Sotahistoria
Sotahistoria
Sotahistoria
Avataanpa tällainen lanka, jossa voi keskustella sotiin ja sotimiseen liittyvästä historiasta. Eli sotahistoria, sodat ja sotimisen kehitys kaikissa muodoissaan käy tän langan puitteissa käytävän keskustelun aiheeksi.
¤¤¤
Pohjustan tän langan seuraavalla kommentilla. Sodankäynnissä tapahtui vallankumous vuosina 1760-1914, jolloin rajoitetummasta sodankäynnistä siirryttiin teolliseen totaaliseen sotaan.
Yksi tämän vallankumouksen moottoreita oli Napoleon Bonaparte, joka vaikutti esim. seuraaviin asioihin:
- Rajoitetummista sodista, joita käytiin diplomaattisten ponnistelujen edistämiseksi siirryttiin kohti taisteluita, joilla pyrittiin absoluuttiseen voittoon, jonka turvin myös se poliittinen lopputulos voitiin sanella viholliselle.
- Asevelvollisuusarmeijan luominen.
- Armeijakuntasysteemi, jossa Grande Armee koostui Armeijakunnista (Corps), jotka taas koostuivat pienemmistä yksiköistä.
- Logistiset ja joukkojen siirtoon liittyvät edistysaskeleet.
Lähteitä:
Napoleon Bonaparte’s Contributions to Modern Warfare
Grande Armee (suomeksi)
Corps
¤¤¤
Elikkä siinä. Tän langan puitteissa voi siis keskustella kaikesta sotimiseen liittyvästä, ja eritoten tästä historiasta. Myös poliittiset sekä strategiset aiheet käyvät keskustelun sytykkeeksi, kunhan ne vain liittyvät sodankäyntiin ja sen historiaan sekä sodankäynnin kehitykseen.
Avataanpa tällainen lanka, jossa voi keskustella sotiin ja sotimiseen liittyvästä historiasta. Eli sotahistoria, sodat ja sotimisen kehitys kaikissa muodoissaan käy tän langan puitteissa käytävän keskustelun aiheeksi.
¤¤¤
Pohjustan tän langan seuraavalla kommentilla. Sodankäynnissä tapahtui vallankumous vuosina 1760-1914, jolloin rajoitetummasta sodankäynnistä siirryttiin teolliseen totaaliseen sotaan.
Yksi tämän vallankumouksen moottoreita oli Napoleon Bonaparte, joka vaikutti esim. seuraaviin asioihin:
- Rajoitetummista sodista, joita käytiin diplomaattisten ponnistelujen edistämiseksi siirryttiin kohti taisteluita, joilla pyrittiin absoluuttiseen voittoon, jonka turvin myös se poliittinen lopputulos voitiin sanella viholliselle.
- Asevelvollisuusarmeijan luominen.
- Armeijakuntasysteemi, jossa Grande Armee koostui Armeijakunnista (Corps), jotka taas koostuivat pienemmistä yksiköistä.
- Logistiset ja joukkojen siirtoon liittyvät edistysaskeleet.
Lähteitä:
Napoleon Bonaparte’s Contributions to Modern Warfare
Grande Armee (suomeksi)
Corps
¤¤¤
Elikkä siinä. Tän langan puitteissa voi siis keskustella kaikesta sotimiseen liittyvästä, ja eritoten tästä historiasta. Myös poliittiset sekä strategiset aiheet käyvät keskustelun sytykkeeksi, kunhan ne vain liittyvät sodankäyntiin ja sen historiaan sekä sodankäynnin kehitykseen.
~ The road to wisdom is paved with the pain of understanding the world.
Re: Sotahistoria
Tietyt asiat, jota Bonaparte toteutti, keksi jo Aleksanteri Suuri. Liikkuvia yksiköitä (ratsusotilaita) vihollisen heikkoihin kohtiin, kun falangi pitää keskustaa hallussa. Toisaalta tiedustelu/vakoilu vastustajan heikkojen kohtien selvittämiseksi, on äärimmäisen tärkeää nykyäänkin. Hyvä sodanjohto on kaikkien osa-alueiden yhteistyötä, ei vain voimaa.
