Lähteensuhteen pätee, muuten ei päde, tyhjiössä. Katso sitä kokonaisspektriä, kun aallonpituus lyhenee, sen energia kasvaa ja toisinpäin, kun lähete liikkuu hitaammin havaitsijan suhteen, sen energia pienenee, korkeamman energian omaava säteily mitataan tuo välhähtyneen sijaan, tuo näyttää juuri siltä että se c pätee myös havaitsijalle, sitten on spektriviivat jotka kertoo toista tarinaa.Tauko kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:41Energia on suhteellista, valonnopeus on vakio c.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:06Hiukkasella ei ole aina sama tarkka energiamäärä. Tuossa olet väärässä ja sen takia tuo muukin on väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:23Hiukkasella on aina tarkka energiamäärä, tässähän se kohta juuri on mikä mättää. Otetaan vaikka fotoni, se saa syntyessään sen energian minkä sattuu saamaan, se saa myös vakio nopeuden c, lähteen suhteen. Tyhjiössä nuo arvot säilyvät loputtomiin.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:01Sillä hiukkasella ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan energian määrä riippuu tarkastelukoordinaatistosta. Tuossa on juuri se kohta, jossa ymmärrät kvantitkin väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:53Sillä hiukkasella on tarkka energiamäärä, se mitä siitä saadaan ulos muiden syiden takia on toinen juttu.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:44Mutta kun fotonilla ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan se riippuu taajuudesta. Samasta lähteestä lähteneet kaksi täysin saman energiamäärän omaavaa fotonia omaavat eri määrät energiaa, kun ne törmäävät eri nopeuksilla liikkuvin kohteisiin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:30
No tuskimpa olen, energia erkale, epäjatkuva, Vaikka fotoni, sillä on tarkka energiamäärä, voidaan käsittää hiukkasena.
Verbaalinen malli kuvaa kuinka saadaan inertia syntymään vaikka massattomista hiukkasista. Suosittelen ensin miettimään asiat "mekaanisesti", vasta sitten kuvaamaan niitä matemaattisesti, pelkkä matematiikka kun on täysin abstrakti tapa ajatella ja fysiikkaa ei taivu läheskään kaikkeen mihin matematiikka taipuu ja pöljät matemaatikot joille matematiikka on Jumala ei tuota tajua.
Sanoisin mieluummin, että fysiikka ei taivu siihen, mihin matematiikka ei taivu. Mallisi fysiikka on matematiikan vastainen, joten se ei voi olla oikein.
"Fysiikka ei sisällä kaikkea matemaattisesti mahdollista, mutta fysiikassa ei voi olla mitään, mikä ei noudata matematiikkaa."
Totta, mutta matematiikka voi sisältää vaikka mitä mihin fysiikka ei taivu.
Fysiikka ei taivu mihinkään, mihin matematiikka ei taivu. Verbaalinen mallisi ei taivu matematiikkaan, joten se ei taivu fysiikkaankaan.
Kuitenkin tuosta samasta fotonista voidaan mitata eri energia-arvoja, lähdettä lähestyvä ja lähteestä loittoneva mittaaja saa eri arvot täsmälleen samanlaisesta fotonista. Ts fotoni saa lisää energiaa kun mittaaja lähestyy lähdettä, ei, tämä on väärin, fotoni ei saa yhtään lisää energiaa vaan vain mittaajan lähteen lähestyminen aiheuttaa fotonin energian kasvun, itse fotoni ei muuksi muutu kuin mitä se oli ja loittonevalle käy toisinpäin. Eli kohtaamisnopeuden erot muuttaa fotonista mittattavaa energia-arvoa, vaan eihän nykyteoria anna tuollaista mahdollisuutta kun kaiken suhteen kuulemma nopeus on vakio, mikä on kylläkin sula mahdottomuus.
Tästä saadaan spektriviivasiirtymän synty selvitettyä. Eli jos mittaaja lähestyy, koko lähteen säteilyspektri saa mittaajan suhteen lisää energiaa mittaajan lähestymisen takia, kaikki spektrin alueet on energisempiä ja spektrissä olevat emissio tai absorptioviivat siirtyvät kohti punaistan ja loittonevalle mittaajalle käy päinvastoin.
Kyllä sen verbaalisen mallin pitäisi taipua ihan hienosti matematiikkaankin, eihän siinä ole kuin taajuuksia ja kvantittuneita voimia inertian kohdalla.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Inertia.
Re: Inertia.
Minun mielestä noin.
Re: Inertia.
Tuosaahan se energian suhteellisuus näkyy. Eri liiketilassa mitataan eri energiamäärä.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:52Lähteensuhteen pätee, muuten ei päde, tyhjiössä. Katso sitä kokonaisspektriä, kun aallonpituus lyhenee, sen energia kasvaa ja toisinpäin, kun lähete liikkuu hitaammin havaitsijan suhteen, sen energia pienenee, korkeamman energian omaava säteily mitataan tuo välhähtyneen sijaan, tuo näyttää juuri siltä että se c pätee myös havaitsijalle, sitten on spektriviivat jotka kertoo toista tarinaa.Tauko kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:41Energia on suhteellista, valonnopeus on vakio c.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:06Hiukkasella ei ole aina sama tarkka energiamäärä. Tuossa olet väärässä ja sen takia tuo muukin on väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:23Hiukkasella on aina tarkka energiamäärä, tässähän se kohta juuri on mikä mättää. Otetaan vaikka fotoni, se saa syntyessään sen energian minkä sattuu saamaan, se saa myös vakio nopeuden c, lähteen suhteen. Tyhjiössä nuo arvot säilyvät loputtomiin.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:01Sillä hiukkasella ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan energian määrä riippuu tarkastelukoordinaatistosta. Tuossa on juuri se kohta, jossa ymmärrät kvantitkin väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:53Sillä hiukkasella on tarkka energiamäärä, se mitä siitä saadaan ulos muiden syiden takia on toinen juttu.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:44
Mutta kun fotonilla ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan se riippuu taajuudesta. Samasta lähteestä lähteneet kaksi täysin saman energiamäärän omaavaa fotonia omaavat eri määrät energiaa, kun ne törmäävät eri nopeuksilla liikkuvin kohteisiin.
Sanoisin mieluummin, että fysiikka ei taivu siihen, mihin matematiikka ei taivu. Mallisi fysiikka on matematiikan vastainen, joten se ei voi olla oikein.
"Fysiikka ei sisällä kaikkea matemaattisesti mahdollista, mutta fysiikassa ei voi olla mitään, mikä ei noudata matematiikkaa."
Totta, mutta matematiikka voi sisältää vaikka mitä mihin fysiikka ei taivu.
Fysiikka ei taivu mihinkään, mihin matematiikka ei taivu. Verbaalinen mallisi ei taivu matematiikkaan, joten se ei taivu fysiikkaankaan.
Kuitenkin tuosta samasta fotonista voidaan mitata eri energia-arvoja, lähdettä lähestyvä ja lähteestä loittoneva mittaaja saa eri arvot täsmälleen samanlaisesta fotonista. Ts fotoni saa lisää energiaa kun mittaaja lähestyy lähdettä, ei, tämä on väärin, fotoni ei saa yhtään lisää energiaa vaan vain mittaajan lähteen lähestyminen aiheuttaa fotonin energian kasvun, itse fotoni ei muuksi muutu kuin mitä se oli ja loittonevalle käy toisinpäin. Eli kohtaamisnopeuden erot muuttaa fotonista mittattavaa energia-arvoa, vaan eihän nykyteoria anna tuollaista mahdollisuutta kun kaiken suhteen kuulemma nopeus on vakio, mikä on kylläkin sula mahdottomuus.
Tästä saadaan spektriviivasiirtymän synty selvitettyä. Eli jos mittaaja lähestyy, koko lähteen säteilyspektri saa mittaajan suhteen lisää energiaa mittaajan lähestymisen takia, kaikki spektrin alueet on energisempiä ja spektrissä olevat emissio tai absorptioviivat siirtyvät kohti punaistan ja loittonevalle mittaajalle käy päinvastoin.
