Aikaenergia esityksessä tässä yhtälössä muutos: sinisellä termillä korvattu virheellinen termi
∆t’ = (∆t2 + ∆t1) /√[1- (
v(t1))²/c²]
20.08.2024
AIKA-ENERGIA
Tri
Tuomo Suntolan, dynaamisen universumin hypoteesin kehittäjä, esittää käsityksensä ajan ja energian kimpasta. Gravitaatiossa energiaa muuttuu ajaksi, jolloin aika hidastuu. Samoin kappaletta kiihdytettäessä ekvivalenssiperiaatteen mukaisesti kiihdytysenergiaa muuttuu ajaksi, joka Lorentzin ajan dilataatioyhtälön mukaisesti on todettavissa – aika on hidastunut.
Kiihdytys aiheuttaa ajan hidastumisen. Kun kappaletta kiihdytetään se saa tuon kiihdytysenergian. Kun kiihdytys lakkaa, kappale jatkaa kiihdytyksen tuottamalla nopeudella, kunnes kappaleen liike lopetetaan negatiivisesti kiihdyttämällä eli hidastamalla. Kiihdytys siis aiheuttaa ajankäynnin hidastumisen (aika jätättää) ja Lorentzin ajan dilataatioyhtälön mukaisesti nopeus kumuloi jättämää, (vastaavasti kuin kellon jättämä kasvaa ajan saatossa.) Lorentzin ajan dilataatioyhtälössä vain kappaleen nopeus ja aika ovat muuttujia. Kiihtyvyyttä siinä ei ole, mutta nopeus on kiihtyvyyden seuraus, ja muuttuu kiihdytyksen aikana. Kiihdytysenergia kuluu kappaleen kiihdyttämiseen ja aika saa energiansa siinä ”peuklokyytiläisenä”?
Lorentzin ajan dilataatioyhtälöön tarvitaan siis kiihtyvyystermi, koska vain toinen kohde kiihdyttää, ja vain kiihdytetyn kohteen aika hidastuu.
∆t’ = (∆t2 + ∆t1) /√[1- (v(t1))²/c²]
∆t1 = kohteen kiihdytysaika
∆t2 = kohteen tasaisen liikkeen aika
Nuo ajat eivät vaikuta samaan aikaan
Hafele-Keating kokeessa aikaa hidastava energia syntyy lentokoneen kiihdytysvaiheessa, jolloin kellon käynti hidastuu ja lentoaikana ajan dilataatio kumuloituu kellon käydessä hitaammin.
https://fi.wiki7.org/wiki/%D0%AD%D0%BA% ... 0%B3%D0%B0
Lentokoneen palatessa ja laskeutuessa lentokentälle jarrutusenergian vaikutus on käsittääkseni likimain sama kuin sen lentonopeuteen tarvittu kiihdytysenergia. Jarrutus nopeuttaa kellon käyntiä.
Kun Itään lentäneen koneen aika hidastuu lentokentän suhteen, länteen lentäneen koneen aika vastaavasti nopeutuu. Eli energialla pystytään sekä lisäämään aikaa, että kumoamaan sitä.
Hafele-Keating koe edustaa kaksosparadoksia.
……
Kun ajassa on energiaa, hitaampaan aikaan on sitoutunut energiaa enemmän kuin nopeampaan aikaan.
Kun hitaammasta ajasta siirrytään nopeampaan aikaan, hitaampaan aikaan sitoutunutta energiaa vapautuu.
Muinoin kun universumin ajan kulkunopeus on ollut hitaampaa, siihen on sitoutunut enemmän energiaa kuin meidän nopeampaan aikaan.
Voitaisiin ajatella, että tuo aikamuutoksen aiheuttama sitoutuneen energian vapautuminen havaitaan supernovien nopeutuneena liikkeenä ja tulkitaan pimeänä energiana.
Tuota ajatusta vastaan kuitenkin toimii tämä tosiasia: Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle todellista aikaa hitaampi nopeus. Mikä noiden vaikutusten suhde sitten lienee?
Jos minä sitten kuitenkin olisin väärässä, ja universumin laajeneminen kiihtyy, kyllä siihen luonnollinen selitys voisi olla tuo ajan kulkunopeuden kasvusta seuraava aikaan sitoutuneen energian vapautuminen. Eli se olisi sitä pimeää energiaa, ja kun pimeän energian väitetään koko ajan lisääntyvän, niin ajan nopeutuessa siihen sitoutunut energiakin vapautuessaan koko ajan lisääntyy. (Universumin laajenemisnopeus ei tuohon vaikuta.)
Mutta miten se aika-energia siirtyy galaksiryhmien liike-energiaksi? Kiistakumppanin ajatus: ”Kun aika on neljäs ulottuvuus, niin silloin sen muuttuminen, nopeutuminen muuttaa aika-avaruuden muotoa, joka näkyy tilaulottuvuuksissa laajenemisena. Eli se on ihan geometriaa, toki relativistisin käsittein. Jotain semmoista, saisikohan xxxx siitä kiinni ja osaisi laskea sen jotenkin?”
