Onko rotuja olemassa ja onko se biologinen vai sosioekonominen käsite?

[Stadin öljylanne]

Biologisesti ihmisryhmien väliset erot eivät ole niin isoja, että voitaisiin puhua roduista. Eikä niitä ole jalostettu tarkoituksellisesti kuten kotieläimiä (tämä on suomeksi aiheellinen perustelu, esim englanniksi asia ratkeaa sillä, että ihmisillä termi on race, eläimillä breed).

Biologian osalta näin olen kuullut, mutta perusteluja en osaa antaa.

Koko käsite on ongelmallinen ja sitä on käytetty lähinnä perustelemaan rasismia ja epätasa-arvoa.
Biologisesti se ei tosiaan vastaa todellisuutta, koska ihmisten välillä ei ole selkeitä, luonnollisia geneettisiä rajoja

Toisaalta puhtaasti ulkonäköä katsomalla ihmisen perusrodut on helppo tunnistaa, kuten monilla muillakin eläimillä. Alkuperäalueiden rajoilla tai risteytymissä tietenkin tulee määritelmiin epätarkkuutta. Mutta genetiikan mielessä ulkonäköön perustuvat rodut eivät ole perusteltuja.

Voinee ehkä rinnastaa koirarotuihin, joissa useampia värilinjoja, mutta rotu on kuitenkin sama. Esim Chihut, labradorit, dobberit ym.

Eihän ihon väri olekaan ainoa ihmisrotuja jakava piirre. Esim intialaisissa ja eteläamerikkalaisissa intiaaneista on ihan yhtä tummua kuin ns mustassa rodussa.

Koirissa erityisesti jalostua ja rotuihin perustuva rekisteröinti pakottaa säilyttämään linjat. Esim. hevosissa risteyttäminen on ihan tavallista ja suvaittua esim tietyn suorituskyvyn tavoittelussa, vaikka roduilla on myös omat kantakirjansa. Toki koiriakin risteytetään, mutta se on usein aika paheksuttua ja estää Esim joihinkin kilpailuihin osallistumisen.

Olen käsityksessä, että etninen profilointi ei onnistuisi. Eikö se antaisi olettaa, että vaikka rodut (race) eroavat selvästi stereotyyppisimmissä tapauksisa toisistaan, niitä välivaiheita olisi hemmetin vaikea luokitella oikeaan rotuun? Vai onko käsitykseni väärä?

Tietenkin on vaikea tai mahdoton luokitella monen eri rodun perimää kantavia henkilöitä. Mutta esim usassa käytetyissä lomakkeissa tms kai se onkin kohta, joka perustuu henkilön omaan ilmoitukseen, jolloin se on enemmän kuvaileva ja väestötasolla oleellinen tieto kuin yksittäistä henkilöä tarkasti määrittelevä.

Juu se varmaan menee oikein kun sitä asianomaiselta itseltä kysytään, mutta sitten kun pitäisi osata paikantaa pelkkien silminnäkijähavaintojen perusteella (joku kertoo, miltä rodulta tai rotukirjolta epäilty näytti) tai edes oikeaan osuvien rotutietojen perusteella ja ilman valokuvaa, niin osaatko sanoa, miten hyvin/huonosti osutaan tutkimusten mukaan oikeaan?

[Zeneka]

Biologisesti ihmisryhmien väliset erot eivät ole niin isoja, että voitaisiin puhua roduista. Eikä niitä ole jalostettu tarkoituksellisesti kuten kotieläimiä (tämä on suomeksi aiheellinen perustelu, esim englanniksi asia ratkeaa sillä, että ihmisillä termi on race, eläimillä breed).

Biologian osalta näin olen kuullut, mutta perusteluja en osaa antaa.

Koko käsite on ongelmallinen ja sitä on käytetty lähinnä perustelemaan rasismia ja epätasa-arvoa.
Biologisesti se ei tosiaan vastaa todellisuutta, koska ihmisten välillä ei ole selkeitä, luonnollisia geneettisiä rajoja

Se ettei puhuta ihmisroduista on täysin tarkoituksellinen asia, jolla ei ole mitään biologista ja tieteellistä pohjaa. Tällä epätieteellisellä käsityksellä ettei ihmistä voida jakaa geneettisesti eri rotuihin pyritään edistämään tasa-arvoa, joka on hyvä asia toki. Osa jengistä ottaa sitten ne perustelut asiasta tosissaan, koska ei omaa kriittistä omaa ajattelua, on ns. beesaava ihminen, joka uskoo auktoriteetteja aina.

