Nyt tarvitaan uusi hallitus

[Rere]

KANSALAISALOITE!

Sanna Marin on palkattava virkamieshallituksen pääministeriksi hoitamaan kriisiä!

Puhut asiaa! Sanna pääministerinä hoitaa kriisin bilettämällä ensin itsensä kriisinhoitokuntoon ja lähettämällä sitten tekstarin Suomen velkojille: Muuttakaa heti Suomen valtion velat Suomen saataviksi. Terveisin Sanna ja Paavo (Arhinmäki, ei jalasmökki-Paavo vaikka toki tämäkin asiaa kannattaa.)

[Goswell]

Yhtä asiaa en tajua ihmisten äänestyskäyttäytymisessä, samoja pettureiksi todettuja vatipäitä äänestetään uudestaan ja uudestaan tuhoamaan isänmaatamme, en ymmärrä.

[HuuHaata]

Yhtä asiaa en tajua ihmisten äänestyskäyttäytymisessä, samoja pettureiksi todettuja vatipäitä äänestetään uudestaan ja uudestaan tuhoamaan isänmaatamme, en ymmärrä.

Tämä tapahtuu suurin osin niin, että mummot ja papat äänestää aina sitä samaa. Ihan sama miten on, tai on olematta. Mummot on joskus saatu koukutettua tarjoamalla ilmaiset kahveet.

[Naturalisti]

Moderni rahateoria (MMT) lähtee siitä, että valtio, joka laskee liikkeelle oman valuuttansa, ei toimi kuten kotitalous. Se ei tarvitse veroja tai velanottoa menojensa rahoittamiseen, vaan voi luoda rahaa suoraan menojen kattamiseksi. Rajoitteena ei ole raha vaan inflaatio – ja niin kauan kuin yhteiskunnassa on työttömyyttä ja vajaakäyttöä, voidaan taloutta elvyttää ilman, että inflaatio kiihtyy hallitsemattomasti.

MMT:n tärkein käytännön ehdotus on työtakuu: valtio tarjoaa työn kaikille halukkaille viime sijan työnantajana. Tämä ei ole tukityöllistämistä vaan yhteiskunnallisesti hyödyllistä, palkallista työtä. Se toimii samalla automaattisena vakauttajana – nousukaudella tarve pienenee, laskukaudella kasvaa. Toisin kuin nykyinen työttömyyteen perustuva suhdannepolitiikka, työtakuu ei haaskaa ihmisten potentiaalia vaan pitää resurssit jatkuvasti käytössä. Työttömyys ei ole luonnonlaki, vaan seuraus huonosta politiikasta.

Euroalueella MMT:n soveltaminen kohtaa rakenteellisia esteitä, koska jäsenmaat eivät hallitse omaa valuuttaansa. Silti MMT:n ajattelua voidaan ja tulisi soveltaa jo nykyjärjestelmässä: EU-tasolla voidaan käyttää yhteisvastuullista investointipolitiikkaa, pääomien kohdentamista ja automaattisia vakauttajia aktiivisesti.

Tulevaisuudessa digieuron käyttöönotto voi avata tietä pidemmälle meneville rahareformeille. Jos EKP:n mandaattia muutetaan mahdollistamaan suoraa rahoitusta jäsenmaille – esimerkiksi työtakuun kaltaisten ohjelmien kautta – voidaan rakentaa järjestelmä, joka tukee MMT:n periaatteita euroalueen sisällä.

EKP:n mandaattia on vahvistettava ja laajennettava: sen on voitava turvata täystyöllisyys ja ilmastokestävät investoinnit, ei vain hintavakaus. Se voi tapahtua esimerkiksi myöntämällä jäsenvaltioille pysyvä ja ehdoiltaan joustava rahoituskanava yhteisiin strategisiin tarpeisiin.

