Pimeä aine

[Vän]

Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:

"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."

Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......

Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.

Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.

Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.

Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.

Täydennän vielä vastausta tähän kommenttiisi.
Sanot: Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Ei satelliitista lähetetä mitään laservaloa radan mittaamiseksi, vaan junan liikkuessa 300 metrin matkalla satelliitti vain ottaa vastaan kaksi laserpulssia, joiden väliajan satelliitti mittaa.
Kun nuo valopulssien lähetyspisteet eivät liiku mihinkään suuntaan satelliitin suhteen, mitään pituuskontraktiota radalle ei tapahdu.

Kun tuossa edellä mainitsin, että pituuskontraktio syntyy etäisyyden muuttuessa havaitsijan suhteen liikkuvaan kohteeseen, kyllä se syntyy, vaikka etäisyys ei muuttuisi kuten ympyräliikkeessä, eli kun kohde liikkuu mihin suuntaan tahansa, kuten aikakin hidastuu kohteen liikkuessa mihin suuntaan tahansa.

No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata. Kun kerran metri on määritelty valonnopeudella, lasereiden etäisyys olisi hyvä mitata valon avulla. Eikä sitä valopulssia tietenkään satelliitista lähetettäisi, vaan Maassa laserilta toiselle. Kun valopulssi lähtee ensimmäiseltä laserilta, se lähettää pulssin satelliittiin ja kun valopulssi saapuu toiselle laserille, lähetetään toinen. Satelliitista voidaan sitten mitata lasereiden lähettämien pulssien aikaero ja siitä saadaan laskettua lasereiden välinen etäisyys. Maassa mitattuna etäisyydestä tulee tällöin lyhyempi kuin satelliitista mitattuna.

[Kontra]

Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:

"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."

Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......

Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.

Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.

Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.

Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.

Täydennän vielä vastausta tähän kommenttiisi.
Sanot: Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Ei satelliitista lähetetä mitään laservaloa radan mittaamiseksi, vaan junan liikkuessa 300 metrin matkalla satelliitti vain ottaa vastaan kaksi laserpulssia, joiden väliajan satelliitti mittaa.
Kun nuo valopulssien lähetyspisteet eivät liiku mihinkään suuntaan satelliitin suhteen, mitään pituuskontraktiota radalle ei tapahdu.

Kun tuossa edellä mainitsin, että pituuskontraktio syntyy etäisyyden muuttuessa havaitsijan suhteen liikkuvaan kohteeseen, kyllä se syntyy, vaikka etäisyys ei muuttuisi kuten ympyräliikkeessä, eli kun kohde liikkuu mihin suuntaan tahansa, kuten aikakin hidastuu kohteen liikkuessa mihin suuntaan tahansa.

No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata. Kun kerran metri on määritelty valonnopeudella, lasereiden etäisyys olisi hyvä mitata valon avulla. Eikä sitä valopulssia tietenkään satelliitista lähetettäisi, vaan Maassa laserilta toiselle. Kun valopulssi lähtee ensimmäiseltä laserilta, se lähettää pulssin satelliittiin ja kun valopulssi saapuu toiselle laserille, lähetetään toinen. Satelliitista voidaan sitten mitata lasereiden lähettämien pulssien aikaero ja siitä saadaan laskettua lasereiden välinen etäisyys. Maassa mitattuna etäisyydestä tulee tällöin lyhyempi kuin satelliitista mitattuna.

Sinä nyt sekoitat kaksi eri mittausta satelliitista. Junan nopeuden mittauksen satelliitista ja valon nopeuden mittauksen maassa satelliitista, joilla mittauksilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

[Kontra]

Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:

"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."

Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......

Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.

Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.

Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.

Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.

Täydennän vielä vastausta tähän kommenttiisi.
Sanot: Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Ei satelliitista lähetetä mitään laservaloa radan mittaamiseksi, vaan junan liikkuessa 300 metrin matkalla satelliitti vain ottaa vastaan kaksi laserpulssia, joiden väliajan satelliitti mittaa.
Kun nuo valopulssien lähetyspisteet eivät liiku mihinkään suuntaan satelliitin suhteen, mitään pituuskontraktiota radalle ei tapahdu.

Kun tuossa edellä mainitsin, että pituuskontraktio syntyy etäisyyden muuttuessa havaitsijan suhteen liikkuvaan kohteeseen, kyllä se syntyy, vaikka etäisyys ei muuttuisi kuten ympyräliikkeessä, eli kun kohde liikkuu mihin suuntaan tahansa, kuten aikakin hidastuu kohteen liikkuessa mihin suuntaan tahansa.

No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata. Kun kerran metri on määritelty valonnopeudella, lasereiden etäisyys olisi hyvä mitata valon avulla. Eikä sitä valopulssia tietenkään satelliitista lähetettäisi, vaan Maassa laserilta toiselle. Kun valopulssi lähtee ensimmäiseltä laserilta, se lähettää pulssin satelliittiin ja kun valopulssi saapuu toiselle laserille, lähetetään toinen. Satelliitista voidaan sitten mitata lasereiden lähettämien pulssien aikaero ja siitä saadaan laskettua lasereiden välinen etäisyys. Maassa mitattuna etäisyydestä tulee tällöin lyhyempi kuin satelliitista mitattuna.

Sanot: No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata.
Jos halutaan mitata 300 m matka rautatien vieressä, kautta aikain on maanmittajiilla ollut konstit mitata minkälaisia matkoja tahansa. Eikä sillä mittaamisella ole mitään tekemistä näiden satelliitista tehtävien havaintojen kanssa.
Junan kulkuaikaa 300 metrin matkalla satelliitista mitataan, eikä tuota 300 metrin matkaa, joka tiedetään.

[Vän]

Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:

"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."

Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......

Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.

Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.

Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.

Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.

Täydennän vielä vastausta tähän kommenttiisi.
Sanot: Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Ei satelliitista lähetetä mitään laservaloa radan mittaamiseksi, vaan junan liikkuessa 300 metrin matkalla satelliitti vain ottaa vastaan kaksi laserpulssia, joiden väliajan satelliitti mittaa.
Kun nuo valopulssien lähetyspisteet eivät liiku mihinkään suuntaan satelliitin suhteen, mitään pituuskontraktiota radalle ei tapahdu.

