Homo Economicus: hyödyllinen fiktio?

[Purdue]

Homo Economicus: hyödyllinen fiktio?


Aloitetaanpa keskustelu ihmisen mahdollisesta rationaalisuudesta. Termillä Homo Economicus viitataan toimijaan, joka on rationaalinen ja egoistinen, ja joka tavoittelee subjektiivisesti määriteltyjä päämääriään optimaalisesti.

Rationaalinen valinta myös määritellään usein siten, että rationaalinen toimija on toimija jolla on täydellinen tieto tilanteesta, ja joka pystyy analysoimaan kaikkiin lopputuloksiin ja päämääriin liittyvät todennäköisyydet sekä hyödyt ja kustannukset, ja joka pystyy tämän perusteella tekemään päätöksen joka maksimoi odotettavissa olevan hyödyn. Taloustieteellinen rationaalinen toimija on siis toimija, joka maksimoi odotettavissa olevan hyödyn kussakin valintatilanteessa.

Peliteoria puolestaan tarkastelee strategisia valintoja ja niiden rationaalisuutta tilanteessa, jossa on useita toimijoita jolloin kunkin toimijan lopputulos riippuu myös siitä mitä muut tekevät.

Rationaalisen valinnan teoriaa ja oletusta rationaalisesta toimijasta käytetään hyväksi laajasti yhteiskuntatieteissä eritoten taloustieteessä, politiikan tutkimuksessa ja kansainvälisen politiikan tutkimuksessa.

Kansainvälisen politiikan tutkimuksessa rationaalisuusoletus tehdään usein siitä syystä, että sen avulla pyritään ennustamaan eri toimijoiden valintoja ja käyttäytymistä. Oletus on siis se, että esim. kansainvälisen järjestelmän anarkia ja voimatasapaino johtaa rationaaliset toimijat tekemään yhdensuuntaisia valintoja eri valintatilanteissa.

Sanomattakin on selvää, että rationaalisen valinnan teoriaa ja sen eri sovelluksia on kritisoitu laajasti. Käyttäytymistaloustiede ja psykologinen tutkimus esim. on tuonut esiin koko joukon tekijöitä, jotka kertovat siitä, että ihmiset eivät ole täydellisiä informaation prosessoijia.

Lisäksi esim. kansainvälinen maailma on sellainen, ettei valtiotoimijoilla ole erilaisissa valintatilanteissa käytettävissään täydellistä informaatioita, eikä erilaisia kustannus-hyöty laskelmia eri vaihtoehtojen välillä voida luotettavasti tehdä.

Silti, valtavirran tutkimus käyttää hyödykseen tätä fiktiota rationaalisesta toimijasta.

Yksi vaihtoehto rationaalisen valinnan teorialle onkin Emotionaalisen valinnan teoria, ja ylipäätään hedoninen valenssi on nykytutkimuksen mukaan se mikä toimii laajalti ihmisten päätösten taustalla.


Mutta siis, tässä lanka jonka puitteissa voi keskustella ihmisen rationaalisuudesta ja järkevyydestä eri näkökulmista. Tämä aihealue on todellakin laaja, ja erilaisia mielipiteitä puolesta ja vastaan on paljonkin.


Tuossa vielä muutama lähde keskustelun pohjaksi:
Homo Economicus
Rationality
Decision theory
Game theory
Behavioral economics
Emotional choice theory

[Purdue]

Joo, tää voi olla aika laaja ja vaikea aihe lähestyä, enkä itsekään ole tämän aiheen asiantuntija.

Mutta ehkäpä tätä aihepiiriä voisi lähestyä kysymyksillä:

- Oliko Putinin Venäjä rationaalinen hyökätessään Ukrainaan? Oliko päätös rationaalinen?
- Onko ihminen ylipäätään rationaalinen? Kuinka rationaalisia ovat salaliittoteorioihin uskovat ihmiset taikka ilmastonmuutoksen tieteellisen perustan kieltävät ihmiset?
- Ovatko ihmiset oikeasti sellaisia, että he osaavat käyttää tietoa fiksusti ja luovasti hyväkseen, vai pyrkiikö porukka vain vahvistamaan jo olemassa olevia käsityksiään ja ennakkoluulojaan?