. . .
Yksi lyhytnäköinen päätös (=virhe) oli länsimailta asevelvollisuuden lopettaminen. Länsi-Euroopan armeijat ovat surkean kokoisia. Kuvitelkaa, että Suomen asevelvollisuusarmeija on suurempi kuin Britannian armeija! Tämä asia saattaa muuttua, toivottavasti muuttuukin, koska asevelvollisuudesta (ainakin osittaisesta) luopuminen on virhe.
. . .
Yksi lyhytnäköinen päätös (=virhe) oli länsimailta asevelvollisuuden lopettaminen. Länsi-Euroopan armeijat ovat surkean kokoisia. Kuvitelkaa, että Suomen asevelvollisuusarmeija on suurempi kuin Britannian armeija! Tämä asia saattaa muuttua, toivottavasti muuttuukin, koska asevelvollisuudesta (ainakin osittaisesta) luopuminen on virhe.
Taantuvassa yhteiskunnassa tuloerot ovat minimissä.
https://sarastuslehti.com/2016/12/19/20 ... dystopian/
Suomalainen sisu:
https://www.youtube.com/watch?v=7WXuejg7fwU
https://sarastuslehti.com/2016/12/19/20 ... dystopian/
Suomalainen sisu:
https://www.youtube.com/watch?v=7WXuejg7fwU
Re: Sotahistoria
Anteeksi nyt vaan että sanon näin mutta tällaisen yleisen sotahistorian ketjun avaaminen tuo vain järjettömän sekamelskan muutenkin täysin psykoottiselle palstalle ja sen takia en viitsi ottaa kantaa yhtään mihinkään koska se ei johda koskaan yhtään mihinkään niin kuin ei mikään keskustelu missään netissä ja varsinkaan täällä. Muuten aihe kyllä kiinnostaisi mutta turhaa osallistua.
Re: Sotahistoria
Totta. Eurooppa on aika heikoissa kantimissa, kun Suomella tosiaan on yksi Euroopan suurimmista armeijoista, ja ylipäätään yksi Euroopan suurimmista tykistöistä, jonka merkitys on uudelleen avautunut Ukrainan sodassakin.Toope kirjoitti: ↑28 Loka 2024, 17:27
Tietyt asiat, jota Bonaparte toteutti, keksi jo Aleksanteri Suuri. Liikkuvia yksiköitä (ratsusotilaita) vihollisen heikkoihin kohtiin, kun falangi pitää keskustaa hallussa. Toisaalta tiedustelu/vakoilu vastustajan heikkojen kohtien selvittämiseksi, on äärimmäisen tärkeää nykyäänkin. Hyvä sodanjohto on kaikkien osa-alueiden yhteistyötä, ei vain voimaa.
. . .
Yksi lyhytnäköinen päätös (=virhe) oli länsimailta asevelvollisuuden lopettaminen. Länsi-Euroopan armeijat ovat surkean kokoisia. Kuvitelkaa, että Suomen asevelvollisuusarmeija on suurempi kuin Britannian armeija! Tämä asia saattaa muuttua, toivottavasti muuttuukin, koska asevelvollisuudesta (ainakin osittaisesta) luopuminen on virhe.
Mainitsit tuossa Britannian armeijan, mutta olen siinä käsityksessä että myös Saksan kyky kasata varteenotettava armeija nykyoloissa on aikas heikko.
Eurooppalaiset ovat olleet sinisilmäisiä Venäjän suhteen koko 2000-luvun.
~ The road to wisdom is paved with the pain of understanding the world.
Re: Sotahistoria
Niinkö, tällä hetkellä Brittien aktiivisessa palveluksessa on noin 137 000 sotilasta, ja reservin koko on 32 000 sotilasta.
British Armed Forces
Aika vähällä tunnutaan pärjäävän.