Kun tuossa edellä mainitsin, että pituuskontraktio syntyy etäisyyden muuttuessa havaitsijan suhteen liikkuvaan kohteeseen, kyllä se syntyy, vaikka etäisyys ei muuttuisi kuten ympyräliikkeessä, eli kun kohde liikkuu mihin suuntaan tahansa, kuten aikakin hidastuu kohteen liikkuessa mihin suuntaan tahansa.

No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata. Kun kerran metri on määritelty valonnopeudella, lasereiden etäisyys olisi hyvä mitata valon avulla. Eikä sitä valopulssia tietenkään satelliitista lähetettäisi, vaan Maassa laserilta toiselle. Kun valopulssi lähtee ensimmäiseltä laserilta, se lähettää pulssin satelliittiin ja kun valopulssi saapuu toiselle laserille, lähetetään toinen. Satelliitista voidaan sitten mitata lasereiden lähettämien pulssien aikaero ja siitä saadaan laskettua lasereiden välinen etäisyys. Maassa mitattuna etäisyydestä tulee tällöin lyhyempi kuin satelliitista mitattuna.

Sanot: No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata.
Jos halutaan mitata 300 m matka rautatien vieressä, kautta aikain on maanmittajiilla ollut konstit mitata minkälaisia matkoja tahansa. Eikä sillä mittaamisella ole mitään tekemistä näiden satelliitista tehtävien havaintojen kanssa.
Junan kulkuaikaa 300 metrin matkalla satelliitista mitataan, eikä tuota 300 metrin matkaa, joka tiedetään.

No ei tiedetä, ennen kuin se on mitattu. Minä epäilen, että satelliitista mitattuna se matka on pidempi kuin Maasta mitattuna. Eikä se selviä muuten kuin mittaamalla se Maassa ja satelliitissa.

[Kontra]

Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:

"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."

Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......

Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.

Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.

Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.

Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.

Täydennän vielä vastausta tähän kommenttiisi.
Sanot: Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Ei satelliitista lähetetä mitään laservaloa radan mittaamiseksi, vaan junan liikkuessa 300 metrin matkalla satelliitti vain ottaa vastaan kaksi laserpulssia, joiden väliajan satelliitti mittaa.
Kun nuo valopulssien lähetyspisteet eivät liiku mihinkään suuntaan satelliitin suhteen, mitään pituuskontraktiota radalle ei tapahdu.

Kun tuossa edellä mainitsin, että pituuskontraktio syntyy etäisyyden muuttuessa havaitsijan suhteen liikkuvaan kohteeseen, kyllä se syntyy, vaikka etäisyys ei muuttuisi kuten ympyräliikkeessä, eli kun kohde liikkuu mihin suuntaan tahansa, kuten aikakin hidastuu kohteen liikkuessa mihin suuntaan tahansa.

No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata. Kun kerran metri on määritelty valonnopeudella, lasereiden etäisyys olisi hyvä mitata valon avulla. Eikä sitä valopulssia tietenkään satelliitista lähetettäisi, vaan Maassa laserilta toiselle. Kun valopulssi lähtee ensimmäiseltä laserilta, se lähettää pulssin satelliittiin ja kun valopulssi saapuu toiselle laserille, lähetetään toinen. Satelliitista voidaan sitten mitata lasereiden lähettämien pulssien aikaero ja siitä saadaan laskettua lasereiden välinen etäisyys. Maassa mitattuna etäisyydestä tulee tällöin lyhyempi kuin satelliitista mitattuna.

Sanot: No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata.
Jos halutaan mitata 300 m matka rautatien vieressä, kautta aikain on maanmittajiilla ollut konstit mitata minkälaisia matkoja tahansa. Eikä sillä mittaamisella ole mitään tekemistä näiden satelliitista tehtävien havaintojen kanssa.
Junan kulkuaikaa 300 metrin matkalla satelliitista mitataan, eikä tuota 300 metrin matkaa, joka tiedetään.

No ei tiedetä, ennen kuin se on mitattu. Minä epäilen, että satelliitista mitattuna se matka on pidempi kuin Maasta mitattuna. Eikä se selviä muuten kuin mittaamalla se Maassa ja satelliitissa.

Nuo mietteesi eivät liity mitenkään minun edellä esittämääni junan nopeuteen maassa satelliitista mitattuna.
Esitykseni tarkoitus on selittää jonkin tapahtuman kesto suuremmassa gravitaatiossa pienemmästä gravitaatiosta havaittuna.

[Vän]

Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:

"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."

Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......

Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.

Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.

Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.

Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.

Täydennän vielä vastausta tähän kommenttiisi.
Sanot: Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Ei satelliitista lähetetä mitään laservaloa radan mittaamiseksi, vaan junan liikkuessa 300 metrin matkalla satelliitti vain ottaa vastaan kaksi laserpulssia, joiden väliajan satelliitti mittaa.
Kun nuo valopulssien lähetyspisteet eivät liiku mihinkään suuntaan satelliitin suhteen, mitään pituuskontraktiota radalle ei tapahdu.

Kun tuossa edellä mainitsin, että pituuskontraktio syntyy etäisyyden muuttuessa havaitsijan suhteen liikkuvaan kohteeseen, kyllä se syntyy, vaikka etäisyys ei muuttuisi kuten ympyräliikkeessä, eli kun kohde liikkuu mihin suuntaan tahansa, kuten aikakin hidastuu kohteen liikkuessa mihin suuntaan tahansa.

No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata. Kun kerran metri on määritelty valonnopeudella, lasereiden etäisyys olisi hyvä mitata valon avulla. Eikä sitä valopulssia tietenkään satelliitista lähetettäisi, vaan Maassa laserilta toiselle. Kun valopulssi lähtee ensimmäiseltä laserilta, se lähettää pulssin satelliittiin ja kun valopulssi saapuu toiselle laserille, lähetetään toinen. Satelliitista voidaan sitten mitata lasereiden lähettämien pulssien aikaero ja siitä saadaan laskettua lasereiden välinen etäisyys. Maassa mitattuna etäisyydestä tulee tällöin lyhyempi kuin satelliitista mitattuna.

