Kaksosparadoksi uteliaalle

[Kontra]

Kyllä nyt paloi päreet.

Tässä teille keskustelijat näitte kaksi oivaa esimerkkiä, kuinka käsittämättömän tyhmiä voivat korkeakoulutetut ihmiset olla (jos nyt ovat korkeakoulutettuja?). Kun aletaan höpöttää aivan merkityksettömästä laskusta, jolla ei ole kerta kaikkiaan mitään merkitystä asian ymmärtämisen kannalta, juuri osoittaa tuon täydellisen tyhmyyden.

Kun Einstein totesi, että ainoa ääretön universumissa on ihmisten tyhmyys, kyllä se taas tuli täällä vakuuttavasti todisteuksi. Einstein oli nero, mutta yksikään nero ei ole erehtymätön, kuten ei hänkään.

Kun jotakin tavallisuudesta poikkeavaa esitetään, tuossa kuvaamani ilmiö lienee aika yleinen.

Onko täällä ketään, joka on ymmärtänyt esitykseni Kaksosparadoksista?

Kaksosparadoksi Uteliaalle
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0

[Goswell]

No joo, mutta kun siinä on virhe. Kiihtyvyys hidastaa kelloa, kyllä, tasainen nopeus ei hidasta koska kello on levossa tuolloin.
Se miksi väität kellon yhä jättävän johtuu siitä että sinä uskot valonnopeuden kaikensuhteen olevan vakio, se ei ole, vain lähteensuhteen tuo vakio pelaa. No, nyt saat loittonevasta informaatiota hitaammin kuin c, kello todellakin näyttää käyvän hitaammin tuossa tasaisessa nopeudessa mutta se ei käy hitaammin, se vain näyttää käyvän hitaammin, symmetrisesti molemmille.

[Vän]

Kyllä nyt paloi päreet.

Tässä teille keskustelijat näitte kaksi oivaa esimerkkiä, kuinka käsittämättömän tyhmiä voivat korkeakoulutetut ihmiset olla (jos nyt ovat korkeakoulutettuja?). Kun aletaan höpöttää aivan merkityksettömästä laskusta, jolla ei ole kerta kaikkiaan mitään merkitystä asian ymmärtämisen kannalta, juuri osoittaa tuon täydellisen tyhmyyden.

Kun Einstein totesi, että ainoa ääretön universumissa on ihmisten tyhmyys, kyllä se taas tuli täällä vakuuttavasti todisteuksi. Einstein oli nero, mutta yksikään nero ei ole erehtymätön, kuten ei hänkään.

Kun jotakin tavallisuudesta poikkeavaa esitetään, tuossa kuvaamani ilmiö lienee aika yleinen.

Onko täällä ketään, joka on ymmärtänyt esitykseni Kaksosparadoksista?

Kaksosparadoksi Uteliaalle
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Mutta ei hätää. Ei se tee ihmisestä yhtään sen huonompaa, vaikka ei osaa laskea. Fysiikassa laskut vain ovat oleellisia ja jos fysiikan teoriaa ei voi laskea, sillä ei oikein tee mitään.

Onko esitystäsi ymmärretty riippuu siitä, mitä tarkoitat ymmärtää-sanalla. Jos tarkoitat sitä, mitä minä sillä tarkoitan, eli että käsittää sen premissit, päättelyketjun ja johtopäätökset, niin silloin kyllä, jotkut ovat ymmärtäneet esityksesi. Jos taas tarkoitat ymmärtää-sanalla sitä, että hyväksyy premissisi, päättelyketjusi ja johtopäätöksesi oikeiksi, silloin ei, kukaan ei ole ymmärtänyt esitystäsi.

[Vän]

No joo, mutta kun siinä on virhe. Kiihtyvyys hidastaa kelloa, kyllä, tasainen nopeus ei hidasta koska kello on levossa tuolloin.
Se miksi väität kellon yhä jättävän johtuu siitä että sinä uskot valonnopeuden kaikensuhteen olevan vakio, se ei ole, vain lähteensuhteen tuo vakio pelaa. No, nyt saat loittonevasta informaatiota hitaammin kuin c, kello todellakin näyttää käyvän hitaammin tuossa tasaisessa nopeudessa mutta se ei käy hitaammin, se vain näyttää käyvän hitaammin, symmetrisesti molemmille.

Takerrut yhä edelleen kelloon. Jos kello on hyvä, se ei hidastu sen enempää kiihtyvässä kuin tasaisessakaan liikkeessä. Omassa lepokoordinaatistossaan se kulkee tasan samaa tahtia koko ajan liikkeestä riippumatta. Sitten asia on tietysti toinen, jos käyttää jotain rantarolexrihkamaa, mutta tuon pitäisi olla päivänselvää. Aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa olevissa koordinaatistoissa toistensa suhteen. Tämä voidaan nähdä, ja on kokeellisesti nähtykin, vertaamalla eri liiketilassa olleiden kellojen kellonaikoja. Kellot eivät siis ole hidastuneet, vaan aika, jota kello mittaa. Sinulla tuntuu yhä edelleen olevan suuria vaikeuksia erottaa itse suure ja sen mittari toisistaan.

