomessa tästä kansanedustajien joukosta (pääasiassa) valitaan myös hallitus ja ministerit. Ja sama homma toistuu paikallisella tasolla.

Mitenkä siis näet että talousdemokratia olisi toteutettavissa käytännön institutionaalisin järjestelyin, ja kuinka tuo järjestelmä eroaisi nykyisestä?

Kiitos kysymyksestä! Talousdemokratian tavoitteena ei ole korvata nykyistä edustuksellista demokratiaa, vaan täydentää sitä laajentamalla demokraattista hallintaa talouden kentälle. Tämä tarkoittaa, että talousdemokratia ei ole järjestelmällisesti erilainen poliittinen hallintotapa, vaan pyrkimys lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia niissä rakenteissa, jotka perinteisesti ovat keskittyneet lähinnä taloudellisen voiton maksimointiin.

Tässä muutamia konkreettisia mekanismeja, joilla talousdemokratian tavoitteita voidaan lähteä toteuttamaan:

1. Henkilöstön myötämääräämisoikeuden laajentaminen yrityksissä: Lain säädöksin voidaan vahvistaa työntekijöiden osallistumisoikeutta yrityksen päätöksentekoon. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön edustusta hallituksissa ja muissa päätöselimissä, joissa heillä on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen strategisiin valintoihin – ei vain omistajien, vaan myös työntekijöiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta.

2. Osingonjakoon suhteutettu tulonjakomalli: Talousdemokratia kannustaa myös sellaisten tulonjakomallien kehittämiseen, joissa osa yrityksen tuloksesta jaettaisiin henkilöstölle osinkojen rinnalla. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi niin, että yrityksen osingonjako suhteutetaan työntekijöille maksettaviin tulospalkkioihin, mikä lisäisi oikeudenmukaisuutta talouden eri toimijoiden kesken.

3. Euroalueen rahareformi: Euroopan tasolla talousdemokratia voisi edetä askel askeleelta kohti suvereenimpaa keskuspankkijärjestelmää. Tähän liittyy esimerkiksi Euroopan keskuspankin (EKP) roolin laajentaminen kansantalouden kestävyyden ja ympäristövastuullisuuden tukemisessa sekä digitaalisen euron kehittäminen. Suunnitteilla olevan digilompakon kokoa voitaisiin kasvattaa asteittain siten, että siirrytään kohti täydentävää, luottamukseen perustuvaa järjestelmää. Tämä edellyttäisi myös pankkien varantovaatimusten asteittaista nostamista kohti täysivarantojärjestelmää, mikä vakauttaisi pankkitoimintaa.

4. Globaalin talouden sääntöpohjaisen kehittämisen edistäminen: Talousdemokratia pyrkii myös tukemaan reilumpaa globaalia kauppaa, jossa vähemmän kehityneet maat saavat oikeudenmukaisemmat taloudelliset suhteet vauraiden maiden kanssa. Tällaisilla säännöillä voidaan ehkäistä ympäristöä ja ihmisoikeuksia vahingoittavia käytäntöjä sekä tarjota tukea ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vaikutusten hallintaan, erityisesti kehittyvässä etelässä.

Näiden mekanismien avulla talousdemokratia voisi siis syventää nykyistä edustuksellista demokratiaa ja tuoda lisää läpinäkyvyyttä sekä vastuullisuutta taloudelliseen päätöksentekoon. Ajatus on, että pelisääntöjen asettaminen demokratian piirissä mahdollistaa kansalaisten ja yhteisöjen vaikutuksen taloudessa tapahtuviin valintoihin, erityisesti silloin, kun ne koskevat ympäristön ja yhteiskunnan kestävyyttä.

Joo, kiitos vastauksesta. Täytyy todeta, että aika laihoilta nuo talousdemokratian vaikutuskeinot, joita luettelit, niin vaikuttavat. Tuossa ei ole mitään sellaista jota ei voitaisi jo tehdä nykyjärjestelmän pohjalta.

Otetaan tarkasteluun myötämääräämisoikeuden laajentaminen yrityksissä sekä osingonjakoon suhteutettu tulonjakomalli.