Sanot: No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata.
Jos halutaan mitata 300 m matka rautatien vieressä, kautta aikain on maanmittajiilla ollut konstit mitata minkälaisia matkoja tahansa. Eikä sillä mittaamisella ole mitään tekemistä näiden satelliitista tehtävien havaintojen kanssa.
Junan kulkuaikaa 300 metrin matkalla satelliitista mitataan, eikä tuota 300 metrin matkaa, joka tiedetään.

No ei tiedetä, ennen kuin se on mitattu. Minä epäilen, että satelliitista mitattuna se matka on pidempi kuin Maasta mitattuna. Eikä se selviä muuten kuin mittaamalla se Maassa ja satelliitissa.

Nuo mietteesi eivät liity mitenkään minun edellä esittämääni junan nopeuteen maassa satelliitista mitattuna.
Esitykseni tarkoitus on selittää jonkin tapahtuman kesto suuremmassa gravitaatiossa pienemmästä gravitaatiosta havaittuna.

Aivan ja sen se esittääkin mainiosti. Tosin lukuarvot lienevät vähän väärällä dekadilla, mutta idea tulee selkeästi esiin. Jos esimerkiksi otetaan GPS-satelliitti, niin sen kello kulkee pienemmän gravitaation takia nopeammin noin 46 mikrosekuntia vuorokaudessa. GPS-satelliitissa Maan päällä tapahtuvan 10 s junamatkan kestoksi mitattaisiin siis 10,000000005 s. Mutta tuo on pilkunviilausta. Ja jos oikein tarkkaan viilataan, tuohon pitää ottaa mukaan satelliitin nopeudesta johtuva hidastuminen, jolloin lopulliseksi tulokseksi tulee 10,000000004 s.

Mietteeni liittyvät kuitenkin junan nopeuden mittaamiseen. Nopeutta ei voi mitata, jos tietää vain matkaan kuluneen ajan. Täytyy tietää myös matkan pituus. Ja pituutta ei voi tietää, jos sitä ei mitata.

[Eusa]

Niin. Selvisi, että tyhjöenergia ylläpitää osana ainekenttää muistirakennetta kehittyneestä ainejakaumasta ja antaa juuri kaivatun pimeän aineen verran sisältöä.

Toki tuo tyhjöenergia laajentaa myös kaikkeutta, mutta tekee sen paisuttamalla tilavuuspotentiaalia saman verran kuin aineen tarvitsee pudottaa itseisaikaansa varten tilavuutta.

4-ulotteisen laakean erillisyyden divergoituminen itseisajaksi ja tilan hävikiksi on kehittänyt kaarevan tyhjöenergian määrittämän jatkumon paikallismuutoksin päivittyväksi kentäkseen ja samalla aika-avaruudeksi, jossa vastakkaiset vaiheet säilyttävät liikemäärän ja kvanttitilojen korrelaatioita entropian lisääntymisen tahdissa laajenevaksi kaiken kattavaksi fysikaalisesti monistoksi. On näkymä, että kaikki perusvuorovaikutukset; sähkömagnetismi ja hiukkastason vuorovaikutukset, voidaan yhdistää tuossa ainekentässä.

Gravitaatio on tuon ainekentän näennäinen vastakkaisilmiö fysikaalista itseiskiihtyvää kenttää vastaan putoavana koordinaatistona. Mitään tyhjän taustan koordinaatistoa ei ole, vaan kaikki määrittyy ainekentällä, sen ajanlaatuisilla hiukkasilla, valonlaatuisella signaalirakenteella ja avaruudenlaatuisilla vastakkaisuuskorrelaatioilla.

[Vän]

Niin. Selvisi, että tyhjöenergia ylläpitää osana ainekenttää muistirakennetta kehittyneestä ainejakaumasta ja antaa juuri kaivatun pimeän aineen verran sisältöä.

Toki tuo tyhjöenergia laajentaa myös kaikkeutta, mutta tekee sen paisuttamalla tilavuuspotentiaalia saman verran kuin aineen tarvitsee pudottaa itseisaikaansa varten tilavuutta.

4-ulotteisen laakean erillisyyden divergoituminen itseisajaksi ja tilan hävikiksi on kehittänyt kaarevan tyhjöenergian määrittämän jatkumon paikallismuutoksin päivittyväksi kentäkseen ja samalla aika-avaruudeksi, jossa vastakkaiset vaiheet säilyttävät liikemäärän ja kvanttitilojen korrelaatioita entropian lisääntymisen tahdissa laajenevaksi kaiken kattavaksi fysikaalisesti monistoksi. On näkymä, että kaikki perusvuorovaikutukset; sähkömagnetismi ja hiukkastason vuorovaikutukset, voidaan yhdistää tuossa ainekentässä.

Gravitaatio on tuon ainekentän näennäinen vastakkaisilmiö fysikaalista itseiskiihtyvää kenttää vastaan putoavana koordinaatistona.

No sepä olisikin hienoa, jos kaikki perusvuorovaikutukset voitaisiin yhdistää. Ihmettelen vain, että jos 4-ulotteisen laakean erillisyyden divergoituminen itseisajaksi pudottaa tilavuutta saman verran kuin tyhjiöenergia tilavuuspotentiaalia paisuttaa, eikö silloin niiden summa ole nolla ja kaikkeus ei laajenekaan?

[Kontra]

Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:

"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."

Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......

Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.

Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.

Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.

Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.

Täydennän vielä vastausta tähän kommenttiisi.
Sanot: Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Ei satelliitista lähetetä mitään laservaloa radan mittaamiseksi, vaan junan liikkuessa 300 metrin matkalla satelliitti vain ottaa vastaan kaksi laserpulssia, joiden väliajan satelliitti mittaa.
Kun nuo valopulssien lähetyspisteet eivät liiku mihinkään suuntaan satelliitin suhteen, mitään pituuskontraktiota radalle ei tapahdu.