Lähteensuhteen c on kummallinen päähänpinttymä. Miksi juuri c? Miksi ei lähteensuhteen d? Tai 0,8573 c? Tai 13 984 c? Lähteensuhteen c:tä ei ole koskaan mitattu eikä voida mitata. Se on mahdotonta jo ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna. Mittaaja on havaitsija. Kun jotain mitataan, havaitsija mittaa sen itsensä suhteen. Jokainen mittaus on siis havaitsijan suhteen. Lähteensuhteen ei voi mitata, koska mittaukselle täytyy olla havaitsija, ja valo lähtee lähteestä niin kovaa vauhtia, että mikään mittari/havaitsija ei sitä saa kiinni. Lähteensuhteen c ei myöskään seuraa mistään fysiikan kaavasta. Olet siis tempaissut hatusta koko arvon. Mitään loogisia perusteluja sinulla ei voi olla eikä ole, miksi se olisi juuri lähteensuhteen c. Tai vakio ylipäätään. Voisihan valo lähteä lähteestä vapaasti valittavalla nopeudella. Miksi sen pitäisi mallissasi olla jokin tietty vakio?

[Goswell]

No joo, mutta kun siinä on virhe. Kiihtyvyys hidastaa kelloa, kyllä, tasainen nopeus ei hidasta koska kello on levossa tuolloin.
Se miksi väität kellon yhä jättävän johtuu siitä että sinä uskot valonnopeuden kaikensuhteen olevan vakio, se ei ole, vain lähteensuhteen tuo vakio pelaa. No, nyt saat loittonevasta informaatiota hitaammin kuin c, kello todellakin näyttää käyvän hitaammin tuossa tasaisessa nopeudessa mutta se ei käy hitaammin, se vain näyttää käyvän hitaammin, symmetrisesti molemmille.

Takerrut yhä edelleen kelloon. Jos kello on hyvä, se ei hidastu sen enempää kiihtyvässä kuin tasaisessakaan liikkeessä. Omassa lepokoordinaatistossaan se kulkee tasan samaa tahtia koko ajan liikkeestä riippumatta. Sitten asia on tietysti toinen, jos käyttää jotain rantarolexrihkamaa, mutta tuon pitäisi olla päivänselvää. Aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa olevissa koordinaatistoissa toistensa suhteen. Tämä voidaan nähdä, ja on kokeellisesti nähtykin, vertaamalla eri liiketilassa olleiden kellojen kellonaikoja. Kellot eivät siis ole hidastuneet, vaan aika, jota kello mittaa. Sinulla tuntuu yhä edelleen olevan suuria vaikeuksia erottaa itse suure ja sen mittari toisistaan.

Lähteensuhteen c on kummallinen päähänpinttymä. Miksi juuri c? Miksi ei lähteensuhteen d? Tai 0,8573 c? Tai 13 984 c? Lähteensuhteen c:tä ei ole koskaan mitattu eikä voida mitata. Se on mahdotonta jo ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna. Mittaaja on havaitsija. Kun jotain mitataan, havaitsija mittaa sen itsensä suhteen. Jokainen mittaus on siis havaitsijan suhteen. Lähteensuhteen ei voi mitata, koska mittaukselle täytyy olla havaitsija, ja valo lähtee lähteestä niin kovaa vauhtia, että mikään mittari/havaitsija ei sitä saa kiinni. Lähteensuhteen c ei myöskään seuraa mistään fysiikan kaavasta. Olet siis tempaissut hatusta koko arvon. Mitään loogisia perusteluja sinulla ei voi olla eikä ole, miksi se olisi juuri lähteensuhteen c. Tai vakio ylipäätään. Voisihan valo lähteä lähteestä vapaasti valittavalla nopeudella. Miksi sen pitäisi mallissasi olla jokin tietty vakio?

Sanot aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa, miten se aika voi tietää tarvittavasta tahdista kun nopeus, eli se eri liiketila on vain suhteellinen käsite.
Miten atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa jota ei ole olemassa. Nuo kaikki hidastuvat samalla lailla liikkuessaan havaitsijan suhteen, tyhjiön läpi katsottaessa.

Ja tästä päästään siihen lähteensuhteen c:hen, tyhjiössä valonnopeus säilyy lähteen suhteen samana, väliaineissa ei säily lähteen liikkuessa väliaineen suhteen, tässä väliaine on uusi lähde.
Miksi se on c, se on mitattu, siksi. Kyllä sen voi mitata, Valokelkka tyhjiössä oli mainio vekotin tähän, valosekunnin mittainen tanko, laser toisessa päässä, kello, ja tunnistin tangon toisen pään peililtä palaavalle pulssille, laser ampuu lyhyen fotonipulssin ja kello käynnistyy, kello pysähtyy pulssin palatessa, kaksi sekuntia.
Koelaite on staattinen, tuosta voi päätellä valonnopeuden ihan suoraan.
Lähteensuhteen on melko luonnollinen väite koska valo syntyy siihen nopeuteen mihin se syntyy, se nyt sattuu olemaan tuo n 300 000 km/s.
Jos sinulla on taskulamppu ja sytytät sen, se valo lähtee lampun polttimesta tuolla nopeudella, ihan riippumatta siitä mistä liiketilasta sinua tiiraillaan vai tiiraillaanko ollenkaan vai tiiraileeko koko kaikkeus sinua kaikista mahdollisista liiketiloista.