Ja vielä se, että rationaalisuus tieteellisessä mielessä ei ole ihan sama asia kuin "järkevyys", vaan rationaalisuus liittyy ensinnäkin informaation hyväksi käyttämiseen, preferenssien ja päämäärien valitsemiseen, sekä optimaalisen valinnan tekemiseen, jonka puitteissa yksilö maksimoi odotettavissa olevaa hyötyä.

- Onko tuo kaikki liikaa vaadittu?
- Ja voiko ryhmät ja kollektiivit, kuten valtiot, olla rationaalisia?


Siinäpä sitä muutama pähkinä purtavaksi!

[HuuHaata]

- Oliko Putinin Venäjä rationaalinen hyökätessään Ukrainaan? Oliko päätös rationaalinen?

Oli.

- Onko ihminen ylipäätään rationaalinen? Kuinka rationaalisia ovat salaliittoteorioihin uskovat ihmiset taikka ilmastonmuutoksen tieteellisen perustan kieltävät ihmiset?

Useimmat keskimääräistä rationaalisempia, koska mistä aita on matalin meno on se, että uskoo kaiken BS:n.

- Onko tuo kaikki liikaa vaadittu?
- Ja voiko ryhmät ja kollektiivit, kuten valtiot, olla rationaalisia?

Kyllä voisivat, mutta johtajat eivät halua. Heille ilmaiset lounaat tulee jo nyt kivasti.

[ID10T]

Homo Economicus: hyödyllinen fiktio?


Aloitetaanpa keskustelu ihmisen mahdollisesta rationaalisuudesta. Termillä Homo Economicus viitataan toimijaan, joka on rationaalinen ja egoistinen, ja joka tavoittelee subjektiivisesti määriteltyjä päämääriään optimaalisesti.

Harvoinpa ne egoistiset ja subjektiiviset päämäärät ovat rationaalisia

[Märkäruuti]

Oliko Putinin Venäjä rationaalinen hyökätessään Ukrainaan?

Ei. Se oli ideologinen. Lisäksi se perustui toiveajatteluun, ei tietoon.

Kuinka rationaalisia ovat salaliittoteorioihin uskovat ihmiset taikka ilmastonmuutoksen tieteellisen perustan kieltävät ihmiset?

Keskimäärin luultavasti kaikkein epärationaalisimpia niistä ihmisistä, joita olen tuntenut netissä tai luonnossa.

Ovatko ihmiset oikeasti sellaisia, että he osaavat käyttää tietoa fiksusti ja luovasti hyväkseen, vai pyrkiikö porukka vain vahvistamaan jo olemassa olevia käsityksiään ja ennakkoluulojaan

Jokin osa ihmisistä varmasti on, mutta tuskin enemmistö. Vahvistusharha on myös aivan todellinen ilmiö, jota joutuu itsekin aktiivisesti torjumaan vaihtelevalla menestyksellä.

Onko tuo kaikki liikaa vaadittu?

Tuo kaikki on melkoinen paketti ja useimpien kohdalla varmaan liikaa vaadittu.

Ja voiko ryhmät ja kollektiivit, kuten valtiot, olla rationaalisia?

Ne voivat ainakin pyrkiä rationalisuuteen. Minkä suuremmasta yhteisöstä on kyse, sen vaikeampaa se varmaan on. Luulen, että vaarsinkin valtioiden kohdalla ideologia pyrkii aina vaikuttamaan rationaaliseen päätöksentekoon, mutta kyse on vaikutuksen määrästä. On eri asia kuunnella asiantuntijoita ja tehdä asiantuntijoiden ohjeiden mukaan.

[Kohina]

Päinvastoin suuri organisaatio on rationaalisempi kuin toimijansa.

[Märkäruuti]

Päinvastoin suuri organisaatio on rationaalisempi kuin toimijansa.

Tarjoitatko jonkinlaista emergenssiä, missä kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa?

[Kohina]

Päinvastoin suuri organisaatio on rationaalisempi kuin toimijansa.

Tarjoitatko jonkinlaista emergenssiä, missä kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa?

Learning III - Hyper-complexity: Learning III is a change in the process of Learning II, e.g. a corrective change in the system of sets of alternatives from which a choice is made. It works much as Learning II but on a higher level of abstraction. Bateson points out that this level of learning is never achieved by dogs and very rarely by humans, but as we will see a bit further on larger social systems have much greater capacity for handling the complexity at level III than any human." (http://dotjonas.net/wordpress/?page_id=7)

Source
Gregory Bateson paper on ‘The Logical Categories of Learning and Communication’ first published in august 1968 at the Conference on World Views held by the National Institute of Mental Health (Bateson 1972 p. 279-308).

