Buddhalaisuus, elämän elämyksellisyys, tekoäly ja hengellinen väkivalta

[Tuulispää]

Jos nautinto on rangaistavaa ja pahaa...niin silloinhan lentäjien pitäisi maksaa että saavat nauttia perverssistä huvistaan...tätä ei saa kertoa Finnairin johdolle vai mitä ?

[Toope]

Minusta buddhalaisuus voi olla hyväksi yksilölle, mutta yhteisölle se ei ole järin rakentava malli. Ei yhtä haitallinen kuin islam, mutta taannuttava.
Keski-Aasia aikoinaan oli pitkälti buddhalainen, mutta islamin leviäminen tuhosi buddhismin (Afganistan jne.). Buddhismi ei kyennyt puolustautumaan sotaisaa islamia vastaan ja tuhoutui.

Totta. Mutta hyvä ottaa huomioon kulttuurinen tulkinta buddhismista. Japanissa zen oli samurai-ajoista lähtien kytköksissä valtioon ja myös sotimiseen. Toisessa maailmansodassa myös:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Zen_at_War

Tosin voi miettiä millaista buddhismia tuo tuollainen oikein on?
Sairasta uskonnollista ajattelua?

Islam mielestäni se sairas voima on, koska on tuhoava voima. Buddhalaisuus pyrkii kehittämään ihmistä, mutta heikkona ei pärjää kun islamin kaltainen kiusaaja tulee pihalle. Voin arvostaa buddhalaisuuden ajatuksia, mutta se on ehkä aika ontto idea. Buddhismi on se fiksu/introvertti lapsi pihalla, joka ei kiusaajaa kykene vastustamaan.

[Wisti]

Bingo!
Näin tabletiltani, että Toope kirjoittaa aiheesta viimeisen kirjoituksen. Ajattelin, että buddhalaisuus voi kelvata ainoastaan muhamettilaisten sättimiseen. Näin näyttää olevan.

[Corto]

Minusta buddhalaisuus voi olla hyväksi yksilölle, mutta yhteisölle se ei ole järin rakentava malli. Ei yhtä haitallinen kuin islam, mutta taannuttava.
Keski-Aasia aikoinaan oli pitkälti buddhalainen, mutta islamin leviäminen tuhosi buddhismin (Afganistan jne.). Buddhismi ei kyennyt puolustautumaan sotaisaa islamia vastaan ja tuhoutui.

Totta. Mutta hyvä ottaa huomioon kulttuurinen tulkinta buddhismista. Japanissa zen oli samurai-ajoista lähtien kytköksissä valtioon ja myös sotimiseen. Toisessa maailmansodassa myös:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Zen_at_War

Tosin voi miettiä millaista buddhismia tuo tuollainen oikein on?
Sairasta uskonnollista ajattelua?

Islam mielestäni se sairas voima on, koska on tuhoava voima. Buddhalaisuus pyrkii kehittämään ihmistä, mutta heikkona ei pärjää kun islamin kaltainen kiusaaja tulee pihalle. Voin arvostaa buddhalaisuuden ajatuksia, mutta se on ehkä aika ontto idea. Buddhismi on se fiksu/introvertti lapsi pihalla, joka ei kiusaajaa kykene vastustamaan.

kuten sanoin ja linkistä yllä voit nähdä, tämä riippuu kulttuurisesta tulkinnasta. Buddhimista ei voi tehdä helppoja yleistyksiä.
Mikä on Sohei: https://en.wikipedia.org/wiki/S%C5%8Dhei

In Japan, Zen was intimately related from the beginning of its history to the life of the samurai. Although it has never actively incited them to carry on their violent profession, it has passively sustained them when they have for whatever reason once entered into it. Zen has sustained them in two ways, morally and philosophically. Morally, because Zen is a religion which teaches us not to look backward once the course is decided upon; philosophically because it treats life and death indifferently. . . . Therefore, morally and philosophically, there is in Zen a great deal of attraction for the military classes. The military mind, being – and this is one of the essential qualities of the fighter – comparatively simple and not at all addicted to philosophizing finds a congenial spirit in Zen. This is probably one of the main reasons for the close relationship between Zen and the samurai

Näitä omia ja toisten mahoja availevia tyyppejä tuskin voi pitää introvertteina kiusattuina. Toisessa maailmansodassa japanilaisten raakuutta ja ihmishengestä piittaamattomuutta on selitetty Zenin vaikutuksella. Sotilaita aivopestiin olemaan piittamaata ihmishengistä.