Kun tuossa edellä mainitsin, että pituuskontraktio syntyy etäisyyden muuttuessa havaitsijan suhteen liikkuvaan kohteeseen, kyllä se syntyy, vaikka etäisyys ei muuttuisi kuten ympyräliikkeessä, eli kun kohde liikkuu mihin suuntaan tahansa, kuten aikakin hidastuu kohteen liikkuessa mihin suuntaan tahansa.

No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata. Kun kerran metri on määritelty valonnopeudella, lasereiden etäisyys olisi hyvä mitata valon avulla. Eikä sitä valopulssia tietenkään satelliitista lähetettäisi, vaan Maassa laserilta toiselle. Kun valopulssi lähtee ensimmäiseltä laserilta, se lähettää pulssin satelliittiin ja kun valopulssi saapuu toiselle laserille, lähetetään toinen. Satelliitista voidaan sitten mitata lasereiden lähettämien pulssien aikaero ja siitä saadaan laskettua lasereiden välinen etäisyys. Maassa mitattuna etäisyydestä tulee tällöin lyhyempi kuin satelliitista mitattuna.

Sanot: No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata.
Jos halutaan mitata 300 m matka rautatien vieressä, kautta aikain on maanmittajiilla ollut konstit mitata minkälaisia matkoja tahansa. Eikä sillä mittaamisella ole mitään tekemistä näiden satelliitista tehtävien havaintojen kanssa.
Junan kulkuaikaa 300 metrin matkalla satelliitista mitataan, eikä tuota 300 metrin matkaa, joka tiedetään.

No ei tiedetä, ennen kuin se on mitattu. Minä epäilen, että satelliitista mitattuna se matka on pidempi kuin Maasta mitattuna. Eikä se selviä muuten kuin mittaamalla se Maassa ja satelliitissa.

Nuo mietteesi eivät liity mitenkään minun edellä esittämääni junan nopeuteen maassa satelliitista mitattuna.
Esitykseni tarkoitus on selittää jonkin tapahtuman kesto suuremmassa gravitaatiossa pienemmästä gravitaatiosta havaittuna.

Aivan ja sen se esittääkin mainiosti. Tosin lukuarvot lienevät vähän väärällä dekadilla, mutta idea tulee selkeästi esiin. Jos esimerkiksi otetaan GPS-satelliitti, niin sen kello kulkee pienemmän gravitaation takia nopeammin noin 46 mikrosekuntia vuorokaudessa. GPS-satelliitissa Maan päällä tapahtuvan 10 s junamatkan kestoksi mitattaisiin siis 10,000000005 s. Mutta tuo on pilkunviilausta. Ja jos oikein tarkkaan viilataan, tuohon pitää ottaa mukaan satelliitin nopeudesta johtuva hidastuminen, jolloin lopulliseksi tulokseksi tulee 10,000000004 s.

Mietteeni liittyvät kuitenkin junan nopeuden mittaamiseen. Nopeutta ei voi mitata, jos tietää vain matkaan kuluneen ajan. Täytyy tietää myös matkan pituus. Ja pituutta ei voi tietää, jos sitä ei mitata.

Jaa, oletko siis sitä mieltä, että metrin metallitanko ei ole yhtä pitkä Maassa ja ISS-asemalla?

[Vän]

Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:

"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."

Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......

Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.

Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.

Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.

Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.

Täydennän vielä vastausta tähän kommenttiisi.
Sanot: Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Ei satelliitista lähetetä mitään laservaloa radan mittaamiseksi, vaan junan liikkuessa 300 metrin matkalla satelliitti vain ottaa vastaan kaksi laserpulssia, joiden väliajan satelliitti mittaa.
Kun nuo valopulssien lähetyspisteet eivät liiku mihinkään suuntaan satelliitin suhteen, mitään pituuskontraktiota radalle ei tapahdu.

Kun tuossa edellä mainitsin, että pituuskontraktio syntyy etäisyyden muuttuessa havaitsijan suhteen liikkuvaan kohteeseen, kyllä se syntyy, vaikka etäisyys ei muuttuisi kuten ympyräliikkeessä, eli kun kohde liikkuu mihin suuntaan tahansa, kuten aikakin hidastuu kohteen liikkuessa mihin suuntaan tahansa.

No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata. Kun kerran metri on määritelty valonnopeudella, lasereiden etäisyys olisi hyvä mitata valon avulla. Eikä sitä valopulssia tietenkään satelliitista lähetettäisi, vaan Maassa laserilta toiselle. Kun valopulssi lähtee ensimmäiseltä laserilta, se lähettää pulssin satelliittiin ja kun valopulssi saapuu toiselle laserille, lähetetään toinen. Satelliitista voidaan sitten mitata lasereiden lähettämien pulssien aikaero ja siitä saadaan laskettua lasereiden välinen etäisyys. Maassa mitattuna etäisyydestä tulee tällöin lyhyempi kuin satelliitista mitattuna.

Sanot: No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata.
Jos halutaan mitata 300 m matka rautatien vieressä, kautta aikain on maanmittajiilla ollut konstit mitata minkälaisia matkoja tahansa. Eikä sillä mittaamisella ole mitään tekemistä näiden satelliitista tehtävien havaintojen kanssa.
Junan kulkuaikaa 300 metrin matkalla satelliitista mitataan, eikä tuota 300 metrin matkaa, joka tiedetään.

No ei tiedetä, ennen kuin se on mitattu. Minä epäilen, että satelliitista mitattuna se matka on pidempi kuin Maasta mitattuna. Eikä se selviä muuten kuin mittaamalla se Maassa ja satelliitissa.

Nuo mietteesi eivät liity mitenkään minun edellä esittämääni junan nopeuteen maassa satelliitista mitattuna.
Esitykseni tarkoitus on selittää jonkin tapahtuman kesto suuremmassa gravitaatiossa pienemmästä gravitaatiosta havaittuna.

Aivan ja sen se esittääkin mainiosti. Tosin lukuarvot lienevät vähän väärällä dekadilla, mutta idea tulee selkeästi esiin. Jos esimerkiksi otetaan GPS-satelliitti, niin sen kello kulkee pienemmän gravitaation takia nopeammin noin 46 mikrosekuntia vuorokaudessa. GPS-satelliitissa Maan päällä tapahtuvan 10 s junamatkan kestoksi mitattaisiin siis 10,000000005 s. Mutta tuo on pilkunviilausta. Ja jos oikein tarkkaan viilataan, tuohon pitää ottaa mukaan satelliitin nopeudesta johtuva hidastuminen, jolloin lopulliseksi tulokseksi tulee 10,000000004 s.