Kyllä sen verbaalisen mallin pitäisi taipua ihan hienosti matematiikkaankin, eihän siinä ole kuin taajuuksia ja kvantittuneita voimia inertian kohdalla.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Se on ihan sama mistä kohti spektriä nopeuden mittaat kun valonnopeus on c=fλ, taajuus kertaa aallonpituus ja on vakio.
Re: Inertia.
No tuossa ei nyt ole mitään järkeä. Jos mitataan eri paikoista ja saadaan joka kerta sama tulos, niin sitten se tulos on jotenkin väärin??? Minä olen tottunut siihen, että jos saadaan joka kerta sama tulos, se merkitsee, että mitattava asia on aina sama. Tässä tapauksessa vakio c. Mutta miten tuo liittyy fotonin energiaan?Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:06Hiukkasella ei ole aina sama tarkka energiamäärä. Tuossa olet väärässä ja sen takia tuo muukin on väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:23Hiukkasella on aina tarkka energiamäärä, tässähän se kohta juuri on mikä mättää. Otetaan vaikka fotoni, se saa syntyessään sen energian minkä sattuu saamaan, se saa myös vakio nopeuden c, lähteen suhteen. Tyhjiössä nuo arvot säilyvät loputtomiin.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:01Sillä hiukkasella ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan energian määrä riippuu tarkastelukoordinaatistosta. Tuossa on juuri se kohta, jossa ymmärrät kvantitkin väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:53Sillä hiukkasella on tarkka energiamäärä, se mitä siitä saadaan ulos muiden syiden takia on toinen juttu.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:44Mutta kun fotonilla ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan se riippuu taajuudesta. Samasta lähteestä lähteneet kaksi täysin saman energiamäärän omaavaa fotonia omaavat eri määrät energiaa, kun ne törmäävät eri nopeuksilla liikkuvin kohteisiin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:30No tuskimpa olen, energia erkale, epäjatkuva, Vaikka fotoni, sillä on tarkka energiamäärä, voidaan käsittää hiukkasena.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 09:55
Tuossa olen vakaasti täsmälleen päinvastaista mieltä. Matematiikka on ainoa väline kuvata fyysistä maailmaa tarkasti ja oikein. Sen näemme jo siitä, että matematiikalla kuvatun fysiikan avulla olemme pystyneet rakentamaan traktoreita ja ydinpommeja ja kaikkea muuta kivaa, joka oikeasti toimii. Sinun verbaalisen mallin avulla ei ole pystytty rakentamaan yhtään mitään ja vaikka pystyisi, se ei toimisi.
PS. Lainauksesi wikipedian artikkelista kvanteista vahvistaa epäilykseni, että olet ymmärtänyt kvantitkin väärin. Tuo wikin kuvaus on täsmälleen sen mukainen kuin sanoin.
Verbaalinen malli kuvaa kuinka saadaan inertia syntymään vaikka massattomista hiukkasista. Suosittelen ensin miettimään asiat "mekaanisesti", vasta sitten kuvaamaan niitä matemaattisesti, pelkkä matematiikka kun on täysin abstrakti tapa ajatella ja fysiikkaa ei taivu läheskään kaikkeen mihin matematiikka taipuu ja pöljät matemaatikot joille matematiikka on Jumala ei tuota tajua.
Sanoisin mieluummin, että fysiikka ei taivu siihen, mihin matematiikka ei taivu. Mallisi fysiikka on matematiikan vastainen, joten se ei voi olla oikein.
"Fysiikka ei sisällä kaikkea matemaattisesti mahdollista, mutta fysiikassa ei voi olla mitään, mikä ei noudata matematiikkaa."
Totta, mutta matematiikka voi sisältää vaikka mitä mihin fysiikka ei taivu.
Fysiikka ei taivu mihinkään, mihin matematiikka ei taivu. Verbaalinen mallisi ei taivu matematiikkaan, joten se ei taivu fysiikkaankaan.
Kuitenkin tuosta samasta fotonista voidaan mitata eri energia-arvoja, lähdettä lähestyvä ja lähteestä loittoneva mittaaja saa eri arvot täsmälleen samanlaisesta fotonista. Ts fotoni saa lisää energiaa kun mittaaja lähestyy lähdettä, ei, tämä on väärin, fotoni ei saa yhtään lisää energiaa vaan vain mittaajan lähteen lähestyminen aiheuttaa fotonin energian kasvun, itse fotoni ei muuksi muutu kuin mitä se oli ja loittonevalle käy toisinpäin. Eli kohtaamisnopeuden erot muuttaa fotonista mittattavaa energia-arvoa, vaan eihän nykyteoria anna tuollaista mahdollisuutta kun kaiken suhteen kuulemma nopeus on vakio, mikä on kylläkin sula mahdottomuus.
Tästä saadaan spektriviivasiirtymän synty selvitettyä. Eli jos mittaaja lähestyy, koko lähteen säteilyspektri saa mittaajan suhteen lisää energiaa mittaajan lähestymisen takia, kaikki spektrin alueet on energisempiä ja spektrissä olevat emissio tai absorptioviivat siirtyvät kohti punaistan ja loittonevalle mittaajalle käy päinvastoin.
Kyllä sen verbaalisen mallin pitäisi taipua ihan hienosti matematiikkaankin, eihän siinä ole kuin taajuuksia ja kvantittuneita voimia inertian kohdalla.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Never trust the Government. Fuck the Government.
Re: Inertia.
Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 22:32No tuossa ei nyt ole mitään järkeä. Jos mitataan eri paikoista ja saadaan joka kerta sama tulos, niin sitten se tulos on jotenkin väärin??? Minä olen tottunut siihen, että jos saadaan joka kerta sama tulos, se merkitsee, että mitattava asia on aina sama. Tässä tapauksessa vakio c. Mutta miten tuo liittyy fotonin energiaan?Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:06Hiukkasella ei ole aina sama tarkka energiamäärä. Tuossa olet väärässä ja sen takia tuo muukin on väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:23Hiukkasella on aina tarkka energiamäärä, tässähän se kohta juuri on mikä mättää. Otetaan vaikka fotoni, se saa syntyessään sen energian minkä sattuu saamaan, se saa myös vakio nopeuden c, lähteen suhteen. Tyhjiössä nuo arvot säilyvät loputtomiin.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:01Sillä hiukkasella ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan energian määrä riippuu tarkastelukoordinaatistosta. Tuossa on juuri se kohta, jossa ymmärrät kvantitkin väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:53Sillä hiukkasella on tarkka energiamäärä, se mitä siitä saadaan ulos muiden syiden takia on toinen juttu.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:44Mutta kun fotonilla ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan se riippuu taajuudesta. Samasta lähteestä lähteneet kaksi täysin saman energiamäärän omaavaa fotonia omaavat eri määrät energiaa, kun ne törmäävät eri nopeuksilla liikkuvin kohteisiin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:30
No tuskimpa olen, energia erkale, epäjatkuva, Vaikka fotoni, sillä on tarkka energiamäärä, voidaan käsittää hiukkasena.
Verbaalinen malli kuvaa kuinka saadaan inertia syntymään vaikka massattomista hiukkasista. Suosittelen ensin miettimään asiat "mekaanisesti", vasta sitten kuvaamaan niitä matemaattisesti, pelkkä matematiikka kun on täysin abstrakti tapa ajatella ja fysiikkaa ei taivu läheskään kaikkeen mihin matematiikka taipuu ja pöljät matemaatikot joille matematiikka on Jumala ei tuota tajua.
Sanoisin mieluummin, että fysiikka ei taivu siihen, mihin matematiikka ei taivu. Mallisi fysiikka on matematiikan vastainen, joten se ei voi olla oikein.
"Fysiikka ei sisällä kaikkea matemaattisesti mahdollista, mutta fysiikassa ei voi olla mitään, mikä ei noudata matematiikkaa."
