Jumala tieteessä

[OlliS]

Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.

Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.

Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.

Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.

Tämä ei olisi kaivannut sadattaseitsemättätoista toistamista.

Olen hiljaa sitten. Minähän sanoin, etten voi vastata, vaikka nuo vaatii. En voi, niin en vastaa, niin se tässä on.

[asdf]

Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.

Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.

Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.

Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.

Tämä ei olisi kaivannut sadattaseitsemättätoista toistamista.

Olen hiljaa sitten. Minähän sanoin, etten voi vastata, vaikka nuo vaatii. En voi, niin en vastaa, niin se tässä on.

Ei sinua nyt ihan helpoin perustein bannata, niin kuin ei ketään, mutta voisit vähän miettiä, onko kymmeniä kertoja toistamasi asia tostamisen arvoista. Ja vihjeeksi, niin se ei ole.

[OlliS]

Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.

Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.

Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.

Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.

Tämä ei olisi kaivannut sadattaseitsemättätoista toistamista.

Olen hiljaa sitten. Minähän sanoin, etten voi vastata, vaikka nuo vaatii. En voi, niin en vastaa, niin se tässä on.

Ei sinua nyt ihan helpoin perustein bannata, niin kuin ei ketään, mutta voisit vähän miettiä, onko kymmeniä kertoja toistamasi asia tostamisen arvoista. Ja vihjeeksi, niin se ei ole.

Sinulla on valta. Olen voimaton. Kielesi olen saanut siistiytymään.

[Naturalisti]

Ajatus siitä että uskonto on kategorisesti jonkinlainen "trolli" joka on, ja on ollut olemassa pelkästään eliitin vallanpitovälineenä (eli salaaliittona), vain jotta ihmisiä voidaan kusettaa ja hallita - on täysin yksiulotteinen, paikkaansapitämätön ja epätieteellinen.

Kuvitelma että tällainen abstrakti konsepti olisi keksitty tyhjästä, ja vielä samaan aikaan ympäri maailman erilaisissa muodoissaan, ja vieläpä ilman että sille olisi mitään reaalimaailman tarvetta, on täysin absrudi ja epätieteellinen. Suorastaan harhainen.

Kun viittaat ilmeisesti minun kommenttiin, täsmennän ajatusteni hieman. Animismi lienee todellakin syntynyt eri puolilla maailmaa toisistaan riippumatta kutakuinkin samanlaisena. Se on ensimmäinen yritys selittää ympäröivää todellisuutta. Sille löytyy myös luonnollinen selitys. Jo siitä lähtien, kun saimme kyvyn pohtia menneitä ja miettiä tulevaa aloimme myös ihmetellä tätä kykyä mielikuva-ajatteluun.

Näiden mielikuvien kommunikointiin kehittyi sitten kieli. Mielen ihmettely kehittyi sitten vauhdilla. Mielen materiaalinen perusta ei tietysti ollut vielä silloin selvää eikä se ole selvää monelle vielä tänäkään päivänä. No jokatapauksessa mielestä tehtiin henkimaailman kuuluva sielu ja samantien sielutettiinnihan kaikki oleva kiviä ja kantoja myöten. Panpsykismillä on näin pitkät perinteet. Ihmeitä selittämään tarvittiin sitten myös oma ammattikunta eli noidat, joista kehittyi sitten eliitin tukijoukoksi papisto. Animismista sikisi sitten mytologiat, uskonnot, filosofiat, tieteet ja taiteet. Kaikki tämä on memeettisen evoluution tuottamaa kulttuuriperintöä, joka on olemassa vain ihmisten korvien välissä. Mitään muuta materiaalista olemassaoloa mentaaliselle ei ole.

Uskonnollisiin ja filosofisiin ajatusperinteisiin liittyy toki myös empiiristä tietämystä ja kokemuksesta peräisin olevia ohjeita hyvästä elämästä kaiken sen tieteellisesti perusteettoman mystiikan ja noituuden lisäksi. Uskontoja on aina käytetty ja käytetään edelleen lähinnä vallanpitovälineenä. Ei kaikki uskonnon opit tietenkään pahasta ole, mutta uskonvaraiset dogmit eivät voi olla tieteellisen ajattelun perustana, koska silloin myös tieteetä tulisi uskonto.