Osakeyhtiöiden ja varsinkin pörssiyhtiöiden hallinta on järjestetty oikeastaan kolmen pilarin varaan: osakkeenomistajat, hallitus/johtokunta, sekä toimitusjohtaja ja toimiva johto.

Tuo myötämääräämisoikeus muuten on jo kulttuurisidonnainenkin asia, koskapa monissa maissa sitä harrastetaan jo, ja ajatellaan että eri sidosryhmien intressejä tulisi kunnioittaa yritysten toiminnassa.

Toisaalta yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja/toimiva johto on laillisessa vastuussa yrityksen toiminnasta, ja eroaa siten statukseltaan yrityksen sidosryhmistä kuten esim. työntekijöistä.


Itselläni ei siis ole mitään sitä vastaan, että työntekijöiden edustaja istuu yhtiöiden hallituksissa, ja että työntekijöille jaetaan normipalkan lisäksi yhtiöiden tulokseen liittyviä lisäpalkkioita. Näin tehdään jo monissa maissa enemmän taikka vähemmän.


Silti, osakkeenomistajilla on ensikätinen taloudellinen intressi yrityksessä, ja yritykset eivät ole lähtökohtaisesti demokratioita, vaan äänivalta jakautuu omistusosuuden pohjalta, ja näin näkisin että asioiden tulee olla tulevaisuudessakin. Myös juridinen vastuu yrityksen toiminnasta on hallituksella sekä toimivalla johdolla, eikä sitä voi ulkoistaa työntekijöille.


Tuolla on muuten hyvää dataa myötämääräämisoikeudesta:

Worker representation on corporate boards of directors

Tuolla Suomen yhteistoimintalaki:

Finlex - Yhteistoimintalaki


Jos ajatellaan, että Suomessa jo nyt pörssiyrityksissä on mukana työntekijöiden edustus, niin en oikein näe mahdollisena että tuota edustusta ja päätäntävaltaa yhtiön asioista enää juurikaan lisättäisiin.

[ID10T]

Naturalistille kysymys:

Olet tässä mainostanut talousdemokratiaa monestakin näkökulmasta, ja tuonut esiin sen kuinka talous pitäisi saada demokraattiseen hallintaan. Tuo koko kuvaus liikkuu hyvin abstraktilla tasolla.

Onko sulla esittää konkreettisia mekanismeja että millä tavalla tuo talousdemokraattinen päätöksenteko toimisi käytännön tasolla?

Nykyäänhän meillä on käytössä länsimaissa edustuksellinen demokratia eri kansallisine vivahteineen, mutta tämä perustuu esim. koko yhteiskunnan tasolla siihen, että kansalaiset/äänestäjät valitsevat keskuudestaan edustajat, jotka säätävät lait. Lisäksi parlamentaarisessa järjestelmässä kuten Suomessa tästä kansanedustajien joukosta (pääasiassa) valitaan myös hallitus ja ministerit. Ja sama homma toistuu paikallisella tasolla.

Mitenkä siis näet että talousdemokratia olisi toteutettavissa käytännön institutionaalisin järjestelyin, ja kuinka tuo järjestelmä eroaisi nykyisestä?

1. Henkilöstön myötämääräämisoikeuden laajentaminen yrityksissä: Lain säädöksin voidaan vahvistaa työntekijöiden osallistumisoikeutta yrityksen päätöksentekoon. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön edustusta hallituksissa ja muissa päätöselimissä, joissa heillä on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen strategisiin valintoihin – ei vain omistajien, vaan myös työntekijöiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta.

Tämä on kummallinen tavoite, ja verrattavissa siihen, pitääkö talon omistajan kysyä puutarhurilta lupaa talossa tehtäviin remontteihin. Jos työntekijä ei ole sijoittamut yritykseen pääomaa, ei hänellä pidä kovin merkittävää päätäntävaltaakaan olla.

2. Osingonjakoon suhteutettu tulonjakomalli: Talousdemokratia kannustaa myös sellaisten tulonjakomallien kehittämiseen, joissa osa yrityksen tuloksesta jaettaisiin henkilöstölle osinkojen rinnalla. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi niin, että yrityksen osingonjako suhteutetaan työntekijöille maksettaviin tulospalkkioihin, mikä lisäisi oikeudenmukaisuutta talouden eri toimijoiden kesken.