Ajatus buddhlaisuudesta rauhanomaisena uskontonta rikkoutuu katsomalla vaikka Myanmarin armeijaa:
Democratic Karen Buddhist Army https://en.wikipedia.org/wiki/Democrati ... dhist_Army

Munkki Ashin Wirathu:
"You can be full of kindness and love, but you cannot sleep next to a mad dog," Wirathu said, referring to Muslims. "If we are weak," he said, "our land will become Muslim.[https://en.wikipedia.org/wiki/Ashin_Wirathu

Entä sitten rauhanomainen Tiibet? Se oli feodaaliyhteiskunta, jossa ylimistö hallitsi ja maaorjat raatoivat. Rangaistuskäytännöt saattoivat olla raipaniskuja, raajojen ambutointia, silmien puhkomista. Köyhien lapsia vietiin luostareihin joissa heitä saattoi odottaa seksuaalinen hyväksikäyttö. Usko karmaan sai ajattelemaan että asiat olivat kuten niiden pitikin olla.

Eli ei siis kannata uskoa kaikkea mitä media ja omat mielikuvat kertovat vaan tutustua tutkimukseen.

Buddhalaisuus sananakin on länsimaisten tutkijoiden keksimä nimilappu. Oikeampaa olisi käsittääkseni puhua Dharmasta - tietystä opista, jota eri muodoissaan eri kulttuurissa seuraillaan. Toki Dharma on- esim. Vanhaan testamenttiin tai Koraaniin verrattuna - sellaista ettei se itsessään kannusta alistamaan ja tappamaan, mutta niin ihmiset nyt kuitenkin tekevät.

[Toope]

Ymmärrän "Corto":n kommentin! Tiibetin buddhalaisuus oli ongelmainen malli, vaikka ehkä Dalai Laman hymyilevä hahmo antoi siitä positiivisen kuvan. Se silti ei kumoa sitä faktaa, että Kiina valloitti Tiibetin laittomasti ja kiinalaistaa Tiibetiä. Seuraukset Tiibetille ovat sekoitus hyvää ja huonoa, kuten Monty Python- sketsistä. Tiibet luultavasti nykyaikaistuu Kiinan myötä, mutta kulttuuriaan se taatusti menettää, koska Kiina toralitaarisena hallintona haluaa sen menettävän kulttuurinsa.

[Toope]

Tiibet olisi ehkä vähitellen kehittynyt paremmaksi yhteiskunnaksi. Perinteisessä mallissaan se oli varsin taantunut yhteiskunta, tiibetiläinen silti. Kiina ei Tiibetin kulttuurista välitä, Kiina imperialistisena pyrkii sulauttamaan Tiibetin kulttuurin itseensä. Tuo on tuomittavaa.
Kiina kehittää Tiibetiä, teollistaa sitä, saattaa osin jopa orjuuttaa?! Mutta taatusti haluaa tuhota Tiibetin kulttuurin. Olisi ehkä ollut parempi, jos englantilaiset olisivat tuon maailmankolkan valloittaneet ensin!

[Toope]

Luoko buddhalaisuus jotakin? Onko uskonto, joka jumittaa itsessään?
Arvostan sitä rauhanomaisuudestaan toki. Mutta onko yhtä kehittyvä kuin islam?

[Toope]

Onko buddhismi islamin tavoin uskonto/hengellisyysmalli, joka ei kykene kehittymään, vaan jauhaa samaa...?

[Märkäruuti]

Jos nautinto on rangaistavaa ja pahaa...niin silloinhan lentäjien pitäisi maksaa että saavat nauttia perverssistä huvistaan

Liikennelentäminenkö huvia. Liikennelentämisessä on 99,9 % rutiinia ja 0,1 % paniikkia.

[Toope]

Jos nautinto on rangaistavaa ja pahaa...niin silloinhan lentäjien pitäisi maksaa että saavat nauttia perverssistä huvistaan

Liikennelentäminenkö huvia. Liikennelentämisessä on 99,9 % rutiinia ja 0,1 % paniikkia.

Kivaa siinä, että tuossa järjestyksessä!

[Toope]

Edelleen itse kysyisin sitä, mitä buddhismi tuo yhteiskuntaan, muuta kuin jumitteisajattelua ja rauhaa ja joogaa?
Rakentaako yhteiskuntaa, vai onko malli, joka lähinnä pysäyttää yhteiskuntaa?

