Maalämpö

[ID10T]

Kyllä Suomessakin maalämmöllä sähköä tulee, kyse on osaamisesta. Kun neljän neljän kilometrin syvyydessä on 35˚ ja ulkona 0˚, kyllä sillä lämpöerolla heliumia liikuttaa, etaania höyrystää ja stirlingiä pyörittää, puhumattakaan lämmitysenergiasta.

Käytännössä tuollaisella 35 asteen lämpöisellä aineella tuotetaan vain lämmitysenergiaa. Toiseksi, 4 kilometrin syyvyydestä otettua energiaa kutsutaan geotemiseksi energiaksi erotuksena maalämmöstä.

Maankuoren paksuus on Suomessa jopa 65 kilometriä ja muuallakin keskimäärin 42 kilometriä, eli ei tuossa ihan geotermisille lämmöille päästä. Keniassa se lämpö tulee magmasta, joka on päässyt purkautumaan lähemmäs maanpintaa.

https://www.helsinki.fi/fi/seismologian ... /aineistot

[Helsingin yliopisto]
Maankuoren paksuus on Suomessa jopa 65 kilometriä. Paksu kuori on yllättävä, sillä kuoren paksuus maailmassa on tyypillisesti 42 kilometrin luokkaa lukuunottamatta aktiivisen vuorenpoimutuksen alueita (Himalaja ja Andit), joilla kuoren paksuus lähentelee 80 kilometriä.[/quote]

[Ertsu]

Kyllä Suomessakin maalämmöllä sähköä tulee, kyse on osaamisesta. Kun neljän neljän kilometrin syvyydessä on 35˚ ja ulkona 0˚, kyllä sillä lämpöerolla heliumia liikuttaa, etaania höyrystää ja stirlingiä pyörittää, puhumattakaan lämmitysenergiasta.

Käytännössä tuollaisella 35 asteen lämpöisellä aineella tuotetaan vain lämmitysenergiaa. Toiseksi, 4 kilometrin syyvyydestä otettua energiaa kutsutaan geotemiseksi energiaksi erotuksena maalämmöstä.

Missä syvyydessä sinun mielestäsi maalämpö vaihtuu geotermiseksi energiaksi (geoterminen on kirjaimellisesti maalämpö, mutta sivistyssanoilla kirjoitettuna. Geo on maa (ja Maa) ja termos lämpö, kuumuus. γῆ (gê) ja θερμός (thermós)

Hyvödyntämisen tekniikka tietenkin on erilainen lämmönvaihtimella otetussa lämpöenergiassa (vrt kaukolämmön lämmönsiirto käyttökohteessa), lämpöpumpuissa ja sähköntuotannossa.

Maalämpö on sellaista, että glykoliputket upotetaan parin metrin syvyyteen perunapeltoon tai 10 metriä syvään kaivoon ja lämpö tuotetaan lämpöpumpulla. Geoterminen lämpö on sellaista, että sen energia tulee suoraan maan sisuksista eikä lämpöpumppua tarvita.

[MooM]

Kyllä Suomessakin maalämmöllä sähköä tulee, kyse on osaamisesta. Kun neljän neljän kilometrin syvyydessä on 35˚ ja ulkona 0˚, kyllä sillä lämpöerolla heliumia liikuttaa, etaania höyrystää ja stirlingiä pyörittää, puhumattakaan lämmitysenergiasta.

Käytännössä tuollaisella 35 asteen lämpöisellä aineella tuotetaan vain lämmitysenergiaa. Toiseksi, 4 kilometrin syyvyydestä otettua energiaa kutsutaan geotemiseksi energiaksi erotuksena maalämmöstä.

Missä syvyydessä sinun mielestäsi maalämpö vaihtuu geotermiseksi energiaksi (geoterminen on kirjaimellisesti maalämpö, mutta sivistyssanoilla kirjoitettuna. Geo on maa (ja Maa) ja termos lämpö, kuumuus. γῆ (gê) ja θερμός (thermós)

Hyvödyntämisen tekniikka tietenkin on erilainen lämmönvaihtimella otetussa lämpöenergiassa (vrt kaukolämmön lämmönsiirto käyttökohteessa), lämpöpumpuissa ja sähköntuotannossa.

Maalämpö on sellaista, että glykoliputket upotetaan parin metrin syvyyteen perunapeltoon tai 10 metriä syvään kaivoon ja lämpö tuotetaan lämpöpumpulla. Geoterminen lämpö on sellaista, että sen energia tulee suoraan maan sisuksista eikä lämpöpumppua tarvita.