Tässä taas ei ole mitään uutta, näin tehdään jo.

[ID10T]

Ongelma talouden demokraattisessa sääntelyssä on se, että talous on globaalia. Talouden sääntelyn pitäisi siis myös olla globaalia. Vaihtoehtona olisi tietenkin omavaraistalous, mutta se ei tunnu tällä hetkellä realistiselta.

Esim. EU on liian heterogeeninen toimiakseen samojen talouden reaaliteettien pohjalta. Joudummehan jatkuvasti syytämään rahaa Kreikkaan ja Italiaan. Kummankaan maan velkasuhde ei ole kertaakaan ollut edes lähellä tavoitteena pidettyä 60 prosenttia BKT:sta.

Erittäin hyviä huomioita, ja juuri näistä syistä olisi tärkeää vahvistaa EKP:n suvereniteettia. Jos EKP:lle annettaisiin enemmän tilaa toimia MMT-teorian (Modern Monetary Theory) mukaisesti, se voisi tukea EU:n talousalueen tasapainoa ja vastata jäsenmaiden erilaisten talousolosuhteiden haasteisiin joustavammin. Tämä vähentäisi tarvetta kriisirahoitukselle ja luottotukipaketeille, kuten Kreikan ja Italian kohdalla on nähty.

MMT-lähestymistavan mukaisesti EKP voisi esimerkiksi luoda liikkumavaraa talouden elvyttämiseen ilman, että jäsenvaltioiden budjetteja sidotaan tiukasti velkatavoitteisiin. Tämä mahdollistaisi jäsenmaille omavaraisemman, mutta EU:n yhteisten päämäärien mukaisen talouspolitiikan, jolloin yhteinen talousalue toimisi vahvemmin integroidun ja vähemmän hauraan rahoitusjärjestelmän pohjalta.

Eli koska Kreikan ja Italian taloudet ovat kuralla, ei niitä pidä liikaa masentaa talouskurilla? Eihän tuo auta korjaamaan eriarvoisuutta EU:n sisällä.

EU on talousunionina tuhoon tuomittu. Jos köyhempiä maita pitää jatkuvasti tekohengittää, alkaa nettomaksajien keskuudessa nousta kapinahenki, ja jos taas köyhien maiden annetaan olla köyhiä, ei niiden kanssa voi mitenkään sopia yhtenäisestä talouspolitiikasta.

[Naturalisti]

Kiitokset kommenteista. Tässä on yhdistetty vastaus kaikkiin viimeisimpiin kommentteihin:

Esitetyt kommentit tuovat esiin tarpeen syventää talousdemokratiaa laajentamalla talouden toimintaan demokraattisia ja yhteiskuntavastuullisia keinoja, jotka pakottaisivat ottamaan huomioon laajemmin ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin – niin valtioiden, alueiden kuin koko planeetan tasolla. Näitä tavoitteita voidaan edistää olemassa olevien mekanismien avulla, esimerkiksi Draghin viimeaikaisten konkreettisten ehdotusten kautta.

Draghin ehdottamat yhteisvelan käyttö julkisten investointien rahoittamiseen, pääomamarkkinoiden yhdentyminen sekä strategiset yhteisinvestoinnit tuovat mahdollisuuden kehittää koko EU:n taloutta kestävämpään ja sosiaalisesti vastuullisempaan suuntaan. Talousdemokratia tukisi näitä ehdotuksia erityisesti silloin, kun ne parantavat jäsenvaltioiden itsenäisyyttä ja vähentävät riippuvuutta markkinavetoisesta rahoituksesta.

Lisäksi Draghin ehdotukset, jotka mahdollistavat yhteisinvestointeja strategisilla aloilla kuten puolustus ja teknologia, voivat auttaa kehittämään jäsenmaiden taloudellista itsenäisyyttä ja parantamaan yhteistä turvallisuutta ilman yksityisen pääoman ylikorostusta. Tällainen kehitys kohti yhteisöllisempää, vakaampaa ja demokraattisesti ohjattua talousmallia on välttämätöntä, jotta EU voisi vastata haasteisiin ilman taloudellista eriarvoisuutta syventävää kriisipolitiikkaa.

