Täsmälleen samasta syystä kuin tuossa esimerkissä, vuorovaikutustaajuuksien epätasapainosta ytimen rakenteessa.Vän kirjoitti: ↑28 Tammi 2025, 10:13Mistä se ytimen hitaus sitten tulee? Miksi ytimeen tarvitsee kohdistaa voimaa tai vuorovaikutusta, että ydin liikkuisi tai muuttaisi liiketilaansa?Goswell kirjoitti: ↑28 Tammi 2025, 09:57 Jos kappaleeseen ei vaikuta voimaa, liiketila luonnollisesti säilyy, ei tämä ole inertiaa.
Inertiaa on esimerkiksi se kun olet avaruudessa ja yrität pysäytää pyörivää satelliittia käsin, vaaditaan voimaa ja jos et ole varovainen, satelliitti nakkaa sinut huitsin nevadaan sotkemasta hyvää pyörimistä.
Inertia on siis voimaa, säilöttyä voimaa, voimaa jonka saa ulos muuttamalla kappaleen kiihtyvyyttä monella tapaa.
Inertian voima taas syntyy ihan samoin kuin kaikki muutkin voimat, vuorovaikutuksista, niiden epäsymmetriasta.
Otetaan vaikka tuo pyörivä satelliitti, sen pyörimiseen saattaminen vaatii voimaa, mutta koska satelliitti ei avaruudessa koe muita voimia, pyöriminen jatkuu lähes loputtomiin, keskipakovoima vaikuttaa kaiken aikaa satelliitissa, satelliitti pyrkii laajenemaan mutta sen sisäiset sidokset estää laajenemisen. Kiihtyvyyttä on ts kaiken aikaa mutta se on symmetristä eikä vaikuta liiketilaan, rasittaa kuitenkin rakenteita.
Kun astronautti alkaa kädellään jarruttaa pyörivää satelliitia, syntyy kiihtyvyyttä koska setelliitin pyöriminen hidastuu, nyt jos katsotaan tuota kuvaa jonka laitoin, pyörivässä satelliitissa se keskinappula osoittaa suoraan säteen suuntaan ulos joka puolella satelliittia koska keskipakovoima, vuorovaikutustaajuus on suurempi ulospäin satelliitin aineen muodostavassa kvanttirakenteessa, se aine on atomeja ja sen omanlaisensa rakenteen johdosta voimaa kohdistuu ulospäin jokaisessa atomissa satelliitissa, pl massakeskipisteen kohta, tuo voima kasvaa kohti sateliitin ulkopintaa atomi atomilta.
Kun astronautti yrittää hidastaa pyörimistä, kuvassa oleva pallero siirtyy osoittamaan poispäin astronautista edellisen sijainnin lisäksi ja tuo voima alkaa kohtistua astronautin aiheuttamaa voimaa vastaan vetäen astronauttia mukanaan.
Nyt puretaan se kuva järkevämmäksi.
Se pallero, kaikki tykkää pulleroista, se kuvaa atomin ydintä, siellä on lähes kaikki atomin massa, ytimen ympärillä on elektronikuori/verho/kenttä, vittu ihan sama mikä, ydin on joka tapauksessa tuon hässäkän sisällä, ytimen ja hässäkän välillä on vuorovaikutus, tuosta vuorovaiktuksesta löytyy syy inertialle, kun ydin siirtyy hiukankin pois absoluuttisesta keskipisteestään, syntyy epäsymmetrinen voima atomiin, se pyrkii siihen suuntaan josta tuon syntyneen epäsymmetrian aiheuttama voima vaikuttaa, voimaa kun vaatii työntäminen ja vetäminen, astronautin kohdalla se on tavallaan vetämistä.
Eli se ytimen ympärillä kuvassa oleva epäsymmetrinen renkaisto kuvaa vuorovaikutustaajuutta kiihdytystilanteessa, jos kiihtyvyyttä ei ole, renkaisto on symmetrinen ja kun kiihtyvyyttä on se on epäsymmetrinen ja samalla vuorovaikutustaajuus muuttuu epäsymmetriseksi ja saadaan voimaa.
Siinä on teille inertia=hitaus.
Sinun selityksesi ei ole muuta, kuin että kappaleella on hitaus eli inertia, koska sen osilla on hitaus eli inertia. Selityksesi ei avaa itse ongelmaa ollenkaan. Mistä inertia tulee kappaleeseen tai sen osiin, ytimiin?
Kun sukelletaan vieläkin syvemmälle asiaan niin huomataan että massakin on tavallaan vain illuusio, Albertin kaava E=mcc kertoo että materia ja energia saman asian kaksi puolta, asia ei ole ihan noin vaan materia on myös vain energiaa, se sisäisesti sidottu energia eli massa vain näyttätyy meille kiinteänä massana tai nesteenä tai kaasuna, se massaton massa.
Jos katsotaan tuota kuvaa edelleen, kun käännät kuvan niin että se piste on alhaalla, nyt tuo hiukkanen on vaikka maan pinnalla paikoillaan ja gravitaatio vetää ydintä, siis sitä pistettä kohti maan keskipistettä, vuorovaikutus on pisteen ja maan pinnan suunnassa suurempi kuin vastakkaisella puolella ekuoreen, verhoon tai kenttään, miksi sitä nyt kutsutaankaan, saat massalle painon, mitä voimakkaampi gravikenttä sen suurempi epätasapaino sen suurempi paino. Avaruudessa se vuorovaikutus taas on symmetrinen ja massa on kirjaimellisesti painotonta, mutta kiihdytä sitä massaa avaruudessa, epäsymmetria syntyy välittömästi.
Joten massa on vain sisäisesti sidottua energiaa, mitään varsinaista hidasta tai painavaa massaa ei ole edes olemassa, siis jos tarkkoja ollaan, meillehän nuo massan ominaisuudet tietysti löytyy kun elämme tällä olemisen tasolla.
Ts jos hitautta yrittää sovittaa massaan Newtonilaisittain, ei tule onnistumaan, syntyy Eusamaisia selityksiä tai selityksiä että kaikkeuden massat ovat vastuussa hitaudesta, mutta kun massa pilkotaan alkeisosiinsa ja otetaan huomioon massan sisäiset vuorovaikutukset pohjia myöten, asia alkaa aueta. Tosin pohjia ihmiskunta tuskin on vielä selvittänyt, mutta ei tarvikkaan, periaate on sama olkoon mittakaava mikä hyvänsä.

