13 000 vuotta sitten sukupuuttoon kuollut susilaji herätetty eloon.

[Tuulispää]

Täällä hehkutetaan...Timen kannessa:

[Märkäruuti]

Todennäköisesti siitä hampaasta ei ole saatu mitään, kunhan vain paasataan herkkäuskoisille. Hypeä ja huijausta tällaiset aina, ja jos ei mukamas ole, niin todisteet pöytään. Nyt on annettu julkisuuteen vain tarinoita ja ulinaa.

Jos ja kun tutkimus on julkaistu geneettisine materiaaleineen, asia on suhteellisen helppo tarkastaa. Verrataan nykysuden, 13 000 vuotta sitten eläneen suden ja tuon tekeleen genomia, niin voidaan sanoa kumpaa eläintä lähempänä ja kuinka paljon lähempänä uusi tekele on. Nykyään 13 000 vuotta vanhasta hampaasta DNA:n eristäminen ei pitäisi olla temppu eikä mikään. Svante Pääbo ryhmineen teki sen paljon vanhemmalle neandertalilaisen genomille jo yli 10 vuotta sitten ja tekniikka on sen jälkeen kehittynt huimasti.

Ei se kuitenkaan 13 000 vuotta sitten elänyt susi ole. En usko, että kaikki eroavat geenit olisi siiretty onnistuneesti uuteen alkioon. Ei kai se crispr cas9 niin tarkka ole vieläkään. Laji saattaa kuitenkin olla paljon lähempänä muinaista sutta kuin suden nykymuotoa.

[Tuulispää]

Tämä veijarin mukaan 14 genomin muuntaminen tekee niistä vain uusia harmaasusia.

[Märkäruuti]

Tämä veijarin mukaan 14 genomin muuntaminen tekee niistä vain uusia harmaasusia.

14 geenin, ei 14 genomin. Genomilla tarkoitetaan koko perintöainesta.

Kyse on siitä, paljonko eroavaisuuksia genomeissa on ja myös siitä mitkä niistä määrittävät fenotyyppiä. Jos geenimutoksia on tapahtunut vähän, kuten voi olettaa läheisten sukulaislajien kohdalla, pienikin määrä geenien vaihtoa voi muuttaa laji toiseksi. Kun ei tunne eroja tarkemmin, ei voi ottaa kantaa. Ehkä videosi veijari tuntee ja hänen kannanottonsa on validi, mutta itse en luottaisi pätkääkään tuubivideoihin arvioitaessa tieteellistä tutkimusta.

[Tuulispää]

Tämä veijarin mukaan 14 genomin muuntaminen tekee niistä vain uusia harmaasusia.

14 geenin, ei 14 genomin. Genomilla tarkoitetaan koko perintöainesta.

Kyse on siitä, paljonko eroavaisuuksia genomeissa on ja myös siitä mitkä niistä määrittävät fenotyyppiä. Jos geenimutoksia on tapahtunut vähän, kuten voi olettaa läheisten sukulaislajien kohdalla, pienikin määrä geenien vaihtoa voi muuttaa laji toiseksi. Kun ei tunne eroja tarkemmin, ei voi ottaa kantaa. Ehkä videosi veijari tuntee ja hänen kannanottonsa on validi, mutta itse en luottaisi pätkääkään tuubivideoihin arvioitaessa tieteellistä tutkimusta.

Aivan...okei montako geeniä sudessa on jos kerta 14 on muutettu ?

[Märkäruuti]

Aivan...okei montako geeniä sudessa on jos kerta 14 on muutettu ?

En tiedä, mutta se mikä tekee yhdestä susilajista erilaisen kuin toisesta on varsin pieni määrä. Meillä ja simpansseilla on samoja geenejä kai n. 95 % (vaihtelee eri lähteissä), muuta olemme selvästi eri lajia. Lukemani mukaan meillä on pullahiivankin kanssa n. 60 % yhteisiä geenejä.

Lisäksi suuri osa geeneistä on ns. "tilke-DNA:ta", joka ei vaikuta fenotyyppiin.

[Tuulispää]

Aivan...okei montako geeniä sudessa on jos kerta 14 on muutettu ?