Onhan täysin selvää että vaikka japanilainen ja kongolainen ihminen on ihan erilaisia ulkonäöltään, pituudeltaan, luonteeltaan ja toki monine muine ominaisuuksineen. Tätä ei vaan enää saa tutkia tieteessä, kiitos tämän rotu-sensuurin.

[Märkäruuti]

japanilainen ja kongolainen

Japanilainen ja kongolainen ovat genomiltaan hyvin lähellä toisiaan. Biologiassa se on usein ratkaiseva tekijä. Jopa melko usein alkeelliset eliöt, kuten esimerkiksi eräät sienet ja hyönteiset voidaan tunnistaa eri lajeiksi vain genomin perusteella. Niillä ei ole eroa fenotyypissä. Ihmisen kohdalla taas hyvin pienet erot genotyypissä aiheuttavat suuria eroja fenotyyppiin.

On biologian kannalta aivan tieteellistä väittää, ettei eri ihmisrotuja ole. Toisaalta rotujaottelu on joissain tapauksissa myös biologisesti perusteltua ja tieteellistä. Silloin ei vaan puhuta molekyylibiologiasta. Kyse ei ole sensuurista, vaan lähestymistavasta.

[Kohina]

Afrokaribialainen iho esim. arpeutuu helposti, joten todellakin rotuja on

[Brainwashed]

Taitaa olla niin että ihmisen rotu on poliittisesti arvioituna nykyään mielipidekysymys, aivan kuten sukupuolikin on.

[MooM]

Tietenkin on vaikea tai mahdoton luokitella monen eri rodun perimää kantavia henkilöitä.

Kannattaa muistaa myös, että ihmislaji on genomiltaan hyvin homogeeninen useimpiin muihin lajeihin nähden. Olen lukenut, että Afrikassa kaksi eri puolilla jokea elävää simpanssilaumaa eroaa geneettisesti selvästi enemmän toisistaan, kuin suomalainen eroaa Etelä-Eurooppalaisesta. Kuten Neil deGrasse asian ilmaisi, ihomme alta olemme kaikki saman näköisiä.

Sitä juuri tarkoitin, kun sanoin, että genetiikan mielessä ulkonäköön perustuvat rodut eivät ole perusteltuja.

[Molli]

...tieteen Kuvalehdessä oli muinoin artikkeli, jossa voivoteltiin lääkkeiden kehityksen tapahtuvan länkkäreille, ja näin ollen kaikki lääkkeet ei käy samanlailla kaikille etnnisille ryhmille? (aasialaisilla, afrikoille, alkup. ameerriikkalaisille jne.).
Meillä mm Veripalvelu toivoo muista etnoista lisää luovuttajia, mutta on jäänyt lueskelematta missä verenero on?
Joitain biologisia eroja siis löytynee.

[MooM]

...tieteen Kuvalehdessä oli muinoin artikkeli, jossa voivoteltiin lääkkeiden kehityksen tapahtuvan länkkäreille, ja näin ollen kaikki lääkkeet ei käy samanlailla kaikille etnnisille ryhmille? (aasialaisilla, afrikoille, alkup. ameerriikkalaisille jne.).
Meillä mm Veripalvelu toivoo muista etnoista lisää luovuttajia, mutta on jäänyt lueskelematta missä verenero on?
Joitain biologisia eroja siis löytynee.

Tietenkin eri ihmisryhmillä on eroja, ihan jos siksi, että ne ovat kehittyneet omilla alueillaan ja vuorovaikutus on ollut aika vähistä. Esimerkiksi veriryhmien jakaumat ovat hyvin erilaiset eri puolilla palloa. Ja varmasti muitakin eroja on kuin tuo ABO-systeemin ryhmä.

Tuo valkoisen (miehen) yliedustus kaikenlaisten kehityshankkeiden testiryhmänä on ongelma. Esimerkiksi tekoälyn opetusmateriaalissa siihen on alettu kiinnittää huomiota. Ja esim lääketieteellisten optisten laitteiden testauksessa hyväksyntästauksen saaminen vaatii, että testausta on tehty paitsi riittävän paljon, myös riittävän erilaisilla ihmisillä (näissä ihon väri on oleellinen). Muistaakseni vaaditaan, että vähintään 10 % testatuista on oltava tummaihoisia, ja vastaavasti väh. 10 % vaaleaihoisia, mutta se ei käytännössä ole koskaan ongelma.