Mietteeni liittyvät kuitenkin junan nopeuden mittaamiseen. Nopeutta ei voi mitata, jos tietää vain matkaan kuluneen ajan. Täytyy tietää myös matkan pituus. Ja pituutta ei voi tietää, jos sitä ei mitata.

Jaa, oletko siis sitä mieltä, että metrin metallitanko ei ole yhtä pitkä Maassa ja ISS-asemalla?

Ehdottomasti. Juuri tuotahan suhteellisuus tarkoittaa. Tai siis oikeastihan metrin tanko on ISS asemallakin metrin mittainen, mutta itse metri on eri pituinen ISS asemalla kuin Maassa.

[Kontra]

Tuolla aikaisemmin esityksessäni Aika on energiaa kirjoitin:

"Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiöenergia voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön."

Eusa esitti äsken ketjussa Gravitaatio myös tyhjiöenergian pimeän aineen selitykseksi.
.......

Myös ajan suhteellisuus voi olla osaselitys tulkintaan pimeästä aineesta. Esitin tätä jo Tiede-lehden keskustelupastalla, mutta ei saanut kannatusta.

Linnunradan keskustassa galaksin massa symmetrisesti joka puolelta nostaa gravitaation valtavan paljon suuremmaksi kuin laidoilla, jossa etäisyydet massapisteisiin on paljon suurempia. Sen vuoksi ajan kulkunopeus (”ajankäynti”) on keskustassa hitaampi kuin laidoilla, koska gravitaatio keskustassa on suurempi kuin laidoilla.
Kun nopeammalla ajalla Maassa mitataan tähtien nopeuksia lähempänä galaksimme keskustaa, saadaan niille liian pieniä nopeuksia. Nopeudet pitäisi mitata tähtien omalla ajalla. Kun tähtien nopeus keskustassa todellisuudessa on suurempi kuin laidoilla, myös ajan dilataatioyhtälön mukaan aika hidastuu tähtien nopeuden vuoksi lisää Maasta tarkastellen.

Demonstraatio ajan kulkunopeudesta systeemissä: Maa – geostationaarinen satelliitti
Ajan kulkunopeusero:
Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.
Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.
Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.

Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.

Täydennän vielä vastausta tähän kommenttiisi.
Sanot: Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Ei satelliitista lähetetä mitään laservaloa radan mittaamiseksi, vaan junan liikkuessa 300 metrin matkalla satelliitti vain ottaa vastaan kaksi laserpulssia, joiden väliajan satelliitti mittaa.
Kun nuo valopulssien lähetyspisteet eivät liiku mihinkään suuntaan satelliitin suhteen, mitään pituuskontraktiota radalle ei tapahdu.

Kun tuossa edellä mainitsin, että pituuskontraktio syntyy etäisyyden muuttuessa havaitsijan suhteen liikkuvaan kohteeseen, kyllä se syntyy, vaikka etäisyys ei muuttuisi kuten ympyräliikkeessä, eli kun kohde liikkuu mihin suuntaan tahansa, kuten aikakin hidastuu kohteen liikkuessa mihin suuntaan tahansa.

No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata. Kun kerran metri on määritelty valonnopeudella, lasereiden etäisyys olisi hyvä mitata valon avulla. Eikä sitä valopulssia tietenkään satelliitista lähetettäisi, vaan Maassa laserilta toiselle. Kun valopulssi lähtee ensimmäiseltä laserilta, se lähettää pulssin satelliittiin ja kun valopulssi saapuu toiselle laserille, lähetetään toinen. Satelliitista voidaan sitten mitata lasereiden lähettämien pulssien aikaero ja siitä saadaan laskettua lasereiden välinen etäisyys. Maassa mitattuna etäisyydestä tulee tällöin lyhyempi kuin satelliitista mitattuna.

Sanot: No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata.
Jos halutaan mitata 300 m matka rautatien vieressä, kautta aikain on maanmittajiilla ollut konstit mitata minkälaisia matkoja tahansa. Eikä sillä mittaamisella ole mitään tekemistä näiden satelliitista tehtävien havaintojen kanssa.
Junan kulkuaikaa 300 metrin matkalla satelliitista mitataan, eikä tuota 300 metrin matkaa, joka tiedetään.

No ei tiedetä, ennen kuin se on mitattu. Minä epäilen, että satelliitista mitattuna se matka on pidempi kuin Maasta mitattuna. Eikä se selviä muuten kuin mittaamalla se Maassa ja satelliitissa.

Nuo mietteesi eivät liity mitenkään minun edellä esittämääni junan nopeuteen maassa satelliitista mitattuna.
Esitykseni tarkoitus on selittää jonkin tapahtuman kesto suuremmassa gravitaatiossa pienemmästä gravitaatiosta havaittuna.

Aivan ja sen se esittääkin mainiosti. Tosin lukuarvot lienevät vähän väärällä dekadilla, mutta idea tulee selkeästi esiin. Jos esimerkiksi otetaan GPS-satelliitti, niin sen kello kulkee pienemmän gravitaation takia nopeammin noin 46 mikrosekuntia vuorokaudessa. GPS-satelliitissa Maan päällä tapahtuvan 10 s junamatkan kestoksi mitattaisiin siis 10,000000005 s. Mutta tuo on pilkunviilausta. Ja jos oikein tarkkaan viilataan, tuohon pitää ottaa mukaan satelliitin nopeudesta johtuva hidastuminen, jolloin lopulliseksi tulokseksi tulee 10,000000004 s.

Mietteeni liittyvät kuitenkin junan nopeuden mittaamiseen. Nopeutta ei voi mitata, jos tietää vain matkaan kuluneen ajan. Täytyy tietää myös matkan pituus. Ja pituutta ei voi tietää, jos sitä ei mitata.