Kokonaisuutena on ymmärrettävä, että valtiontalous ei ole kotitalous. Raha ei ole niukka luonnonvara, vaan poliittinen väline. Jos meillä on ihmiset, taidot ja materiaalit rakentaa parempi yhteiskunta, rahan pitäisi tukea – ei estää – tavoitteen saavuttamista.

Nyt tarvitaan uusi hallitus, joka ei haikaile EU erosta, vaan työskentelee EU:n vahvistamisen ja yhteistyön tehostamisen puolesta.

[Brainwashed]

Yhtä asiaa en tajua ihmisten äänestyskäyttäytymisessä, samoja pettureiksi todettuja vatipäitä äänestetään uudestaan ja uudestaan tuhoamaan isänmaatamme, en ymmärrä.

Tämä tapahtuu suurin osin niin, että mummot ja papat äänestää aina sitä samaa. Ihan sama miten on, tai on olematta. Mummot on joskus saatu koukutettua tarjoamalla ilmaiset kahveet.

Mummot ja papat eivät tajua että loppupelissä he ne "ilmaiset kahveetkin" osaltaan kustantavat.

[ID10T]

MMT:n tärkein käytännön ehdotus on työtakuu: valtio tarjoaa työn kaikille halukkaille viime sijan työnantajana. Tämä ei ole tukityöllistämistä vaan yhteiskunnallisesti hyödyllistä, palkallista työtä.

Jos valtiolla olisi hyödyllistä työtä tarjolla, niihin olisi jo palkattu tekijöitä. Tällä hetkellä ongelma on pikemminkin se, että turhia paperinpyörittelijöitä on liikaakin. Idea ei siis toimi.

[Naturalisti]

”Leipää”, huudettiin Orpon virka-asunnolla – köyhyyden vastainen mielenosoitus keräsi 300 ihmistä

https://yle.fi/a/74-20156656

Kyseessä oli köyhyyden vastainen mielenosoitus, jonka osallistujat vaativat Orpolta ”vastuunkantoa ja leipää”. Mielenosoittajat asettuivat jonoksi Kesärannan aidan kylkeen, samoin kuin leipäjonossa.

THL:n tutkijan mukaan köyhyys on lisääntynyt, ja leikkaukset voivat lisätä köyhien määrää 100 000:lla.

Tässä tutkija sortuu mielestäni valehteluun, koska tukien leikkaukset eivät lisää köyhien määrää. Lähtökohtaisestihan tukien saaja on jo valmiiksi köyhä, eihän hän muuten tukia tarvitsisikaan.

Tilastokeskuksen mukaan köyhyys määritellään yleisesti suhteellisena köyhyysriskinä – eli tuloina, jotka jäävät alle 60 % mediaanitulosta. Jos tukia leikataan, yhä useampi putoaa tämän rajan alle. Miten sinä määrittelet köyhyyden, jos et tunnusta, että tuet voivat vaikuttaa siihen?

[ID10T]

”Leipää”, huudettiin Orpon virka-asunnolla – köyhyyden vastainen mielenosoitus keräsi 300 ihmistä

https://yle.fi/a/74-20156656

Kyseessä oli köyhyyden vastainen mielenosoitus, jonka osallistujat vaativat Orpolta ”vastuunkantoa ja leipää”. Mielenosoittajat asettuivat jonoksi Kesärannan aidan kylkeen, samoin kuin leipäjonossa.

THL:n tutkijan mukaan köyhyys on lisääntynyt, ja leikkaukset voivat lisätä köyhien määrää 100 000:lla.

Tässä tutkija sortuu mielestäni valehteluun, koska tukien leikkaukset eivät lisää köyhien määrää. Lähtökohtaisestihan tukien saaja on jo valmiiksi köyhä, eihän hän muuten tukia tarvitsisikaan.

Tilastokeskuksen mukaan köyhyys määritellään yleisesti suhteellisena köyhyysriskinä – eli tuloina, jotka jäävät alle 60 % mediaanitulosta. Jos tukia leikataan, yhä useampi putoaa tämän rajan alle. Miten sinä määrittelet köyhyyden, jos et tunnusta, että tuet voivat vaikuttaa siihen?