Kommenttini viittasi yleisesti teemaan joka on jatkuvasti tässä debatissa esillä, mutta sinun kommentisi oli viimeisin ja yksi tärkeimmistä, joka innosti minua vastaamaan.

Näkemyksesi vallanpidosta on mielenkiintoinen. En näe itse kovin tarkkarajaisena vallankäytön ja luonnollisen järjestäytymisen rajaa, kun kyseessä on laumaeläin.
Tottakai on ilmeistä että valtaa käytetään myös väärin. Mutta absoluuttisen vapaiden yksilöiden yhteisö on myös mahdottomuus. Ja se että uskontoa on käytetty tämän järjestyksen luomiseen, ei vielä ole kategorisesti paha asia.
Eli argumentoin vastaan yleistä näkemystä, että koska uskonto on ollut myös vallankäytön väline, se on pelkästään siksi paha. Koska myös demokratia on vallankäytön väline. Uskontoja voi toki kritisoida vallankäytön välineenä, kuten demokratiaakin.

Toinen tähän liittyvä väärinkäsitys on mielestäni se, että uskonnot ovat olleet pääasiallinen pahuuden lähde. Itse näen että uskonnoilla on ollut roolinsa kaikissa historiallisissa tapahtumissa, mutta sotiin on kautta aikojen lähdetty mm.: resurssien, ryöstelyn, naisten, vallan, hulluuden, maa-alan ja vaikka minkämoisten erilaisten motiiviyhdistelmien innostamana. Ja tietysti uskonto tässä jatkeena. Joko motiivina tai johtamisjärjestlemänä. Uskomus että koko kansa on sinisilmäisesti motivoitavissa pelkällä uskonnolla, on minusta aika kaukaa haettua.
Jos jo lähtökohtaisesti näkee uskonnon pelkkänä historiallisena vallankäytön välineenä, olisi tietyllä tavalla loogista syyttää demokratiaa kaikesta pahuudesta, jota nyt ilmenee sekulaarissa yhteiskunnassa.

Itse ainakin toivon uskontoihin liittyvään debaattiin hiukan enemmän syvyyttä ja sävyjä, kuin pelkästään hyvän ja pahan akselilla käytyä polarisoitunutta kamppailua. Minulla ei sellaiseen oikein ole mitään lisättävää, koska en edes usko koko kysymyksen olemassaoloon. Minulla ei ole edes kantaa kummastakaan ääripäästä. Joten en ole kauhean kiinnostunut koko keskustelusta.

Kiitos vastauksesta ja kiinnostavista näkökulmista. Keskustelimme tähän liittyvistä kysymyksistä joskus aikaisemminkin ja olisi kiinnostavaa jatkaa sitä vähän pidemmälle. Haluaisin syventää keskustelua tarkastelemalla uskonnollisia ilmiöitä naturalistisesta näkökulmasta, eli pyrkiä selittämään ne ilman viittausta henkimaailmaan tai yliluonnolliseen. Tässä mielessä uskonnot voidaan nähdä kulttuurievoluution tuotteena, jotka ovat syntyneet kognitiivisten, sosiaalisten ja neurobiologisten prosessien kautta.


1. Mielenfilosofian ja kognitiivisen neurotieteen näkökulma
Ihmismieli on kyennyt hahmottamaan menneisyyttä ja tulevaisuutta sekä muodostamaan mielikuvia, jotka eivät vastaa suoraan havaittua todellisuutta. Tämä mielikuvituskyky on mahdollistanut abstraktien käsitteiden, kuten "sielun" tai "henkien", synnyn. Kognitiivinen neurotiede osoittaa, että aivoilla on taipumus hahmottaa syy-seuraussuhteita ja tulkita ympäristöä intentionaalisesti – esimerkiksi liittää luonnonilmiöihin toimijuutta. Tämä taipumus voi selittää animistiset ja myöhemmin uskonnolliset uskomukset.