Totta, mutta matematiikka voi sisältää vaikka mitä mihin fysiikka ei taivu.
Fysiikka ei taivu mihinkään, mihin matematiikka ei taivu. Verbaalinen mallisi ei taivu matematiikkaan, joten se ei taivu fysiikkaankaan.
Kuitenkin tuosta samasta fotonista voidaan mitata eri energia-arvoja, lähdettä lähestyvä ja lähteestä loittoneva mittaaja saa eri arvot täsmälleen samanlaisesta fotonista. Ts fotoni saa lisää energiaa kun mittaaja lähestyy lähdettä, ei, tämä on väärin, fotoni ei saa yhtään lisää energiaa vaan vain mittaajan lähteen lähestyminen aiheuttaa fotonin energian kasvun, itse fotoni ei muuksi muutu kuin mitä se oli ja loittonevalle käy toisinpäin. Eli kohtaamisnopeuden erot muuttaa fotonista mittattavaa energia-arvoa, vaan eihän nykyteoria anna tuollaista mahdollisuutta kun kaiken suhteen kuulemma nopeus on vakio, mikä on kylläkin sula mahdottomuus.
Tästä saadaan spektriviivasiirtymän synty selvitettyä. Eli jos mittaaja lähestyy, koko lähteen säteilyspektri saa mittaajan suhteen lisää energiaa mittaajan lähestymisen takia, kaikki spektrin alueet on energisempiä ja spektrissä olevat emissio tai absorptioviivat siirtyvät kohti punaistan ja loittonevalle mittaajalle käy päinvastoin.
Kyllä sen verbaalisen mallin pitäisi taipua ihan hienosti matematiikkaankin, eihän siinä ole kuin taajuuksia ja kvantittuneita voimia inertian kohdalla.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Minun mielestä noin.
Re: Inertia.
Otetaanpa nyt askel askeleelta. Lähde lähettää koherenttia aallonpituutta, laitetaan kolme mittalaitetta, yksi lähestyy, toinen karkaa ja kolmas on kaukaisin ja paikoillaan lähteen suhteen.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 22:32No tuossa ei nyt ole mitään järkeä. Jos mitataan eri paikoista ja saadaan joka kerta sama tulos, niin sitten se tulos on jotenkin väärin??? Minä olen tottunut siihen, että jos saadaan joka kerta sama tulos, se merkitsee, että mitattava asia on aina sama. Tässä tapauksessa vakio c. Mutta miten tuo liittyy fotonin energiaan?Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:06Hiukkasella ei ole aina sama tarkka energiamäärä. Tuossa olet väärässä ja sen takia tuo muukin on väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:23Hiukkasella on aina tarkka energiamäärä, tässähän se kohta juuri on mikä mättää. Otetaan vaikka fotoni, se saa syntyessään sen energian minkä sattuu saamaan, se saa myös vakio nopeuden c, lähteen suhteen. Tyhjiössä nuo arvot säilyvät loputtomiin.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:01Sillä hiukkasella ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan energian määrä riippuu tarkastelukoordinaatistosta. Tuossa on juuri se kohta, jossa ymmärrät kvantitkin väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:53Sillä hiukkasella on tarkka energiamäärä, se mitä siitä saadaan ulos muiden syiden takia on toinen juttu.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:44Mutta kun fotonilla ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan se riippuu taajuudesta. Samasta lähteestä lähteneet kaksi täysin saman energiamäärän omaavaa fotonia omaavat eri määrät energiaa, kun ne törmäävät eri nopeuksilla liikkuvin kohteisiin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:30
No tuskimpa olen, energia erkale, epäjatkuva, Vaikka fotoni, sillä on tarkka energiamäärä, voidaan käsittää hiukkasena.
Verbaalinen malli kuvaa kuinka saadaan inertia syntymään vaikka massattomista hiukkasista. Suosittelen ensin miettimään asiat "mekaanisesti", vasta sitten kuvaamaan niitä matemaattisesti, pelkkä matematiikka kun on täysin abstrakti tapa ajatella ja fysiikkaa ei taivu läheskään kaikkeen mihin matematiikka taipuu ja pöljät matemaatikot joille matematiikka on Jumala ei tuota tajua.
Sanoisin mieluummin, että fysiikka ei taivu siihen, mihin matematiikka ei taivu. Mallisi fysiikka on matematiikan vastainen, joten se ei voi olla oikein.
"Fysiikka ei sisällä kaikkea matemaattisesti mahdollista, mutta fysiikassa ei voi olla mitään, mikä ei noudata matematiikkaa."
Totta, mutta matematiikka voi sisältää vaikka mitä mihin fysiikka ei taivu.
Fysiikka ei taivu mihinkään, mihin matematiikka ei taivu. Verbaalinen mallisi ei taivu matematiikkaan, joten se ei taivu fysiikkaankaan.
Kuitenkin tuosta samasta fotonista voidaan mitata eri energia-arvoja, lähdettä lähestyvä ja lähteestä loittoneva mittaaja saa eri arvot täsmälleen samanlaisesta fotonista. Ts fotoni saa lisää energiaa kun mittaaja lähestyy lähdettä, ei, tämä on väärin, fotoni ei saa yhtään lisää energiaa vaan vain mittaajan lähteen lähestyminen aiheuttaa fotonin energian kasvun, itse fotoni ei muuksi muutu kuin mitä se oli ja loittonevalle käy toisinpäin. Eli kohtaamisnopeuden erot muuttaa fotonista mittattavaa energia-arvoa, vaan eihän nykyteoria anna tuollaista mahdollisuutta kun kaiken suhteen kuulemma nopeus on vakio, mikä on kylläkin sula mahdottomuus.
Tästä saadaan spektriviivasiirtymän synty selvitettyä. Eli jos mittaaja lähestyy, koko lähteen säteilyspektri saa mittaajan suhteen lisää energiaa mittaajan lähestymisen takia, kaikki spektrin alueet on energisempiä ja spektrissä olevat emissio tai absorptioviivat siirtyvät kohti punaistan ja loittonevalle mittaajalle käy päinvastoin.
Kyllä sen verbaalisen mallin pitäisi taipua ihan hienosti matematiikkaankin, eihän siinä ole kuin taajuuksia ja kvantittuneita voimia inertian kohdalla.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Lähestyvä mittaa aallonpituuden lyhentyneen, karkaava pidentyneen ja kaukaisin juuri saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, mittalaite mittaa vain samaa aallonpituutta kuin lähde tuottaa, kaksi ensimmäistä ei mittaa mitään, kolmas mittaa saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, nyt lähde lähettää montaa aallonpituutta aikaisemamman aallonpituuden kahta puolta, mutta mittaajat mittaa vain aikaisempaa koherenttia aallonpituutta, nyt kaikki mittaa saman aallonpituuden liiketilastaan riippumatta.
Minun mielestä noin.
Re: Inertia.
Ei kyllä tuossakaan ole mitään tolkkua. Mitä virkaa on sellaisella aallonpituuden mittarilla, joka mittaa vain yhtä aallonpituutta? Aallonpituudenhan voisi maalata mittarin näyttöön, koska se on ainoa, mitä se mittari voi saada tulokseksi. On sinulla kyllä kumma käsitys mittaamisestakin.Goswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 11:39Otetaanpa nyt askel askeleelta. Lähde lähettää koherenttia aallonpituutta, laitetaan kolme mittalaitetta, yksi lähestyy, toinen karkaa ja kolmas on kaukaisin ja paikoillaan lähteen suhteen.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 22:32No tuossa ei nyt ole mitään järkeä. Jos mitataan eri paikoista ja saadaan joka kerta sama tulos, niin sitten se tulos on jotenkin väärin??? Minä olen tottunut siihen, että jos saadaan joka kerta sama tulos, se merkitsee, että mitattava asia on aina sama. Tässä tapauksessa vakio c. Mutta miten tuo liittyy fotonin energiaan?Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:06Hiukkasella ei ole aina sama tarkka energiamäärä. Tuossa olet väärässä ja sen takia tuo muukin on väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:23Hiukkasella on aina tarkka energiamäärä, tässähän se kohta juuri on mikä mättää. Otetaan vaikka fotoni, se saa syntyessään sen energian minkä sattuu saamaan, se saa myös vakio nopeuden c, lähteen suhteen. Tyhjiössä nuo arvot säilyvät loputtomiin.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:01Sillä hiukkasella ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan energian määrä riippuu tarkastelukoordinaatistosta. Tuossa on juuri se kohta, jossa ymmärrät kvantitkin väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:53Sillä hiukkasella on tarkka energiamäärä, se mitä siitä saadaan ulos muiden syiden takia on toinen juttu.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:44
Mutta kun fotonilla ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan se riippuu taajuudesta. Samasta lähteestä lähteneet kaksi täysin saman energiamäärän omaavaa fotonia omaavat eri määrät energiaa, kun ne törmäävät eri nopeuksilla liikkuvin kohteisiin.
