WTF ketju

[MooM]

Sodan aikana se raja-alue siirtyy, usein edes taas. Miinoja kylvetään tarpeen mukaan. Sodan loputtua raja sitten vedetään jonnekin, harvoin täysin vanhan rajan kohtaan. Eli ei ne miinat siihen rajavyöhykkeelle jää.

Tämä kommenttina miinojen sijoittumiseen, ei siihen, onko niiden käyttö hyväksyttävää.

[ID10T]

Sodan aikana se raja-alue siirtyy, usein edes taas. Miinoja kylvetään tarpeen mukaan. Sodan loputtua raja sitten vedetään jonnekin, harvoin täysin vanhan rajan kohtaan. Eli ei ne miinat siihen rajavyöhykkeelle jää.

Tämä kommenttina miinojen sijoittumiseen, ei siihen, onko niiden käyttö hyväksyttävää.

Meillä itäraja ei ole siirtynyt mihinkään suuntaan 2. maailmansodan jälkeen. Kyse onkin meidän tapauksessamme pelotteesta. On myös ironista, ettei rajan takainen naapurimme ole Ottawan sopimusta koskaan ratifioinut, eli meitä vastassa on rajan sillä puolella taatusti miinoja.

[MooM]

Sodan aikana se raja-alue siirtyy, usein edes taas. Miinoja kylvetään tarpeen mukaan. Sodan loputtua raja sitten vedetään jonnekin, harvoin täysin vanhan rajan kohtaan. Eli ei ne miinat siihen rajavyöhykkeelle jää.

Tämä kommenttina miinojen sijoittumiseen, ei siihen, onko niiden käyttö hyväksyttävää.

Meillä itäraja ei ole siirtynyt mihinkään suuntaan 2. maailmansodan jälkeen. Kyse onkin meidän tapauksessamme pelotteesta. On myös ironista, ettei rajan takainen naapurimme ole Ottawan sopimusta koskaan ratifioinut, eli meitä vastassa on rajan sillä puolella taatusti miinoja.

Niin, no eihän se rauhan aikana yleensä siirry. Mutta kun sodassa rintamalinja siirtyy, vetäytyvä miinoittaa maaperää estääkseen hyökkäävän etenemistä. Näin niitä leviää alueille, joilla myöhemmin asutaan. Kehitysmaissa kukaan ei huolehdi niden poistosta, eikä edes tiedetä, missä niitä on. Kehittyneemmissä maissa toivon mukaan on systeemi, jolla ne merkataan rekistereihin ja menetelmät siivota alueet.

Meillä ei periaatteessa pitäisi olla asiaa rajan tuolle puolen (sotilaallisesti), eli siinä mielessä ihan sama, miten siellä asia hoidetaan. Eikä koko 1400 km rajaa voida miinoittaa, ja jos sinne mennään pienempiä operaatioita hoitamaan, se pitää muutenkin tehdä salassa ja syrjäsiä reittejä hyödyntäen. Mutta tässä pitää erottaa rauhan ja konfliktien aika. Ei rauhan aikana muutenkaan ole yksittäistapauksia suurempia ongelmia siinä, että siviilit joutuvat tekemisiin sotilasaseiden ja ammusten kanssa.

[ID10T]

Sodan aikana se raja-alue siirtyy, usein edes taas. Miinoja kylvetään tarpeen mukaan. Sodan loputtua raja sitten vedetään jonnekin, harvoin täysin vanhan rajan kohtaan. Eli ei ne miinat siihen rajavyöhykkeelle jää.

Tämä kommenttina miinojen sijoittumiseen, ei siihen, onko niiden käyttö hyväksyttävää.

Meillä itäraja ei ole siirtynyt mihinkään suuntaan 2. maailmansodan jälkeen. Kyse onkin meidän tapauksessamme pelotteesta. On myös ironista, ettei rajan takainen naapurimme ole Ottawan sopimusta koskaan ratifioinut, eli meitä vastassa on rajan sillä puolella taatusti miinoja.