[Susa]

Älä naurarta, mulla on taatusti parempi kalkulaattori kuin sulla - TI -36X SOLAR, vuodelta 1992.

Sinulla on hieno vintage-laskin.
Vastaava modernimpi löytyy kyllä nykyisistä älypuhelimista ja tietokoneistakin.
Suosittelisin sinuakin päivittämään laskimesi vaikkapa tällaiseen mielenterveyttä tukevaan malliin.



Pikku Professori on hauska tapa stimuloida oppimista mielenterveyslaskennan avulla.
-Antaa pisteitä oikeista vastauksista ja visuaalisia palkintoja, kun 5 tehtävää on vastattu oikein.

[Vän]

No joo, mutta kun siinä on virhe. Kiihtyvyys hidastaa kelloa, kyllä, tasainen nopeus ei hidasta koska kello on levossa tuolloin.
Se miksi väität kellon yhä jättävän johtuu siitä että sinä uskot valonnopeuden kaikensuhteen olevan vakio, se ei ole, vain lähteensuhteen tuo vakio pelaa. No, nyt saat loittonevasta informaatiota hitaammin kuin c, kello todellakin näyttää käyvän hitaammin tuossa tasaisessa nopeudessa mutta se ei käy hitaammin, se vain näyttää käyvän hitaammin, symmetrisesti molemmille.

Takerrut yhä edelleen kelloon. Jos kello on hyvä, se ei hidastu sen enempää kiihtyvässä kuin tasaisessakaan liikkeessä. Omassa lepokoordinaatistossaan se kulkee tasan samaa tahtia koko ajan liikkeestä riippumatta. Sitten asia on tietysti toinen, jos käyttää jotain rantarolexrihkamaa, mutta tuon pitäisi olla päivänselvää. Aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa olevissa koordinaatistoissa toistensa suhteen. Tämä voidaan nähdä, ja on kokeellisesti nähtykin, vertaamalla eri liiketilassa olleiden kellojen kellonaikoja. Kellot eivät siis ole hidastuneet, vaan aika, jota kello mittaa. Sinulla tuntuu yhä edelleen olevan suuria vaikeuksia erottaa itse suure ja sen mittari toisistaan.

Lähteensuhteen c on kummallinen päähänpinttymä. Miksi juuri c? Miksi ei lähteensuhteen d? Tai 0,8573 c? Tai 13 984 c? Lähteensuhteen c:tä ei ole koskaan mitattu eikä voida mitata. Se on mahdotonta jo ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna. Mittaaja on havaitsija. Kun jotain mitataan, havaitsija mittaa sen itsensä suhteen. Jokainen mittaus on siis havaitsijan suhteen. Lähteensuhteen ei voi mitata, koska mittaukselle täytyy olla havaitsija, ja valo lähtee lähteestä niin kovaa vauhtia, että mikään mittari/havaitsija ei sitä saa kiinni. Lähteensuhteen c ei myöskään seuraa mistään fysiikan kaavasta. Olet siis tempaissut hatusta koko arvon. Mitään loogisia perusteluja sinulla ei voi olla eikä ole, miksi se olisi juuri lähteensuhteen c. Tai vakio ylipäätään. Voisihan valo lähteä lähteestä vapaasti valittavalla nopeudella. Miksi sen pitäisi mallissasi olla jokin tietty vakio?

Sanot aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa, miten se aika voi tietää tarvittavasta tahdista kun nopeus, eli se eri liiketila on vain suhteellinen käsite.
Miten atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa jota ei ole olemassa. Nuo kaikki hidastuvat samalla lailla liikkuessaan havaitsijan suhteen, tyhjiön läpi katsottaessa.

Ja tästä päästään siihen lähteensuhteen c:hen, tyhjiössä valonnopeus säilyy lähteen suhteen samana, väliaineissa ei säily lähteen liikkuessa väliaineen suhteen, tässä väliaine on uusi lähde.
Miksi se on c, se on mitattu, siksi. Kyllä sen voi mitata, Valokelkka tyhjiössä oli mainio vekotin tähän, valosekunnin mittainen tanko, laser toisessa päässä, kello, ja tunnistin tangon toisen pään peililtä palaavalle pulssille, laser ampuu lyhyen fotonipulssin ja kello käynnistyy, kello pysähtyy pulssin palatessa, kaksi sekuntia.
Koelaite on staattinen, tuosta voi päätellä valonnopeuden ihan suoraan.
Lähteensuhteen on melko luonnollinen väite koska valo syntyy siihen nopeuteen mihin se syntyy, se nyt sattuu olemaan tuo n 300 000 km/s.
Jos sinulla on taskulamppu ja sytytät sen, se valo lähtee lampun polttimesta tuolla nopeudella, ihan riippumatta siitä mistä liiketilasta sinua tiiraillaan vai tiiraillaanko ollenkaan vai tiiraileeko koko kaikkeus sinua kaikista mahdollisista liiketiloista.