2. Sosiologinen ja psykologinen selitys
Yksilön näkökulmasta uskonto voi tarjota merkityksellisyyttä, selityksiä ja lohtua elämän epävarmuuksien keskellä. Sosiologisesti uskonto toimii ryhmäkoheesion ja sosiaalisen kontrollin välineenä. Sen rituaalit, tarinat ja moraalisäännöt ovat toimineet tapoina vahvistaa ryhmän yhtenäisyyttä ja sitoutumista yhteisiin normeihin. Tämä on voinut antaa ryhmille evolutiivista etua kilpailussa muita ryhmiä vastaan.


3. Kulttuurievoluution ja memetiikan rooli
Uskontoja voidaan tarkastella myös memetiikan valossa. Uskomukset, rituaalit ja dogmit ovat kulttuurisia "meemejä", jotka leviävät ja muuttuvat ajan kuluessa – eivät satunnaisesti, vaan niiden hyödyllisyyden ja yhteensopivuuden perusteella yksilöiden ja yhteisöjen kognitiivisten rakenteiden kanssa. Ne kehittyvät kulttuurievoluution lakien mukaisesti, eivätkä vaadi selityksekseen mitään henkistä ulottuvuutta.


4. Yliluonnollisen tarpeettomuus selityksissä
Kun uskontoja tarkastellaan näiden prosessien kautta, ei tarvita oletusta yliluonnollisesta tai henkimaailmasta. Uskonnolliset ilmiöt voidaan ymmärtää kognitiivisten prosessien, sosiaalisten käytäntöjen ja kulttuurievoluution tuotteina, jotka heijastavat sekä yksilön että yhteisön pyrkimyksiä selviytyä, löytää merkitys ja ylläpitää järjestystä.


Ajatukseni ei ole arvottaa uskontoja hyväksi tai pahaksi, vaan tuoda esiin, että niiden ilmeneminen ja leviäminen voidaan selittää täysin luonnollisilla prosesseilla. Tämä näkökulma asettaa uskonnon tieteelliseen viitekehykseen ja avaa mahdollisuuden tarkastella sitä ilmiönä, joka on rinnastettavissa muihin inhimillisiin kulttuurisiin saavutuksiin. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten näet tämän lähestymistavan ja miten se sopii yhteen omien ajatustesi kanssa!

[ID10T]

Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.

Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.

Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.

Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.

Tämä ei olisi kaivannut sadattaseitsemättätoista toistamista.

Olen hiljaa sitten. Minähän sanoin, etten voi vastata, vaikka nuo vaatii. En voi, niin en vastaa, niin se tässä on.

Vastaisitkin joskus sinulle esitettyihin kysymyksiin. Sen sijaan alat puhumaan aivan muusta. Esim. "Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei" ei ollut vastaus kysymykseen, mitä hyötyä uskosta on tieteessä.

[OlliS]

Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.

Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.

Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.

Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.

Tämä ei olisi kaivannut sadattaseitsemättätoista toistamista.

Olen hiljaa sitten. Minähän sanoin, etten voi vastata, vaikka nuo vaatii. En voi, niin en vastaa, niin se tässä on.

Vastaisitkin joskus sinulle esitettyihin kysymyksiin. Sen sijaan alat puhumaan aivan muusta. Esim. "Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei" ei ollut vastaus kysymykseen, mitä hyötyä uskosta on tieteessä.

Ei päästä totuuteen ilman uskonasioita. Silloin ateismikin on uskonasia, se voi olla totuus tai sitten teismi on totuus, mutta tiede pyrkii totuuteen ja lähestyy sitä. Ei voi lähestyä, jos jättää mahdollisia totuuksia pois tieteestä.

Naturalismi jättää mahdollisia totuuksia pois. Ne jätetään sitten vasta kun se on tieteellisesti oikein.