Jos tarvitsee tukia, on köyhä. Köyhyys syvenee tukien leikkauksilla, mutta koska kenenkään palkkoja ei leikata, ei tuensaajia sen takia tule lisää.

[angela m]

"MMT:n tärkein käytännön ehdotus on työtakuu: valtio tarjoaa työn kaikille halukkaille viime sijan työnantajana. Tämä ei ole tukityöllistämistä vaan yhteiskunnallisesti hyödyllistä, palkallista työtä."


Tuohan olisi 100% tukityöllistämistä ja 100% varmasti todella kallista. Jos joku puolue, mikä tahansa, tuollaista ajaa ei se ainakaan minun ääntäni koskaan saa. Kommareiksihan sellaisia alkaa epäillä..

Valtion ei pidä tuollaista koskaan tarjota, valtion pitää tarjota yhteiskunnassa yrityksille/ihmisille hyvä mahdollisuus työllistää itsensä/muita ja saada elanto sitä kautta.

[Naturalisti]

MMT:n tärkein käytännön ehdotus on työtakuu: valtio tarjoaa työn kaikille halukkaille viime sijan työnantajana. Tämä ei ole tukityöllistämistä vaan yhteiskunnallisesti hyödyllistä, palkallista työtä.

Jos valtiolla olisi hyödyllistä työtä tarjolla, niihin olisi jo palkattu tekijöitä. Tällä hetkellä ongelma on pikemminkin se, että turhia paperinpyörittelijöitä on liikaakin. Idea ei siis toimi.

Työvoimapalveluiden siirto kunnille tarjoaa mahdollisuuden päivittää koko järjestelmä vastaamaan paremmin nykypäivän haasteisiin. Voisimme ottaa vielä askeleen pidemmälle ja kehittää kunnallisista työvoimapalveluista paikallisia yhtiöitä, jotka palkkaavat kaikki halukkaat työttömät ja tarjoavat heille työtä joko suoraan tai vuokraamalla työvoimaa paikallisille yrityksille.

Tällainen malli yhdistäisi täydennyskoulutuksen, yrityshautomotoiminnan ja työllistämisen yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tukisi sekä yksilöiden että paikallisen elinkeinorakenteen kehitystä. Samalla se voisi toimia suhdannepuskurina ja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä.

Ei ole mitään syytä, miksei myös kunnat ja valtio voisi toimia aktiivisina toimijoina markkinoilla – harjoittaa liiketoimintaa ja kilpailla yksityisten yritysten rinnalla silloin, kun markkinoilla on tilaa ja resursseja. Ideologinen rajoittaminen tältä osin on resurssien tuhlausta. Yhteiskunnalla on vastuu käyttää kaikki käytettävissä oleva inhimillinen potentiaali, eikä jättää sitä toimettomana odottamaan "markkinoiden" seuraavaa liikettä.

angela m, tämä on vastaus myös sinun kommenttiisi.
viewtopic.php?p=360430#p360430

[syytinki]

"MMT:n tärkein käytännön ehdotus on työtakuu: valtio tarjoaa työn kaikille halukkaille viime sijan työnantajana. Tämä ei ole tukityöllistämistä vaan yhteiskunnallisesti hyödyllistä, palkallista työtä."


Tuohan olisi 100% tukityöllistämistä ja 100% varmasti todella kallista. Jos joku puolue, mikä tahansa, tuollaista ajaa ei se ainakaan minun ääntäni koskaan saa. Kommareiksihan sellaisia alkaa epäillä..

Valtion ei pidä tuollaista koskaan tarjota, valtion pitää tarjota yhteiskunnassa yrityksille/ihmisille hyvä mahdollisuus työllistää itsensä/muita ja saada elanto sitä kautta.

Mikä ettei saisi tarjota. Esim. Suomen teistä on melkoinen määrä tehty työllisyysmäärärahoilla, kuten moni muukin homma. Eipä tuo usein kovin tehokkaan näköistä ollut, mutta lopputulokset kuitenkin hyödyttävät koko kansakuntaa.