Sanoisin mieluummin, että fysiikka ei taivu siihen, mihin matematiikka ei taivu. Mallisi fysiikka on matematiikan vastainen, joten se ei voi olla oikein.
"Fysiikka ei sisällä kaikkea matemaattisesti mahdollista, mutta fysiikassa ei voi olla mitään, mikä ei noudata matematiikkaa."
Totta, mutta matematiikka voi sisältää vaikka mitä mihin fysiikka ei taivu.
Fysiikka ei taivu mihinkään, mihin matematiikka ei taivu. Verbaalinen mallisi ei taivu matematiikkaan, joten se ei taivu fysiikkaankaan.
Kuitenkin tuosta samasta fotonista voidaan mitata eri energia-arvoja, lähdettä lähestyvä ja lähteestä loittoneva mittaaja saa eri arvot täsmälleen samanlaisesta fotonista. Ts fotoni saa lisää energiaa kun mittaaja lähestyy lähdettä, ei, tämä on väärin, fotoni ei saa yhtään lisää energiaa vaan vain mittaajan lähteen lähestyminen aiheuttaa fotonin energian kasvun, itse fotoni ei muuksi muutu kuin mitä se oli ja loittonevalle käy toisinpäin. Eli kohtaamisnopeuden erot muuttaa fotonista mittattavaa energia-arvoa, vaan eihän nykyteoria anna tuollaista mahdollisuutta kun kaiken suhteen kuulemma nopeus on vakio, mikä on kylläkin sula mahdottomuus.
Tästä saadaan spektriviivasiirtymän synty selvitettyä. Eli jos mittaaja lähestyy, koko lähteen säteilyspektri saa mittaajan suhteen lisää energiaa mittaajan lähestymisen takia, kaikki spektrin alueet on energisempiä ja spektrissä olevat emissio tai absorptioviivat siirtyvät kohti punaistan ja loittonevalle mittaajalle käy päinvastoin.
Kyllä sen verbaalisen mallin pitäisi taipua ihan hienosti matematiikkaankin, eihän siinä ole kuin taajuuksia ja kvantittuneita voimia inertian kohdalla.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Lähestyvä mittaa aallonpituuden lyhentyneen, karkaava pidentyneen ja kaukaisin juuri saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, mittalaite mittaa vain samaa aallonpituutta kuin lähde tuottaa, kaksi ensimmäistä ei mittaa mitään, kolmas mittaa saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, nyt lähde lähettää montaa aallonpituutta aikaisemamman aallonpituuden kahta puolta, mutta mittaajat mittaa vain aikaisempaa koherenttia aallonpituutta, nyt kaikki mittaa saman aallonpituuden liiketilastaan riippumatta.
Never trust the Government. Fuck the Government.
Re: Inertia.
Vän kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 12:10Ei kyllä tuossakaan ole mitään tolkkua. Mitä virkaa on sellaisella aallonpituuden mittarilla, joka mittaa vain yhtä aallonpituutta? Aallonpituudenhan voisi maalata mittarin näyttöön, koska se on ainoa, mitä se mittari voi saada tulokseksi. On sinulla kyllä kumma käsitys mittaamisestakin.Goswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 11:39Otetaanpa nyt askel askeleelta. Lähde lähettää koherenttia aallonpituutta, laitetaan kolme mittalaitetta, yksi lähestyy, toinen karkaa ja kolmas on kaukaisin ja paikoillaan lähteen suhteen.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 22:32No tuossa ei nyt ole mitään järkeä. Jos mitataan eri paikoista ja saadaan joka kerta sama tulos, niin sitten se tulos on jotenkin väärin??? Minä olen tottunut siihen, että jos saadaan joka kerta sama tulos, se merkitsee, että mitattava asia on aina sama. Tässä tapauksessa vakio c. Mutta miten tuo liittyy fotonin energiaan?Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:06Hiukkasella ei ole aina sama tarkka energiamäärä. Tuossa olet väärässä ja sen takia tuo muukin on väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:23Hiukkasella on aina tarkka energiamäärä, tässähän se kohta juuri on mikä mättää. Otetaan vaikka fotoni, se saa syntyessään sen energian minkä sattuu saamaan, se saa myös vakio nopeuden c, lähteen suhteen. Tyhjiössä nuo arvot säilyvät loputtomiin.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:01Sillä hiukkasella ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan energian määrä riippuu tarkastelukoordinaatistosta. Tuossa on juuri se kohta, jossa ymmärrät kvantitkin väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:53
Sillä hiukkasella on tarkka energiamäärä, se mitä siitä saadaan ulos muiden syiden takia on toinen juttu.
"Fysiikka ei sisällä kaikkea matemaattisesti mahdollista, mutta fysiikassa ei voi olla mitään, mikä ei noudata matematiikkaa."
Totta, mutta matematiikka voi sisältää vaikka mitä mihin fysiikka ei taivu.
Fysiikka ei taivu mihinkään, mihin matematiikka ei taivu. Verbaalinen mallisi ei taivu matematiikkaan, joten se ei taivu fysiikkaankaan.
Kuitenkin tuosta samasta fotonista voidaan mitata eri energia-arvoja, lähdettä lähestyvä ja lähteestä loittoneva mittaaja saa eri arvot täsmälleen samanlaisesta fotonista. Ts fotoni saa lisää energiaa kun mittaaja lähestyy lähdettä, ei, tämä on väärin, fotoni ei saa yhtään lisää energiaa vaan vain mittaajan lähteen lähestyminen aiheuttaa fotonin energian kasvun, itse fotoni ei muuksi muutu kuin mitä se oli ja loittonevalle käy toisinpäin. Eli kohtaamisnopeuden erot muuttaa fotonista mittattavaa energia-arvoa, vaan eihän nykyteoria anna tuollaista mahdollisuutta kun kaiken suhteen kuulemma nopeus on vakio, mikä on kylläkin sula mahdottomuus.
Tästä saadaan spektriviivasiirtymän synty selvitettyä. Eli jos mittaaja lähestyy, koko lähteen säteilyspektri saa mittaajan suhteen lisää energiaa mittaajan lähestymisen takia, kaikki spektrin alueet on energisempiä ja spektrissä olevat emissio tai absorptioviivat siirtyvät kohti punaistan ja loittonevalle mittaajalle käy päinvastoin.
Kyllä sen verbaalisen mallin pitäisi taipua ihan hienosti matematiikkaankin, eihän siinä ole kuin taajuuksia ja kvantittuneita voimia inertian kohdalla.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Lähestyvä mittaa aallonpituuden lyhentyneen, karkaava pidentyneen ja kaukaisin juuri saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, mittalaite mittaa vain samaa aallonpituutta kuin lähde tuottaa, kaksi ensimmäistä ei mittaa mitään, kolmas mittaa saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, nyt lähde lähettää montaa aallonpituutta aikaisemamman aallonpituuden kahta puolta, mutta mittaajat mittaa vain aikaisempaa koherenttia aallonpituutta, nyt kaikki mittaa saman aallonpituuden liiketilastaan riippumatta.
Minun mielestä noin.