Sitten sanotaan, että totuus ei ole tieteellinen asia. Kyllä se nyt vaan filosofiaa ja tiedettä on sekin.

[Vän]

Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.

Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.

Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.

Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.

Tämä ei olisi kaivannut sadattaseitsemättätoista toistamista.

Olen hiljaa sitten. Minähän sanoin, etten voi vastata, vaikka nuo vaatii. En voi, niin en vastaa, niin se tässä on.

Vastaisitkin joskus sinulle esitettyihin kysymyksiin. Sen sijaan alat puhumaan aivan muusta. Esim. "Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei" ei ollut vastaus kysymykseen, mitä hyötyä uskosta on tieteessä.

Ei päästä totuuteen ilman uskonasioita. Silloin ateismikin on uskonasia, se voi olla totuus tai sitten teismi on totuus, mutta tiede pyrkii totuuteen ja lähestyy sitä. Ei voi lähestyä, jos jättää mahdollisia totuuksia pois tieteestä.

Naturalismi jättää mahdollisia totuuksia pois. Ne jätetään sitten vasta kun se on tieteellisesti oikein.

Sitten sanotaan, että totuus ei ole tieteellinen asia. Kyllä se nyt vaan filosofiaa ja tiedettä on sekin.

Olet väärässä. Uskonasiat on jätetty tieteestä pois jo kauan sitten. Tiede on naturalistista eikä Jumala mahdu siihen mukaan.

[OlliS]

Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.

Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.

Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.

Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.

Tämä ei olisi kaivannut sadattaseitsemättätoista toistamista.

Olen hiljaa sitten. Minähän sanoin, etten voi vastata, vaikka nuo vaatii. En voi, niin en vastaa, niin se tässä on.

Vastaisitkin joskus sinulle esitettyihin kysymyksiin. Sen sijaan alat puhumaan aivan muusta. Esim. "Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei" ei ollut vastaus kysymykseen, mitä hyötyä uskosta on tieteessä.

Ei päästä totuuteen ilman uskonasioita. Silloin ateismikin on uskonasia, se voi olla totuus tai sitten teismi on totuus, mutta tiede pyrkii totuuteen ja lähestyy sitä. Ei voi lähestyä, jos jättää mahdollisia totuuksia pois tieteestä.

Naturalismi jättää mahdollisia totuuksia pois. Ne jätetään sitten vasta kun se on tieteellisesti oikein.

Sitten sanotaan, että totuus ei ole tieteellinen asia. Kyllä se nyt vaan filosofiaa ja tiedettä on sekin.

Olet väärässä. Uskonasiat on jätetty tieteestä pois jo kauan sitten. Tiede on naturalistista eikä Jumala mahdu siihen mukaan.

Niin, se on naturalismia. Sinusta se on tiede, minusta se on yksi koulukunta tieteessä ja suunta filosofiassa. Kaikki tieteessä eivät kannata sitä koulukuntaa. Se on tosiasia, ei mielipide, minun mielestäni, lisätään mieliksesi.

[Vän]

Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.

Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.

Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.

Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.

Tämä ei olisi kaivannut sadattaseitsemättätoista toistamista.

Olen hiljaa sitten. Minähän sanoin, etten voi vastata, vaikka nuo vaatii. En voi, niin en vastaa, niin se tässä on.

Vastaisitkin joskus sinulle esitettyihin kysymyksiin. Sen sijaan alat puhumaan aivan muusta. Esim. "Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei" ei ollut vastaus kysymykseen, mitä hyötyä uskosta on tieteessä.

Ei päästä totuuteen ilman uskonasioita. Silloin ateismikin on uskonasia, se voi olla totuus tai sitten teismi on totuus, mutta tiede pyrkii totuuteen ja lähestyy sitä. Ei voi lähestyä, jos jättää mahdollisia totuuksia pois tieteestä.

Naturalismi jättää mahdollisia totuuksia pois. Ne jätetään sitten vasta kun se on tieteellisesti oikein.