Suomen sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, eli isompi kuin Britannian asevoimien koko.
~ The road to wisdom is paved with the pain of understanding the world.
Re: Sotahistoria
Britannian asevoimatPurdue kirjoitti: ↑28 Loka 2024, 18:03Niinkö, tällä hetkellä Brittien aktiivisessa palveluksessa on noin 137 000 sotilasta, ja reservin koko on 32 000 sotilasta.
British Armed Forces
Aika vähällä tunnutaan pärjäävän.
Suomen sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, eli isompi kuin Britannian asevoimien koko.
Asevoimien vahvuus: 143 500 sotilasta, reservi 80 000 sotilasta
Jotka kaikki ovat ammattisotilaita.
Briteillä on myös vapaaehtoisreservi, joka vastannee meikäläistä varusmiestä.
Suomella on kantahenkilökuntaa siviileineen vain 12 000, joista sotilaita noin 8000.
Lisäksi Britit asuvat saarella, eikä niillä ole pitkää maarajaa ryssän kanssa.
Ilmavoimat ja merivoimat ovat suomalaisittain mitattuna vahvat ja modernisti aseistettu.
Tietysti, koska puolustavat lähinnä saarta.
https://turpopankki.fi/eurooppalaisia-n ... asevoimat/
Re: Sotahistoria
Joo, asioita voi tarkastella monesta näkökulmasta.Susa kirjoitti: ↑28 Loka 2024, 20:08Britannian asevoimatPurdue kirjoitti: ↑28 Loka 2024, 18:03Niinkö, tällä hetkellä Brittien aktiivisessa palveluksessa on noin 137 000 sotilasta, ja reservin koko on 32 000 sotilasta.
British Armed Forces
Aika vähällä tunnutaan pärjäävän.
Suomen sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, eli isompi kuin Britannian asevoimien koko.
Asevoimien vahvuus: 143 500 sotilasta, reservi 80 000 sotilasta
Jotka kaikki ovat ammattisotilaita.
Briteillä on myös vapaaehtoisreservi, joka vastannee meikäläistä varusmiestä.
Suomella on kantahenkilökuntaa siviileineen vain 12 000, joista sotilaita noin 8000.
Lisäksi Britit asuvat saarella, eikä niillä ole pitkää maarajaa ryssän kanssa.
Ilmavoimat ja merivoimat ovat suomalaisittain mitattuna vahvat ja modernisti aseistettu.
Tietysti, koska puolustavat lähinnä saarta.
https://turpopankki.fi/eurooppalaisia-n ... asevoimat/
Mutta jos ajatellaan eurooppalaisten valtioiden varautumista suurempaan sotaan, niin se on ollut todella heikkoa, koska asevoimat on monissa keskeisissä maissa käytännössä ajettu alas 90-luvun jälkeen.
Se on kuitenkin niin, että kun Suomi on Natossa, ja jos se iso ryske alkaisi joskus, niin lyhyellä aikavälillä Suomen puolustus nojaisi kuitenkin pääasiassa omiin joukkoihin, sekä jossakin määrin eurooppalaisiin joukkoihin, ja sitten se suuri kysymysmerkki on USA, jolla olisi tarvittaessa mahdollisuus toimittaa enemmänkin joukkoja lyhyellä varoitusajalla. Pitkällä aikavälillä toki Britanniakin saa kasattua isot ja riittävät asevoimat jos se niin vain haluaa.
~ The road to wisdom is paved with the pain of understanding the world.
Re: Sotahistoria
Heitetäänpä tällainen pointti pohdittavaksi, eli kuinka toisaalta Valtion, Yhteiskunnan sekä Yksilön suhde on muuttunut modernin sodankäynnin aikakaudella noin suurin piirtein viimeisen 100-150 vuoden aikana.
Jos ajattelee nykyistä maailmanpoliittista tilannetta, jossa suurvallat käyvät valtakamppailua, jonka sivujuonteena on hybridisodankäynti, jota käydään etenkin taloudellisin keinoin, mutta myös verkossa, ja informaatiovaikuttamisen keinoin, jolla pyritään vaikuttamaan länsimaissa kansalaisiin sekä äänestäjiin.