Re: Inertia.
Eli jos mittariin suodatetaan vain tietyn aallonpituuden valoa niin se kykenee mittaamaan vain sitä? Uskottava tulos.Goswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 11:39Otetaanpa nyt askel askeleelta. Lähde lähettää koherenttia aallonpituutta, laitetaan kolme mittalaitetta, yksi lähestyy, toinen karkaa ja kolmas on kaukaisin ja paikoillaan lähteen suhteen.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 22:32No tuossa ei nyt ole mitään järkeä. Jos mitataan eri paikoista ja saadaan joka kerta sama tulos, niin sitten se tulos on jotenkin väärin??? Minä olen tottunut siihen, että jos saadaan joka kerta sama tulos, se merkitsee, että mitattava asia on aina sama. Tässä tapauksessa vakio c. Mutta miten tuo liittyy fotonin energiaan?Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:06Hiukkasella ei ole aina sama tarkka energiamäärä. Tuossa olet väärässä ja sen takia tuo muukin on väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:23Hiukkasella on aina tarkka energiamäärä, tässähän se kohta juuri on mikä mättää. Otetaan vaikka fotoni, se saa syntyessään sen energian minkä sattuu saamaan, se saa myös vakio nopeuden c, lähteen suhteen. Tyhjiössä nuo arvot säilyvät loputtomiin.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:01Sillä hiukkasella ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan energian määrä riippuu tarkastelukoordinaatistosta. Tuossa on juuri se kohta, jossa ymmärrät kvantitkin väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:53Sillä hiukkasella on tarkka energiamäärä, se mitä siitä saadaan ulos muiden syiden takia on toinen juttu.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:44
Mutta kun fotonilla ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan se riippuu taajuudesta. Samasta lähteestä lähteneet kaksi täysin saman energiamäärän omaavaa fotonia omaavat eri määrät energiaa, kun ne törmäävät eri nopeuksilla liikkuvin kohteisiin.
Sanoisin mieluummin, että fysiikka ei taivu siihen, mihin matematiikka ei taivu. Mallisi fysiikka on matematiikan vastainen, joten se ei voi olla oikein.
"Fysiikka ei sisällä kaikkea matemaattisesti mahdollista, mutta fysiikassa ei voi olla mitään, mikä ei noudata matematiikkaa."
Totta, mutta matematiikka voi sisältää vaikka mitä mihin fysiikka ei taivu.
Fysiikka ei taivu mihinkään, mihin matematiikka ei taivu. Verbaalinen mallisi ei taivu matematiikkaan, joten se ei taivu fysiikkaankaan.
Kuitenkin tuosta samasta fotonista voidaan mitata eri energia-arvoja, lähdettä lähestyvä ja lähteestä loittoneva mittaaja saa eri arvot täsmälleen samanlaisesta fotonista. Ts fotoni saa lisää energiaa kun mittaaja lähestyy lähdettä, ei, tämä on väärin, fotoni ei saa yhtään lisää energiaa vaan vain mittaajan lähteen lähestyminen aiheuttaa fotonin energian kasvun, itse fotoni ei muuksi muutu kuin mitä se oli ja loittonevalle käy toisinpäin. Eli kohtaamisnopeuden erot muuttaa fotonista mittattavaa energia-arvoa, vaan eihän nykyteoria anna tuollaista mahdollisuutta kun kaiken suhteen kuulemma nopeus on vakio, mikä on kylläkin sula mahdottomuus.
Tästä saadaan spektriviivasiirtymän synty selvitettyä. Eli jos mittaaja lähestyy, koko lähteen säteilyspektri saa mittaajan suhteen lisää energiaa mittaajan lähestymisen takia, kaikki spektrin alueet on energisempiä ja spektrissä olevat emissio tai absorptioviivat siirtyvät kohti punaistan ja loittonevalle mittaajalle käy päinvastoin.
Kyllä sen verbaalisen mallin pitäisi taipua ihan hienosti matematiikkaankin, eihän siinä ole kuin taajuuksia ja kvantittuneita voimia inertian kohdalla.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Lähestyvä mittaa aallonpituuden lyhentyneen, karkaava pidentyneen ja kaukaisin juuri saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, mittalaite mittaa vain samaa aallonpituutta kuin lähde tuottaa, kaksi ensimmäistä ei mittaa mitään, kolmas mittaa saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, nyt lähde lähettää montaa aallonpituutta aikaisemamman aallonpituuden kahta puolta, mutta mittaajat mittaa vain aikaisempaa koherenttia aallonpituutta, nyt kaikki mittaa saman aallonpituuden liiketilastaan riippumatta.
Mutta kuitenkin punasiirtymä ja sinisiirtymä tapahtuu, vai mitä.
Re: Inertia.
Hyvä kun kysyit, viimeisessä kokeessa aallonpituusalue löytyy kaikille mutta eripaikasta lähteen lähetteestä, juuri siitä syytä nuo siirtymät tapahtuu.Lyde19 kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 12:21Eli jos mittariin suodatetaan vain tietyn aallonpituuden valoa niin se kykenee mittaamaan vain sitä? Uskottava tulos.Goswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 11:39Otetaanpa nyt askel askeleelta. Lähde lähettää koherenttia aallonpituutta, laitetaan kolme mittalaitetta, yksi lähestyy, toinen karkaa ja kolmas on kaukaisin ja paikoillaan lähteen suhteen.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 22:32No tuossa ei nyt ole mitään järkeä. Jos mitataan eri paikoista ja saadaan joka kerta sama tulos, niin sitten se tulos on jotenkin väärin??? Minä olen tottunut siihen, että jos saadaan joka kerta sama tulos, se merkitsee, että mitattava asia on aina sama. Tässä tapauksessa vakio c. Mutta miten tuo liittyy fotonin energiaan?Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:06Hiukkasella ei ole aina sama tarkka energiamäärä. Tuossa olet väärässä ja sen takia tuo muukin on väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:23Hiukkasella on aina tarkka energiamäärä, tässähän se kohta juuri on mikä mättää. Otetaan vaikka fotoni, se saa syntyessään sen energian minkä sattuu saamaan, se saa myös vakio nopeuden c, lähteen suhteen. Tyhjiössä nuo arvot säilyvät loputtomiin.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:01Sillä hiukkasella ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan energian määrä riippuu tarkastelukoordinaatistosta. Tuossa on juuri se kohta, jossa ymmärrät kvantitkin väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 11:53
Sillä hiukkasella on tarkka energiamäärä, se mitä siitä saadaan ulos muiden syiden takia on toinen juttu.
"Fysiikka ei sisällä kaikkea matemaattisesti mahdollista, mutta fysiikassa ei voi olla mitään, mikä ei noudata matematiikkaa."
Totta, mutta matematiikka voi sisältää vaikka mitä mihin fysiikka ei taivu.
Fysiikka ei taivu mihinkään, mihin matematiikka ei taivu. Verbaalinen mallisi ei taivu matematiikkaan, joten se ei taivu fysiikkaankaan.
Kuitenkin tuosta samasta fotonista voidaan mitata eri energia-arvoja, lähdettä lähestyvä ja lähteestä loittoneva mittaaja saa eri arvot täsmälleen samanlaisesta fotonista. Ts fotoni saa lisää energiaa kun mittaaja lähestyy lähdettä, ei, tämä on väärin, fotoni ei saa yhtään lisää energiaa vaan vain mittaajan lähteen lähestyminen aiheuttaa fotonin energian kasvun, itse fotoni ei muuksi muutu kuin mitä se oli ja loittonevalle käy toisinpäin. Eli kohtaamisnopeuden erot muuttaa fotonista mittattavaa energia-arvoa, vaan eihän nykyteoria anna tuollaista mahdollisuutta kun kaiken suhteen kuulemma nopeus on vakio, mikä on kylläkin sula mahdottomuus.