Niin, no eihän se rauhan aikana yleensä siirry. Mutta kun sodassa rintamalinja siirtyy, vetäytyvä miinoittaa maaperää estääkseen hyökkäävän etenemistä. Näin niitä leviää alueille, joilla myöhemmin asutaan. Kehitysmaissa kukaan ei huolehdi niden poistosta, eikä edes tiedetä, missä niitä on. Kehittyneemmissä maissa toivon mukaan on systeemi, jolla ne merkataan rekistereihin ja menetelmät siivota alueet.

Meillä ei periaatteessa pitäisi olla asiaa rajan tuolle puolen (sotilaallisesti), eli siinä mielessä ihan sama, miten siellä asia hoidetaan. Eikä koko 1400 km rajaa voida miinoittaa, ja jos sinne mennään pienempiä operaatioita hoitamaan, se pitää muutenkin tehdä salassa ja syrjäsiä reittejä hyödyntäen. Mutta tässä pitää erottaa rauhan ja konfliktien aika. Ei rauhan aikana muutenkaan ole yksittäistapauksia suurempia ongelmia siinä, että siviilit joutuvat tekemisiin sotilasaseiden ja ammusten kanssa.

Jos nyt vähän vielä jossitellaan, niin Venäjän tänne hyökätessä olemme jo valmiiksi niin syvällä kusessa, että on oikeastaan se ja sama, onko meillä jalkaväkimiinoja kuinka paljon ja missä. Kyse on siis edelleen symbolisesta eleestä.

Tuo kehitysmaiden tilanne sen sijaan on täysin ymmärrettävä ja heille Ottawan sopimus on pelastus. Toki usko sen noudattamiseen on melko alhainen, kun niissä maissa olot ovat muuten hyvin epävakaita.

[Susa]

Havainnot miinoista Ukrainassa kaksi vuotta sitten.

Voi vain arvailla kuinka paljon ja laajalla alueella niitä on nyt.

[MooM]

Sodan aikana se raja-alue siirtyy, usein edes taas. Miinoja kylvetään tarpeen mukaan. Sodan loputtua raja sitten vedetään jonnekin, harvoin täysin vanhan rajan kohtaan. Eli ei ne miinat siihen rajavyöhykkeelle jää.

Tämä kommenttina miinojen sijoittumiseen, ei siihen, onko niiden käyttö hyväksyttävää.

Meillä itäraja ei ole siirtynyt mihinkään suuntaan 2. maailmansodan jälkeen. Kyse onkin meidän tapauksessamme pelotteesta. On myös ironista, ettei rajan takainen naapurimme ole Ottawan sopimusta koskaan ratifioinut, eli meitä vastassa on rajan sillä puolella taatusti miinoja.

Niin, no eihän se rauhan aikana yleensä siirry. Mutta kun sodassa rintamalinja siirtyy, vetäytyvä miinoittaa maaperää estääkseen hyökkäävän etenemistä. Näin niitä leviää alueille, joilla myöhemmin asutaan. Kehitysmaissa kukaan ei huolehdi niden poistosta, eikä edes tiedetä, missä niitä on. Kehittyneemmissä maissa toivon mukaan on systeemi, jolla ne merkataan rekistereihin ja menetelmät siivota alueet.

Meillä ei periaatteessa pitäisi olla asiaa rajan tuolle puolen (sotilaallisesti), eli siinä mielessä ihan sama, miten siellä asia hoidetaan. Eikä koko 1400 km rajaa voida miinoittaa, ja jos sinne mennään pienempiä operaatioita hoitamaan, se pitää muutenkin tehdä salassa ja syrjäsiä reittejä hyödyntäen. Mutta tässä pitää erottaa rauhan ja konfliktien aika. Ei rauhan aikana muutenkaan ole yksittäistapauksia suurempia ongelmia siinä, että siviilit joutuvat tekemisiin sotilasaseiden ja ammusten kanssa.