Jaa, oletko siis sitä mieltä, että metrin metallitanko ei ole yhtä pitkä Maassa ja ISS-asemalla?

Ehdottomasti. Juuri tuotahan suhteellisuus tarkoittaa. Tai siis oikeastihan metrin tanko on ISS asemallakin metrin mittainen, mutta itse metri on eri pituinen ISS asemalla kuin Maassa.

Miksi metri olisi eri pituinen erilaisissa gravitaatioissa? Onko sinulla jotakin tieteellistä tukea ajatuksellesi?
On sinulla kummallinen käsitys suhteellisuudesta, kun suhteellisuusteoriassa ei mainita mitään tuollaisesta gravitaation vaikutusta kappaleen kokoon.
Aika on suhteellinen gravitaatioon, mitään muuta suhteellisuutta siihen en tiedä.
Jos kappale kutistuu gravitaation vaikutuksesta, se ei kuulu suhteellisuusteorian ilmiöihin. Jos metrin pituus riippuisi gravitaatiosta, se voisi kuulua suhteellisuusteorian postulaatteihin.

[Tauko]

Oletko ottanut huomioon, että suhteellisuusteorian mukaan ajan lisäksi myös etäisyys on suhteellista? Ja että SI-järjestelmän määritelmien mukaan 1 metri on matka, jonka valo kulkee 1 metri/c sekunnissa? Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Jos alkaisimme käyttää sinun ideaasi, SI-järjestelmäkin pitäisi laittaa uusiksi.

Täydennän vielä vastausta tähän kommenttiisi.
Sanot: Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Ei satelliitista lähetetä mitään laservaloa radan mittaamiseksi, vaan junan liikkuessa 300 metrin matkalla satelliitti vain ottaa vastaan kaksi laserpulssia, joiden väliajan satelliitti mittaa.
Kun nuo valopulssien lähetyspisteet eivät liiku mihinkään suuntaan satelliitin suhteen, mitään pituuskontraktiota radalle ei tapahdu.

Kun tuossa edellä mainitsin, että pituuskontraktio syntyy etäisyyden muuttuessa havaitsijan suhteen liikkuvaan kohteeseen, kyllä se syntyy, vaikka etäisyys ei muuttuisi kuten ympyräliikkeessä, eli kun kohde liikkuu mihin suuntaan tahansa, kuten aikakin hidastuu kohteen liikkuessa mihin suuntaan tahansa.

No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata. Kun kerran metri on määritelty valonnopeudella, lasereiden etäisyys olisi hyvä mitata valon avulla. Eikä sitä valopulssia tietenkään satelliitista lähetettäisi, vaan Maassa laserilta toiselle. Kun valopulssi lähtee ensimmäiseltä laserilta, se lähettää pulssin satelliittiin ja kun valopulssi saapuu toiselle laserille, lähetetään toinen. Satelliitista voidaan sitten mitata lasereiden lähettämien pulssien aikaero ja siitä saadaan laskettua lasereiden välinen etäisyys. Maassa mitattuna etäisyydestä tulee tällöin lyhyempi kuin satelliitista mitattuna.

Sanot: No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata.
Jos halutaan mitata 300 m matka rautatien vieressä, kautta aikain on maanmittajiilla ollut konstit mitata minkälaisia matkoja tahansa. Eikä sillä mittaamisella ole mitään tekemistä näiden satelliitista tehtävien havaintojen kanssa.
Junan kulkuaikaa 300 metrin matkalla satelliitista mitataan, eikä tuota 300 metrin matkaa, joka tiedetään.

No ei tiedetä, ennen kuin se on mitattu. Minä epäilen, että satelliitista mitattuna se matka on pidempi kuin Maasta mitattuna. Eikä se selviä muuten kuin mittaamalla se Maassa ja satelliitissa.

Nuo mietteesi eivät liity mitenkään minun edellä esittämääni junan nopeuteen maassa satelliitista mitattuna.
Esitykseni tarkoitus on selittää jonkin tapahtuman kesto suuremmassa gravitaatiossa pienemmästä gravitaatiosta havaittuna.

Aivan ja sen se esittääkin mainiosti. Tosin lukuarvot lienevät vähän väärällä dekadilla, mutta idea tulee selkeästi esiin. Jos esimerkiksi otetaan GPS-satelliitti, niin sen kello kulkee pienemmän gravitaation takia nopeammin noin 46 mikrosekuntia vuorokaudessa. GPS-satelliitissa Maan päällä tapahtuvan 10 s junamatkan kestoksi mitattaisiin siis 10,000000005 s. Mutta tuo on pilkunviilausta. Ja jos oikein tarkkaan viilataan, tuohon pitää ottaa mukaan satelliitin nopeudesta johtuva hidastuminen, jolloin lopulliseksi tulokseksi tulee 10,000000004 s.

Mietteeni liittyvät kuitenkin junan nopeuden mittaamiseen. Nopeutta ei voi mitata, jos tietää vain matkaan kuluneen ajan. Täytyy tietää myös matkan pituus. Ja pituutta ei voi tietää, jos sitä ei mitata.

Jaa, oletko siis sitä mieltä, että metrin metallitanko ei ole yhtä pitkä Maassa ja ISS-asemalla?

Ehdottomasti. Juuri tuotahan suhteellisuus tarkoittaa. Tai siis oikeastihan metrin tanko on ISS asemallakin metrin mittainen, mutta itse metri on eri pituinen ISS asemalla kuin Maassa.

Miksi metri olisi eri pituinen erilaisissa gravitaatioissa? Onko sinulla jotakin tieteellistä tukea ajatuksellesi?
On sinulla kummallinen käsitys suhteellisuudesta, kun suhteellisuusteoriassa ei mainita mitään tuollaisesta gravitaation vaikutusta kappaleen kokoon.
Aika on suhteellinen gravitaatioon, mitään muuta suhteellisuutta siihen en tiedä.
Jos kappale kutistuu gravitaation vaikutuksesta, se ei kuulu suhteellisuusteorian ilmiöihin. Jos metrin pituus riippuisi gravitaatiosta, se voisi kuulua suhteellisuusteorian postulaatteihin.

