Kovien tieteiden yleistajuistaminen

[Rere]

Astrid Thors olisi sopiva valinta unikeoksi. Hän nimittäin ministerinä ollessaan nukkui kyselytunnilla, jossa käytiin kiivasta keskustelua vaalirahoituksesta. Tosin onhan tuosta aikaa, mutta kaipa unenlahjat ovat vielä tallella.

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/200806127787292

[Wisti]

Tieteen popularisointi ei ole kovinkaan helppoa. Aina ei kannattaisi edes yrittää.
Päivän Hesarissa Lasten tiedekysmyksissä Matti 6 vuotta kysyy, mikä tekee peilistä heijastavan. Tutkijaparka on kovan haasteen edessä.
Mm. näin asiaa selitetään 6-vuotiaalle: ”Elektronien värähtely puolestaan synnyttää uuden sähkömagneettisen aaltoliikkeen, joka lähtee poispäin metallipinnasta. Tuo aaltoliike näyttäytyy meille valon heijastuksena.. . .”

[HuuHaata]

Pehemeiden tieteiden poppularisoiminen, kuten ilmastonmuutos on vaikeampaa, koska ihmiset on tyhmiä eivätkä usko kusetuksen olevan asiantila.

[KultaKikkare]

Tekoäly onnistui mun mielestä paremmin.

:Selitä 6-vuotiaalle mikä tekee peilistä heijastavan.

Peili on sellainen esine, jossa valo pomppaa sen pinnasta takaisin tosi siististi. Kun valo osuu peiliin, se ei mene läpi, vaan kimpoaa siitä takaisin, ja siksi näet itsesi peilistä. Peilin pinta on tosi tasainen ja kiiltävä, ja se on tehty sellaisista aineista, kuten lasista ja metallista, jotka heijastavat valoa hyvin. Tämä heijastaminen saa peilin näyttämään ihan siltä, kuin siinä olisi toinen sinä!

[AVH]

Varauksellisten alueiden välinen tyhjä alue toimii kondensaattorin eristeenä ja sen reunalla olevat liikkuvat varaukset vastaavat kondensaattorin levyjä. Kapasitanssi [math]C on kääntäen verrannollinen varausalueen leveyteen [math]W:
[math]C = \frac{\varepsilon A}{W}
Kun jännitettä lisätään varausalueen leveys [math]W kasvaa. Tämä pienentää kapasitanssia koska varaukset ovat kauempana toisistaan. Vastaavasti pienempi jännite johtaa kapeampaan varausalueeseen ja suurempaan kapasitanssiin.

[Neutroni]

Tekoäly onnistui mun mielestä paremmin.

:Selitä 6-vuotiaalle mikä tekee peilistä heijastavan.

Peili on sellainen esine, jossa valo pomppaa sen pinnasta takaisin tosi siististi. Kun valo osuu peiliin, se ei mene läpi, vaan kimpoaa siitä takaisin, ja siksi näet itsesi peilistä. Peilin pinta on tosi tasainen ja kiiltävä, ja se on tehty sellaisista aineista, kuten lasista ja metallista, jotka heijastavat valoa hyvin. Tämä heijastaminen saa peilin näyttämään ihan siltä, kuin siinä olisi toinen sinä!

Riippuu vähän 6 vuotiaasta meneekö näennäinen selitys "peili on tehty heijastavasta aineesta" läpi, jos kysytään "miksi peili heijastaa kuvan". Ainakin minä olisin kysynyt "miksi se aine sitten heijastaa?". Täyslaidallinen yhtälöitä on yleensä kunniakas päätös molemmille. Lapsi ymmärtää, että selitys vaatii paljon enemmän tietoa kuin yksinkertainen keskutelu voi välittää ja saa toivottavasti motivaatiota opiskella, mutta kokee kuitenkin tulleensa vakavasti otetuksi.

[Stalker]

Feynman selitti QED-kirjassaan peilin toimintaa, en ymmärtänyt
Tekoälyn käännös
---

**Fotoneja: Valon hiukkasia**

Nyt piirretään pieni nuoli jokaiselle valon kulkusuunnalle tässä tilanteessa. Jokaisella pienellä nuolella on tietty pituus ja suunta. Tarkastellaan ensin pituutta. Saattaisit ajatella, että nuoli, joka kuvaa reittiä, joka kulkee peilin keskelle G:hen, on ylivoimaisesti pisin (koska vaikuttaa olevan hyvin suuri todennäköisyys, että jokainen fotoni, joka saavuttaa ilmaisimen, kulkee sitä kautta), ja nuolien reiteille, jotka ovat peilin reunalla, pitäisi olla hyvin lyhyitä. Ei, ei; emme saisi tehdä tällaista mielivaltaista sääntöä. Oikea sääntö—se, mitä oikeasti tapahtuu—on paljon yksinkertaisempi: fotonilla, joka saavuttaa ilmaisimen, on lähes yhtä suuri todennäköisyys kulkea mitä tahansa reittiä, joten kaikki pienet nuolet ovat lähes yhtä pitkiä. (Todellisuudessa on olemassa hyvin pieniä pituusvaihteluita johtuen erilaisista kulmista ja etäisyyksistä, mutta ne ovat niin vähäisiä, että aion jättää ne huomioimatta.) Joten sanokaamme, että jokainen pieni nuoli, jonka piirrämme, on mielivaltainen vakiopituinen—teen pituudesta hyvin lyhyen, koska näitä nuolia, jotka kuvaavat monia reittejä, joita valo voi kulkea, on niin paljon (ks. kuva 22).
---

Oli mulla tuo kirja suomenkielisenä vuosia sitten mutta hukkasin, usein olen miettinyt että pitäisi kerrata, ehkä ymmärtäisin

[Stadin öljylanne]

Tieteen popularisointi ei ole kovinkaan helppoa. Aina ei kannattaisi edes yrittää.
Päivän Hesarissa Lasten tiedekysmyksissä Matti 6 vuotta kysyy, mikä tekee peilistä heijastavan. Tutkijaparka on kovan haasteen edessä.
Mm. näin asiaa selitetään 6-vuotiaalle: ”Elektronien värähtely puolestaan synnyttää uuden sähkömagneettisen aaltoliikkeen, joka lähtee poispäin metallipinnasta. Tuo aaltoliike näyttäytyy meille valon heijastuksena.. . .”

Mun ekan luokan maikka olisi vastannut: "älä näsäviisastele".

[Eusa]

Anni: Ovat üleistajultaan, ha!, ahnaat lujat sielüt avoinna.

Onni: Kanavatta Li-EPOt. Laa'assa massa-aalto peilattavanakin on.

[Damokles]

Lapset kysyvät välillä hyvin vaikeita ja viisaita kysymyksiä. Se on jopa lapsiin sisään rakennettu ominaisuus. Joka vanhemmiten saattaa useilta kadota. Eli se uteliaisuus kaikkea kohtaan.

Kuten erään lapsen kysymys Hesarissa. Onko vanhassa ihmisessä enää yhtään samaa solua kuin vastasyntyneessä. Ei välttämättä kuulemma ole.

Tieteen yleistajuistaminen on maallikolle hyvin haastavaa. Itse olen maallikko enkä syvällisesti asioita tieteessä ymmärrä. Muistaakseni myös Märkäruuti varoitti tästä. Yleistajuistaminen on todella haastavaa.

[Damokles]

Sanavalinnat olivat ehkä nyt huonot .