10 metriä? Meillä on liki 200 m ja kerrostalot yms vetävät putket vielä paljon syvemmälle (200 m asti pärjää kevyemmällä pumppusysteemillä, joten se on yleensä raja kotitalouksissa).

Puhut siis lämmön hyödyntämisen tekniikasta, et itse lämmöstä. Sitä samaa geotermistä lämpöä se maalämpökin on.

[Ertsu]

Kyllä Suomessakin maalämmöllä sähköä tulee, kyse on osaamisesta. Kun neljän neljän kilometrin syvyydessä on 35˚ ja ulkona 0˚, kyllä sillä lämpöerolla heliumia liikuttaa, etaania höyrystää ja stirlingiä pyörittää, puhumattakaan lämmitysenergiasta.

Käytännössä tuollaisella 35 asteen lämpöisellä aineella tuotetaan vain lämmitysenergiaa. Toiseksi, 4 kilometrin syyvyydestä otettua energiaa kutsutaan geotemiseksi energiaksi erotuksena maalämmöstä.

Missä syvyydessä sinun mielestäsi maalämpö vaihtuu geotermiseksi energiaksi (geoterminen on kirjaimellisesti maalämpö, mutta sivistyssanoilla kirjoitettuna. Geo on maa (ja Maa) ja termos lämpö, kuumuus. γῆ (gê) ja θερμός (thermós)

Hyvödyntämisen tekniikka tietenkin on erilainen lämmönvaihtimella otetussa lämpöenergiassa (vrt kaukolämmön lämmönsiirto käyttökohteessa), lämpöpumpuissa ja sähköntuotannossa.

Maalämpö on sellaista, että glykoliputket upotetaan parin metrin syvyyteen perunapeltoon tai 10 metriä syvään kaivoon ja lämpö tuotetaan lämpöpumpulla. Geoterminen lämpö on sellaista, että sen energia tulee suoraan maan sisuksista eikä lämpöpumppua tarvita.

10 metriä? Meillä on liki 200 m ja kerrostalot yms vetävät putket vielä paljon syvemmälle (200 m asti pärjää kevyemmällä pumppusysteemillä, joten se on yleensä raja kotitalouksissa).

Puhut siis lämmön hyödyntämisen tekniikasta, et itse lämmöstä. Sitä samaa geotermistä lämpöä se maalämpökin on.

Ei ole. Maalämpö on kesällä varastoitunutta auringon lämpöä, mutta geoterminen lämpö on maan sisuksissa syntynyttä lämpöä.

"Geoterminen energia on maansisäistä lämpöenergiaa,[1] joka koostuu maankuoressa tapahtuvissa radioaktiivisissa hajoamisissa vapautuvasta lämmöstä, sekä maapallon syntytapahtumasta jääneestä lämmöstä, joka kulkeutuu maapallon kuumasta ytimestä kohti sen pintaa.[2] Maankuoren ja -vaipan lämmöntuotantoon vaikuttavat kaliumin, toriumin ja uraanin pitkän puoliintumisajan isotooppien ja niiden radioaktiivisten hajoamissarjojen kautta syntyvien tuotteiden jatkuva energiantuotanto."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geoterminen_energia

[MooM]

Kyllä Suomessakin maalämmöllä sähköä tulee, kyse on osaamisesta. Kun neljän neljän kilometrin syvyydessä on 35˚ ja ulkona 0˚, kyllä sillä lämpöerolla heliumia liikuttaa, etaania höyrystää ja stirlingiä pyörittää, puhumattakaan lämmitysenergiasta.

Käytännössä tuollaisella 35 asteen lämpöisellä aineella tuotetaan vain lämmitysenergiaa. Toiseksi, 4 kilometrin syyvyydestä otettua energiaa kutsutaan geotemiseksi energiaksi erotuksena maalämmöstä.

Missä syvyydessä sinun mielestäsi maalämpö vaihtuu geotermiseksi energiaksi (geoterminen on kirjaimellisesti maalämpö, mutta sivistyssanoilla kirjoitettuna. Geo on maa (ja Maa) ja termos lämpö, kuumuus. γῆ (gê) ja θερμός (thermós)

Hyvödyntämisen tekniikka tietenkin on erilainen lämmönvaihtimella otetussa lämpöenergiassa (vrt kaukolämmön lämmönsiirto käyttökohteessa), lämpöpumpuissa ja sähköntuotannossa.