Pituus l = ct, c on vakio valonnopeus.
Jos aika dilatoituu ja on t', niin l' = ct'.
Joten l <> l'.

[Kontra]

Täydennän vielä vastausta tähän kommenttiisi.
Sanot: Nyt kun mittaamme lasereiden välisen etäisyyden Maassa, valo kulkee sen 1000,0 nanosekunnissa, joten lasereiden etäisyys on 300,00 m. Kun taas mittaamme lasereiden etäisyyden satelliitissa, valo kulkee sen 1000,1 nanosekunnissa, jolloin lasereiden etäisyys onkin 300,03 m. Satelliitista katsoen juna siis kulkee pidemmän matkan kuin Maasta katsoen.

Ei satelliitista lähetetä mitään laservaloa radan mittaamiseksi, vaan junan liikkuessa 300 metrin matkalla satelliitti vain ottaa vastaan kaksi laserpulssia, joiden väliajan satelliitti mittaa.
Kun nuo valopulssien lähetyspisteet eivät liiku mihinkään suuntaan satelliitin suhteen, mitään pituuskontraktiota radalle ei tapahdu.

Kun tuossa edellä mainitsin, että pituuskontraktio syntyy etäisyyden muuttuessa havaitsijan suhteen liikkuvaan kohteeseen, kyllä se syntyy, vaikka etäisyys ei muuttuisi kuten ympyräliikkeessä, eli kun kohde liikkuu mihin suuntaan tahansa, kuten aikakin hidastuu kohteen liikkuessa mihin suuntaan tahansa.

No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata. Kun kerran metri on määritelty valonnopeudella, lasereiden etäisyys olisi hyvä mitata valon avulla. Eikä sitä valopulssia tietenkään satelliitista lähetettäisi, vaan Maassa laserilta toiselle. Kun valopulssi lähtee ensimmäiseltä laserilta, se lähettää pulssin satelliittiin ja kun valopulssi saapuu toiselle laserille, lähetetään toinen. Satelliitista voidaan sitten mitata lasereiden lähettämien pulssien aikaero ja siitä saadaan laskettua lasereiden välinen etäisyys. Maassa mitattuna etäisyydestä tulee tällöin lyhyempi kuin satelliitista mitattuna.

Sanot: No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata.
Jos halutaan mitata 300 m matka rautatien vieressä, kautta aikain on maanmittajiilla ollut konstit mitata minkälaisia matkoja tahansa. Eikä sillä mittaamisella ole mitään tekemistä näiden satelliitista tehtävien havaintojen kanssa.
Junan kulkuaikaa 300 metrin matkalla satelliitista mitataan, eikä tuota 300 metrin matkaa, joka tiedetään.

No ei tiedetä, ennen kuin se on mitattu. Minä epäilen, että satelliitista mitattuna se matka on pidempi kuin Maasta mitattuna. Eikä se selviä muuten kuin mittaamalla se Maassa ja satelliitissa.

Nuo mietteesi eivät liity mitenkään minun edellä esittämääni junan nopeuteen maassa satelliitista mitattuna.
Esitykseni tarkoitus on selittää jonkin tapahtuman kesto suuremmassa gravitaatiossa pienemmästä gravitaatiosta havaittuna.

Aivan ja sen se esittääkin mainiosti. Tosin lukuarvot lienevät vähän väärällä dekadilla, mutta idea tulee selkeästi esiin. Jos esimerkiksi otetaan GPS-satelliitti, niin sen kello kulkee pienemmän gravitaation takia nopeammin noin 46 mikrosekuntia vuorokaudessa. GPS-satelliitissa Maan päällä tapahtuvan 10 s junamatkan kestoksi mitattaisiin siis 10,000000005 s. Mutta tuo on pilkunviilausta. Ja jos oikein tarkkaan viilataan, tuohon pitää ottaa mukaan satelliitin nopeudesta johtuva hidastuminen, jolloin lopulliseksi tulokseksi tulee 10,000000004 s.

Mietteeni liittyvät kuitenkin junan nopeuden mittaamiseen. Nopeutta ei voi mitata, jos tietää vain matkaan kuluneen ajan. Täytyy tietää myös matkan pituus. Ja pituutta ei voi tietää, jos sitä ei mitata.

Jaa, oletko siis sitä mieltä, että metrin metallitanko ei ole yhtä pitkä Maassa ja ISS-asemalla?

Ehdottomasti. Juuri tuotahan suhteellisuus tarkoittaa. Tai siis oikeastihan metrin tanko on ISS asemallakin metrin mittainen, mutta itse metri on eri pituinen ISS asemalla kuin Maassa.

Miksi metri olisi eri pituinen erilaisissa gravitaatioissa? Onko sinulla jotakin tieteellistä tukea ajatuksellesi?
On sinulla kummallinen käsitys suhteellisuudesta, kun suhteellisuusteoriassa ei mainita mitään tuollaisesta gravitaation vaikutusta kappaleen kokoon.
Aika on suhteellinen gravitaatioon, mitään muuta suhteellisuutta siihen en tiedä.
Jos kappale kutistuu gravitaation vaikutuksesta, se ei kuulu suhteellisuusteorian ilmiöihin. Jos metrin pituus riippuisi gravitaatiosta, se voisi kuulua suhteellisuusteorian postulaatteihin.

Pituus l = ct, c on vakio valonnopeus.
Jos aika dilatoituu ja on t', niin l' = ct'.
Joten l <> l'.

Okei, enpä ole tullut ajatelleeksi tuon ilmiön liittymistä pituuden mittayksikön muutokseen, vaikka olen noita asiota paljonkin mietiskellyt.
Se ei kuitenkaan vaikuta mitään siihen junan nopeuden havaitsemiseen geosatelliitista. Ei siihen vaikuta geosatelliitin liikekään, koska satelliitti ei liiku maassa olevan junanradan suhteen.

[Eusa]

Niin. Selvisi, että tyhjöenergia ylläpitää osana ainekenttää muistirakennetta kehittyneestä ainejakaumasta ja antaa juuri kaivatun pimeän aineen verran sisältöä.