Tästä saadaan spektriviivasiirtymän synty selvitettyä. Eli jos mittaaja lähestyy, koko lähteen säteilyspektri saa mittaajan suhteen lisää energiaa mittaajan lähestymisen takia, kaikki spektrin alueet on energisempiä ja spektrissä olevat emissio tai absorptioviivat siirtyvät kohti punaistan ja loittonevalle mittaajalle käy päinvastoin.
Kyllä sen verbaalisen mallin pitäisi taipua ihan hienosti matematiikkaankin, eihän siinä ole kuin taajuuksia ja kvantittuneita voimia inertian kohdalla.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Lähestyvä mittaa aallonpituuden lyhentyneen, karkaava pidentyneen ja kaukaisin juuri saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, mittalaite mittaa vain samaa aallonpituutta kuin lähde tuottaa, kaksi ensimmäistä ei mittaa mitään, kolmas mittaa saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, nyt lähde lähettää montaa aallonpituutta aikaisemamman aallonpituuden kahta puolta, mutta mittaajat mittaa vain aikaisempaa koherenttia aallonpituutta, nyt kaikki mittaa saman aallonpituuden liiketilastaan riippumatta.
Mutta kuitenkin punasiirtymä ja sinisiirtymä tapahtuu, vai mitä.
Minun mielestä noin.
Re: Inertia.
Olet tullut tulokseen, että kun lähde ja havaitsija liikkuvat toisiinsa nähden nopeudellaGoswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 12:44Hyvä kun kysyit, viimeisessä kokeessa aallonpituusalue löytyy kaikille mutta eripaikasta lähteen lähetteestä, juuri siitä syytä nuo siirtymät tapahtuu.Lyde19 kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 12:21Eli jos mittariin suodatetaan vain tietyn aallonpituuden valoa niin se kykenee mittaamaan vain sitä? Uskottava tulos.Goswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 11:39Otetaanpa nyt askel askeleelta. Lähde lähettää koherenttia aallonpituutta, laitetaan kolme mittalaitetta, yksi lähestyy, toinen karkaa ja kolmas on kaukaisin ja paikoillaan lähteen suhteen.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 22:32No tuossa ei nyt ole mitään järkeä. Jos mitataan eri paikoista ja saadaan joka kerta sama tulos, niin sitten se tulos on jotenkin väärin??? Minä olen tottunut siihen, että jos saadaan joka kerta sama tulos, se merkitsee, että mitattava asia on aina sama. Tässä tapauksessa vakio c. Mutta miten tuo liittyy fotonin energiaan?Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:06Hiukkasella ei ole aina sama tarkka energiamäärä. Tuossa olet väärässä ja sen takia tuo muukin on väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:23Hiukkasella on aina tarkka energiamäärä, tässähän se kohta juuri on mikä mättää. Otetaan vaikka fotoni, se saa syntyessään sen energian minkä sattuu saamaan, se saa myös vakio nopeuden c, lähteen suhteen. Tyhjiössä nuo arvot säilyvät loputtomiin.Vän kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:01
Sillä hiukkasella ei ole tarkkaa energiamäärää, vaan energian määrä riippuu tarkastelukoordinaatistosta. Tuossa on juuri se kohta, jossa ymmärrät kvantitkin väärin.
Fysiikka ei taivu mihinkään, mihin matematiikka ei taivu. Verbaalinen mallisi ei taivu matematiikkaan, joten se ei taivu fysiikkaankaan.
Kuitenkin tuosta samasta fotonista voidaan mitata eri energia-arvoja, lähdettä lähestyvä ja lähteestä loittoneva mittaaja saa eri arvot täsmälleen samanlaisesta fotonista. Ts fotoni saa lisää energiaa kun mittaaja lähestyy lähdettä, ei, tämä on väärin, fotoni ei saa yhtään lisää energiaa vaan vain mittaajan lähteen lähestyminen aiheuttaa fotonin energian kasvun, itse fotoni ei muuksi muutu kuin mitä se oli ja loittonevalle käy toisinpäin. Eli kohtaamisnopeuden erot muuttaa fotonista mittattavaa energia-arvoa, vaan eihän nykyteoria anna tuollaista mahdollisuutta kun kaiken suhteen kuulemma nopeus on vakio, mikä on kylläkin sula mahdottomuus.
Tästä saadaan spektriviivasiirtymän synty selvitettyä. Eli jos mittaaja lähestyy, koko lähteen säteilyspektri saa mittaajan suhteen lisää energiaa mittaajan lähestymisen takia, kaikki spektrin alueet on energisempiä ja spektrissä olevat emissio tai absorptioviivat siirtyvät kohti punaistan ja loittonevalle mittaajalle käy päinvastoin.
Kyllä sen verbaalisen mallin pitäisi taipua ihan hienosti matematiikkaankin, eihän siinä ole kuin taajuuksia ja kvantittuneita voimia inertian kohdalla.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Lähestyvä mittaa aallonpituuden lyhentyneen, karkaava pidentyneen ja kaukaisin juuri saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, mittalaite mittaa vain samaa aallonpituutta kuin lähde tuottaa, kaksi ensimmäistä ei mittaa mitään, kolmas mittaa saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, nyt lähde lähettää montaa aallonpituutta aikaisemamman aallonpituuden kahta puolta, mutta mittaajat mittaa vain aikaisempaa koherenttia aallonpituutta, nyt kaikki mittaa saman aallonpituuden liiketilastaan riippumatta.
Mutta kuitenkin punasiirtymä ja sinisiirtymä tapahtuu, vai mitä.
𝑣, fotonin havaittu taajuus muuttuu suhteessa lähteen lähettämään taajuuteen 𝑓₀, eli Relativistinen Dopplerilmiö kyseessä.
Re: Inertia.
Kyllä, mutta niin että lähetteen lähete pysyy muuttumattomana ja havaitsijan liiketila lähteen suhteen aiheuttaa syntyvät muutokset, eli valon vakionopeus kaikensuhteen ei päde.Tauko kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 14:25Olet tullut tulokseen, että kun lähde ja havaitsija liikkuvat toisiinsa nähden nopeudellaGoswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 12:44Hyvä kun kysyit, viimeisessä kokeessa aallonpituusalue löytyy kaikille mutta eripaikasta lähteen lähetteestä, juuri siitä syytä nuo siirtymät tapahtuu.Lyde19 kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 12:21Eli jos mittariin suodatetaan vain tietyn aallonpituuden valoa niin se kykenee mittaamaan vain sitä? Uskottava tulos.Goswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 11:39Otetaanpa nyt askel askeleelta. Lähde lähettää koherenttia aallonpituutta, laitetaan kolme mittalaitetta, yksi lähestyy, toinen karkaa ja kolmas on kaukaisin ja paikoillaan lähteen suhteen.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 22:32No tuossa ei nyt ole mitään järkeä. Jos mitataan eri paikoista ja saadaan joka kerta sama tulos, niin sitten se tulos on jotenkin väärin??? Minä olen tottunut siihen, että jos saadaan joka kerta sama tulos, se merkitsee, että mitattava asia on aina sama. Tässä tapauksessa vakio c. Mutta miten tuo liittyy fotonin energiaan?Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:06Hiukkasella ei ole aina sama tarkka energiamäärä. Tuossa olet väärässä ja sen takia tuo muukin on väärin.Goswell kirjoitti: ↑02 Helmi 2025, 12:23
Hiukkasella on aina tarkka energiamäärä, tässähän se kohta juuri on mikä mättää. Otetaan vaikka fotoni, se saa syntyessään sen energian minkä sattuu saamaan, se saa myös vakio nopeuden c, lähteen suhteen. Tyhjiössä nuo arvot säilyvät loputtomiin.
Kuitenkin tuosta samasta fotonista voidaan mitata eri energia-arvoja, lähdettä lähestyvä ja lähteestä loittoneva mittaaja saa eri arvot täsmälleen samanlaisesta fotonista. Ts fotoni saa lisää energiaa kun mittaaja lähestyy lähdettä, ei, tämä on väärin, fotoni ei saa yhtään lisää energiaa vaan vain mittaajan lähteen lähestyminen aiheuttaa fotonin energian kasvun, itse fotoni ei muuksi muutu kuin mitä se oli ja loittonevalle käy toisinpäin. Eli kohtaamisnopeuden erot muuttaa fotonista mittattavaa energia-arvoa, vaan eihän nykyteoria anna tuollaista mahdollisuutta kun kaiken suhteen kuulemma nopeus on vakio, mikä on kylläkin sula mahdottomuus.