[Brainwashed]

...tieteen Kuvalehdessä oli muinoin artikkeli, jossa voivoteltiin lääkkeiden kehityksen tapahtuvan länkkäreille, ja näin ollen kaikki lääkkeet ei käy samanlailla kaikille etnnisille ryhmille? (aasialaisilla, afrikoille, alkup. ameerriikkalaisille jne.).
Meillä mm Veripalvelu toivoo muista etnoista lisää luovuttajia, mutta on jäänyt lueskelematta missä verenero on?
Joitain biologisia eroja siis löytynee.

Tietenkin eri ihmisryhmillä on eroja, ihan jos siksi, että ne ovat kehittyneet omilla alueillaan ja vuorovaikutus on ollut aika vähistä. Esimerkiksi veriryhmien jakaumat ovat hyvin erilaiset eri puolilla palloa. Ja varmasti muitakin eroja on kuin tuo ABO-systeemin ryhmä.

Tuo valkoisen (miehen) yliedustus kaikenlaisten kehityshankkeiden testiryhmänä on ongelma. Esimerkiksi tekoälyn opetusmateriaalissa siihen on alettu kiinnittää huomiota. Ja esim lääketieteellisten optisten laitteiden testauksessa hyväksyntästauksen saaminen vaatii, että testausta on tehty paitsi riittävän paljon, myös riittävän erilaisilla ihmisillä (näissä ihon väri on oleellinen). Muistaakseni vaaditaan, että vähintään 10 % testatuista on oltava tummaihoisia, ja vastaavasti väh. 10 % vaaleaihoisia, mutta se ei käytännössä ole koskaan ongelma.

ÄO menetelmällä mitattu ihmisen älykkyys on yksi joka erottaa empiriikkaa soveltaen selkeästi eri puolilta maapalloa olevat ihmisrodut toisistaan.

[MooM]

...tieteen Kuvalehdessä oli muinoin artikkeli, jossa voivoteltiin lääkkeiden kehityksen tapahtuvan länkkäreille, ja näin ollen kaikki lääkkeet ei käy samanlailla kaikille etnnisille ryhmille? (aasialaisilla, afrikoille, alkup. ameerriikkalaisille jne.).
Meillä mm Veripalvelu toivoo muista etnoista lisää luovuttajia, mutta on jäänyt lueskelematta missä verenero on?
Joitain biologisia eroja siis löytynee.

Tietenkin eri ihmisryhmillä on eroja, ihan jos siksi, että ne ovat kehittyneet omilla alueillaan ja vuorovaikutus on ollut aika vähistä. Esimerkiksi veriryhmien jakaumat ovat hyvin erilaiset eri puolilla palloa. Ja varmasti muitakin eroja on kuin tuo ABO-systeemin ryhmä.

Tuo valkoisen (miehen) yliedustus kaikenlaisten kehityshankkeiden testiryhmänä on ongelma. Esimerkiksi tekoälyn opetusmateriaalissa siihen on alettu kiinnittää huomiota. Ja esim lääketieteellisten optisten laitteiden testauksessa hyväksyntästauksen saaminen vaatii, että testausta on tehty paitsi riittävän paljon, myös riittävän erilaisilla ihmisillä (näissä ihon väri on oleellinen). Muistaakseni vaaditaan, että vähintään 10 % testatuista on oltava tummaihoisia, ja vastaavasti väh. 10 % vaaleaihoisia, mutta se ei käytännössä ole koskaan ongelma.

ÄO menetelmällä mitattu ihmisen älykkyys on yksi joka erottaa empiriikkaa soveltaen selkeästi eri puolilta maapalloa olevat ihmisrodut toisistaan.

Nämä kyvykkyyssmittarit ovat vähän hankalampia, koska suoritus ei ole vapaa henkilön taustasta (esim lapsuuden terveystilanne ja ravinto) ja opituista kyvyistä. Mutta varmasti niissäkin on geneettinen komponentti ja lienee selvää, että esim mustien afrikkalaisten äo on matalampi kuin esim. kiinalaisten.

[MooM]

...tieteen Kuvalehdessä oli muinoin artikkeli, jossa voivoteltiin lääkkeiden kehityksen tapahtuvan länkkäreille, ja näin ollen kaikki lääkkeet ei käy samanlailla kaikille etnnisille ryhmille? (aasialaisilla, afrikoille, alkup. ameerriikkalaisille jne.).
Meillä mm Veripalvelu toivoo muista etnoista lisää luovuttajia, mutta on jäänyt lueskelematta missä verenero on?
Joitain biologisia eroja siis löytynee.