Toki tuo tyhjöenergia laajentaa myös kaikkeutta, mutta tekee sen paisuttamalla tilavuuspotentiaalia saman verran kuin aineen tarvitsee pudottaa itseisaikaansa varten tilavuutta.

4-ulotteisen laakean erillisyyden divergoituminen itseisajaksi ja tilan hävikiksi on kehittänyt kaarevan tyhjöenergian määrittämän jatkumon paikallismuutoksin päivittyväksi kentäkseen ja samalla aika-avaruudeksi, jossa vastakkaiset vaiheet säilyttävät liikemäärän ja kvanttitilojen korrelaatioita entropian lisääntymisen tahdissa laajenevaksi kaiken kattavaksi fysikaalisesti monistoksi. On näkymä, että kaikki perusvuorovaikutukset; sähkömagnetismi ja hiukkastason vuorovaikutukset, voidaan yhdistää tuossa ainekentässä.

Gravitaatio on tuon ainekentän näennäinen vastakkaisilmiö fysikaalista itseiskiihtyvää kenttää vastaan putoavana koordinaatistona.

No sepä olisikin hienoa, jos kaikki perusvuorovaikutukset voitaisiin yhdistää. Ihmettelen vain, että jos 4-ulotteisen laakean erillisyyden divergoituminen itseisajaksi pudottaa tilavuutta saman verran kuin tyhjiöenergia tilavuuspotentiaalia paisuttaa, eikö silloin niiden summa ole nolla ja kaikkeus ei laajenekaan?

Ne eivät ole riippuvuussuhteessa keskenään. Informaation ja entropian varioiminen ja lisääntyminen määrittävät mikä osa paisutuksesta jää yli laajentamaan. Mutta tuon opiskelu on vielä vaiheessa.

[Tauko]

No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata. Kun kerran metri on määritelty valonnopeudella, lasereiden etäisyys olisi hyvä mitata valon avulla. Eikä sitä valopulssia tietenkään satelliitista lähetettäisi, vaan Maassa laserilta toiselle. Kun valopulssi lähtee ensimmäiseltä laserilta, se lähettää pulssin satelliittiin ja kun valopulssi saapuu toiselle laserille, lähetetään toinen. Satelliitista voidaan sitten mitata lasereiden lähettämien pulssien aikaero ja siitä saadaan laskettua lasereiden välinen etäisyys. Maassa mitattuna etäisyydestä tulee tällöin lyhyempi kuin satelliitista mitattuna.

Sanot: No täytyyhän se 300 m matka jotenkin mitata.
Jos halutaan mitata 300 m matka rautatien vieressä, kautta aikain on maanmittajiilla ollut konstit mitata minkälaisia matkoja tahansa. Eikä sillä mittaamisella ole mitään tekemistä näiden satelliitista tehtävien havaintojen kanssa.
Junan kulkuaikaa 300 metrin matkalla satelliitista mitataan, eikä tuota 300 metrin matkaa, joka tiedetään.

No ei tiedetä, ennen kuin se on mitattu. Minä epäilen, että satelliitista mitattuna se matka on pidempi kuin Maasta mitattuna. Eikä se selviä muuten kuin mittaamalla se Maassa ja satelliitissa.

Nuo mietteesi eivät liity mitenkään minun edellä esittämääni junan nopeuteen maassa satelliitista mitattuna.
Esitykseni tarkoitus on selittää jonkin tapahtuman kesto suuremmassa gravitaatiossa pienemmästä gravitaatiosta havaittuna.

Aivan ja sen se esittääkin mainiosti. Tosin lukuarvot lienevät vähän väärällä dekadilla, mutta idea tulee selkeästi esiin. Jos esimerkiksi otetaan GPS-satelliitti, niin sen kello kulkee pienemmän gravitaation takia nopeammin noin 46 mikrosekuntia vuorokaudessa. GPS-satelliitissa Maan päällä tapahtuvan 10 s junamatkan kestoksi mitattaisiin siis 10,000000005 s. Mutta tuo on pilkunviilausta. Ja jos oikein tarkkaan viilataan, tuohon pitää ottaa mukaan satelliitin nopeudesta johtuva hidastuminen, jolloin lopulliseksi tulokseksi tulee 10,000000004 s.

Mietteeni liittyvät kuitenkin junan nopeuden mittaamiseen. Nopeutta ei voi mitata, jos tietää vain matkaan kuluneen ajan. Täytyy tietää myös matkan pituus. Ja pituutta ei voi tietää, jos sitä ei mitata.

Jaa, oletko siis sitä mieltä, että metrin metallitanko ei ole yhtä pitkä Maassa ja ISS-asemalla?

Ehdottomasti. Juuri tuotahan suhteellisuus tarkoittaa. Tai siis oikeastihan metrin tanko on ISS asemallakin metrin mittainen, mutta itse metri on eri pituinen ISS asemalla kuin Maassa.

Miksi metri olisi eri pituinen erilaisissa gravitaatioissa? Onko sinulla jotakin tieteellistä tukea ajatuksellesi?
On sinulla kummallinen käsitys suhteellisuudesta, kun suhteellisuusteoriassa ei mainita mitään tuollaisesta gravitaation vaikutusta kappaleen kokoon.
Aika on suhteellinen gravitaatioon, mitään muuta suhteellisuutta siihen en tiedä.
Jos kappale kutistuu gravitaation vaikutuksesta, se ei kuulu suhteellisuusteorian ilmiöihin. Jos metrin pituus riippuisi gravitaatiosta, se voisi kuulua suhteellisuusteorian postulaatteihin.

Pituus l = ct, c on vakio valonnopeus.
Jos aika dilatoituu ja on t', niin l' = ct'.
Joten l <> l'.

Okei, enpä ole tullut ajatelleeksi tuon ilmiön liittymistä pituuden mittayksikön muutokseen, vaikka olen noita asiota paljonkin mietiskellyt.
Se ei kuitenkaan vaikuta mitään siihen junan nopeuden havaitsemiseen geosatelliitista.

?

Ei siihen vaikuta geosatelliitin liikekään, koska satelliitti ei liiku maassa olevan junanradan suhteen.

??