Sitten sanotaan, että totuus ei ole tieteellinen asia. Kyllä se nyt vaan filosofiaa ja tiedettä on sekin.

Olet väärässä. Uskonasiat on jätetty tieteestä pois jo kauan sitten. Tiede on naturalistista eikä Jumala mahdu siihen mukaan.

Niin, se on naturalismia. Sinusta se on tiede, minusta se on yksi koulukunta tieteessä ja suunta filosofiassa. Kaikki tieteessä eivät kannata sitä koulukuntaa. Se on tosiasia, ei mielipide, minun mielestäni, lisätään mieliksesi.

Joo. Sinulla on oikeus mielipiteeseesi, vaikka se olisi väärä. Kunhan muistat, että meillä muillakin on oikeus omaamme. Eli vaikka sinun mielestäsi Jumala kuuluu tieteeseen, et voi vaatia, että me muut olisimme samaa mieltä. Ja ettei asia jäisi epäselväksi: Jumala ei kuulu tieteeseen.

[OlliS]

Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.

Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.

Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.

Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.

Tämä ei olisi kaivannut sadattaseitsemättätoista toistamista.

Olen hiljaa sitten. Minähän sanoin, etten voi vastata, vaikka nuo vaatii. En voi, niin en vastaa, niin se tässä on.

Vastaisitkin joskus sinulle esitettyihin kysymyksiin. Sen sijaan alat puhumaan aivan muusta. Esim. "Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei" ei ollut vastaus kysymykseen, mitä hyötyä uskosta on tieteessä.

Ei päästä totuuteen ilman uskonasioita. Silloin ateismikin on uskonasia, se voi olla totuus tai sitten teismi on totuus, mutta tiede pyrkii totuuteen ja lähestyy sitä. Ei voi lähestyä, jos jättää mahdollisia totuuksia pois tieteestä.

Naturalismi jättää mahdollisia totuuksia pois. Ne jätetään sitten vasta kun se on tieteellisesti oikein.

Sitten sanotaan, että totuus ei ole tieteellinen asia. Kyllä se nyt vaan filosofiaa ja tiedettä on sekin.

Olet väärässä. Uskonasiat on jätetty tieteestä pois jo kauan sitten. Tiede on naturalistista eikä Jumala mahdu siihen mukaan.

Niin, se on naturalismia. Sinusta se on tiede, minusta se on yksi koulukunta tieteessä ja suunta filosofiassa. Kaikki tieteessä eivät kannata sitä koulukuntaa. Se on tosiasia, ei mielipide, minun mielestäni, lisätään mieliksesi.

Joo. Sinulla on oikeus mielipiteeseesi, vaikka se olisi väärä. Kunhan muistat, että meillä muillakin on oikeus omaamme. Eli vaikka sinun mielestäsi Jumala kuuluu tieteeseen, et voi vaatia, että me muut olisimme samaa mieltä. Ja ettei asia jäisi epäselväksi: Jumala ei kuulu tieteeseen.

En vaadi. Tieteen vapautta vaan toisillekin.

[ID10T]

Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.

Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.

Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.

Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.

Tämä ei olisi kaivannut sadattaseitsemättätoista toistamista.

Olen hiljaa sitten. Minähän sanoin, etten voi vastata, vaikka nuo vaatii. En voi, niin en vastaa, niin se tässä on.

Vastaisitkin joskus sinulle esitettyihin kysymyksiin. Sen sijaan alat puhumaan aivan muusta. Esim. "Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei" ei ollut vastaus kysymykseen, mitä hyötyä uskosta on tieteessä.

Ei päästä totuuteen ilman uskonasioita.

Uskolla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Jos uskosta tulee totta, se lakkaa olemasta uskoa.

Silloin ateismikin on uskonasia, se voi olla totuus tai sitten teismi on totuus, mutta tiede pyrkii totuuteen ja lähestyy sitä. Ei voi lähestyä, jos jättää mahdollisia totuuksia pois tieteestä.

