Elämää avaruudessa?
Re: Elämää avaruudessa?
Tollanen olisi kiva jostain löytää. Siitä tekisi Linux koneelle terminaalin. Hieman hitaan mutta sitäkin komeamman. 
-
Märkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10391
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
-
vahva_virtanen
- Reactions:
- Viestit: 2286
- Liittynyt: 11 Kesä 2024, 11:09
Re: Elämää avaruudessa?
Varmaan vielä jänskempi olisi joku Hellin kuvatulostin. Se muistuttaa isoa kirjoituskonetta.
Vehkeessä on silmukan muotoinen muovinauha, joka kiertää 0,5m leveän paperilakanan editse. Muovinauhalle piirretään punaisella tms. värillä vastaanotetun signaalin mukaan väriä tai sitten ei. Kun väritetty nauha saapuu oikealle kohdalle niin sitten koko paperilakanan levyinen vasara pamauttaa nauhan paperia vasten.
Paukutusnopeus voi olla 60/s, 90/s tai 120/s. Paperi sitten etenee juovan verran eteenpäin paukutuksen tahdissa.
Kun noita karttatulostimia oli kolme tai neljä samaan aikaan paukuttamassa karttaa ja samalla pari 50 Bd kaukokirjoitinta tulostamassa jotain niin on helppo ymmärtää että Vantaan lentoasemalla oli erillinen koppi johon mentiin luettelemaan ajantasaisia ohjeita lentokoneen kuljettajille.
VOLMET ja ATIS säilöttiin puolen tunnin välein LP-levyä muistuttavalle kiekolle jossa oli magneettikalvo ja ura jossa äänitys- ja toistopää kulki. Kun oli kerran äänittänyt niin sitten 15 minuutin kuluttua uudelleen ja siinä välissä piti valita pari uutta radioasemaa ja käynnistää kartan tulostus. Aika sähellystä tuo toisinaan oli.
Oli tuolla ihan oikea puhelinkin. Siinä oli push-to-talk-nappi joka toimi niinpäin että sillä saattoi hiljentää mikrofonin nappia painettaessa. Aika jänskää.
Vantaan lentoasema avattiin v. 1952 ja RACALin vastaanottimet ja Hellin karttapiirturit olivat varmaan aivan uusinta uutta tuohon aikaan.
Vehkeessä on silmukan muotoinen muovinauha, joka kiertää 0,5m leveän paperilakanan editse. Muovinauhalle piirretään punaisella tms. värillä vastaanotetun signaalin mukaan väriä tai sitten ei. Kun väritetty nauha saapuu oikealle kohdalle niin sitten koko paperilakanan levyinen vasara pamauttaa nauhan paperia vasten.
Paukutusnopeus voi olla 60/s, 90/s tai 120/s. Paperi sitten etenee juovan verran eteenpäin paukutuksen tahdissa.
Kun noita karttatulostimia oli kolme tai neljä samaan aikaan paukuttamassa karttaa ja samalla pari 50 Bd kaukokirjoitinta tulostamassa jotain niin on helppo ymmärtää että Vantaan lentoasemalla oli erillinen koppi johon mentiin luettelemaan ajantasaisia ohjeita lentokoneen kuljettajille.
VOLMET ja ATIS säilöttiin puolen tunnin välein LP-levyä muistuttavalle kiekolle jossa oli magneettikalvo ja ura jossa äänitys- ja toistopää kulki. Kun oli kerran äänittänyt niin sitten 15 minuutin kuluttua uudelleen ja siinä välissä piti valita pari uutta radioasemaa ja käynnistää kartan tulostus. Aika sähellystä tuo toisinaan oli.
Oli tuolla ihan oikea puhelinkin. Siinä oli push-to-talk-nappi joka toimi niinpäin että sillä saattoi hiljentää mikrofonin nappia painettaessa. Aika jänskää.
Vantaan lentoasema avattiin v. 1952 ja RACALin vastaanottimet ja Hellin karttapiirturit olivat varmaan aivan uusinta uutta tuohon aikaan.