En tiedä, mutta se mikä tekee yhdestä susilajista erilaisen kuin toisesta on varsin pieni määrä. Meillä ja simpansseilla on samoja geenejä kai n. 95 % (vaihtelee eri lähteissä), muuta olemme selvästi eri lajia. Lukemani mukaan meillä on pullahiivankin kanssa n. 60 % yhteisiä geenejä.

Lisäksi suuri osa geeneistä on ns. "tilke-DNA:ta", joka ei vaikuta fenotyyppiin.

Ilmankos leipominenkin on alkanut taas kiinnostamaan. Onko pullahiiri 99%sesti pullaa ?

[Tuulispää]

Koirassa on 19 000 geenia...eli 14 on alle promillen.

https://www.google.com/search?q=how+man ... nt=gws-wiz

Mahdollisesti vain noin 0,737 promillea.

Eri laji vaatii 2% eron.

https://www.google.com/search?q=how+man ... nt=gws-wiz

[antitaide]

Aivan...okei montako geeniä sudessa on jos kerta 14 on muutettu ?

En tiedä, mutta se mikä tekee yhdestä susilajista erilaisen kuin toisesta on varsin pieni määrä. Meillä ja simpansseilla on samoja geenejä kai n. 95 % (vaihtelee eri lähteissä), muuta olemme selvästi eri lajia. Lukemani mukaan meillä on pullahiivankin kanssa n. 60 % yhteisiä geenejä.

Lisäksi suuri osa geeneistä on ns. "tilke-DNA:ta", joka ei vaikuta fenotyyppiin.

Ilmankos leipominenkin on alkanut taas kiinnostamaan. Onko pullahiiri 99%sesti pullaa ?

Ihmisillä on noin 98–99 % geeneistä samoja simpanssien kanssa. Johtuu siitä, että olemme evolutionaarisesti läheisiä sukulaisia (yhteinen esi-isä), hiivan kanssa emme niinkään: yhteisiä geenejä noin 20–25 %.
Vaikka simpanssien kanssa on 98–99 % samoja geenejä niin pienikin eroavaisuus 1–2 % vaikuttaa merkittävästi: ne mahdollistavat esimerkiksi kognitiiviset kyvyt, puheen kehittymisen ja muut ihmiselle ominaiset piirteet mihin simpanssit eivät pysty.

[Tuulispää]

Mikä lienee koirarotujen välinen ero....entä kiissan ja tiikerin tms prosentteina ?

[Susa]

Niin yllättävältä kuin ehkä kuulostaa, hyvinkin erinäköisten koirarotujen geneettiset erot ovat käytännössä olemattomat. Tutkijoiden on lähes mahdotonta erottaa eri rodut pelkän DNA:n perusteella.

Ihminen on toinen eläinlaji, jonka rotujen geneettiset erot ovat pienempiä kuin päältä luulisi. Ihmisen ja simpanssin geneettinen ero on tosin suurempi kuin koiran ja sen lähilajien: suden, kojootin ja sakaalin.

https://dogio.fi/blog/koiran-geneettiset-erot/

[Toope]

Ihmisillä on noin 98–99 % geeneistä samoja simpanssien kanssa. Johtuu siitä, että olemme evolutionaarisesti läheisiä sukulaisia (yhteinen esi-isä), hiivan kanssa emme niinkään: yhteisiä geenejä noin 20–25 %.
Vaikka simpanssien kanssa on 98–99 % samoja geenejä niin pienikin eroavaisuus 1–2 % vaikuttaa merkittävästi: ne mahdollistavat esimerkiksi kognitiiviset kyvyt, puheen kehittymisen ja muut ihmiselle ominaiset piirteet mihin simpanssit eivät pysty.

Hieman kyseenalaisia lukuja toki. Eri ihmisryhmien genomi myös eroaa toisistaan, koska eurooppalaisilla ja aasialaisilla on n. 2% geeneistä neanderthalilaisilta ja denisovan ihmisiltä, mutta afrikkalaisilla ei.

[Molli]

Miksi ei?

Sinun pitäisi ison koiran omistajana se paremmin tietää. Nuohan ovat aina täynnä lonkka-, selkä-, ja mitä lie vikoja ja harva näkee kymmenettä vuotta. Pikkurakki elää helposti 15 (jos ei ole mikään ylihinnoiteltu ruma rotuihme).