En tiedä, mutta uskon työllisyysmäärärahoilla tehtävän edelleen melkoisesti töitä siellä sun täällä.

[ID10T]

MMT:n tärkein käytännön ehdotus on työtakuu: valtio tarjoaa työn kaikille halukkaille viime sijan työnantajana. Tämä ei ole tukityöllistämistä vaan yhteiskunnallisesti hyödyllistä, palkallista työtä.

Jos valtiolla olisi hyödyllistä työtä tarjolla, niihin olisi jo palkattu tekijöitä. Tällä hetkellä ongelma on pikemminkin se, että turhia paperinpyörittelijöitä on liikaakin. Idea ei siis toimi.

Työvoimapalveluiden siirto kunnille tarjoaa mahdollisuuden päivittää koko järjestelmä vastaamaan paremmin nykypäivän haasteisiin. Voisimme ottaa vielä askeleen pidemmälle ja kehittää kunnallisista työvoimapalveluista paikallisia yhtiöitä, jotka palkkaavat kaikki halukkaat työttömät ja tarjoavat heille työtä joko suoraan tai vuokraamalla työvoimaa paikallisille yrityksille.

Mistä ne työpaikat yht'äkkiä ilmaantuisivat, kun ei niitä nytkään ole? Ehdotat jonkinlaista silmänkääntötemppua.

Ei ole mitään syytä, miksei myös kunnat ja valtio voisi toimia aktiivisina toimijoina markkinoilla – harjoittaa liiketoimintaa ja kilpailla yksityisten yritysten rinnalla silloin, kun markkinoilla on tilaa ja resursseja.

Valtion ja kuntien liiketoiminta on aina kankeaa ja byrokraattista, sillä kaikki päätökset pitää alistaa joko eduskunnan tai kunnanvaltuuston ruodittaviksi. Silloin tehokkuus korvautuu polittisilla kompromisseilla. Tehokkuuteen päästään vain yksipuoluejärjestelmässä.

[Naturalisti]

”Leipää”, huudettiin Orpon virka-asunnolla – köyhyyden vastainen mielenosoitus keräsi 300 ihmistä

https://yle.fi/a/74-20156656

Kyseessä oli köyhyyden vastainen mielenosoitus, jonka osallistujat vaativat Orpolta ”vastuunkantoa ja leipää”. Mielenosoittajat asettuivat jonoksi Kesärannan aidan kylkeen, samoin kuin leipäjonossa.

THL:n tutkijan mukaan köyhyys on lisääntynyt, ja leikkaukset voivat lisätä köyhien määrää 100 000:lla.

Tässä tutkija sortuu mielestäni valehteluun, koska tukien leikkaukset eivät lisää köyhien määrää. Lähtökohtaisestihan tukien saaja on jo valmiiksi köyhä, eihän hän muuten tukia tarvitsisikaan.

Tilastokeskuksen mukaan köyhyys määritellään yleisesti suhteellisena köyhyysriskinä – eli tuloina, jotka jäävät alle 60 % mediaanitulosta. Jos tukia leikataan, yhä useampi putoaa tämän rajan alle. Miten sinä määrittelet köyhyyden, jos et tunnusta, että tuet voivat vaikuttaa siihen?

Jos tarvitsee tukia, on köyhä. Köyhyys syvenee tukien leikkauksilla, mutta koska kenenkään palkkoja ei leikata, ei tuensaajia sen takia tule lisää.

No, eipä tämä sinun uusi köyhyyden määritelmä mitenkään heidän asemaansa helpota. Siihen tarvitaan uusia keinoja, kuten esimerkiksi työtakuun toteuttaminen, mitä tuossa toisessa kommentissa esitin.

viewtopic.php?p=360455#p360455

[Justis]

Suomessa ei ole ollut talouskasvua 17 vuoteen oikeastaan ollenkaan ja sina aikana on ollut aika monta hallitusta eikä seuraavakaan ratkaise yhtään mitään. Velka vain lisääntyy ja toivoa sopii että IMF tai joku muu taho ottaa homman hallintaan ja se jos mikä tarkoittaa kovia leikkauksia julkisiin menoihin.