Jätäthän sinäkin miljoonat hindujumalat pois totuudestasi. Ja spagettimonsterin.

Naturalismi jättää mahdollisia totuuksia pois. Ne jätetään sitten vasta kun se on tieteellisesti oikein.

On tieteellisesti oikein jättää pois asioita, joita ei voi tutkia.

Sitten sanotaan, että totuus ei ole tieteellinen asia. Kyllä se nyt vaan filosofiaa ja tiedettä on sekin.

Filosofia ei aina ole tiedettä. Esim. metafysiikka on täysin arvailua ja jumala kuuluu siihen osastoon.

[ID10T]

Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.

Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.

Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.

Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.

Tämä ei olisi kaivannut sadattaseitsemättätoista toistamista.

Olen hiljaa sitten. Minähän sanoin, etten voi vastata, vaikka nuo vaatii. En voi, niin en vastaa, niin se tässä on.

Vastaisitkin joskus sinulle esitettyihin kysymyksiin. Sen sijaan alat puhumaan aivan muusta. Esim. "Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei" ei ollut vastaus kysymykseen, mitä hyötyä uskosta on tieteessä.

Ei päästä totuuteen ilman uskonasioita. Silloin ateismikin on uskonasia, se voi olla totuus tai sitten teismi on totuus, mutta tiede pyrkii totuuteen ja lähestyy sitä. Ei voi lähestyä, jos jättää mahdollisia totuuksia pois tieteestä.

Naturalismi jättää mahdollisia totuuksia pois. Ne jätetään sitten vasta kun se on tieteellisesti oikein.

Sitten sanotaan, että totuus ei ole tieteellinen asia. Kyllä se nyt vaan filosofiaa ja tiedettä on sekin.

Olet väärässä. Uskonasiat on jätetty tieteestä pois jo kauan sitten. Tiede on naturalistista eikä Jumala mahdu siihen mukaan.

Niin, se on naturalismia. Sinusta se on tiede, minusta se on yksi koulukunta tieteessä ja suunta filosofiassa. Kaikki tieteessä eivät kannata sitä koulukuntaa. Se on tosiasia, ei mielipide, minun mielestäni, lisätään mieliksesi.

Joo. Sinulla on oikeus mielipiteeseesi, vaikka se olisi väärä. Kunhan muistat, että meillä muillakin on oikeus omaamme. Eli vaikka sinun mielestäsi Jumala kuuluu tieteeseen, et voi vaatia, että me muut olisimme samaa mieltä. Ja ettei asia jäisi epäselväksi: Jumala ei kuulu tieteeseen.

En vaadi. Tieteen vapautta vaan toisillekin.

Tieteen vapaus ei tarkoita olemattomien olettamista.

[MooM]

Sitten sanotaan, että totuus ei ole tieteellinen asia. Kyllä se nyt vaan filosofiaa ja tiedettä on sekin.

Filosofia ei aina ole tiedettä. Esim. metafysiikka on täysin arvailua ja jumala kuuluu siihen osastoon.

Kopsaan tännekin:

Tieteellinen tieto on perusteltua ja järjestelmällistä tietoa. Tieteellinen tieto eroaa tässä suhteessa arkikäsityksistä.

Tieteelliselle tiedolle tai tieteellisille tietoteorioille on asetettu ehtoja, joiden täyttyminen vasta oikeuttaa tiedon pitämiseen tieteellisenä. Tieteenfilosofi Oiva Ketonen on esittänyt kolme tällaista ehtoa:

- Tieteellisen tiedon on oltava perusteltua ja perustelun tulee olla julkista, jolloin kuka tahansa vastaavan koulutuksen saanut voi sen ymmärtää.
- Tieteellisessä tiedossa keskitytään olennaisiin asioihin epäolennaisten sijaan.
- Tieteelliselle tiedolle on ominaista tiedon korjautuvuus. Tämän mukaan tieteellinen tieto on aina alustavaa tietoa. Tieteellinen tieto ei esittäydy lopullisen totuuden vaatimuksin.