Maalämpö on sellaista, että glykoliputket upotetaan parin metrin syvyyteen perunapeltoon tai 10 metriä syvään kaivoon ja lämpö tuotetaan lämpöpumpulla. Geoterminen lämpö on sellaista, että sen energia tulee suoraan maan sisuksista eikä lämpöpumppua tarvita.

10 metriä? Meillä on liki 200 m ja kerrostalot yms vetävät putket vielä paljon syvemmälle (200 m asti pärjää kevyemmällä pumppusysteemillä, joten se on yleensä raja kotitalouksissa).

Puhut siis lämmön hyödyntämisen tekniikasta, et itse lämmöstä. Sitä samaa geotermistä lämpöä se maalämpökin on.

Ei ole. Maalämpö on kesällä varastoitunutta auringon lämpöä, mutta geoterminen lämpö on maan sisuksissa syntynyttä lämpöä.

Peltoon kuopattu piiri joo, 500 m syvä keruukaivo ei.

[Ertsu]

Kyllä Suomessakin maalämmöllä sähköä tulee, kyse on osaamisesta. Kun neljän neljän kilometrin syvyydessä on 35˚ ja ulkona 0˚, kyllä sillä lämpöerolla heliumia liikuttaa, etaania höyrystää ja stirlingiä pyörittää, puhumattakaan lämmitysenergiasta.

Käytännössä tuollaisella 35 asteen lämpöisellä aineella tuotetaan vain lämmitysenergiaa. Toiseksi, 4 kilometrin syyvyydestä otettua energiaa kutsutaan geotemiseksi energiaksi erotuksena maalämmöstä.

Missä syvyydessä sinun mielestäsi maalämpö vaihtuu geotermiseksi energiaksi (geoterminen on kirjaimellisesti maalämpö, mutta sivistyssanoilla kirjoitettuna. Geo on maa (ja Maa) ja termos lämpö, kuumuus. γῆ (gê) ja θερμός (thermós)

Hyvödyntämisen tekniikka tietenkin on erilainen lämmönvaihtimella otetussa lämpöenergiassa (vrt kaukolämmön lämmönsiirto käyttökohteessa), lämpöpumpuissa ja sähköntuotannossa.

Maalämpö on sellaista, että glykoliputket upotetaan parin metrin syvyyteen perunapeltoon tai 10 metriä syvään kaivoon ja lämpö tuotetaan lämpöpumpulla. Geoterminen lämpö on sellaista, että sen energia tulee suoraan maan sisuksista eikä lämpöpumppua tarvita.

10 metriä? Meillä on liki 200 m ja kerrostalot yms vetävät putket vielä paljon syvemmälle (200 m asti pärjää kevyemmällä pumppusysteemillä, joten se on yleensä raja kotitalouksissa).

Puhut siis lämmön hyödyntämisen tekniikasta, et itse lämmöstä. Sitä samaa geotermistä lämpöä se maalämpökin on.

Ei ole. Maalämpö on kesällä varastoitunutta auringon lämpöä, mutta geoterminen lämpö on maan sisuksissa syntynyttä lämpöä.

Peltoon kuopattu piiri joo, 500 m syvä keruukaivo ei.

Ei ainakaan Suomessa tule geotermistä lämpöä vielä 500 metrin syvyydestä.

[Molli]

Maalämpö maapiirin lämmönkeruuputken pituus vaihtelee laskelmissa maaperän laadusta riippuen samoin upotus syvyys.
"Kiljuvaan savveen", meille eräs lämpöpumput valmistaja laski upotus syvyyden 60 cm ja putket pituus <240m vaakaan.

Tuttavalle hiekkakankaalle 400 metriä kahteen metriin vaakaan, tosin toinen valmistaja.

Mailla, joissa pohjavesi on lähellä, lämpöä maan sisällä siirtyy myös veden kapillaarisen liikkumisen myötä.

Kulkemattomilla paikoin täällä routa on ollut <40cm mitä muutamana vuonna olen huviksi tutkaillut.

[MooM]

Geotermistä energiaa kaikki:

https://www.helsinki.fi/fi/seismologian ... ian-muodot

[MooM]

Kyllä Suomessakin maalämmöllä sähköä tulee, kyse on osaamisesta. Kun neljän neljän kilometrin syvyydessä on 35˚ ja ulkona 0˚, kyllä sillä lämpöerolla heliumia liikuttaa, etaania höyrystää ja stirlingiä pyörittää, puhumattakaan lämmitysenergiasta.