-
Märkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10391
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
Re: Elämää avaruudessa?
Muistan ammattikouluajoiltani, kun teoriaopettajamme esitti miten voidaan paksusähköverkossa selvittää, mitä tapahtui muutama sekunti ennen varkon katkemista. Muistina oli pyöreä sylinteri, johon piirturien terät piirsivät mitausarvoja vahalle ja vähän ennen kierroksen umpeutumista, oli tela, joka pyyhki sylinterin tasaiseksi. Kun verkko katkesi, tela piirturin kärkineen irtosi sylinteristä, ja vahan muistiin jäi jälki mittareiden asennoista muutama sekunti ennen katkosta.
Aleksis Kiveä lainatakseni: Elettiinpä ennenkin, vaik ojan takan oltiin. Ojapuita poltettiin ja ojast oltta juotiin.
Välillä tulee melkein ikävä putkitekniikkaa. Pentodeja käyttävät kuulemma eräät friikit vieläkin hifi-laitteiden pääteputkina. Ei sen takia, että pentodin toisto olisi erityisen puhdas, vaan siksi, että pentodi tuottaa sellaista harmoonista säröä (siis harmoonisia kerrannaisia), jotkaa ihminen kokee miellyttäviksi.
Vanhuuden oire. Kaikki näyttää paremmalta, kun kelaa muistoissaan muutaman vuosikymmenen taaksepäin. Ei se oikeasti taida olla ihan niin. Vanhan äijän höperehtimistä.
Aleksis Kiveä lainatakseni: Elettiinpä ennenkin, vaik ojan takan oltiin. Ojapuita poltettiin ja ojast oltta juotiin.
Välillä tulee melkein ikävä putkitekniikkaa. Pentodeja käyttävät kuulemma eräät friikit vieläkin hifi-laitteiden pääteputkina. Ei sen takia, että pentodin toisto olisi erityisen puhdas, vaan siksi, että pentodi tuottaa sellaista harmoonista säröä (siis harmoonisia kerrannaisia), jotkaa ihminen kokee miellyttäviksi.
Vanhuuden oire. Kaikki näyttää paremmalta, kun kelaa muistoissaan muutaman vuosikymmenen taaksepäin. Ei se oikeasti taida olla ihan niin. Vanhan äijän höperehtimistä.
Re: Elämää avaruudessa?
Joo, mutta premissit ovat heiluvia, vaikka johtopäätös, päättely, logiikka on oikea. Tuo päättely edellyttää absoluuttisen äärettömän avaruuden ikuisuuden lisäksi, ja sellaista todellisuudessa ei ole. Kuten se Olbersin psradoksikin jonka otat aina absoluuttisesti myös.Vän kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 19:33Mitä muuta logiikka on kuin mekaanista ajattelua? Alkupremissistä edetään mekaanisin loogisin askelin johtopäätöksiin. Sitä on logiikka. Mekaanista ajattelua. Katso vaikka logiikan oppikirjoja. Niitä on vaikea erottaa matematiikan kirjoista.OlliS kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:25Tuollaiset eivät ole loogisia loppuja vaan mekaanista ajattelua ja sofistiikkaa. Todellisuus on juuri sellainen kuin on, ei sellainen kuin luulemme. Teoriamme vain lähestyvät sitä, harvoin saavuttavat kokonaan ja täysin oikein.Vän kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 07:07Sinä taas et laske todennäköisyyksiä loogiseen loppuun asti. Tiedämme sinun mukaasi siis, että muuallakin on kissoja. Siellä on myös ihmisiä niitä palvelemassa. Mutta se ei ole kaikki. Jossain kaukana on myös ei vain Maapallon kaltainen, vaan täsmälleen samanlainen planeetta. Siellä on Tiedepalsta, jossa muiden muassa kaksi nimimerkkiä, OlliS ja Vän, keskustelevat elämästä muualla. Ajattelepa, kuinka he hämmästyisivät, jos tajuaisivat, että heidän kopionsa, me, teemme täällä ihan sitä samaa, mitä he siellä. Tai itse asiassa hehän hämmästyvät yhtä paljon kuin me hämmästymme täällä, koska he ovat identtisiä. Eikö olekin ihmeellistä, mihin tuo todennäköisyys meidät vie?OlliS kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 00:19Maapallolla on kissojen lisäksi ihmisiä, ihmisen kaltaisia. Näin muuallakin siis. Se on todennäköistä jossakin. Sitä emme tiedä, minkälaisia muun kaltaisia. Sen tiedämme, että ihmisen kaltaisia. Tässäkin lasket todennäköisyydet taas väärinpäin.ID10T kirjoitti: ↑19 Marras 2024, 16:28Mikään ei ole varmaa, paitsi epävarma.Syy EPÄILYYN on realismi. Kun emme edes tiedä, mitä kaikkea elämän synty planeetalta edellyttää, emme voi laskea todennäköisyyksiäkään. Pelkkä maankaltaisuus ei välttämättä riitä, jos se ratkaiseva viimeinen silaus jää puuttumaan.OlliS kirjoitti: Vastututukkseen on ideologinen, ei tieteellinen syy: ateismi, skeptismi ja empirismi. Luullaan että tarvitaan havainto.