[Cinnamon]

Sitten sanotaan, että totuus ei ole tieteellinen asia. Kyllä se nyt vaan filosofiaa ja tiedettä on sekin.

Filosofia ei aina ole tiedettä. Esim. metafysiikka on täysin arvailua ja jumala kuuluu siihen osastoon.

Kopsaan tännekin:

Tieteellinen tieto on perusteltua ja järjestelmällistä tietoa. Tieteellinen tieto eroaa tässä suhteessa arkikäsityksistä.

Tieteelliselle tiedolle tai tieteellisille tietoteorioille on asetettu ehtoja, joiden täyttyminen vasta oikeuttaa tiedon pitämiseen tieteellisenä. Tieteenfilosofi Oiva Ketonen on esittänyt kolme tällaista ehtoa:

- Tieteellisen tiedon on oltava perusteltua ja perustelun tulee olla julkista, jolloin kuka tahansa vastaavan koulutuksen saanut voi sen ymmärtää.
- Tieteellisessä tiedossa keskitytään olennaisiin asioihin epäolennaisten sijaan.
- Tieteelliselle tiedolle on ominaista tiedon korjautuvuus. Tämän mukaan tieteellinen tieto on aina alustavaa tietoa. Tieteellinen tieto ei esittäydy lopullisen totuuden vaatimuksin.

Tämä tieteellinen tieto on juuri sitä mitä ateismi peräänkuuluttaa jumalista.
Sitä. Ei. Ole.

[asdf]

Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei. Täällä ei saa puhua naturalismia vastaan. Ei ole muuta tiedettä, muu ei ole tiedettä.

Skeptisismi ei pysty todistamaan edes ulkomaailman olemassaoloa, saati sitten kulttuureja muualla, tai Jumalaa.

Sen voi hyväksyä, että Jumala ei todistu, mutta että olisi kielletty tutkimasta sillä oletuksella, ei sitä tarvi hyväksyä. Sehän vie koko uskonvapauden tieteessä. Vain ateismi on silloin sallittua käytännössä.

Keskustelemme siis aina suhtautumisesta naturalismiin, sketisismiin, empiristiseen asenteeseen ja fysikalismiin. Tästä tulee riita. Moderaattorit palauttavat erehtyneet naturalismiin. Kaikki eivät suostu.

Tämä ei olisi kaivannut sadattaseitsemättätoista toistamista.

Olen hiljaa sitten. Minähän sanoin, etten voi vastata, vaikka nuo vaatii. En voi, niin en vastaa, niin se tässä on.

Vastaisitkin joskus sinulle esitettyihin kysymyksiin. Sen sijaan alat puhumaan aivan muusta. Esim. "Siitä on kysymys, kannattaako naturalismia vai ei" ei ollut vastaus kysymykseen, mitä hyötyä uskosta on tieteessä.

Ei päästä totuuteen ilman uskonasioita. Silloin ateismikin on uskonasia, se voi olla totuus tai sitten teismi on totuus, mutta tiede pyrkii totuuteen ja lähestyy sitä. Ei voi lähestyä, jos jättää mahdollisia totuuksia pois tieteestä.

Naturalismi jättää mahdollisia totuuksia pois. Ne jätetään sitten vasta kun se on tieteellisesti oikein.

Sitten sanotaan, että totuus ei ole tieteellinen asia. Kyllä se nyt vaan filosofiaa ja tiedettä on sekin.

Olet väärässä. Uskonasiat on jätetty tieteestä pois jo kauan sitten. Tiede on naturalistista eikä Jumala mahdu siihen mukaan.

Niin, se on naturalismia. Sinusta se on tiede, minusta se on yksi koulukunta tieteessä ja suunta filosofiassa. Kaikki tieteessä eivät kannata sitä koulukuntaa. Se on tosiasia, ei mielipide, minun mielestäni, lisätään mieliksesi.

Vain Olli pystyy olemaan itsensä kanssa ristiriidassa peräkkäisissä sanoissa.