Tällä hetkellä suurvallat eivät käy avointa sotaa keskenään, mutta niiden toimet ulottuvat toisten valtioiden alueelle, niiden yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja rakenteisiin, ja tätä kautta yksittäisten ihmisten ja kansalaisten elämään.
Ajatellaan vaikkapa noita palvelunestohyökkäyksiä joita on nyt Suomessakin koettu enemmän tänä syksynä, taikka vaalivaikuttamista Euroopassa ja USA:ssa. Tuon vaalivaikuttamisen tarkoituksena on saada toisaalta kansalaiset myötämielisiksi itänaapurin päämäärille, ja sitä kautta manipuloida vaalituloksia ja muuttaa valtioiden politiikkaa.
Tämä on sitä jo Sun Tzun ajattelemaa sodankäyntiä, jossa toimet ovat onnistuneimpia silloin kun päämääriin päästään ilman ensimmäistäkään taistelua asein.
Eli käytännössä eri valtiot sekaantuvat toistensa sisäisiin asioihin yhä enenevässä määrin hybridisodankäynnin ja vaikuttamisen keinoin. Missä menee se raja, mikä on hyväksyttävää vaikuttamista, jolla vaikutetaan vieraiden valtioiden kansalaisiin ja yhteiskunnan toimintaan?
Jos ajattelee nykyistä maailmanpoliittista tilannetta, jossa suurvallat käyvät valtakamppailua, jonka sivujuonteena on hybridisodankäynti, jota käydään etenkin taloudellisin keinoin, mutta myös verkossa, ja informaatiovaikuttamisen keinoin, jolla pyritään vaikuttamaan länsimaissa kansalaisiin sekä äänestäjiin.
Tällä hetkellä suurvallat eivät käy avointa sotaa keskenään, mutta niiden toimet ulottuvat toisten valtioiden alueelle, niiden yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja rakenteisiin, ja tätä kautta yksittäisten ihmisten ja kansalaisten elämään.
Ajatellaan vaikkapa noita palvelunestohyökkäyksiä joita on nyt Suomessakin koettu enemmän tänä syksynä, taikka vaalivaikuttamista Euroopassa ja USA:ssa. Tuon vaalivaikuttamisen tarkoituksena on saada toisaalta kansalaiset myötämielisiksi itänaapurin päämäärille, ja sitä kautta manipuloida vaalituloksia ja muuttaa valtioiden politiikkaa.
Tämä on sitä jo Sun Tzun ajattelemaa sodankäyntiä, jossa toimet ovat onnistuneimpia silloin kun päämääriin päästään ilman ensimmäistäkään taistelua asein.
Eli käytännössä eri valtiot sekaantuvat toistensa sisäisiin asioihin yhä enenevässä määrin hybridisodankäynnin ja vaikuttamisen keinoin. Missä menee se raja, mikä on hyväksyttävää vaikuttamista, jolla vaikutetaan vieraiden valtioiden kansalaisiin ja yhteiskunnan toimintaan?
~ The road to wisdom is paved with the pain of understanding the world.
-
Märkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10391
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
Re: Sotahistoria
Lyhyellä ja luultavasti pidemmälläkin.
Mielestäni yksi tärkeimmistä NATO:n tuomista tekijöistä on suuret materiaaliset resurssit ja logistiikka niiden hyödyntämiseen.
Erittäin painava tuki tuli myös ilmavoimien muodossa. Pelkästän Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Suomen ilmavoimat olisivat yhdistettynä vahva tekijä, jolle Venäjällä ei olisi tasavertaista vastusta heittää.
Ruotsin merivoimat olisivat Suomelle selvä vahvistus. Tanskan merivoimat ovat vahvat, mutta ne joutuisi huolehtimaan myös Grönlannista ja Färsaarista, mikäli britit ja USA eivät niitä turvaisi. Itse asiassa pinta-aluksilta Itämeri voitaisiin sulkea Viron, Suomen ja Ruotsin meritorjuntaohjuksilla.