Käytännössä tuollaisella 35 asteen lämpöisellä aineella tuotetaan vain lämmitysenergiaa. Toiseksi, 4 kilometrin syyvyydestä otettua energiaa kutsutaan geotemiseksi energiaksi erotuksena maalämmöstä.

Missä syvyydessä sinun mielestäsi maalämpö vaihtuu geotermiseksi energiaksi (geoterminen on kirjaimellisesti maalämpö, mutta sivistyssanoilla kirjoitettuna. Geo on maa (ja Maa) ja termos lämpö, kuumuus. γῆ (gê) ja θερμός (thermós)

Hyvödyntämisen tekniikka tietenkin on erilainen lämmönvaihtimella otetussa lämpöenergiassa (vrt kaukolämmön lämmönsiirto käyttökohteessa), lämpöpumpuissa ja sähköntuotannossa.

Maalämpö on sellaista, että glykoliputket upotetaan parin metrin syvyyteen perunapeltoon tai 10 metriä syvään kaivoon ja lämpö tuotetaan lämpöpumpulla. Geoterminen lämpö on sellaista, että sen energia tulee suoraan maan sisuksista eikä lämpöpumppua tarvita.

10 metriä? Meillä on liki 200 m ja kerrostalot yms vetävät putket vielä paljon syvemmälle (200 m asti pärjää kevyemmällä pumppusysteemillä, joten se on yleensä raja kotitalouksissa).

Puhut siis lämmön hyödyntämisen tekniikasta, et itse lämmöstä. Sitä samaa geotermistä lämpöä se maalämpökin on.

Ei ole. Maalämpö on kesällä varastoitunutta auringon lämpöä, mutta geoterminen lämpö on maan sisuksissa syntynyttä lämpöä.

Peltoon kuopattu piiri joo, 500 m syvä keruukaivo ei.

Ei ainakaan Suomessa tule geotermistä lämpöä vielä 500 metrin syvyydestä.

"Maanpinnan vuodenaikariippuvaisen lämpötilan vaikutusalue ulottuu noin 15 metrin syvyyteen. Sen alapuolella lämpötila nousee syvyyden myötä vuodenajasta riippumatta. "

[Ertsu]

Geotermistä energiaa kaikki:

Näyttökuva 2024-11-04 101750.png
https://www.helsinki.fi/fi/seismologian ... ian-muodot

Siitä kuvastakin sen näkee, että geoterminen lämpö otetaan vähintään 2 kilometrin syvyydestä.

[MooM]

Geotermistä energiaa kaikki:

Näyttökuva 2024-11-04 101750.png
https://www.helsinki.fi/fi/seismologian ... ian-muodot

Siitä kuvastakin sen näkee, että geoterminen lämpö otetaan vähintään 2 kilometrin syvyydestä.

Kuvateksti: Suomen olosuhteisiin soveltuvia geotermisen energian vaihtoehtoja.

Eli kuvan vaihtoehdot ovat kaikki geotermistä energiaa kerääviä systeemeitä, eli geotermiseen energiaan lasketaan jopa ne peltoon 2 m syvyyteen kuopatut keruuputkistot ("Matala geoterminen energia hyödyntää auringon ja maan sisäisen lämmön lämmittämää maa- tai kallioperän pintakerrosta."). Koska geoterminen = maan sisältämä lämpö.

Sinä puhut siitä, mitä tuossa kutsutaan syväksi geotermiseksi energiaksi: "Syvän geotermisen energian hyödyntämiseksi on siis porattava useiden kilometrien syvyyteen."

[Ertsu]

"Maanpinnan vuodenaikariippuvaisen lämpötilan vaikutusalue ulottuu noin 15 metrin syvyyteen. Sen alapuolella lämpötila nousee syvyyden myötä vuodenajasta riippumatta. Syvä geoterminen energia hyödyntää tätä geotermiseksi lämmöksi kutsuttua pääasiassa Maan radioaktiivisten isotooppien (uraanin, toriumin ja kaliumin) hajoamisesta syntyvää lämpöä. Etelä-Suomessa kallion lämpötila nousee noin 2°C/100 m, ja Itä- ja Pohjois-Suomessa alimmillaan 1.2°C/100 m (Lähde: Kukkonen, I. 2000. Geothermal energy in Finland, Proceedings World Geothermal Congress). Tämä tarkoittaa, että 100°C lämpötila saavutetaan alueesta riippuen vasta 6-9 kilometrin syvyydellä. Syvän geotermisen energian hyödyntämiseksi on siis porattava useiden kilometrien syvyyteen."