[Toope]

Tavallaan arvostan buddhismia, mutta rakentaako se yhteiskuntaa, onko huomisella ja kehityksellä merkitystä? Tiettyjä ajatuksia olen aina arvostanut, mutta ehkä sen yhteiskuntamallia en kykene arvostamaan.
Ihminen on luotu kehittymään, ei pysähtymään, siksi buddhismilla on ongelmia, kuten islamilla. Nuo takertuvat menneisyyteen.

[Phobos]

Kyllä. Corto otti hyvän aiheen esiin ja kiinnostaa minua. Taisin (Oliko se juuri Purdue vai joku muu) kirjoitella tuosta minun alkeellisesta meditoinnista. Eli tuijotan sohvalla maaten vaikka tunnin minuutti viisarin matelua. Itseasiassa asunnossani on neljä eri tyypistä budhapatsasta. Yksi thaimaalainen "Kullattu" kaksi metallista (Veli selitti kyllä syyn miksi ne ovat niin erillaisia kuin osa joissa on se pullea tyytyväinen Budha) ja yksi jalopuinen minikokoinen juuri se hymyilevä pulleahko Budha.

Voisin liittyä keskusteluun ja Corto voisi kertoa vielä lisää aiheesta.

[Corto]

Edelleen itse kysyisin sitä, mitä buddhismi tuo yhteiskuntaan, muuta kuin jumitteisajattelua ja rauhaa ja joogaa?
Rakentaako yhteiskuntaa, vai onko malli, joka lähinnä pysäyttää yhteiskuntaa?

Tuo on hyvvä kysymys.

Länsimaissa omaksuttu buddhistinen ajattelu on aikalailla yhteensopiva tieteen kanssa, joten sen maailmankuva edistää tiedettä todennäköisesti enemmän kuin joku muu.

Se mitä se välttämättä ei edistä on "janoamiseen" pohjautuvan elämäntapa, jolla pitkälti paikkaillaan omaa tyhjyyden tunnetta ja kuoleman kauhua.

Kahdeksaosainen polku myös kehottaa elinkeinoon joka olisi yhteensopiva buddhalaisten näkemyksen kanssa, sillä pahasti ristiriidassa oleva ammatti ei oikein edistä oikeaa näkemystä todellisuudesta

Näkisin kuitenkin että buddhismi mahdollistaa hyvin joustavan tulkinnan, jossa oleellista eivät ole dogmit vaan se onko toiminta ns.taitavaa ( edistääkö se sisäistä vapautta ja myötätuntoa) vai ei.

Suomenkin liike-elämässä on henkilöitä jotka sanovat buddhismin olevan keskeinen osa maailmankatsomustaan.

[jester]

Edelleen itse kysyisin sitä, mitä buddhismi tuo yhteiskuntaan, muuta kuin jumitteisajattelua ja rauhaa ja joogaa?
Rakentaako yhteiskuntaa, vai onko malli, joka lähinnä pysäyttää yhteiskuntaa?

Tuo on hyvvä kysymys.

Länsimaissa omaksuttu buddhistinen ajattelu on aikalailla yhteensopiva tieteen kanssa, joten sen maailmankuva edistää tiedettä todennäköisesti enemmän kuin joku muu.

Se mitä se välttämättä ei edistä on "janoamiseen" pohjautuvan elämäntapa, jolla pitkälti paikkaillaan omaa tyhjyyden tunnetta ja kuoleman kauhua.

Kahdeksaosainen polku myös kehottaa elinkeinoon joka olisi yhteensopiva buddhalaisten näkemyksen kanssa, sillä pahasti ristiriidassa oleva ammatti ei oikein edistä oikeaa näkemystä todellisuudesta

Näkisin kuitenkin että buddhismi mahdollistaa hyvin joustavan tulkinnan, jossa oleellista eivät ole dogmit vaan se onko toiminta ns.taitavaa ( edistääkö se sisäistä vapautta ja myötätuntoa) vai ei.

Suomenkin liike-elämässä on henkilöitä jotka sanovat buddhismin olevan keskeinen osa maailmankatsomustaan.

Mutta eikö liike-elämä itsessään vaadi tietynlaista käyttäytymistä? Vaikea on toimia toisin, jos kaikki ympärillä toimivat oman ajatuksen vastaisesti. Tietenkin voi pitää buddhalaisuuden vain oman pään sisällä, mutta se tuskin oli buddhalaisuuden alkuperäinen tarkoitus.