[HuuHaata]

Päinvastoin suuri organisaatio on rationaalisempi kuin toimijansa.

Tetysti vain asioissa, joissa johto ei pelaa pikku pelejään. Eli vähemmistössä asioista.

[Kohina]

Man as a Rationalist Animal
https://samzdat.com/2017/05/22/man-as-a ... st-animal/

The Uruk Machine
https://samzdat.com/2017/08/28/the-uruk-machine/

Seeing Like a State – metis and episteme – Any nation-building requires a top-down view of the society it wants to organize. It’s either impossible or inefficient to draw a map with the same precision that local communities use. Because of this, certain details are elided, ignored, misplaced. This categorization process is “epistemic”, where episteme (or epistemic rationalism, or just rationalism) means abstract, generalized, theoretical knowledge. Some of this is physical science (a lot of this is physical science), but it equally applies to aesthetics, ethics, politics, etc. Of course, states do not merely map – they act with those cadastral, epistemic theories. The level of abstraction (plus a sort of blase attitude towards empiricism and predictive power) rarely suits the concrete, and local conditions tend to deteriorate (kind way of putting it).

Metis, on the other hand, is a kind of accumulated, experiential knowledge. In Seeing Like a State it’s Scott’s term for the kind of experiential knowledge that one has of a craft or a skill. By analogy, it’s the background process for whatever makes local knowledge work, and also the reason it’s hard to express in technical language. I tend to use it as shorthand (somewhat incorrectly by the original work) for the accumulated local knowledge of any given community. It is normally expressed in culture, tradition, “old wives’ tales”, etc. These are highly localized and adapted to the specific conditions on the ground. They are not based in theory, and the way the community might explain them often appears “irrational”. Religious festivals, adapted to fit planting patterns and practices of a region, are a good example. Critically, these are not actually irrational, inasmuch as they’re generally much more effective than theoretical regimes.

[Märkäruuti]

Meni liian korkealentoiseksi minulle. Ajattelin itse suurella organisaatiolla valtioita, joissa ideologiat määrittävät rationaalisuuden käyttöä.

[Kohina]

Meni liian korkealentoiseksi minulle. Ajattelin itse suurella organisaatiolla valtioita, joissa ideologiat määrittävät rationaalisuuden käyttöä.

Ideologia on epistemeä, eli top-down ajattelua, kun organisaatiossa tarvitaan myös bottom-up lähestymistä, ettei käy kuten Venäjälle jonka peikkoa ideologisista syistä pelkäät. Todellisuudessa Venäjä on heikko kuin mikä ja siksi sotii. Ei sekään sota ideologinen ole, mutta sillä on helppoa selittää asiaa, toisin kuin ryöstöretkellä.

[Märkäruuti]

ettei käy kuten Venäjälle jonka peikkoa ideologisista syistä pelkäät. Todellisuudessa Venäjä on heikko kuin mikä ja siksi sotii.

Uskon tuntevani Venäjän sotilaallisen kyvykkyyden jopa sinua paremmin.
Tuosta bottom-up lähestymistavan puutteesta Venäjällä ja puutteen vaikutuksesta olen samaa mieltä

[Kohina]

ettei käy kuten Venäjälle jonka peikkoa ideologisista syistä pelkäät. Todellisuudessa Venäjä on heikko kuin mikä ja siksi sotii.

Uskon tuntevani Venäjän sotilaallisen kyvykkyyden jopa sinua paremmin.
Tuosta bottom-up lähestymistavan puutteesta Venäjällä ja puutteen vaikutuksesta olen samaa mieltä

Demokratia on bottom-up, siksi se on vähiten huono ratkaisumalli ja kehittyneet maat ovat demokraattisia. Parlamentarismi on toki top-down, mutta kun kaikki top-down huomioidaan, on se jo metodologisesti bottom-up, vaikka onkin top down jokaiselle.

EEE: Ja toki tasavaltalaisuuskin on takaamassa demokratian pohjalta ponnistamista.

[Märkäruuti]

Tässä voin olla samaa mieltä.