Tekoälyvastaukset ja muut tekstiseinät

[Naturalisti]

Mikä on kirjan: "Philosophical Foundations of Neuroscience" kanta, biologiseen naturalismiin?

GPT:

Kirjassa "Philosophical Foundations of Neuroscience" (2003), jonka ovat kirjoittaneet filosofit Max Bennett ja Peter Hacker, biologinen naturalismi saa kriittistä tarkastelua, erityisesti siltä osin kuin se on osa laajempaa keskustelua mielen ja aivojen suhteesta.

Biologinen naturalismi ja Searle

Biologinen naturalismi on filosofinen kanta, joka on erityisesti liitetty John Searleen. Sen mukaan tietoisuus on biologinen ilmiö, joka on samalla sekä aivojen ominaisuus että täysin selitettävissä luonnontieteellisin menetelmin. Searle korostaa, että tietoisuus on emergentti ominaisuus, mutta ei pelkisty aivotoiminnan yksittäisiin komponentteihin.

Bennettin ja Hackerin kritiikki

Bennett ja Hacker esittävät teoksessaan kriittisiä huomioita sellaisista lähestymistavoista, kuten biologinen naturalismi, jotka heidän mukaansa sisältävät kategorisia virheitä (category mistakes). Heidän näkemyksensä perustuu Ludwig Wittgensteinin filosofiaan, erityisesti siihen, miten kielenkäyttöä tulisi ymmärtää.

1. Kategoriset virheet: Bennett ja Hacker kritisoivat ajatusta, että tietoisuus voidaan yksinkertaisesti paikantaa aivoihin. Heidän mukaansa tietoisuus ei ole aivojen ominaisuus, vaan ihmisen ja hänen toimintansa ominaisuus. Näin ollen väite, että "aivot ajattelevat" tai "aivot kokevat tietoisuutta", on heidän mukaansa virheellinen.


2. Emergenssi: Vaikka biologinen naturalismi käyttää emergenssin käsitettä, Bennett ja Hacker eivät hyväksy sitä tapaa, jolla biologinen naturalismi yrittää yhdistää mielen emergenssin biologisiin prosesseihin. Heidän mielestään tämä ei ratkaise mielen ja aivojen suhteen filosofista ongelmaa, vaan ainoastaan siirtää sitä.


3. Reduktiivisuus: He myös kritisoivat kaikkia lähestymistapoja, jotka pyrkivät redusoimaan mielen toiminnat aivojen biologisiin prosesseihin, pitäen sitä reduktionismin virheellisenä soveltamisena.



Tiivistettynä

Bennett ja Hacker torjuvat biologisen naturalismin Searlen esittämässä muodossa, koska heidän mukaansa se perustuu väärinkäsityksiin mielen ja aivojen suhteesta. He korostavat, että mieli ja tietoisuus ovat ihmisen kokonaisvaltaisen toiminnan ilmiöitä, eivät pelkästään aivojen tai biologian ilmentymiä. Tämä kanta on osa heidän laajempaa projektiaan korjata virheellisiä oletuksia, joita he näkevät sekä neurotieteessä että sitä tukevassa filosofiassa.

Liittyykö sinun oma kritiikkisi tuossa vastauksessa esiin tuleviin asioihin?

Kysymys:
Miten filosofit Max Bennett ja Peter Hacker arvostelevat kirjassaan "Philosophical Foundations of Neuroscience" (2022) neurotieteilijöitä?

Vastaus:

Max Bennett ja Peter Hacker arvostelevat kirjassaan *Philosophical Foundations of Neuroscience* (2022) erityisesti sitä, miten monet neurotieteilijät tulkitsevat filosofisia käsitteitä ja käyttävät niitä tieteellisessä työssään. Heidän kritiikkinsä keskittyy seuraaviin pääteemoihin:

### 1. **Kategorisekaannukset**
Bennett ja Hacker väittävät, että monet neurotieteilijät tekevät "kategoria-virheitä" eli tulkitsevat psykologisia käsitteitä tavalla, joka sekoittaa mielen ja aivojen toiminnan. Esimerkiksi he kritisoivat väitteitä kuten "aivot ajattelevat" tai "aivot tuntevat". Kirjoittajien mukaan tällaiset ilmaisut ovat virheellisiä, koska ajattelu ja tunteminen ovat ihmisten toimintoja, ei aivojen itsenäisiä ominaisuuksia.

### 2. **Reduktiivisuus ja metodologinen virhe**
He arvostelevat neurotieteilijöitä liiallisesta reduktionismista eli siitä, että ihmisten käyttäytyminen ja kokemukset yritetään selittää pelkästään aivojen fysiologian kautta. Bennettin ja Hackerin mukaan mielen toimintoja ei voida täysin redusoida neurofysiologisiin ilmiöihin, vaan ne edellyttävät kontekstuaalista ja behavioraalista ymmärrystä.

### 3. **Filosofoimattoman neurotieteen ongelma**
Kirja korostaa, että neurotiede usein sivuuttaa käsitteelliset ja filosofiset kysymykset, joita tarvitaan selventämään tutkimuksen peruskäsitteitä, kuten "tietoisuus", "intentionaalisuus" tai "kokemus". Filosofian roolina on heidän mukaansa selventää käsitteitä ja estää väärinymmärryksiä, mutta tämä tehtävä on neurotieteissä usein laiminlyöty.

### 4. **Virheellinen kieli ja analogiat**
Bennett ja Hacker korostavat, että neurotieteilijät käyttävät usein arkikieltä virheellisesti. Esimerkiksi kun sanotaan, että "aivot käsittelevät informaatiota" tai "aivot luovat ajatuksia", nämä ilmaisut siirtävät ihmisen toimintoja koneelliseen tai aivoperustaiseen kontekstiin tavalla, joka ei ole filosofisesti perusteltua.

### 5. **Filosofinen vastuuttomuus**
He väittävät, että neurotieteilijät usein tekevät filosofisia oletuksia, kuten materialismin tai fysikalismin hyväksymisen, ilman että niitä eksplisiittisesti perustellaan. Tämä voi johtaa tieteellisten löydösten ylilyönteihin ja virheellisiin johtopäätöksiin ihmismielestä.

Bennettin ja Hackerin arvostelut pyrkivät palauttamaan keskustelun mielen ja aivojen suhteesta selkeämmin määritellyille käsitteellisille ja filosofisille perusteille. Vaikka heidän kritiikkinsä on saanut myös vastareaktioita, se herättää tärkeää keskustelua neurotieteen metodologisista ja filosofisista rajoista.