Ei valonnopeutta ole mitattu lähteensuhteen, koska sitä ei voi tehdä. Tuo sinun valokelkka mittaa myös valonnopeutta havaitsijan suhteen, ei lähteen suhteen. Ja sitä paitsi tuollaista valokelkan mittausta ei ole koskaan tehty. Vähän epärehellistä vedota mittaukseen, jota ei ole koskaan tehty. Tee ensin tuo mittaus ja tule vasta sitten kertomaan tulokset.

Sellaisia mittauksia, joissa valonnopeus on c havaitsijan suhteen, on tehty miljoonia. Fysiiikan teoriat tukevat myös sitä, että valonnopeus on vakio c havaitsijan suhteen. Sen voi laskea muista fysiikan teorioista ja sen voi mitata.

[Vän]

No joo, mutta kun siinä on virhe. Kiihtyvyys hidastaa kelloa, kyllä, tasainen nopeus ei hidasta koska kello on levossa tuolloin.
Se miksi väität kellon yhä jättävän johtuu siitä että sinä uskot valonnopeuden kaikensuhteen olevan vakio, se ei ole, vain lähteensuhteen tuo vakio pelaa. No, nyt saat loittonevasta informaatiota hitaammin kuin c, kello todellakin näyttää käyvän hitaammin tuossa tasaisessa nopeudessa mutta se ei käy hitaammin, se vain näyttää käyvän hitaammin, symmetrisesti molemmille.

Takerrut yhä edelleen kelloon. Jos kello on hyvä, se ei hidastu sen enempää kiihtyvässä kuin tasaisessakaan liikkeessä. Omassa lepokoordinaatistossaan se kulkee tasan samaa tahtia koko ajan liikkeestä riippumatta. Sitten asia on tietysti toinen, jos käyttää jotain rantarolexrihkamaa, mutta tuon pitäisi olla päivänselvää. Aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa olevissa koordinaatistoissa toistensa suhteen. Tämä voidaan nähdä, ja on kokeellisesti nähtykin, vertaamalla eri liiketilassa olleiden kellojen kellonaikoja. Kellot eivät siis ole hidastuneet, vaan aika, jota kello mittaa. Sinulla tuntuu yhä edelleen olevan suuria vaikeuksia erottaa itse suure ja sen mittari toisistaan.

Lähteensuhteen c on kummallinen päähänpinttymä. Miksi juuri c? Miksi ei lähteensuhteen d? Tai 0,8573 c? Tai 13 984 c? Lähteensuhteen c:tä ei ole koskaan mitattu eikä voida mitata. Se on mahdotonta jo ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna. Mittaaja on havaitsija. Kun jotain mitataan, havaitsija mittaa sen itsensä suhteen. Jokainen mittaus on siis havaitsijan suhteen. Lähteensuhteen ei voi mitata, koska mittaukselle täytyy olla havaitsija, ja valo lähtee lähteestä niin kovaa vauhtia, että mikään mittari/havaitsija ei sitä saa kiinni. Lähteensuhteen c ei myöskään seuraa mistään fysiikan kaavasta. Olet siis tempaissut hatusta koko arvon. Mitään loogisia perusteluja sinulla ei voi olla eikä ole, miksi se olisi juuri lähteensuhteen c. Tai vakio ylipäätään. Voisihan valo lähteä lähteestä vapaasti valittavalla nopeudella. Miksi sen pitäisi mallissasi olla jokin tietty vakio?

Sanot aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa, miten se aika voi tietää tarvittavasta tahdista kun nopeus, eli se eri liiketila on vain suhteellinen käsite.
Miten atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa jota ei ole olemassa. Nuo kaikki hidastuvat samalla lailla liikkuessaan havaitsijan suhteen, tyhjiön läpi katsottaessa.

Siinäpä sinulle visainen pulma pohdittavaksi. Miten tosiaan atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa? Hyvin se näyttää kuitenkin onnistuvan ja jokainen mittaa aikaa nykymaailmassa ja kohtalaisen hyvin pystyvät sovittamaan ne yhteenkin, tapaavat sovitulla ajalla yms. Ihme juttu. Miten se on mahdollista, jos aikaa ei ole olemassa?

[MooM]

No joo, mutta kun siinä on virhe. Kiihtyvyys hidastaa kelloa, kyllä, tasainen nopeus ei hidasta koska kello on levossa tuolloin.
Se miksi väität kellon yhä jättävän johtuu siitä että sinä uskot valonnopeuden kaikensuhteen olevan vakio, se ei ole, vain lähteensuhteen tuo vakio pelaa. No, nyt saat loittonevasta informaatiota hitaammin kuin c, kello todellakin näyttää käyvän hitaammin tuossa tasaisessa nopeudessa mutta se ei käy hitaammin, se vain näyttää käyvän hitaammin, symmetrisesti molemmille.