Tästä saadaan spektriviivasiirtymän synty selvitettyä. Eli jos mittaaja lähestyy, koko lähteen säteilyspektri saa mittaajan suhteen lisää energiaa mittaajan lähestymisen takia, kaikki spektrin alueet on energisempiä ja spektrissä olevat emissio tai absorptioviivat siirtyvät kohti punaistan ja loittonevalle mittaajalle käy päinvastoin.
Kyllä sen verbaalisen mallin pitäisi taipua ihan hienosti matematiikkaankin, eihän siinä ole kuin taajuuksia ja kvantittuneita voimia inertian kohdalla.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Lähestyvä mittaa aallonpituuden lyhentyneen, karkaava pidentyneen ja kaukaisin juuri saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, mittalaite mittaa vain samaa aallonpituutta kuin lähde tuottaa, kaksi ensimmäistä ei mittaa mitään, kolmas mittaa saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, nyt lähde lähettää montaa aallonpituutta aikaisemamman aallonpituuden kahta puolta, mutta mittaajat mittaa vain aikaisempaa koherenttia aallonpituutta, nyt kaikki mittaa saman aallonpituuden liiketilastaan riippumatta.
Mutta kuitenkin punasiirtymä ja sinisiirtymä tapahtuu, vai mitä.
𝑣, fotonin havaittu taajuus muuttuu suhteessa lähteen lähettämään taajuuteen 𝑓₀, eli Relativistinen Dopplerilmiö kyseessä.
Minun mielestä noin.
Re: Inertia.
Miksei pätisi? Puhut taajuuden muutoksesta etkä nopeuden muutoksesta.Goswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 14:32Kyllä, mutta niin että lähetteen lähete pysyy muuttumattomana ja havaitsijan liiketila lähteen suhteen aiheuttaa syntyvät muutokset, eli valon vakionopeus kaikensuhteen ei päde.Tauko kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 14:25Olet tullut tulokseen, että kun lähde ja havaitsija liikkuvat toisiinsa nähden nopeudellaGoswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 12:44Hyvä kun kysyit, viimeisessä kokeessa aallonpituusalue löytyy kaikille mutta eripaikasta lähteen lähetteestä, juuri siitä syytä nuo siirtymät tapahtuu.Lyde19 kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 12:21Eli jos mittariin suodatetaan vain tietyn aallonpituuden valoa niin se kykenee mittaamaan vain sitä? Uskottava tulos.Goswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 11:39Otetaanpa nyt askel askeleelta. Lähde lähettää koherenttia aallonpituutta, laitetaan kolme mittalaitetta, yksi lähestyy, toinen karkaa ja kolmas on kaukaisin ja paikoillaan lähteen suhteen.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 22:32No tuossa ei nyt ole mitään järkeä. Jos mitataan eri paikoista ja saadaan joka kerta sama tulos, niin sitten se tulos on jotenkin väärin??? Minä olen tottunut siihen, että jos saadaan joka kerta sama tulos, se merkitsee, että mitattava asia on aina sama. Tässä tapauksessa vakio c. Mutta miten tuo liittyy fotonin energiaan?Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Lähestyvä mittaa aallonpituuden lyhentyneen, karkaava pidentyneen ja kaukaisin juuri saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, mittalaite mittaa vain samaa aallonpituutta kuin lähde tuottaa, kaksi ensimmäistä ei mittaa mitään, kolmas mittaa saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, nyt lähde lähettää montaa aallonpituutta aikaisemamman aallonpituuden kahta puolta, mutta mittaajat mittaa vain aikaisempaa koherenttia aallonpituutta, nyt kaikki mittaa saman aallonpituuden liiketilastaan riippumatta.
Mutta kuitenkin punasiirtymä ja sinisiirtymä tapahtuu, vai mitä.
𝑣, fotonin havaittu taajuus muuttuu suhteessa lähteen lähettämään taajuuteen 𝑓₀, eli Relativistinen Dopplerilmiö kyseessä.
Re: Inertia.
Lähde ja havaitsija liikkuvat toisiinsa nähden nopeudella 𝑣.Goswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 14:32Kyllä, mutta niin että lähetteen lähete pysyy muuttumattomana ja havaitsijan liiketila lähteen suhteen aiheuttaa syntyvät muutokset, eli valon vakionopeus kaikensuhteen ei päde.Tauko kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 14:25Olet tullut tulokseen, että kun lähde ja havaitsija liikkuvat toisiinsa nähden nopeudellaGoswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 12:44Hyvä kun kysyit, viimeisessä kokeessa aallonpituusalue löytyy kaikille mutta eripaikasta lähteen lähetteestä, juuri siitä syytä nuo siirtymät tapahtuu.Lyde19 kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 12:21Eli jos mittariin suodatetaan vain tietyn aallonpituuden valoa niin se kykenee mittaamaan vain sitä? Uskottava tulos.Goswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 11:39Otetaanpa nyt askel askeleelta. Lähde lähettää koherenttia aallonpituutta, laitetaan kolme mittalaitetta, yksi lähestyy, toinen karkaa ja kolmas on kaukaisin ja paikoillaan lähteen suhteen.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 22:32No tuossa ei nyt ole mitään järkeä. Jos mitataan eri paikoista ja saadaan joka kerta sama tulos, niin sitten se tulos on jotenkin väärin??? Minä olen tottunut siihen, että jos saadaan joka kerta sama tulos, se merkitsee, että mitattava asia on aina sama. Tässä tapauksessa vakio c. Mutta miten tuo liittyy fotonin energiaan?Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Lähestyvä mittaa aallonpituuden lyhentyneen, karkaava pidentyneen ja kaukaisin juuri saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, mittalaite mittaa vain samaa aallonpituutta kuin lähde tuottaa, kaksi ensimmäistä ei mittaa mitään, kolmas mittaa saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, nyt lähde lähettää montaa aallonpituutta aikaisemamman aallonpituuden kahta puolta, mutta mittaajat mittaa vain aikaisempaa koherenttia aallonpituutta, nyt kaikki mittaa saman aallonpituuden liiketilastaan riippumatta.
Mutta kuitenkin punasiirtymä ja sinisiirtymä tapahtuu, vai mitä.
𝑣, fotonin havaittu taajuus muuttuu suhteessa lähteen lähettämään taajuuteen 𝑓₀, eli Relativistinen Dopplerilmiö kyseessä.
havaittu taajuus f muuttuu suhteessa lähteen lähettämään taajuuteen 𝑓₀
Relativistinen Doppler-kaava on:
f = 𝑓₀ * √((1+v/c)/(1-v/c))
Re: Inertia.