Tietenkin eri ihmisryhmillä on eroja, ihan jos siksi, että ne ovat kehittyneet omilla alueillaan ja vuorovaikutus on ollut aika vähistä. Esimerkiksi veriryhmien jakaumat ovat hyvin erilaiset eri puolilla palloa. Ja varmasti muitakin eroja on kuin tuo ABO-systeemin ryhmä.

Tuo valkoisen (miehen) yliedustus kaikenlaisten kehityshankkeiden testiryhmänä on ongelma. Esimerkiksi tekoälyn opetusmateriaalissa siihen on alettu kiinnittää huomiota. Ja esim lääketieteellisten optisten laitteiden testauksessa hyväksyntästauksen saaminen vaatii, että testausta on tehty paitsi riittävän paljon, myös riittävän erilaisilla ihmisillä (näissä ihon väri on oleellinen). Muistaakseni vaaditaan, että vähintään 10 % testatuista on oltava tummaihoisia, ja vastaavasti väh. 10 % vaaleaihoisia, mutta se ei käytännössä ole koskaan ongelma.

ÄO menetelmällä mitattu ihmisen älykkyys on yksi joka erottaa empiriikkaa soveltaen selkeästi eri puolilta maapalloa olevat ihmisrodut toisistaan.

Nämä kyvykkyyssmittarit ovat vähän hankalampia, koska suoritus ei ole vapaa henkilön taustasta (esim lapsuuden terveystilanne ja ravinto) ja opituista kyvyistä. Mutta varmasti niissäkin on geneettinen komponentti ja lienee selvää, että esim mustien afrikkalaisten äo on matalampi kuin esim. kiinalaisten.

Lopputuloksen kannaltahan ei ole väliä, mistä se heikko suoritustaso johtuu, mutta jos puhutaan roduista ja genetiikasta, muut tekijät pitää huomioida.

[Why]

Eri kansalaisuuksien ja ihmisryhmien välillä on pieniä biologisia eroja, mutta ne ovat niin pieniä, että niiden perusteella eri ryhmiin jakoa ei voi tehdä. Kulttuurillinen ympäristö on se, mikä meistä tekee hieman erilaisia.

[Stadin öljylanne]

...tieteen Kuvalehdessä oli muinoin artikkeli, jossa voivoteltiin lääkkeiden kehityksen tapahtuvan länkkäreille, ja näin ollen kaikki lääkkeet ei käy samanlailla kaikille etnnisille ryhmille? (aasialaisilla, afrikoille, alkup. ameerriikkalaisille jne.).
Meillä mm Veripalvelu toivoo muista etnoista lisää luovuttajia, mutta on jäänyt lueskelematta missä verenero on?
Joitain biologisia eroja siis löytynee.

Tietenkin eri ihmisryhmillä on eroja, ihan jos siksi, että ne ovat kehittyneet omilla alueillaan ja vuorovaikutus on ollut aika vähistä. Esimerkiksi veriryhmien jakaumat ovat hyvin erilaiset eri puolilla palloa. Ja varmasti muitakin eroja on kuin tuo ABO-systeemin ryhmä.

Tuo valkoisen (miehen) yliedustus kaikenlaisten kehityshankkeiden testiryhmänä on ongelma. Esimerkiksi tekoälyn opetusmateriaalissa siihen on alettu kiinnittää huomiota. Ja esim lääketieteellisten optisten laitteiden testauksessa hyväksyntästauksen saaminen vaatii, että testausta on tehty paitsi riittävän paljon, myös riittävän erilaisilla ihmisillä (näissä ihon väri on oleellinen). Muistaakseni vaaditaan, että vähintään 10 % testatuista on oltava tummaihoisia, ja vastaavasti väh. 10 % vaaleaihoisia, mutta se ei käytännössä ole koskaan ongelma.

ÄO menetelmällä mitattu ihmisen älykkyys on yksi joka erottaa empiriikkaa soveltaen selkeästi eri puolilta maapalloa olevat ihmisrodut toisistaan.

Nämä kyvykkyyssmittarit ovat vähän hankalampia, koska suoritus ei ole vapaa henkilön taustasta (esim lapsuuden terveystilanne ja ravinto) ja opituista kyvyistä. Mutta varmasti niissäkin on geneettinen komponentti ja lienee selvää, että esim mustien afrikkalaisten äo on matalampi kuin esim. kiinalaisten.