Takerrut yhä edelleen kelloon. Jos kello on hyvä, se ei hidastu sen enempää kiihtyvässä kuin tasaisessakaan liikkeessä. Omassa lepokoordinaatistossaan se kulkee tasan samaa tahtia koko ajan liikkeestä riippumatta. Sitten asia on tietysti toinen, jos käyttää jotain rantarolexrihkamaa, mutta tuon pitäisi olla päivänselvää. Aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa olevissa koordinaatistoissa toistensa suhteen. Tämä voidaan nähdä, ja on kokeellisesti nähtykin, vertaamalla eri liiketilassa olleiden kellojen kellonaikoja. Kellot eivät siis ole hidastuneet, vaan aika, jota kello mittaa. Sinulla tuntuu yhä edelleen olevan suuria vaikeuksia erottaa itse suure ja sen mittari toisistaan.

Lähteensuhteen c on kummallinen päähänpinttymä. Miksi juuri c? Miksi ei lähteensuhteen d? Tai 0,8573 c? Tai 13 984 c? Lähteensuhteen c:tä ei ole koskaan mitattu eikä voida mitata. Se on mahdotonta jo ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna. Mittaaja on havaitsija. Kun jotain mitataan, havaitsija mittaa sen itsensä suhteen. Jokainen mittaus on siis havaitsijan suhteen. Lähteensuhteen ei voi mitata, koska mittaukselle täytyy olla havaitsija, ja valo lähtee lähteestä niin kovaa vauhtia, että mikään mittari/havaitsija ei sitä saa kiinni. Lähteensuhteen c ei myöskään seuraa mistään fysiikan kaavasta. Olet siis tempaissut hatusta koko arvon. Mitään loogisia perusteluja sinulla ei voi olla eikä ole, miksi se olisi juuri lähteensuhteen c. Tai vakio ylipäätään. Voisihan valo lähteä lähteestä vapaasti valittavalla nopeudella. Miksi sen pitäisi mallissasi olla jokin tietty vakio?

Sanot aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa, miten se aika voi tietää tarvittavasta tahdista kun nopeus, eli se eri liiketila on vain suhteellinen käsite.
Miten atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa jota ei ole olemassa. Nuo kaikki hidastuvat samalla lailla liikkuessaan havaitsijan suhteen, tyhjiön läpi katsottaessa.

Siinäpä sinulle visainen pulma pohdittavaksi. Miten tosiaan atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa? Hyvin se näyttää kuitenkin onnistuvan ja jokainen mittaa aikaa nykymaailmassa ja kohtalaisen hyvin pystyvät sovittamaan ne yhteenkin, tapaavat sovitulla ajalla yms. Ihme juttu. Miten se on mahdollista, jos aikaa ei ole olemassa?

Ei pidä sekoittaa aikaa fysikaalisena suureena (ajan kulku) ja ajan kulumisen mittaamista.

[Goswell]

No joo, mutta kun siinä on virhe. Kiihtyvyys hidastaa kelloa, kyllä, tasainen nopeus ei hidasta koska kello on levossa tuolloin.
Se miksi väität kellon yhä jättävän johtuu siitä että sinä uskot valonnopeuden kaikensuhteen olevan vakio, se ei ole, vain lähteensuhteen tuo vakio pelaa. No, nyt saat loittonevasta informaatiota hitaammin kuin c, kello todellakin näyttää käyvän hitaammin tuossa tasaisessa nopeudessa mutta se ei käy hitaammin, se vain näyttää käyvän hitaammin, symmetrisesti molemmille.

Takerrut yhä edelleen kelloon. Jos kello on hyvä, se ei hidastu sen enempää kiihtyvässä kuin tasaisessakaan liikkeessä. Omassa lepokoordinaatistossaan se kulkee tasan samaa tahtia koko ajan liikkeestä riippumatta. Sitten asia on tietysti toinen, jos käyttää jotain rantarolexrihkamaa, mutta tuon pitäisi olla päivänselvää. Aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa olevissa koordinaatistoissa toistensa suhteen. Tämä voidaan nähdä, ja on kokeellisesti nähtykin, vertaamalla eri liiketilassa olleiden kellojen kellonaikoja. Kellot eivät siis ole hidastuneet, vaan aika, jota kello mittaa. Sinulla tuntuu yhä edelleen olevan suuria vaikeuksia erottaa itse suure ja sen mittari toisistaan.

Lähteensuhteen c on kummallinen päähänpinttymä. Miksi juuri c? Miksi ei lähteensuhteen d? Tai 0,8573 c? Tai 13 984 c? Lähteensuhteen c:tä ei ole koskaan mitattu eikä voida mitata. Se on mahdotonta jo ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna. Mittaaja on havaitsija. Kun jotain mitataan, havaitsija mittaa sen itsensä suhteen. Jokainen mittaus on siis havaitsijan suhteen. Lähteensuhteen ei voi mitata, koska mittaukselle täytyy olla havaitsija, ja valo lähtee lähteestä niin kovaa vauhtia, että mikään mittari/havaitsija ei sitä saa kiinni. Lähteensuhteen c ei myöskään seuraa mistään fysiikan kaavasta. Olet siis tempaissut hatusta koko arvon. Mitään loogisia perusteluja sinulla ei voi olla eikä ole, miksi se olisi juuri lähteensuhteen c. Tai vakio ylipäätään. Voisihan valo lähteä lähteestä vapaasti valittavalla nopeudella. Miksi sen pitäisi mallissasi olla jokin tietty vakio?