Nuo kulkee käsi kädessä, kun lähetteen nopeus laskee tyhjiössä havaitsijalle, aallonpituus näyttää venyvän ja taajuus laskee ja päinvastoin.Lyde19 kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 14:37Miksei pätisi? Puhut taajuuden muutoksesta etkä nopeuden muutoksesta.Goswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 14:32Kyllä, mutta niin että lähetteen lähete pysyy muuttumattomana ja havaitsijan liiketila lähteen suhteen aiheuttaa syntyvät muutokset, eli valon vakionopeus kaikensuhteen ei päde.Tauko kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 14:25Olet tullut tulokseen, että kun lähde ja havaitsija liikkuvat toisiinsa nähden nopeudellaGoswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 12:44Hyvä kun kysyit, viimeisessä kokeessa aallonpituusalue löytyy kaikille mutta eripaikasta lähteen lähetteestä, juuri siitä syytä nuo siirtymät tapahtuu.Lyde19 kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 12:21Eli jos mittariin suodatetaan vain tietyn aallonpituuden valoa niin se kykenee mittaamaan vain sitä? Uskottava tulos.Goswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 11:39Otetaanpa nyt askel askeleelta. Lähde lähettää koherenttia aallonpituutta, laitetaan kolme mittalaitetta, yksi lähestyy, toinen karkaa ja kolmas on kaukaisin ja paikoillaan lähteen suhteen.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 22:32No tuossa ei nyt ole mitään järkeä. Jos mitataan eri paikoista ja saadaan joka kerta sama tulos, niin sitten se tulos on jotenkin väärin??? Minä olen tottunut siihen, että jos saadaan joka kerta sama tulos, se merkitsee, että mitattava asia on aina sama. Tässä tapauksessa vakio c. Mutta miten tuo liittyy fotonin energiaan?Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40
Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Lähestyvä mittaa aallonpituuden lyhentyneen, karkaava pidentyneen ja kaukaisin juuri saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, mittalaite mittaa vain samaa aallonpituutta kuin lähde tuottaa, kaksi ensimmäistä ei mittaa mitään, kolmas mittaa saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, nyt lähde lähettää montaa aallonpituutta aikaisemamman aallonpituuden kahta puolta, mutta mittaajat mittaa vain aikaisempaa koherenttia aallonpituutta, nyt kaikki mittaa saman aallonpituuden liiketilastaan riippumatta.
Mutta kuitenkin punasiirtymä ja sinisiirtymä tapahtuu, vai mitä.
𝑣, fotonin havaittu taajuus muuttuu suhteessa lähteen lähettämään taajuuteen 𝑓₀, eli Relativistinen Dopplerilmiö kyseessä.
Minun mielestä noin.
Re: Inertia.
Wiki, kääntäjän kautta.Tauko kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 14:48Lähde ja havaitsija liikkuvat toisiinsa nähden nopeudella 𝑣.Goswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 14:32Kyllä, mutta niin että lähetteen lähete pysyy muuttumattomana ja havaitsijan liiketila lähteen suhteen aiheuttaa syntyvät muutokset, eli valon vakionopeus kaikensuhteen ei päde.Tauko kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 14:25Olet tullut tulokseen, että kun lähde ja havaitsija liikkuvat toisiinsa nähden nopeudellaGoswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 12:44Hyvä kun kysyit, viimeisessä kokeessa aallonpituusalue löytyy kaikille mutta eripaikasta lähteen lähetteestä, juuri siitä syytä nuo siirtymät tapahtuu.Lyde19 kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 12:21Eli jos mittariin suodatetaan vain tietyn aallonpituuden valoa niin se kykenee mittaamaan vain sitä? Uskottava tulos.Goswell kirjoitti: ↑04 Helmi 2025, 11:39Otetaanpa nyt askel askeleelta. Lähde lähettää koherenttia aallonpituutta, laitetaan kolme mittalaitetta, yksi lähestyy, toinen karkaa ja kolmas on kaukaisin ja paikoillaan lähteen suhteen.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 22:32No tuossa ei nyt ole mitään järkeä. Jos mitataan eri paikoista ja saadaan joka kerta sama tulos, niin sitten se tulos on jotenkin väärin??? Minä olen tottunut siihen, että jos saadaan joka kerta sama tulos, se merkitsee, että mitattava asia on aina sama. Tässä tapauksessa vakio c. Mutta miten tuo liittyy fotonin energiaan?Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 21:13Spektriviivat siirtyvät, ei ne muutu minnekkään lähetteessä, vaikka auringon kokonaisspetrissä ne on juuri siinä missä ovat kaikkien suhteen mutta kaikille vaikkapa se näkyvänvalon alue muuttaa paikkaa.Vän kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 20:56Olet väärässä. Fotonin energia E=hf, eli se riippuu suoraan taajuudesta. Jos fotonin taajuus muuttuu, sen energiakin muuttuu. Kun spektriviivat muuttuvat, niitä vastaavien fotonien taajuus muuttuu, joten myös niiden energia muuttuu.Goswell kirjoitti: ↑03 Helmi 2025, 10:40
Kun tuo energiaerkale, fotoni syntyy, mikä sen energiaan enään vaikuttaisi, sen nopeus on vakio lähteen suhteen eikä se hukkaa energiaansa ennen kuin energia siirtyy määränpäähän, ainut mikä voi vaikuttaa on se miten sen kohtaa, nopeusero jossa liike-energia muuttuu muuksi energiaksi.
Joten tuskimpa vaan olen väärässä.
Jos mittaat vaikka auringon kokonaissäteilystä valonnopeutta, saat jokaisesta liiketilasta oikean arvon, mutta väärästä paikasta. Kun mittava paikka vaihtuu kokonaissäteilyssä, vaihtuu myös aallonpituus ja taajuus, se muutos vain peittyy mittattavan paikan muutokseen mistä juuri spektriviiva siirtymä johtuu.
Lähestyvä mittaa aallonpituuden lyhentyneen, karkaava pidentyneen ja kaukaisin juuri saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, mittalaite mittaa vain samaa aallonpituutta kuin lähde tuottaa, kaksi ensimmäistä ei mittaa mitään, kolmas mittaa saman kuin lähde lähettää.
Muutetaan koetta, nyt lähde lähettää montaa aallonpituutta aikaisemamman aallonpituuden kahta puolta, mutta mittaajat mittaa vain aikaisempaa koherenttia aallonpituutta, nyt kaikki mittaa saman aallonpituuden liiketilastaan riippumatta.
Mutta kuitenkin punasiirtymä ja sinisiirtymä tapahtuu, vai mitä.
𝑣, fotonin havaittu taajuus muuttuu suhteessa lähteen lähettämään taajuuteen 𝑓₀, eli Relativistinen Dopplerilmiö kyseessä.
havaittu taajuus f muuttuu suhteessa lähteen lähettämään taajuuteen 𝑓₀
Relativistinen Doppler-kaava on:
f = 𝑓₀ * √((1+v/c)/(1-v/c))
"Relativistinen Doppler - ilmiö eroaa ei-relativistisesta Doppler-ilmiöstä , koska yhtälöt sisältävät erityissuhteellisuusteorian aikalaajennusvaikutuksen eivätkä käytä etenemisvälinettä vertailupisteenä."
Tässä se nyt selvisi miksi esim liikkuvan valokellon avaruudessa kuvitellaan hidastuvan, valon lähtöpiste sidotaan eetteriin kohtaan jossa lamppu välähti ja valolle tulee noin pidempi matka ja se muka todistaa kellon hidastumisen, eli lähtöpiste sidotaan eetteriin jota ei ole, eikä kelloon joka on valon lähde, erittäin omituista.
Wiki.
"Lähestyvä kohde painaa lähettämiään impulsseja lyhyemmiksi, etääntyvä vetää ne pidemmiksi."
Siis mitä hittoa, eetteriä ei ole, silloin sitä ei ole, lähestyvä tai etääntyvä kohde, tuo ei vaikuta yhtään mitään lähetteeseensä, havaitsija on TAYSIN merkityksetön lähteen lähettämän lähetteen muodostumiseen, havaitsijan liiketila lähteen suhteen vaikuttaa vain lähetteen mittaamiseen, ei itse lähetteeseen.
Ja mitä munkkilatinaa tämä on, "koska yhtälöt sisältävät erityissuhteellisuusteorian aikalaajennusvaikutuksen eivätkä käytä etenemisvälinettä vertailupisteenä", ei käytä etenemisvälinettä vertailupisteenä, ilmeisesti liiketilaa ei oteta huomioon vertailupisteen määrittelyssä. Mikä on aikalaajennusvaikutus, mistä se tulee? Voin kertoa, informaation kokemista vääristymisistä, liikkuvan aika NÄYTTÄÄ hidastuvan, mutta ei hidastu.
Ihan oikeasti, mikä järki tuossa erityisessä suhteellisuusteoriassa on, täysin ristiriitaista puppua vailla mitään logiikkaa.
Minun mielestä noin.