Se on kyllä melko varmaa, että ihmisenkaltaisia olentoja tuskin tulemme kohtaamaan.
Todennäköisyydet elämästä muualla ovat määrittelemättömät, mutteivät kokonaan määrittelemättömät. Ettei ole ollenkaan muualla, voidaan jo sulkea pois. Vaikka sofistisesti ja skeptisesti ajateltuna se ei ole täysin varmaa. Sellainen logiikka ei sovi todellisuuteen, eikä tieteeseen.
Joten jos elämää on muualla, siellä jossain on myös täsmälleen samanlainen Olli kuin sinä täällä.
https://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Elämää avaruudessa?
Scifi = science fiction. Tuon loppuosan pitäisi sinullekin kertoa, että kyse on kuvittelustaOlliS kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:47Scifi on avaruudesta lähempänä totuutta kuin empiristinen tieteemme.vahva_virtanen kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:36Voisit samantien siirtyä scifistisesti ajateltuun todellisuuteen ja tieteeseen niin tulisi ulkoavaruuden elämä ja jumalien olemassaolokin todistetuksi samantien.
https://www.youtube.cwatch?v=HYbDHzaY4eA
Re: Elämää avaruudessa?
Ei Olbersin paradoksi äärettömyyttä edellytä. Ja muunlaista äärettömyyttähän ei ole kuin absoluuttinen.OlliS kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 22:49Joo, mutta premissit ovat heiluvia, vaikka johtopäätös, päättely, logiikka on oikea. Tuo päättely edellyttää absoluuttisen äärettömän avaruuden ikuisuuden lisäksi, ja sellaista todellisuudessa ei ole. Kuten se Olbersin psradoksikin jonka otat aina absoluuttisesti myös.Vän kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 19:33Mitä muuta logiikka on kuin mekaanista ajattelua? Alkupremissistä edetään mekaanisin loogisin askelin johtopäätöksiin. Sitä on logiikka. Mekaanista ajattelua. Katso vaikka logiikan oppikirjoja. Niitä on vaikea erottaa matematiikan kirjoista.OlliS kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:25Tuollaiset eivät ole loogisia loppuja vaan mekaanista ajattelua ja sofistiikkaa. Todellisuus on juuri sellainen kuin on, ei sellainen kuin luulemme. Teoriamme vain lähestyvät sitä, harvoin saavuttavat kokonaan ja täysin oikein.Vän kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 07:07Sinä taas et laske todennäköisyyksiä loogiseen loppuun asti. Tiedämme sinun mukaasi siis, että muuallakin on kissoja. Siellä on myös ihmisiä niitä palvelemassa. Mutta se ei ole kaikki. Jossain kaukana on myös ei vain Maapallon kaltainen, vaan täsmälleen samanlainen planeetta. Siellä on Tiedepalsta, jossa muiden muassa kaksi nimimerkkiä, OlliS ja Vän, keskustelevat elämästä muualla. Ajattelepa, kuinka he hämmästyisivät, jos tajuaisivat, että heidän kopionsa, me, teemme täällä ihan sitä samaa, mitä he siellä. Tai itse asiassa hehän hämmästyvät yhtä paljon kuin me hämmästymme täällä, koska he ovat identtisiä. Eikö olekin ihmeellistä, mihin