Sanot aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa, miten se aika voi tietää tarvittavasta tahdista kun nopeus, eli se eri liiketila on vain suhteellinen käsite.
Miten atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa jota ei ole olemassa. Nuo kaikki hidastuvat samalla lailla liikkuessaan havaitsijan suhteen, tyhjiön läpi katsottaessa.

Siinäpä sinulle visainen pulma pohdittavaksi. Miten tosiaan atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa? Hyvin se näyttää kuitenkin onnistuvan ja jokainen mittaa aikaa nykymaailmassa ja kohtalaisen hyvin pystyvät sovittamaan ne yhteenkin, tapaavat sovitulla ajalla yms. Ihme juttu. Miten se on mahdollista, jos aikaa ei ole olemassa?

Ei pidä sekoittaa aikaa fysikaalisena suureena (ajan kulku) ja ajan kulumisen mittaamista.

Minä luulen että vielä pitää pelkistää. Onko aikaa edes olemassa vai onko se ihmisen keksintö jolla asiat on saatu suloisesti solmuun.
Muutosta on, eri olosuhteissa erilaista, missä ja mitä se aika mahtaa olla?

[MooM]

No joo, mutta kun siinä on virhe. Kiihtyvyys hidastaa kelloa, kyllä, tasainen nopeus ei hidasta koska kello on levossa tuolloin.
Se miksi väität kellon yhä jättävän johtuu siitä että sinä uskot valonnopeuden kaikensuhteen olevan vakio, se ei ole, vain lähteensuhteen tuo vakio pelaa. No, nyt saat loittonevasta informaatiota hitaammin kuin c, kello todellakin näyttää käyvän hitaammin tuossa tasaisessa nopeudessa mutta se ei käy hitaammin, se vain näyttää käyvän hitaammin, symmetrisesti molemmille.

Takerrut yhä edelleen kelloon. Jos kello on hyvä, se ei hidastu sen enempää kiihtyvässä kuin tasaisessakaan liikkeessä. Omassa lepokoordinaatistossaan se kulkee tasan samaa tahtia koko ajan liikkeestä riippumatta. Sitten asia on tietysti toinen, jos käyttää jotain rantarolexrihkamaa, mutta tuon pitäisi olla päivänselvää. Aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa olevissa koordinaatistoissa toistensa suhteen. Tämä voidaan nähdä, ja on kokeellisesti nähtykin, vertaamalla eri liiketilassa olleiden kellojen kellonaikoja. Kellot eivät siis ole hidastuneet, vaan aika, jota kello mittaa. Sinulla tuntuu yhä edelleen olevan suuria vaikeuksia erottaa itse suure ja sen mittari toisistaan.

Lähteensuhteen c on kummallinen päähänpinttymä. Miksi juuri c? Miksi ei lähteensuhteen d? Tai 0,8573 c? Tai 13 984 c? Lähteensuhteen c:tä ei ole koskaan mitattu eikä voida mitata. Se on mahdotonta jo ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna. Mittaaja on havaitsija. Kun jotain mitataan, havaitsija mittaa sen itsensä suhteen. Jokainen mittaus on siis havaitsijan suhteen. Lähteensuhteen ei voi mitata, koska mittaukselle täytyy olla havaitsija, ja valo lähtee lähteestä niin kovaa vauhtia, että mikään mittari/havaitsija ei sitä saa kiinni. Lähteensuhteen c ei myöskään seuraa mistään fysiikan kaavasta. Olet siis tempaissut hatusta koko arvon. Mitään loogisia perusteluja sinulla ei voi olla eikä ole, miksi se olisi juuri lähteensuhteen c. Tai vakio ylipäätään. Voisihan valo lähteä lähteestä vapaasti valittavalla nopeudella. Miksi sen pitäisi mallissasi olla jokin tietty vakio?

Sanot aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa, miten se aika voi tietää tarvittavasta tahdista kun nopeus, eli se eri liiketila on vain suhteellinen käsite.
Miten atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa jota ei ole olemassa. Nuo kaikki hidastuvat samalla lailla liikkuessaan havaitsijan suhteen, tyhjiön läpi katsottaessa.

Siinäpä sinulle visainen pulma pohdittavaksi. Miten tosiaan atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa? Hyvin se näyttää kuitenkin onnistuvan ja jokainen mittaa aikaa nykymaailmassa ja kohtalaisen hyvin pystyvät sovittamaan ne yhteenkin, tapaavat sovitulla ajalla yms. Ihme juttu. Miten se on mahdollista, jos aikaa ei ole olemassa?

Ei pidä sekoittaa aikaa fysikaalisena suureena (ajan kulku) ja ajan kulumisen mittaamista.

Minä luulen että vielä pitää pelkistää. Onko aikaa edes olemassa vai onko se ihmisen keksintö jolla asiat on saatu suloisesti solmuun.
Muutosta on, eri olosuhteissa erilaista, missä ja mitä se aika mahtaa olla?

Ainakin se on fysiikan perussuure, joka ei ole riippuvainen siitä, käykö joku kello tarkasti omaa aikaansa.