Lopputuloksen kannaltahan ei ole väliä, mistä se heikko suoritustaso johtuu, mutta jos puhutaan roduista ja genetiikasta, muut tekijät pitää huomioida.

Oman henkilökohtaisen yhden ihmisen uskontoni mukaan tuo menee niin, että johtuu epigeneettisistä tekijöistä kuin geneettisistä tekijöistä. Joskus 1900-luvun alussa Länsimaissa ÄO oli suurin piirtein sama kuin Afrikassa 1900-luvun lopussa. Geenit eivät tuossa ajassa sanottavammin muutu, mutta epigenetiikka muuttuu.

[MooM]

...tieteen Kuvalehdessä oli muinoin artikkeli, jossa voivoteltiin lääkkeiden kehityksen tapahtuvan länkkäreille, ja näin ollen kaikki lääkkeet ei käy samanlailla kaikille etnnisille ryhmille? (aasialaisilla, afrikoille, alkup. ameerriikkalaisille jne.).
Meillä mm Veripalvelu toivoo muista etnoista lisää luovuttajia, mutta on jäänyt lueskelematta missä verenero on?
Joitain biologisia eroja siis löytynee.

Tietenkin eri ihmisryhmillä on eroja, ihan jos siksi, että ne ovat kehittyneet omilla alueillaan ja vuorovaikutus on ollut aika vähistä. Esimerkiksi veriryhmien jakaumat ovat hyvin erilaiset eri puolilla palloa. Ja varmasti muitakin eroja on kuin tuo ABO-systeemin ryhmä.

Tuo valkoisen (miehen) yliedustus kaikenlaisten kehityshankkeiden testiryhmänä on ongelma. Esimerkiksi tekoälyn opetusmateriaalissa siihen on alettu kiinnittää huomiota. Ja esim lääketieteellisten optisten laitteiden testauksessa hyväksyntästauksen saaminen vaatii, että testausta on tehty paitsi riittävän paljon, myös riittävän erilaisilla ihmisillä (näissä ihon väri on oleellinen). Muistaakseni vaaditaan, että vähintään 10 % testatuista on oltava tummaihoisia, ja vastaavasti väh. 10 % vaaleaihoisia, mutta se ei käytännössä ole koskaan ongelma.

ÄO menetelmällä mitattu ihmisen älykkyys on yksi joka erottaa empiriikkaa soveltaen selkeästi eri puolilta maapalloa olevat ihmisrodut toisistaan.

Nämä kyvykkyyssmittarit ovat vähän hankalampia, koska suoritus ei ole vapaa henkilön taustasta (esim lapsuuden terveystilanne ja ravinto) ja opituista kyvyistä. Mutta varmasti niissäkin on geneettinen komponentti ja lienee selvää, että esim mustien afrikkalaisten äo on matalampi kuin esim. kiinalaisten.

Lopputuloksen kannaltahan ei ole väliä, mistä se heikko suoritustaso johtuu, mutta jos puhutaan roduista ja genetiikasta, muut tekijät pitää huomioida.

Oman henkilökohtaisen yhden ihmisen uskontoni mukaan tuo menee niin, että johtuu epigeneettisistä tekijöistä kuin geneettisistä tekijöistä. Joskus 1900-luvun alussa Länsimaissa ÄO oli suurin piirtein sama kuin Afrikassa 1900-luvun lopussa. Geenit eivät tuossa ajassa sanottavammin muutu, mutta epigenetiikka muuttuu.

Se, ja yleinen terveystilanne. Jos aivoille ei ole riittävästi riittävän laadukasta ruokaa, ne eivät kehity täyteen potentiaaliinsa. Sama koskee mm. pituuskasvua. Suomalaisten keskipituus kasvoi 40/50-luvulta jonnekin 90-luvulle huimasti, eikä se mitenkään voi olla muutosta perimässä.

[Suomen König]

Puhutaan etnisistä ryhmistä.

Etninen ryhmä ei ole sama asia kuin rotu.

Esimerkiksi suomalaiset ovat eri etnistä ryhmää kuin ruotsalaiset. Mutta valkoihoisia pohjoisen porukoita ovat silti molemmat.

Olet muuten oikeassa paitsi että suomalaiset ja ruotsalaiset ovat eri rotua.

Ruotsalaiset ovat germaaneja ja suomalaiset taasen ovat mongolista eli mongolidista rotua. Sen huomaa mm. kallon mittauksilla ja kasvon piirteitä erityisesti silmien seutua tarkkailemalla.

Suomalaiset edustavat mongolidisen rodun pohjoisläntistä haaraa.