Jos nyt vähän vielä jossitellaan, niin Venäjän tänne hyökätessä olemme jo valmiiksi niin syvällä kusessa, että on oikeastaan se ja sama, onko meillä jalkaväkimiinoja kuinka paljon ja missä. Kyse on siis edelleen symbolisesta eleestä.

En ymmärrä logiikkaa. Jos se on puhtaasti symbolinen puolustus, eihän se silloin toimi pelotteenakaan, eikä sitä kannata käyttää. Resurssien käyttö on kuitenkin nollasummapeliä ja yksi investointi on pois jostain muualta, ainakin isossa kuvassa.

Maamiinoilla on kaksi tarkoitusta, aktiivinen ja passiivinen. Aktiivisella käytöllä ohjataan vihollisen reittejä ja käyttössä olevie alueita ja/tai hidastetaan etenemistä. Passiivinen käyttö on tuo este ja pelote, joko valtakunnan rajalla tai jollain pienemmällä alueella.

[Vän]

Pojat ovat kertoneet sellaisesta räjähteillä täytetystä putkesta, joka työnnetään miinakentälle ja se räjäyttää puhtaan polun siihen.

Kyseessä on tietysti putkiraivain jonka pioneerit käyvät todennäköisesti henkensä uhalla työntämässä tulen alla paikoilleen ja sen sitten räjäyttävät ja sitten huudetaan että tällä aukko! Kaikkihan nyt ainakin pioneeriaselajin koulutuksen läpi käyneet tietää tämän. Sen putken pituus oli kyllä muistaakseni maksimissaan 30 metriä ja siihen liikutteluun tarvitaan ryhmän verran miehistöä. Jos miinoitetun alueen syvyys on vaikka sata metriä niin tarvitaan vähintään 3 raivainta ja jos vielä se huolella valmistellun puolustusaseman ohella on jatkuvasti tulen alla niin yksi joukkue pioneereja ei riitä sen parin metrin käytävän tekemiseen. Se on entinen joukkue hyvin pian.

Itse tietysti puolustan jalkaväkimiinojen käyttöä kun kerran pioneerikoulutuksen olen aikoinaan saanut ja tiedän kuinka vittumaisia kapistuksia ne ovat ja vaikeasti purettavissa. Niin kauan kun Venäjä käyttää jalkaväkimiinoja niin Suomella ei ole mitään syytä luopua niistä. Ja vaikka ei Venäjä niitä käyttäisikään ei sittenkaan ole mitään syytä luopua niistä. Halvemmaksi tulisi ampua kuula omaan kalloonsa ihan vapaaehtoisesti.

Suomihan jo luopui niistä, kun liittyi Ottawan sopimukseen. Kyse ei ole nyt niistä luopumisesta, vaan niiden ottamisesta uudelleen käyttöön. Kieltämättä omaakin turvallisuuden tunnetta niiden käyttöönotto lisäisi, mutta toisaalta miinat eivät hyökkäystä estä. Tekevät sen vähän kalliimmaksi, mutta päättäväinen hyökkääjä menee kyllä miinakentistä läpi. Jos hyökkääjä ei erityisemmin välitä siitä, kuinka paljon tappioita tulee, miinakentät eivät sitä pysäytä.

Tuolla logiikalla mikä tahansa puolustus esim. venäläisiä vastaan on turhaa, koska heillä on ylivoima joka suhteessa. Ja ketä muuta vastaan me niitä maamiinoja edes tarvitsisimme?