[Eusa]

No joo, mutta kun siinä on virhe. Kiihtyvyys hidastaa kelloa, kyllä, tasainen nopeus ei hidasta koska kello on levossa tuolloin.
Se miksi väität kellon yhä jättävän johtuu siitä että sinä uskot valonnopeuden kaikensuhteen olevan vakio, se ei ole, vain lähteensuhteen tuo vakio pelaa. No, nyt saat loittonevasta informaatiota hitaammin kuin c, kello todellakin näyttää käyvän hitaammin tuossa tasaisessa nopeudessa mutta se ei käy hitaammin, se vain näyttää käyvän hitaammin, symmetrisesti molemmille.

Takerrut yhä edelleen kelloon. Jos kello on hyvä, se ei hidastu sen enempää kiihtyvässä kuin tasaisessakaan liikkeessä. Omassa lepokoordinaatistossaan se kulkee tasan samaa tahtia koko ajan liikkeestä riippumatta. Sitten asia on tietysti toinen, jos käyttää jotain rantarolexrihkamaa, mutta tuon pitäisi olla päivänselvää. Aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa olevissa koordinaatistoissa toistensa suhteen. Tämä voidaan nähdä, ja on kokeellisesti nähtykin, vertaamalla eri liiketilassa olleiden kellojen kellonaikoja. Kellot eivät siis ole hidastuneet, vaan aika, jota kello mittaa. Sinulla tuntuu yhä edelleen olevan suuria vaikeuksia erottaa itse suure ja sen mittari toisistaan.

Lähteensuhteen c on kummallinen päähänpinttymä. Miksi juuri c? Miksi ei lähteensuhteen d? Tai 0,8573 c? Tai 13 984 c? Lähteensuhteen c:tä ei ole koskaan mitattu eikä voida mitata. Se on mahdotonta jo ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna. Mittaaja on havaitsija. Kun jotain mitataan, havaitsija mittaa sen itsensä suhteen. Jokainen mittaus on siis havaitsijan suhteen. Lähteensuhteen ei voi mitata, koska mittaukselle täytyy olla havaitsija, ja valo lähtee lähteestä niin kovaa vauhtia, että mikään mittari/havaitsija ei sitä saa kiinni. Lähteensuhteen c ei myöskään seuraa mistään fysiikan kaavasta. Olet siis tempaissut hatusta koko arvon. Mitään loogisia perusteluja sinulla ei voi olla eikä ole, miksi se olisi juuri lähteensuhteen c. Tai vakio ylipäätään. Voisihan valo lähteä lähteestä vapaasti valittavalla nopeudella. Miksi sen pitäisi mallissasi olla jokin tietty vakio?

Sanot aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa, miten se aika voi tietää tarvittavasta tahdista kun nopeus, eli se eri liiketila on vain suhteellinen käsite.
Miten atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa jota ei ole olemassa. Nuo kaikki hidastuvat samalla lailla liikkuessaan havaitsijan suhteen, tyhjiön läpi katsottaessa.

Siinäpä sinulle visainen pulma pohdittavaksi. Miten tosiaan atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa? Hyvin se näyttää kuitenkin onnistuvan ja jokainen mittaa aikaa nykymaailmassa ja kohtalaisen hyvin pystyvät sovittamaan ne yhteenkin, tapaavat sovitulla ajalla yms. Ihme juttu. Miten se on mahdollista, jos aikaa ei ole olemassa?

Eipä ole yleistä aikaa ei - kaikki aika on massakeskipistekohtaista. Koko kaikkeudelle ei löydy massakeskiötä, otteille kylläkin.

[Eusa]

Ajan fysikaalinen olemus syntyy vain ajanlaatuisessa aineessa, joka 4-ulotteisessa erillisyyksien jatkumossa, ainekentässä, dynaamisesti divergoituu vastakkaisiksi ajan ja tilavuuden määriksi. Tilavuutta ympäriltä vähenee samaa tahtia kuin aika muodostuu aineessa. Mutta koska ainekenttä laajentaa kaikkeutta entrooppisesti, niin tilavuuspotentiaalia on aina riittävästi.

Muuten yhteinen 4-ulotteinen erillisyyksien jatkumo on jakamaton – ei ole olemassa itsenäisiä ajan ja etäisyyden ulottuvuuksia. 4-ulotteiset erotusmitat ilmiöistä projisoidaan aineelliseen objektiin kiinnitettyyn koordinaatistoon suhteessa sen itseisaika- ja tilavuusisotropiaan eri kulmissa Lorentzin invarianssin mukaisesti.

Ainekentän tyhjöenergia ylläpitää nollageodeesiverkostoa kausaalisesti kehittyvän aika-avaruuden muistirakenteena ollen täysin lokalisoitu rakenne kaarevana monistona. Kun otetaan huomioon tyhjöenergia ja tyhjön rakennegeometrian kehityksen muutossignalointi massaekvivalenttina, joka ei säteile, vaan pudottaa inertiageodeeseja, saadaan pimeän aineen osuus ainekentästä.

[Vän]

Ajan fysikaalinen olemus syntyy vain ajanlaatuisessa aineessa, joka 4-ulotteisessa erillisyyksien jatkumossa, ainekentässä, dynaamisesti divergoituu vastakkaisiksi ajan ja tilavuuden määriksi. Tilavuutta ympäriltä vähenee samaa tahtia kuin aika muodostuu aineessa. Mutta koska ainekenttä laajentaa kaikkeutta entrooppisesti, niin tilavuuspotentiaalia on aina riittävästi.