..tässä tulee huomioida, "ihmisten tapa osoittaa viisautensa", se ken tietää, kertoo kielteiset havainnot ja uutiset ensin osoittaen näin olevansa enempi perillä..
Joten kuulijan tulisi huomioida puheenaiheena olevan asian "tilastollisuus", mistä prognoosi kumpuaa?
Moisiin koirien vaivoihin ja ennenaikaisia kuolemiin liittyviin kertomuksiin, ei huomata lukea, jotta vain ne koirat jotka ovat kipeitä käy puheenaiheeksi, ja terveysongelmat tarinoihin sekä tilastoihin.
Pentueeseen saattaa syntyä seitsemän tervettä koiran alkua, ja yksi sairasteleva - josta "kuuluu enemmän", Huomauttaisin vain niiden koirien olevan sairaita jotka käy el. lääkärin hoidettavana.
Samoin on pitkäikäisyyden kanssa, mikä on myös kiinni tuurista, hoidosta, liikunnasta ja ruokinnasta.
Omana epäilyksenäni on osin nykymaailman tapa kertoa koirarodulle kohtuullinen saavutettavissa oleva ikä, mikä sopii meidän tavoille paremmin. Esim engl ja yhdysvaltalaiset kertoo elinajan odottelen pidemmäksi koirarodulle monesti kuin meillä, toinen arvelemani syy "lyhyntyneeseen" ennusteeseen veikkaisin siirtymistä "pussiruokintaan" koirasille. Teollisessa cocktailissa ei voine olla samanlailla kaikkia hivenaineita ja vitamiineja kuin "sekä ruokinnassa" saa..

Myös nykytapa koiranpennuttajilla ei ole kovin tavoitteellinen, he pyrkii rahastamaan joka pennun. Oikeat koirailijat, osaa katsoa, millainen ennuste on, joillain on tapana, jotta seitsemästä pennusta on neljä myytäväksi asti.. mitä "tienestiä" tavoitteleva ei honaa tai saa toteutettua..

[Goswell]

Miksi?

[Tuulispää]

Miksi ei?

Sinun pitäisi ison koiran omistajana se paremmin tietää. Nuohan ovat aina täynnä lonkka-, selkä-, ja mitä lie vikoja ja harva näkee kymmenettä vuotta. Pikkurakki elää helposti 15 (jos ei ole mikään ylihinnoiteltu ruma rotuihme).

..tässä tulee huomioida, "ihmisten tapa osoittaa viisautensa", se ken tietää, kertoo kielteiset havainnot ja uutiset ensin osoittaen näin olevansa enempi perillä..
Joten kuulijan tulisi huomioida puheenaiheena olevan asian "tilastollisuus", mistä prognoosi kumpuaa?
Moisiin koirien vaivoihin ja ennenaikaisia kuolemiin liittyviin kertomuksiin, ei huomata lukea, jotta vain ne koirat jotka ovat kipeitä käy puheenaiheeksi, ja terveysongelmat tarinoihin sekä tilastoihin.
Pentueeseen saattaa syntyä seitsemän tervettä koiran alkua, ja yksi sairasteleva - josta "kuuluu enemmän", Huomauttaisin vain niiden koirien olevan sairaita jotka käy el. lääkärin hoidettavana.
Samoin on pitkäikäisyyden kanssa, mikä on myös kiinni tuurista, hoidosta, liikunnasta ja ruokinnasta.
Omana epäilyksenäni on osin nykymaailman tapa kertoa koirarodulle kohtuullinen saavutettavissa oleva ikä, mikä sopii meidän tavoille paremmin. Esim engl ja yhdysvaltalaiset kertoo elinajan odottelen pidemmäksi koirarodulle monesti kuin meillä, toinen arvelemani syy "lyhyntyneeseen" ennusteeseen veikkaisin siirtymistä "pussiruokintaan" koirasille. Teollisessa cocktailissa ei voine olla samanlailla kaikkia hivenaineita ja vitamiineja kuin "sekä ruokinnassa" saa..

Myös nykytapa koiranpennuttajilla ei ole kovin tavoitteellinen, he pyrkii rahastamaan joka pennun. Oikeat koirailijat, osaa katsoa, millainen ennuste on, joillain on tapana, jotta seitsemästä pennusta on neljä myytäväksi asti.. mitä "tienestiä" tavoitteleva ei honaa tai saa toteutettua..

Koiratehtailu on niin väärin.