NATO:n antamaa tiedustelutukeakaan ei kannata aliarvioida.
Maavoimia Suomeen tuskin kovin merkittäviä määriä muualta tulisi, mutta niitä ei ehkä tarvittaisikaan. Päävastuu Suomen alueen puolustuksesta on ja pysyy Suomella.
Re: Sotahistoria
Iran ei saanut torjuttua Israelin iskua.
Re: Sotahistoria
Varmastikin päävastuu olisi Suomella omasta puolustuksestaan, mutta nythän näyttää siltä että Lappiin on tulossa noita Naton etulinjan joukkoja pieni määrä, jotka tulevat olemaan Ruotsin johdossa.Märkäruuti kirjoitti: ↑28 Loka 2024, 22:00Lyhyellä ja luultavasti pidemmälläkin.
Mielestäni yksi tärkeimmistä NATO:n tuomista tekijöistä on suuret materiaaliset resurssit ja logistiikka niiden hyödyntämiseen.
Erittäin painava tuki tuli myös ilmavoimien muodossa. Pelkästän Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Suomen ilmavoimat olisivat yhdistettynä vahva tekijä, jolle Venäjällä ei olisi tasavertaista vastusta heittää.
Ruotsin merivoimat olisivat Suomelle selvä vahvistus. Tanskan merivoimat ovat vahvat, mutta ne joutuisi huolehtimaan myös Grönlannista ja Färsaarista, mikäli britit ja USA eivät niitä turvaisi. Itse asiassa pinta-aluksilta Itämeri voitaisiin sulkea Viron, Suomen ja Ruotsin meritorjuntaohjuksilla.
NATO:n antamaa tiedustelutukeakaan ei kannata aliarvioida.
Maavoimia Suomeen tuskin kovin merkittäviä määriä muualta tulisi, mutta niitä ei ehkä tarvittaisikaan. Päävastuu Suomen alueen puolustuksesta on ja pysyy Suomella.
Tuo Lappi olisi Suomelle vaikea puolustettava, ja toisaalta Naton joukoille se on hyvä paikka harjoitella arktisissa olosuhteissa käytäviä taisteluja. Kun tuo alue tulee olemaan muiden maiden joukoille tuttu tulevaisuudessa, ja siellä on tarvittava infra valmiina, niin sinne on helppo tarvittaessa tuoda joukkoja muista maista.
Toisaalta Suomeen on tulossa esim. USA:n ylläpitämiä materiaalivarastoja, joten sotatilanteessa tänne olisi myös helppo lennättää yhdysvaltalaisia joukkoja suomalaisten joukkojen tueksi.
Ja tosiaan, näyttäisi siltä että Itämeri olisi tulevaisuudessa pitkälti Nato-meri, ja Venäjän operointi sillä olisi sotatilanteessa todella hankalaa.
~ The road to wisdom is paved with the pain of understanding the world.
Re: Sotahistoria
Tuossa hyvä tuore juttu YLEn verkkosivuilla, jossa on haastateltu puolustusvoimien tutkimusjohtajaa sodankäynnin tulevaisuudesta:
YLE: Millaista on tulevaisuuden sota
Ja puolustusvoimien tutkimusjohtajan teesit ovat:
1. Roboteilla käytävässä sodassa mennään kiinni viholliseen
2. Sota ”kaikkiallistuu”, kun robotit hääräävät rintaman takana
3. Sota voi ”humaanistua” ja tuottaa vähemmän ”oheisuhreja”
4. Asetuotanto joukkoistuu, kun kuka vain voi tulostaa kranaatin pyrstön
5. Kognitiivisessa sodankäynnissä kaikki pitää paikkansa ja mikään ei pidä paikkansa
6. Suomi tarvitsee droonistrategian
Yhteenvetona todettakoon, että sotatekniikka kehittyy nyt yhtä nopeasti kuin toisen maailmansodan aikana, ja drooneilla on aiheutettu jopa noin puolet miestappioista.