[Naturalisti]

MMT:n tärkein käytännön ehdotus on työtakuu: valtio tarjoaa työn kaikille halukkaille viime sijan työnantajana. Tämä ei ole tukityöllistämistä vaan yhteiskunnallisesti hyödyllistä, palkallista työtä.

Jos valtiolla olisi hyödyllistä työtä tarjolla, niihin olisi jo palkattu tekijöitä. Tällä hetkellä ongelma on pikemminkin se, että turhia paperinpyörittelijöitä on liikaakin. Idea ei siis toimi.

Työvoimapalveluiden siirto kunnille tarjoaa mahdollisuuden päivittää koko järjestelmä vastaamaan paremmin nykypäivän haasteisiin. Voisimme ottaa vielä askeleen pidemmälle ja kehittää kunnallisista työvoimapalveluista paikallisia yhtiöitä, jotka palkkaavat kaikki halukkaat työttömät ja tarjoavat heille työtä joko suoraan tai vuokraamalla työvoimaa paikallisille yrityksille.

Mistä ne työpaikat yht'äkkiä ilmaantuisivat, kun ei niitä nytkään ole? Ehdotat jonkinlaista silmänkääntötemppua.

Ei ole mitään syytä, miksei myös kunnat ja valtio voisi toimia aktiivisina toimijoina markkinoilla – harjoittaa liiketoimintaa ja kilpailla yksityisten yritysten rinnalla silloin, kun markkinoilla on tilaa ja resursseja.

Valtion ja kuntien liiketoiminta on aina kankeaa ja byrokraattista, sillä kaikki päätökset pitää alistaa joko eduskunnan tai kunnanvaltuuston ruodittaviksi. Silloin tehokkuus korvautuu polittisilla kompromisseilla. Tehokkuuteen päästään vain yksipuoluejärjestelmässä.

Yhteiskunnan omistuksessa oleva yhtiö ei ole sama asia kuin virkamiesvetoinen hallintokoneisto. Kun ehdotan kunnallisten työvoimatoimistojen muuttamista kunnallisiksi yhtiöiksi, en tarkoita, että kaikki päätökset kulkisivat valtuustojen kautta. Yhtiömuoto mahdollistaa ketterämmän, markkinalähtöisemmän toiminnan – samalla tavoin kuin esimerkiksi kuntien omistamat energiayhtiöt, vesilaitokset tai vuokra-asuntoyhtiöt toimivat jo nyt. Ne eivät ole virastoja, vaan liiketoimintaperiaatteella toimivia organisaatioita, jotka voivat olla varsin tehokkaita.

Toiseksi: kysymys ei ole siitä, että "työpaikkoja ilmestyisi tyhjästä", vaan siitä, että yhteiskunta voi organisoida työtä, jota markkinat eivät tällä hetkellä järjestä – esimerkiksi vihreän siirtymän toimet, hoiva- ja koulutusresurssien vahvistaminen, paikallisen infrastruktuurin kehittäminen tai uusien pienyritysten tukeminen. Näissä kaikissa riittää tekemistä, ja työ voidaan järjestää paikallisesti mielekkäällä tavalla.

On epäjohdonmukaista väittää, että tehokkuus on mahdollista vain yksipuoluejärjestelmässä, jos samalla uskoo markkinoiden kykyyn ohjata resursseja järkevästi. Demokratian ja tehokkuuden ei tarvitse olla ristiriidassa, jos rakenteet suunnitellaan toimiviksi – ja juuri siitä tässä on kyse. Tarvitaan uusia, joustavampia toimintamalleja, jotka yhdistävät sosiaalisen vastuun ja taloudellisen järkevyyden.