[MooM]

"Maanpinnan vuodenaikariippuvaisen lämpötilan vaikutusalue ulottuu noin 15 metrin syvyyteen. Sen alapuolella lämpötila nousee syvyyden myötä vuodenajasta riippumatta. Syvä geoterminen energia hyödyntää tätä geotermiseksi lämmöksi kutsuttua pääasiassa Maan radioaktiivisten isotooppien (uraanin, toriumin ja kaliumin) hajoamisesta syntyvää lämpöä. Etelä-Suomessa kallion lämpötila nousee noin 2°C/100 m, ja Itä- ja Pohjois-Suomessa alimmillaan 1.2°C/100 m (Lähde: Kukkonen, I. 2000. Geothermal energy in Finland, Proceedings World Geothermal Congress). Tämä tarkoittaa, että 100°C lämpötila saavutetaan alueesta riippuen vasta 6-9 kilometrin syvyydellä. Syvän geotermisen energian hyödyntämiseksi on siis porattava useiden kilometrien syvyyteen."

Niin SYVÄN geotermisen energian keruussa. Se ei ole ainoa laji

[Ertsu]

Geotermistä energiaa kaikki:

Näyttökuva 2024-11-04 101750.png
https://www.helsinki.fi/fi/seismologian ... ian-muodot

Siitä kuvastakin sen näkee, että geoterminen lämpö otetaan vähintään 2 kilometrin syvyydestä.

Kuvateksti: Suomen olosuhteisiin soveltuvia geotermisen energian vaihtoehtoja.

Eli kuvan vaihtoehdot ovat kaikki geotermistä energiaa kerääviä systeemeitä, eli geotermiseen energiaan lasketaan jopa ne peltoon 2 m syvyyteen kuopatut keruuputkistot ("Matala geoterminen energia hyödyntää auringon ja maan sisäisen lämmön lämmittämää maa- tai kallioperän pintakerrosta."). Koska geoterminen = maan sisältämä lämpö.

Sinä puhut siitä, mitä tuossa kutsutaan syväksi geotermiseksi energiaksi: "Syvän geotermisen energian hyödyntämiseksi on siis porattava useiden kilometrien syvyyteen."

"Geoterminen energia on maansisäistä lämpöenergiaa,[1] joka koostuu maankuoressa tapahtuvissa radioaktiivisissa hajoamisissa vapautuvasta lämmöstä, sekä maapallon syntytapahtumasta jääneestä lämmöstä, joka kulkeutuu maapallon kuumasta ytimestä kohti sen pintaa.[2] Maankuoren ja -vaipan lämmöntuotantoon vaikuttavat kaliumin, toriumin ja uraanin pitkän puoliintumisajan isotooppien ja niiden radioaktiivisten hajoamissarjojen kautta syntyvien tuotteiden jatkuva energiantuotanto."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geoterminen_energia

[Märkäruuti]

Maanpinnan vuodenaikariippuvaisen lämpötilan vaikutusalue ulottuu noin 15 metrin syvyyteen.

Haluamatta vääntää terminologiasta, voisin kertoa pari havaintoa lämmöstä maan alla.

Ollessani lennättimellä 1970 luvulla, huolsimme koaksiaalikaapelireittejä. Silloin käytettiin taajuusjakoista kanavointia ja sinkku kulki kokseissa. Riippuen taajuudesta (eli kanavien lukumäärästä/putki) välivahmistimia oli muutaman kilometrin välein. Välivahvistimet olivat usein muuaman metrin maan alla ja muistan, miten joissain oli seinällä taulukko, mihin merkattiin lämpötila. Maan alla lämpötila noudatti maan pinnan lämpötilaa noin kolmen kuukauden viiveellä. Loka- marraskuussa maksimi ja huhti toukokuussa minimi. Lämpötilan vaihtelu oli routarajan alapuolella tietenkin paljon vähäisempää kuin pinnalla.

Toinen on kallioluolaan louhittu uusi laitetila. Sanottiin, että seinät imevät lämpöä jopa kaksi vuotta, ennen kuin tasapaino saavutetaan. Tällaisissa tiloissa jäähdytys on usein ongelma; ei lämmitys.