tuo todennäköisyys meidät vie?OlliS kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 00:19Maapallolla on kissojen lisäksi ihmisiä, ihmisen kaltaisia. Näin muuallakin siis. Se on todennäköistä jossakin. Sitä emme tiedä, minkälaisia muun kaltaisia. Sen tiedämme, että ihmisen kaltaisia. Tässäkin lasket todennäköisyydet taas väärinpäin.ID10T kirjoitti: ↑19 Marras 2024, 16:28Mikään ei ole varmaa, paitsi epävarma.Syy EPÄILYYN on realismi. Kun emme edes tiedä, mitä kaikkea elämän synty planeetalta edellyttää, emme voi laskea todennäköisyyksiäkään. Pelkkä maankaltaisuus ei välttämättä riitä, jos se ratkaiseva viimeinen silaus jää puuttumaan.OlliS kirjoitti: Vastututukkseen on ideologinen, ei tieteellinen syy: ateismi, skeptismi ja empirismi. Luullaan että tarvitaan havainto.
Se on kyllä melko varmaa, että ihmisenkaltaisia olentoja tuskin tulemme kohtaamaan.
Todennäköisyydet elämästä muualla ovat määrittelemättömät, mutteivät kokonaan määrittelemättömät. Ettei ole ollenkaan muualla, voidaan jo sulkea pois. Vaikka sofistisesti ja skeptisesti ajateltuna se ei ole täysin varmaa. Sellainen logiikka ei sovi todellisuuteen, eikä tieteeseen.
Joten jos elämää on muualla, siellä jossain on myös täsmälleen samanlainen Olli kuin sinä täällä.
Re: Elämää avaruudessa?
Ongelma on siinä tieteessä, että BB se vasta fictionia onkin.ID10T kirjoitti: ↑21 Marras 2024, 08:08Scifi = science fiction. Tuon loppuosan pitäisi sinullekin kertoa, että kyse on kuvittelustaOlliS kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:47Scifi on avaruudesta lähempänä totuutta kuin empiristinen tieteemme.vahva_virtanen kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:36Voisit samantien siirtyä scifistisesti ajateltuun todellisuuteen ja tieteeseen niin tulisi ulkoavaruuden elämä ja jumalien olemassaolokin todistetuksi samantien.
https://www.youtube.cwatch?v=HYbDHzaY4eA![]()
Eikä siinä elämän osuutta käsitellä ollenkaan.
Fiktiossa taas otetaan huomioon jopa sekin, että koko universumi olisi elävä, tietoinen olento.
Ja se, että Jumala olisi universumin tietoinen henki, ja materialisoitunut kirkastetuksi olennoksi suurimman galaksin kauneimman, kirkastetun planeetan pääkaupungin palatsin valtaistuimella. Käytössä mahtavat tietokoneet ja telepaattinen internetti, joka ulottuu kaikkialle ja lukemattomat enkeli joukot, sekä näkyviä että näkymättömiä enkeleitä, että robotteja ja kyborgeja, että lentäviä lautasia ja tähtilaivoja. Ja lentokyky ilmankin välineitä. Henkimaailman kautta siirtyy minne tahansa ajatuksen voimalla. Jos kohtaa kirkastumattoman ihmisen tahallaan, tämä palaa tuhkaksi.
Tämä sopisi sekä tieteeseen, että uskontoihin yhtenä mahdollisuutena, vaikka on täyttä fiktiota, eikä tiedettä.
https://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Elämää avaruudessa?
