Kansainvälisen politiikan teoria tutuksi

[Purdue]

Kansainvälisen politiikan teoria tutuksi


Aloitetaanpa tällainen keskustelu, johon voi lisätä YouTube videoita jotka käsittelevät kansainvälisen politiikan teoriaa, ja joiden pohjalta voidaan keskustella ja analysoida kansainvälistä politiikkaa.


Pohjustan langan muutamalla videolla. Tuo eka video on noin 5 minuutin pätkä joka esittelee kolme valtavirran teoreettista näkökulmaa eli realismin, liberalismin sekä konstruktivismin noin pääpiirteissään:




Tää toka video (noin 5 min) käsittelee yhtä kansainvälisen politiikan peruskäsitettä eli "anarkian" käsitettä kansainvälisissä suhteissa:




Ja tämä kolmas video (noin 5 min) käsittelee "Voimatasapainon" (Balance of Power) käsitettä kansainvälisissä suhteissa:




Elikkä siinä on tän langan pohjustus. Ne kolme amerikkalaista valtavirran teoreettista näkökulmaa nykyään ovat realismi, liberalismi ja konstruktivismi. Ne on nimenomaan laajempia käsitteellisiä näkökulmia joiden pohjalta on sitten luotu varsinaisia teorioita kansainvälisistä suhteista.

[OlliS]

Ei ole videota, mutta Ahmavaara piti luennon, missä sanoi, että teorioita on kolmenlaisia:
Vallankumoukselliset teoriat.
Reformistiset teoriat. Uudistuksia.
Konservatiiviset teoriat. Säilytetään nykyinen.

[Purdue]

Tossapa tollanen reilu 20 minuutin video, jossa analysoidaan Ukrainan sotaa eri kansainvälisen politiikan teorioiden näkökulmista:

[Toope]

Ei ole videota, mutta Ahmavaara piti luennon, missä sanoi, että teorioita on kolmenlaisia:
Vallankumoukselliset teoriat.
Reformistiset teoriat. Uudistuksia.
Konservatiiviset teoriat. Säilytetään nykyinen.

Ahmavaara muuten oli edellä aikaansa, eräs parhaimpia akateemisia osaajiamme. Eikä häntä koskaan arvostettu Suomessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Ahmavaara
Viimeisimmät olen lukenut, erinomaista yhteiskunta-analyysiä.

[Purdue]

Tossa on muuten hyvä video Realistisen koulukunnan nykyvarianteista:

[Purdue]

Ja tossa on hyvä video, joka keskittyy Uusklassiseen realismiin (Neoclassical realism), joka on enemmän ulkopolitiikan teoria (Foreign policy) kuin perinteinen kansainvälisten suhteiden teoria (International Relations):

[Purdue]

Tosta Defensiivisestä ja Offensiivisesta Realismista muutama sana.


Defensiivinen realismi lähtee siitä, että valtiot pyrkivät ylläpitämään Status Quon eli vallitsevan valtatasapainon. Ne eivät pyri siis maksimoimaan valtaansa, vaan niille riittää oman selviytymisen ja turvallisuuden takaaminen.

Offensiivinen realismi taas lähtee siitä, että valtiot ovat vallan maksimoijia, joille ei riitä Status Quo vaan ne pyrkivät dominoimaan muita.


Mä lähden itse siitä, että suurvallat ovat lähtökohtaisesti Offensiivisia realisteja, jotka pyrkivät maksimoimaan valtansa, ja täten dominoimaan muita valtioita. Niillä on siis hegemonisia pyrkimyksiä.


Käytännössä maailmassa kuitenkin valtioiden pitkäaikaiseen valta-asemaan vaikuttaa niiden maantiede, väestön koko ja ennen kaikkea taloudellinen koko ja teknologinen taso.

Kiina on nykymaailmassa esimerkki offensiivisesta realistista, joka pyrkii nousemaan Yhdysvaltojen ohi, ja vähintäänkin alueelliseksi hegemoniksi Itä-Aasiassa.

[Purdue]

Otetaanpa käsittelyyn Harvardin yliopiston professori Stephen Walt. Hän on luonut "voimatasapainoteorian" sijaan "pelon tasapaino teorian" (Balance of Threat Theory), jonka mukaan valtiot eivät niinkään pyri tasapainottamaan sotilaallisia kykyjä, vaan reagoimaan uhkiin liittosuhteita muodostaessaan.