Näin EKP:n roolia vahvistamalla voidaan edistää laajempaa talousdemokratiaa, joka vastaa paremmin kansalaisten hyvinvointitarpeisiin ja vähentää tarpeetonta riippuvuutta ulkopuolisesta markkinarahasta.

[ID10T]

Tällainen kehitys kohti yhteisöllisempää, vakaampaa ja demokraattisesti ohjattua talousmallia on välttämätöntä, jotta EU voisi vastata haasteisiin ilman taloudellista eriarvoisuutta syventävää kriisipolitiikkaa.

Tässä se mysteeri taas esittäytyy. Mitä on demokraattinen ohjaus? Meillä on n. 3 miljoonaa "kuskia" (lue: äänioikeutettua), joista jokainen haluaa ohjata eri suuntaan. Tiettyjä päälinjoja toki nousee esille ihmisten äänestyskäyttäytymisessä, mutta koska eduskuntapuolueita on sentään 9, on turha puhua demokratian yhteydessä mistään päämäärähakuisesta ohjailusta. Demokraattinen ohjailu toimii ainoastaan yksipuoluejärjestelmässä.

[Naturalisti]

Tällainen kehitys kohti yhteisöllisempää, vakaampaa ja demokraattisesti ohjattua talousmallia on välttämätöntä, jotta EU voisi vastata haasteisiin ilman taloudellista eriarvoisuutta syventävää kriisipolitiikkaa.

Tässä se mysteeri taas esittäytyy. Mitä on demokraattinen ohjaus? Meillä on n. 3 miljoonaa "kuskia" (lue: äänioikeutettua), joista jokainen haluaa ohjata eri suuntaan. Tiettyjä päälinjoja toki nousee esille ihmisten äänestyskäyttäytymisessä, mutta koska eduskuntapuolueita on sentään 9, on turha puhua demokratian yhteydessä mistään päämäärähakuisesta ohjailusta. Demokraattinen ohjailu toimii ainoastaan yksipuoluejärjestelmässä.

Näyttää siltä, että liität termin "demokraattinen ohjaus" vain suoraan siihen, miten yksittäiset päätökset tehdään monien erilaisten intressien kesken, ja tästä näkökulmasta se voi tuntua vaikealta saavuttaa. Ajatuksen ytimessä on kuitenkin demokraattisen päätöksenteon laajentaminen talouteen yleisten sääntelypuitteiden kautta, ei vain konkreettisina yksittäisinä päätöksinä. Demokraattisen ohjauksen tavoitteena on luoda kestäviä ja oikeudenmukaisia sääntelyrakenteita, joiden puitteissa yritykset ja muut toimijat voivat toimia yhteisen hyvinvoinnin, ympäristön ja tulevien sukupolvien kannalta vastuullisesti.

Tämä ohjausmuoto ei yritä sanella yksittäisiä päätöksiä, vaan pyrkii varmistamaan, että toiminnan ehdot ja rajat asettavat painoarvon kestävälle kehitykselle ja yhteiselle hyvinvoinnille. EU-tasolla tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi tiukempia ympäristö- ja sosiaalivastuun sääntöjä, joiden tarkoituksena on tukea yhteisiä tavoitteita pitkällä aikavälillä. Kyse on eräänlaisesta ”pelisääntöjen” luomisesta, joka määrittelee toiminnan reunaehdot, ei ohjaa jokaista yksittäistä toimintaa.

Tällainen yhteisöllisempi ja demokraattisesti ohjattu malli ei siis pyri muuttamaan yhteiskuntia yksipuoluejärjestelmäksi, vaan luomaan perustaa, jossa kaikkien toimijoiden tulee huomioida yhteinen hyvä. Näin yhteiset tavoitteet saadaan ohjaamaan talouden toimintaa ilman, että jokaista yksittäistä päätöstä jouduttaisiin tekemään erikseen.