Joo, ja minä olen uudestisyntynyt paavi BonifatiusOlliS kirjoitti: ↑21 Marras 2024, 09:09Ongelma on siinä tieteessä, että BB se vasta fictionia onkin.ID10T kirjoitti: ↑21 Marras 2024, 08:08Scifi = science fiction. Tuon loppuosan pitäisi sinullekin kertoa, että kyse on kuvittelustaOlliS kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:47Scifi on avaruudesta lähempänä totuutta kuin empiristinen tieteemme.vahva_virtanen kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:36Voisit samantien siirtyä scifistisesti ajateltuun todellisuuteen ja tieteeseen niin tulisi ulkoavaruuden elämä ja jumalien olemassaolokin todistetuksi samantien.
https://www.youtube.cwatch?v=HYbDHzaY4eA![]()
Missä? Tieteessäkö? Tähän emme ehkä koskaan saa vastausta, mutta ei tiede olekaan kaikkivoipa.OlliS kirjoitti: Eikä siinä elämän osuutta käsitellä ollenkaan.
Siitä huolimatta se on fiktiota.OlliS kirjoitti: Fiktiossa taas otetaan huomioon jopa sekin, että koko universumi olisi elävä, tietoinen olento.
Tuo kaikki taas on julistamista.OlliS kirjoitti: Ja se, että Jumala olisi universumin tietoinen henki, ja materialisoitunut kirkastetuksi olennoksi suurimman galaksin kauneimman, kirkastetun planeetan pääkaupungin palatsin valtaistuimella. Käytössä mahtavat tietokoneet ja telepaattinen internetti, joka ulottuu kaikkialle ja lukemattomat enkeli joukot, sekä näkyviä että näkymättömiä enkeleitä, että robotteja ja kyborgeja, että lentäviä lautasia ja tähtilaivoja. Ja lentokyky ilmankin välineitä. Henkimaailman kautta siirtyy minne tahansa ajatuksen voimalla. Jos kohtaa kirkastumattoman ihmisen tahallaan, tämä palaa tuhkaksi.
Fiktio, uskonnollinen tai muunlainen, ei sovi tieteeseen mitenkään.OlliS kirjoitti: Tämä sopisi sekä tieteeseen, että uskontoihin yhtenä mahdollisuutena, vaikka on täyttä fiktiota, eikä tiedettä.
Re: Elämää avaruudessa?
Olet oikeassa. Tuo on täyttä fiktiota eli mielikuvitusta. Sillä ei ole mitään yhtymäkohtaa todellisuuteen.OlliS kirjoitti: ↑21 Marras 2024, 09:09Ongelma on siinä tieteessä, että BB se vasta fictionia onkin.ID10T kirjoitti: ↑21 Marras 2024, 08:08Scifi = science fiction. Tuon loppuosan pitäisi sinullekin kertoa, että kyse on kuvittelustaOlliS kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:47Scifi on avaruudesta lähempänä totuutta kuin empiristinen tieteemme.vahva_virtanen kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 11:36Voisit samantien siirtyä scifistisesti ajateltuun todellisuuteen ja tieteeseen niin tulisi ulkoavaruuden elämä ja jumalien olemassaolokin todistetuksi samantien.
https://www.youtube.cwatch?v=HYbDHzaY4eA![]()
Eikä siinä elämän osuutta käsitellä ollenkaan.
Fiktiossa taas otetaan huomioon jopa sekin, että koko universumi olisi elävä, tietoinen olento.
Ja se, että Jumala olisi universumin tietoinen henki, ja materialisoitunut kirkastetuksi olennoksi suurimman galaksin kauneimman, kirkastetun planeetan pääkaupungin palatsin valtaistuimella. Käytössä mahtavat tietokoneet ja telepaattinen internetti, joka ulottuu kaikkialle ja lukemattomat enkeli joukot, sekä näkyviä että näkymättömiä enkeleitä, että robotteja ja kyborgeja, että lentäviä lautasia ja tähtilaivoja. Ja lentokyky ilmankin välineitä. Henkimaailman kautta siirtyy minne tahansa ajatuksen voimalla. Jos kohtaa kirkastumattoman ihmisen tahallaan, tämä palaa tuhkaksi.