Tossa ekana video häneltä, jossa Walt analysoi Ukrainan sotaa, ja sitä mitä vaaditaan että sota loppuu:




Seuraavaksi video, jossa Walt kertoo kirjoittamastaan luvusta, joka käsittelee USA:n ja Kiinan suhteita kansainvälisen politiikan teorioiden näkökulmasta. Tuo teksti, josta Walt videolla puhuu löytyy tuolta:

US-China Relations for the 2030s




Ja lopuksi video, joka käsittelee Waltin Pelon tasapainoteoriaa, josta hänet parhaiten tunnetaan:

[HuuHaata]

Kansainvälinen politiikka on varsin helppoa. Eri maista on ison egon kiukkupusseja, jotka keksivät miten asioiden tulee olla. Sitten hyö riitelöö ja keksii muiden puolesta miten on ja ollaanko sodassa, vaiko rauhassa.

[Toope]

Tosta Defensiivisestä ja Offensiivisesta Realismista muutama sana.


Defensiivinen realismi lähtee siitä, että valtiot pyrkivät ylläpitämään Status Quon eli vallitsevan valtatasapainon. Ne eivät pyri siis maksimoimaan valtaansa, vaan niille riittää oman selviytymisen ja turvallisuuden takaaminen.

Offensiivinen realismi taas lähtee siitä, että valtiot ovat vallan maksimoijia, joille ei riitä Status Quo vaan ne pyrkivät dominoimaan muita.


Mä lähden itse siitä, että suurvallat ovat lähtökohtaisesti Offensiivisia realisteja, jotka pyrkivät maksimoimaan valtansa, ja täten dominoimaan muita valtioita. Niillä on siis hegemonisia pyrkimyksiä.


Käytännössä maailmassa kuitenkin valtioiden pitkäaikaiseen valta-asemaan vaikuttaa niiden maantiede, väestön koko ja ennen kaikkea taloudellinen koko ja teknologinen taso.

Kiina on nykymaailmassa esimerkki offensiivisesta realistista, joka pyrkii nousemaan Yhdysvaltojen ohi, ja vähintäänkin alueelliseksi hegemoniksi Itä-Aasiassa.

Hyvää kommenttia, kiitos siitä.
Kiina silti on aggressiivinen ulkopolitiikassaan, mm. hamuaa merialueita jopa Filippiinejä tms. myöten, jotka mitenkään eivät heille voi kuulua. Tuo on imperialismia. Kiina hakee valtaa, jopa konfliktien uhalla.
Trump USA:ssa voisi olla enemmän defensiivinen, koska haluaa pienempää USA:n vaikutusta ulkomailla. Ei halua poistaa, mutta vähentää. Mutta suurvaltojen politiikka voi muuttuakin nopeasti, jos tilanteet muuttuvat. On päivänselvää, että USA:n huomio suurimmalta osin tulee kohdistumaan Tyynen Meren alueelle/Kiinaan. Presidentistä riippumatta, tuosta Kiinan haasteesta on puhuttu jo 30 vuotta USA:ssa. EUroopan tulee kehittää puolustuskykyään itsenäisemmin, koska USA:n rooli EUroopassa tulee vähenemään. EI katoamaan, toki.

[Purdue]

Tosta Defensiivisestä ja Offensiivisesta Realismista muutama sana.


Defensiivinen realismi lähtee siitä, että valtiot pyrkivät ylläpitämään Status Quon eli vallitsevan valtatasapainon. Ne eivät pyri siis maksimoimaan valtaansa, vaan niille riittää oman selviytymisen ja turvallisuuden takaaminen.

Offensiivinen realismi taas lähtee siitä, että valtiot ovat vallan maksimoijia, joille ei riitä Status Quo vaan ne pyrkivät dominoimaan muita.


Mä lähden itse siitä, että suurvallat ovat lähtökohtaisesti Offensiivisia realisteja, jotka pyrkivät maksimoimaan valtansa, ja täten dominoimaan muita valtioita. Niillä on siis hegemonisia pyrkimyksiä.


Käytännössä maailmassa kuitenkin valtioiden pitkäaikaiseen valta-asemaan vaikuttaa niiden maantiede, väestön koko ja ennen kaikkea taloudellinen koko ja teknologinen taso.

Kiina on nykymaailmassa esimerkki offensiivisesta realistista, joka pyrkii nousemaan Yhdysvaltojen ohi, ja vähintäänkin alueelliseksi hegemoniksi Itä-Aasiassa.

