Kai tää on tyhmä kysymys...kysyn silti

[Enigma]

Perusongelma asiassa on, että ymmärtääkseen, mitä tarkoittaa nopeus, pitäisi ensin ymmärtää, mitä aika on. Se taas menee pääosin yli hilsee lähes kaikilta, joten vaikeaksi menee.

[Keckuli]

Perusongelma asiassa on, että ymmärtääkseen, mitä tarkoittaa nopeus, pitäisi ensin ymmärtää, mitä aika on. Se taas menee pääosin yli hilsee lähes kaikilta, joten vaikeaksi menee.

Eipäs ny aleta fysiikka kategoriassa filosofoimaan Aika on suure, minkä mittayksikkö on tarkasti määritelty sekunti, mikä on ajanjakso, missä cesium 133 -atomin häiritsemätön perustila värähtelee 9 192 631 770 kertaa.

Toisaalta olet oikeilla jäljillä, ehkä - pituuden mittayksikkö taas määritellään valonnopeudella, missä on mukana pituus ts. 299792458 metriä, tai esimerkiksi Planckin pituus tai mikä tahansa pituuden mittayksikkö sopivaa ajanväliä kohden - jonkinlaista kehäpäätelmää koen tässä olevan, koska pituus määritellään eräällä tavalla pituuden avulla.

[Enigma]

Perusongelma asiassa on, että ymmärtääkseen, mitä tarkoittaa nopeus, pitäisi ensin ymmärtää, mitä aika on. Se taas menee pääosin yli hilsee lähes kaikilta, joten vaikeaksi menee.

Eipäs ny aleta fysiikka kategoriassa filosofoimaan Aika on suure, minkä mittayksikkö on tarkasti määritelty sekunti, mikä on ajanjakso, missä cesium 133 -atomin häiritsemätön perustila värähtelee 9 192 631 770 kertaa.

Ja sinä oletat, että tuo pitää vielä paikkaansa lähellä valon nopeutta?

Minun käsitykseni mukaan se cesium-atomi on riekaleina jo kauan enne kuin saavuttaa tuota nopeutta.

[Keckuli]

universumimme ollessa ”yllättävän vanha” (pieni näsäviisastelu sallittakoon).

Ottaen huomioon, että maailmankaikkeus tullee olemaan, koska ei tapahdu mitään uudelleen kasautumista, koska laajeneminen näyttää vain kiihtyvän, vielä myriadeja myriadeja myriadeja myriadeja myriadeja vuosia, on maailmankaikkeuteme tosi nuori.

[Enigma]

Eipäs ny aleta fysiikka kategoriassa filosofoimaan Aika on suure, minkä mittayksikkö on tarkasti määritelty sekunti, mikä on ajanjakso, missä cesium 133 -atomin häiritsemätön perustila värähtelee 9 192 631 770 kertaa.

Toisaalta asia pitää käsitellä filosofisesti, koska se, että osaamme määritellä ajan (jonkun havaitun tapahtuman perusteella), ei tarkoita että ymmärtäisimme, mitä se on. Tavallaan kyse on yhdestä ulottuvuudesta, koska ajanhetkellä t0 systeemin tila on eri kuin hetkellä t1, eikä systeemi voi olla kahdessa tilassa samaan aikaan.

[Keckuli]

mikä on ajanjakso, missä cesium 133 -atomin häiritsemätön perustila värähtelee 9 192 631 770 kertaa.

Minun käsitykseni mukaan se cesium-atomi on riekaleina jo kauan enne kuin saavuttaa tuota nopeutta.

Sekuntia mitataan nollakoordinaatistossa, levossa olevan atomin värähtelyillä, sitten Lorentz- koordinaatiston muunnokksilla voidaan ajanjakso sekunti muuttaa toisiin koordinaatistoihin ja valonnoepudessa päädyttäisiin fysiikan kannalta mahdottomiin äärettömiin arvoihin.

[Enigma]

Sekuntia mitataan nollakoordinaatistossa, levossa olevan atomin värähtelyillä, sitten Lorentz- koordinaatiston muunnokksilla voidaan ajanjakso sekunti muuttaa toisiin koordinaatistoihin ja valonnoepudessa päädyttäisiin fysiikan kannalta mahdottomiin äärettömiin arvoihin.

Niin levossa suhteessa mihin?

Minäkin istun mielestäni levossa tuolilla ja samaan joku väittää että kiidän avaruuden halki kymmeniä tuhansia kilometreja tunnissa.

[Keckuli]

Niin levossa suhteessa mihin?

Ok, no levossa ja tasaisella nopeudella vaikka itseensä nähden. Ja jos niiden värähtelyiden mittaaja liikkuu samalla nopeudella (aika vaikea mitata värähtelyjä, jos liikkuu suhteessa Cesium-atomiin), niin ei ole mitään 'riekaleiksi muuttumisia'.

[Keckuli]

Ajan nopeus vaihtelee paikan mukaan.

Ei vaihtele, jos ja kun pysytään nykyfysiikassa ja mitataan valonnopeutta eli valon nopeutta tyhjiössä.

[Enigma]

Niin levossa suhteessa mihin?

Ok, no levossa ja tasaisella nopeudella vaikka itseensä nähden. Ja jos niiden värähtelyiden mittaaja liikkuu samalla nopeudella (aika vaikea mitata värähtelyjä, jos liikkuu suhteessa Cesium-atomiin), niin ei ole mitään 'riekaleiksi muuttumisia'.

Miten siirrytään levossa valonnopeuteen? Eikö se vaadikaan kappaleen kiihtyvyyttä?

[Keckuli]

Miten siirrytään levossa valonnopeuteen?

Siis minkä tarvitsisi liikkua valonnopeudella?

[Enigma]

Miten siirrytään levossa valonnopeuteen?

Siis minkä tarvitsisi liikkua valonnopeudella?

ööö? Siis itsehän nyt puhut, että valonnopeuden voi ylittää. Aloitetaan nyt vaikka siitä, että kiihdytetään se cesium-atomi valon nopeuteen. Onko se yhä sen jälkeen levossa?

[Keckuli]

Aloitetaan nyt vaikka siitä, että kiihdytetään se cesium-atomi valon nopeuteen. Onko se yhä sen jälkeen levossa?

Jotta cesium-atomi olisi häiriöttömässä perustilassa, täytyisi mittaajan liikkua samalla nopeudella jolloin se olisi lepotilassa mittaajan kannalta. En muistaakseni ole puhunut siitä, että voisi liikkua lepomassaa omaava hiukkanen valonnopeudella - en edes threadissa 'Valonnopeuden tuolla puolen' - sielläkin toetan, että mikään lepomassaa omaava ei voi liikkua valonnoepudella. Kaavoissa jakajaksi tulisi nolla silloin.

[Enigma]

Jotta cesium-atomi olisi häiriöttömässä perustilassa, täytyisi mittaajan liikkua samalla nopeudella jolloin se olisi lepotilassa mittaajan kannalta. En muistaakseni ole puhunut siitä, että voisi liikkua lepomassaa omaava hiukkanen valonnopeudella - en edes threadissa 'Valonnopeuden tuolla puolen' - sielläkin toetan, että mikään lepomassaa omaava ei voi liikkua valonnoepudella. Kaavoissa jakajaksi tulisi nolla silloin.

Mutta kuitenkin oletat, että se cecium-atomiin perustuva aikakäsitys pitää yhtä paikkaansa tilassa, jossa sitä ei voi edes mitata.

[Tuulispää]

Einsteinin mukaan valonnopeuden monikerrat ovat mahdollisia.