Tämä sopisi sekä tieteeseen, että uskontoihin yhtenä mahdollisuutena, vaikka on täyttä fiktiota, eikä tiedettä.
Never trust the Government. Fuck the Government.
-
Märkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10391
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
Re: Elämää avaruudessa?
Biologia käsittelee elämää, ei kosmologia. Sinulla on tieteestä kummallisia käsityksiä.
Tiedän yhden ainoan fiktiivisen teoksen tuolta alueelta. Asimovin säätiö trilogian kolmannessa osassa (muistaakseni) oli planeetta Gaia, jonka kaikki osat olivat jollain tasolla tietoisia. Osa päättyi ajatukseen tietoisesta galaksista.
Tietääkseni James Lovelock lainasi Gaia-hypoteesinsa nimen Asimovilta jonkun kolleegansa ehdotuksesta. Lovelockin Gaia on ekologinen hypoteesi, jonka mukaan biosfääri on itsesäätelevä järjestelmä, joka kykenee pitämään Maan elinkelpoisena.
-
Märkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10391
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
Re: Elämää avaruudessa?
Itse tuossa yllä kommentoin elämän alkua, mutta en nyt enää ole varma, mitä Olli tarkoittiMärkäruuti kirjoitti: ↑21 Marras 2024, 09:23Biologia käsittelee elämää, ei kosmologia. Sinulla on tieteestä kummallisia käsityksiä.
Re: Elämää avaruudessa?
Ja sitten on spekulaatioita siitä, kuinka galaksien verkosto muistuttaa aivosolukkoa. Jos näyttää ankalta ja liikkuu kuin ankka ja niin edelleen, niin on ankka!Märkäruuti kirjoitti: ↑21 Marras 2024, 09:23Biologia käsittelee elämää, ei kosmologia. Sinulla on tieteestä kummallisia käsityksiä.
Tiedän yhden ainoan fiktiivisen teoksen tuolta alueelta. Asimovin säätiö trilogian kolmannessa osassa (muistaakseni) oli planeetta Gaia, jonka kaikki osat olivat jollain tasolla tietoisia. Osa päättyi ajatukseen tietoisesta galaksista.
Tietääkseni James Lovelock lainasi Gaia-hypoteesinsa nimen Asimovilta jonkun kolleegansa ehdotuksesta. Lovelockin Gaia on ekologinen hypoteesi, jonka mukaan biosfääri on itsesäätelevä järjestelmä, joka kykenee pitämään Maan elinkelpoisena.
Galaksien verkosto voi samalla olla Internet, välittää informaatiota paikasta toiseen jollakin menetelmällä.
https://www.santavuori.com kotisivuni, kirjani ja artikkelini
Re: Elämää avaruudessa?
Science fiktiotaOlliS kirjoitti: ↑21 Marras 2024, 09:48Ja sitten on spekulaatioita siitä, kuinka galaksien verkosto muistuttaa aivosolukkoa. Jos näyttää ankalta ja liikkuu kuin ankka ja niin edelleen, niin on ankka!Märkäruuti kirjoitti: ↑21 Marras 2024, 09:23Biologia käsittelee elämää, ei kosmologia. Sinulla on tieteestä kummallisia käsityksiä.
Tiedän yhden ainoan fiktiivisen teoksen tuolta alueelta. Asimovin säätiö trilogian kolmannessa osassa (muistaakseni) oli planeetta Gaia, jonka kaikki osat olivat jollain tasolla tietoisia. Osa päättyi ajatukseen tietoisesta galaksista.
Tietääkseni James Lovelock lainasi Gaia-hypoteesinsa nimen Asimovilta jonkun kolleegansa ehdotuksesta. Lovelockin Gaia on ekologinen hypoteesi, jonka mukaan biosfääri on itsesäätelevä järjestelmä, joka kykenee pitämään Maan elinkelpoisena.
Galaksien verkosto voi samalla olla Internet, välittää informaatiota paikasta toiseen jollakin menetelmällä.