Muuten yhteinen 4-ulotteinen erillisyyksien jatkumo on jakamaton – ei ole olemassa itsenäisiä ajan ja etäisyyden ulottuvuuksia. 4-ulotteiset erotusmitat ilmiöistä projisoidaan aineelliseen objektiin kiinnitettyyn koordinaatistoon suhteessa sen itseisaika- ja tilavuusisotropiaan eri kulmissa Lorentzin invarianssin mukaisesti.

Ainekentän tyhjöenergia ylläpitää nollageodeesiverkostoa kausaalisesti kehittyvän aika-avaruuden muistirakenteena ollen täysin lokalisoitu rakenne kaarevana monistona. Kun otetaan huomioon tyhjöenergia ja tyhjön rakennegeometrian kehityksen muutossignalointi massaekvivalenttina, joka ei säteile, vaan pudottaa inertiageodeeseja, saadaan pimeän aineen osuus ainekentästä.

Mielenkiintoista. Tarkoitatko, että sekä tyhjöenergia että muutossignalointi pudottavat inertiageodeesejä, vai että pelkkä muutossignalointi pudottaa niitä? Mikä on niiden massaekvivalentin määrän suhde? Luulisi, että muutossignalointi on paljon pienempi kuin tyhjöenergia, mikä sitten merkitsisi, että pimeä on aine on käytännössä tyhjöenergia. Oletko samaa mieltä?

[Vän]

No joo, mutta kun siinä on virhe. Kiihtyvyys hidastaa kelloa, kyllä, tasainen nopeus ei hidasta koska kello on levossa tuolloin.
Se miksi väität kellon yhä jättävän johtuu siitä että sinä uskot valonnopeuden kaikensuhteen olevan vakio, se ei ole, vain lähteensuhteen tuo vakio pelaa. No, nyt saat loittonevasta informaatiota hitaammin kuin c, kello todellakin näyttää käyvän hitaammin tuossa tasaisessa nopeudessa mutta se ei käy hitaammin, se vain näyttää käyvän hitaammin, symmetrisesti molemmille.

Takerrut yhä edelleen kelloon. Jos kello on hyvä, se ei hidastu sen enempää kiihtyvässä kuin tasaisessakaan liikkeessä. Omassa lepokoordinaatistossaan se kulkee tasan samaa tahtia koko ajan liikkeestä riippumatta. Sitten asia on tietysti toinen, jos käyttää jotain rantarolexrihkamaa, mutta tuon pitäisi olla päivänselvää. Aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa olevissa koordinaatistoissa toistensa suhteen. Tämä voidaan nähdä, ja on kokeellisesti nähtykin, vertaamalla eri liiketilassa olleiden kellojen kellonaikoja. Kellot eivät siis ole hidastuneet, vaan aika, jota kello mittaa. Sinulla tuntuu yhä edelleen olevan suuria vaikeuksia erottaa itse suure ja sen mittari toisistaan.

Lähteensuhteen c on kummallinen päähänpinttymä. Miksi juuri c? Miksi ei lähteensuhteen d? Tai 0,8573 c? Tai 13 984 c? Lähteensuhteen c:tä ei ole koskaan mitattu eikä voida mitata. Se on mahdotonta jo ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna. Mittaaja on havaitsija. Kun jotain mitataan, havaitsija mittaa sen itsensä suhteen. Jokainen mittaus on siis havaitsijan suhteen. Lähteensuhteen ei voi mitata, koska mittaukselle täytyy olla havaitsija, ja valo lähtee lähteestä niin kovaa vauhtia, että mikään mittari/havaitsija ei sitä saa kiinni. Lähteensuhteen c ei myöskään seuraa mistään fysiikan kaavasta. Olet siis tempaissut hatusta koko arvon. Mitään loogisia perusteluja sinulla ei voi olla eikä ole, miksi se olisi juuri lähteensuhteen c. Tai vakio ylipäätään. Voisihan valo lähteä lähteestä vapaasti valittavalla nopeudella. Miksi sen pitäisi mallissasi olla jokin tietty vakio?

Sanot aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa, miten se aika voi tietää tarvittavasta tahdista kun nopeus, eli se eri liiketila on vain suhteellinen käsite.
Miten atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa jota ei ole olemassa. Nuo kaikki hidastuvat samalla lailla liikkuessaan havaitsijan suhteen, tyhjiön läpi katsottaessa.

Siinäpä sinulle visainen pulma pohdittavaksi. Miten tosiaan atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa? Hyvin se näyttää kuitenkin onnistuvan ja jokainen mittaa aikaa nykymaailmassa ja kohtalaisen hyvin pystyvät sovittamaan ne yhteenkin, tapaavat sovitulla ajalla yms. Ihme juttu. Miten se on mahdollista, jos aikaa ei ole olemassa?

Ei pidä sekoittaa aikaa fysikaalisena suureena (ajan kulku) ja ajan kulumisen mittaamista.

Hyvä neuvo. Tuota ei pidä tehdä. Se käy kyllä hyvin helposti, jos ei varo.