……
Universumin kiihtyminen on sanottu alkaneen 5-7 miljardia vuotta sitten (Wiki) ja pimeä energia alkaneen vaikuttaa silloin. Siinä on osoitus, että silloin universumin gravitaatio ja aika-energia ovat olleet yhtä suuret, ja siitä alkaen aika-energia on päässyt gravitaatiosta voitolle.
……
Jos pimeää energiaa todella on, se on ollut universumin aika-energiana jo ennen Big Bngia lähes pysähtyneessä ajassa. Kun on sanottu, että ennen BB:ia aika oli pysähtynyt, ei se täysin voinut olla pysähtynyt, koska energian olisi silloin täytynyt olla ääretön, eikä luonnossa voi olla mitään ääretöntä.
Mutta kuinka suuri osuus universumin alussa aika-energian osuus olisi ollut kokonaisenergiasta - se nykyinenkö vajaa 70 %? Jos aika olisi silloin kulkenut vielä hitaammin, olisiko tuo osuus vielä suurempi?
Sitä minä en käsitä, että kun tieteen uskomus on ollut, että aika oli pysähtyneenä ennen BB:ia, ei ole käsitetty, että aika on siitä lähes pysähtyneestä tilasta nopeutunut universumin laajanemisen funktiona. Minulle tuo asia on ollut aina selviö, ja vahvistusta käsitykseeni sain aikoinaan Machin periaatteesta.
……
Kun energialla voi olla myös massan luonne, niin kolmas luonne onkin sitten aika ja vielä neljäskin avaruuden tyhjiö. Onhan tieteellä kanta ns tyhjiöenergiasta.
Tuo avaruuden tyhjiö voikin olla pimeän aineen hypoteesin selitys. Kun massalla on gravitaatio, tietenkin energiallakin on gravitaatio. Vai onko tyhjiöenergian mahdollisuus pimeänä aineena jo testattu?
Tyhjiön energiatiheys on arvioitu olevan 10^(−10) Joulea per kuutiometri. (Kosmologinen vakio ja pimeä energia ovat käytännössä sama asia, ne molemmat edustavat tyhjiön energiatiheyttä.)
Eli universumissa kaikki on energiaa, näkyvä ja näkymätön. Olisikohan juuri energia ollut Einsteinin jumala.
……
En minä kuitenkaan vielä kokonaan peruuta niitä aikaisempia päätelmiäni kiihtyvän universumin hypoteesin selityksenä, sillä pimeän energia prosentti voi olla pienempikin kuin tuo vajaa 70 %.
…….
Oodi Universumille
1
Big Bang malttamattomana odotteli – milloin,
mitään avaruutta kun ei ollut silloin,
vitkaan mateli vain kumma aika
kunnes viimein täyttyi ihmetaika,
heräs universum unest’ ikuisuuden.
2
Universumi kun laajenemaan lähti,
loisti mikrotaivahalla kohta moni tähti,
siitä aika vauhtiin pikaisesti säntää
kantaa kainalossaan ketunhäntää,
kosmologille käy aika yli järjen.
3
Universumi kun laajenee ja harvenee,
tähtimassan gravitaatiokin heikkenee,
siksi aika vähenee ja nopeutuu
luonnonlakeihin kun sekin sopeutuu,
kosmologi vaan ei siitä näe edes unta.
4
Gravitaatio kun yksin aikaa määrää,
aika energian kumppanina häärää,
ajan vauhdin kasvu reippahasti
purkaa energiaa valtaisasti,
kosmologin hämmennykseen saattaa.
5
Kosmologi haroo harvenevaa tukkaa
avaruuden kokoon järkeään kun hukkaa,
Big Bang-energia ei äärettömiin riitä,
tyhjyys avaruuden kun on osa siitä,
ei voi universumikaan olla ääretön.
Perustelut
1 Enstein totesi: Aine luo tilan, eli avaruus syntyi vasta Big Bangin seurauksena.
2 & 3 Ajan kulkunopeus lähes pysähtyneestä tilasta on nopeutunut nykyiseen kulkunopeuteen universumin laajenemisen funktiona. Ketunhäntä viittaa siihen hämmennyksen tilaan, mikä kosmologian keskuudessa vallitsee ajan kulkunopeuden suhteen: Aika huijaa tutkijoita.
4 Tri Tuomo Suntolan avaama pandoran lipas: Aika on energiaa.
5 Universumi on suljettu systeemi ja jos ainekeskittymien välitila olisi täysin tyhjää, Big Bangin energiaa olisi kadonnut, eikä se ole mahdollista suljetussa systeemissä: Energia rajoittaa universumin koon äärelliseksi.