Hyvää kommenttia, kiitos siitä.
Kiina silti on aggressiivinen ulkopolitiikassaan, mm. hamuaa merialueita jopa Filippiinejä tms. myöten, jotka mitenkään eivät heille voi kuulua. Tuo on imperialismia. Kiina hakee valtaa, jopa konfliktien uhalla.
Trump USA:ssa voisi olla enemmän defensiivinen, koska haluaa pienempää USA:n vaikutusta ulkomailla. Ei halua poistaa, mutta vähentää. Mutta suurvaltojen politiikka voi muuttuakin nopeasti, jos tilanteet muuttuvat. On päivänselvää, että USA:n huomio suurimmalta osin tulee kohdistumaan Tyynen Meren alueelle/Kiinaan. Presidentistä riippumatta, tuosta Kiinan haasteesta on puhuttu jo 30 vuotta USA:ssa. EUroopan tulee kehittää puolustuskykyään itsenäisemmin, koska USA:n rooli EUroopassa tulee vähenemään. EI katoamaan, toki.

Joo, tuo USA:n ja Kiinan suhde on mielenkiintoinen. Tietyllä tavallahan tässä on käynyt niin, että USA on omalla toiminnallaan ollut luomassa itselleen kilpailijaa ja vihollista.

USA:n kaupalliset edut ja ulkomaiset suorat investoinnit Kiinaan on ollut yksi tekijä Kiinan teollisuuden nousussa, ja siinä että Kiina on nykyään maailman suurin viejämaa. Ja ne suurimmat vientikohteet Kiinalla on ASEAN maiden ohella USA ja EU.

Nyt sitten kun Kiina on menossa taloudellisesti kovaa vauhtia USA:sta ohi niin on oikeastaan vasta herätty toimimaan, kun tähän asti on lähinnä hyssytelty.

Eli on jo liian myöhäistä estää Kiinan nousu. Sen sijaan pitäisi keskittyä siihen ettei Taiwanin kriisi kärjisty USA:n ja Kiinan välillä kuumaksi sodaksi.

Näiden kahden suurvallan on löydettävä keinot elää rauhassa, vaikkakin kilpailijoina. Ja kun kumpikin omaa ydinaseita, ja sen verran tavanomaista sotilaallista potentiaalia, ettei kumpikaan pysty valloittamaan sotilaallisesti toista, niin näiden kahden välisessä sodassa ei olisi kuin häviäjiä.

Mut aika näyttää kuinka maailma makaa.

[Purdue]

Tossa lisää asiaa Kiinan noususta ja uhasta erään keskeisen amerikkalaisen Realistin näkökulmasta:





Ja tossa hiukan pidempi video ja haastattelu, joka myös käsittelee Realismia ja Kiinan nousua:

[Purdue]

Pannaanpas kiinalaista näkökulmaa asioihin.


Tossa on video syntymässä olevasta kansainvälisen politiikan "kiinalaisesta koulukunnasta" (Chinese School) jota voisi kuvata termillä "suhteellisuus" (relationality):




Tuossa on video kiinalaisesta Tianxia ajattelusta:




Ja tuossa on video Kiinan Globaalista Turvallisuus Aloitteesta (GSI):

[Toope]

Nyt sitten kun Kiina on menossa taloudellisesti kovaa vauhtia USA:sta ohi niin on oikeastaan vasta herätty toimimaan, kun tähän asti on lähinnä hyssytelty...

En itse usko tuohon. Kiinan menestys tähän saakka on suuret resurssit ja vakoilu/kopiointi länsimaista, ei suinkaan oma innovatiivisuus.
- Kiina on kuplakehitystä. Se on innovatiivinen määrällään, ei laadullaan.
- Kiina tekee jälleen historiallisen virheensä, jonka on aiemminkin useaan otteeseen tehnyt, eli Kiina autoritarisoituu ja keskittää hallintoaan. Kiina kehittää suurinta kansalaisvalvontaa tällä hetkellä. Kaikki yritysten ja yksityisten ihmisten tekemiset ovat pian Isoveljen (=puolue) valvonnassa. Miten itse kuvittelette vapaan yritteliäisyyden syntyvän tuollaisissa olosuhteissa? Selkeä vastaus on, että yksityinen toiminta kuolee. Vain valtiorahoitteinen toiminta jatkuu.
- Kiina mokaa taas, kun Xi:n kautta rakennetaan perinteistä Kiinalaista valvonta/keskitettyä yhteiskuntamallia. Pian Kiina alka taantumaan, koska ei enää salli yksityisyrittäjiä/yksityisajettelijoita. Tuo maa olisi muuten laittanut Elon Muskin vankilaan, USA antaa hänelle vapaat kädet, vain lakien rajoittamana...

[Toope]

Vapaus aina rakentaa enemmän kuin autoritarismi!