YLE: Millaista on tulevaisuuden sota
Ja puolustusvoimien tutkimusjohtajan teesit ovat:
1. Roboteilla käytävässä sodassa mennään kiinni viholliseen
2. Sota ”kaikkiallistuu”, kun robotit hääräävät rintaman takana
3. Sota voi ”humaanistua” ja tuottaa vähemmän ”oheisuhreja”
4. Asetuotanto joukkoistuu, kun kuka vain voi tulostaa kranaatin pyrstön
5. Kognitiivisessa sodankäynnissä kaikki pitää paikkansa ja mikään ei pidä paikkansa
6. Suomi tarvitsee droonistrategian
Yhteenvetona todettakoon, että sotatekniikka kehittyy nyt yhtä nopeasti kuin toisen maailmansodan aikana, ja drooneilla on aiheutettu jopa noin puolet miestappioista.
~ The road to wisdom is paved with the pain of understanding the world.
Re: Sotahistoria
Nyt Lähi-idän ja Ukrainan sotia seuratessa on aika opetella 2020-luvun sodankäyntiä. Otetaan opiksi, jotta olemme valmiina, jos se ainoa uhkamme (=Venäjä) joskus hyökkää.
Suomen armeija on ilmeisesti perustamassa/jo perustanut(?) yksikköä noita drone tms. jutskia kohtaan. Ilmeisesti puolustusvoimamme ovat ajan tasalla. Tilasivathan Israelista tuon ohjuspuolustusjärjestelmänkin...
Suomen armeija on ilmeisesti perustamassa/jo perustanut(?) yksikköä noita drone tms. jutskia kohtaan. Ilmeisesti puolustusvoimamme ovat ajan tasalla. Tilasivathan Israelista tuon ohjuspuolustusjärjestelmänkin...
Taantuvassa yhteiskunnassa tuloerot ovat minimissä.
https://sarastuslehti.com/2016/12/19/20 ... dystopian/
Suomalainen sisu:
https://www.youtube.com/watch?v=7WXuejg7fwU
https://sarastuslehti.com/2016/12/19/20 ... dystopian/
Suomalainen sisu:
https://www.youtube.com/watch?v=7WXuejg7fwU
Re: Sotahistoria
Joo, sodankäynti on murroksessa kun robotit ja dronet ovat tulossa mukaan kuvaan.Toope kirjoitti: ↑02 Marras 2024, 16:41
Nyt Lähi-idän ja Ukrainan sotia seuratessa on aika opetella 2020-luvun sodankäyntiä. Otetaan opiksi, jotta olemme valmiina, jos se ainoa uhkamme (=Venäjä) joskus hyökkää.
Suomen armeija on ilmeisesti perustamassa/jo perustanut(?) yksikköä noita drone tms. jutskia kohtaan. Ilmeisesti puolustusvoimamme ovat ajan tasalla. Tilasivathan Israelista tuon ohjuspuolustusjärjestelmänkin...![]()
Mitä tulee Suomen varautumiseen, niin yhden taikka parin drone yksikön perustaminen ei riitä, vaan dronet pitää saada joka rintamalohkolle ihan niin kuin siellä on nykyään tykistö ja krh taustalla. Tuon edellisen viestini uutisessa haastatellun suomalaisupseerin mukaan noin puolet Ukrainan sodan tappioista on aiheutunut drone hyökkäyksien seurauksena, eli kyseessä on ISO muutos sodankäyntitavassa.
Eli Suomen puolustusvoimissa pitää saada dronet joka yksikköön, ja yhtä tärkeää on huolehtia puolustuksesta droneja vastaan.
Veikkaan, että ainakin komentokeskuksia ja johtopaikkoja tullaan tulevaisuudessa puolustamaan droneilta jonkinlaisilla puolustusaseilla.
Tuossa saksalainen vaihtoehto:
~ The road to wisdom is paved with the pain of understanding the world.