No noinkin asian voi nähdä, mutta en olisi noin pessimistinen. Suomen puolustus on aina rakentunut sen varaan, että teemme Suomeen hyökkäämisen niin kalliiksi, ettei se kannata. Ja toisena peruspilarina on ollut yleinen rauhan ja hyvien suhteiden edistäminen maailmassa ja eritoten Euroopassa. No tuo jälkimmäinen meni kyllä vähän puihin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Miinojen kohdalla pitää punnita hyötyjä ja haittoja. Konkreettinen haitta on, että ihmisiä räjähtelee miinoihin. On aika naiivia kuvitella, että miinoja jäisi vain raja-alueelle, jonne siviilien pääsyä voitaisiin rajoittaa. Suomella on melko hyvät prosessit raivata miinat pois, kun niitä ei enää tarvita, mutta sekään ei ole täydellinen. Hyöty on pelote- ja hidastevaikutus, mutta iso kysymys on, kuinka paljon Venäjä pelkää miinoja. Ukrainassa ei näyttäisi paljon pelkäävän. Ukrainasta olisi hyvä saada tarkempi analyysi miinojen hyödystä Venäjää vastaan. En tiedä, onko hallituksellamme jo sellainen. Toivottavasti on, ettei mennä ihan mututuntumalla.

[Märkäruuti]

Maamiinoilla on kaksi tarkoitusta, aktiivinen ja passiivinen.

Yksi pointti on panssarimiinoituksen purkamisen vaikeuttaminen. Ilman jalkavälkimiinoja pioneeri voisi edetä vapaasti panssarimiioitusta raivatessaan. Sama pätee erilaisiin sulutteisiin, joiden tarkoituksena on hidastaa vainolaisen etenemistä.
Puheita symbolisesta merkityksestä en ymmärrä. Jalkaväkimiinat ovat erittäin kustannustehokas ase.

[Märkäruuti]

Suomen puolustus on aina rakentunut sen varaan, että teemme Suomeen hyökkäämisen niin kalliiksi, ettei se kannata. Ja toisena peruspilarina on ollut yleinen rauhan ja hyvien suhteiden edistäminen maailmassa ja eritoten Euroopassa.

NL:n aikana doktriini perustui vahvasti sille, ettei ole todennäköistä, että Suomi joutuisi yksin suurvallan hyökkäyksen kohteeksi, vaan Suomi olisi osallisena paljon suuremmassa kahinassa, jolloin vihollinen ei voisi keskittää koko voimaansa tänne. Tästä lähtökohdasta uskottava puolustus ei ole lainkaan epärealistinen ajatus.

Nyt kun Venäjä on kaatanut tuon doktriinin, niin Suomen paras turva oman uskottavan puolustuksen ohella on NATO liittoutuma. Vaikka Trump änkeröikin, ei hänkään ole irtautumassa NATO:sta. USA häviäisi siinä liikaa.

[Susa]

Sotilas räjähteet säilyvät kauan maastossa.

Poliisi: Sivullinen löysi sotilasräjähteen pellolta
28.04.2025 09:15 - Sanni Seppä / sanni.seppa@bauermedia.fi

https://www.voice.fi/ilmiot/a-237299

[MooM]

Suomen puolustus on aina rakentunut sen varaan, että teemme Suomeen hyökkäämisen niin kalliiksi, ettei se kannata. Ja toisena peruspilarina on ollut yleinen rauhan ja hyvien suhteiden edistäminen maailmassa ja eritoten Euroopassa.

NL:n aikana doktriini perustui vahvasti sille, ettei ole todennäköistä, että Suomi joutuisi yksin suurvallan hyökkäyksen kohteeksi, vaan Suomi olisi osallisena paljon suuremmassa kahinassa, jolloin vihollinen ei voisi keskittää koko voimaansa tänne. Tästä lähtökohdasta uskottava puolustus ei ole lainkaan epärealistinen ajatus.

Tämä näkyi jo 2. maailmansodassa. Aina, kun Neuvostoliitolla oli aikaa ja energiaa kohdistaa tosissaan painetta Suomeen, Suomi joutui vetäytymään ja olisi ennen pitkää joutunut antautumaan. Toki myös Saksan rooli ja sen puuttuminen tietyissä vaiheissa oli iso tekijä.

[Justis]

Maamiinoilla on kaksi tarkoitusta, aktiivinen ja passiivinen.

Yksi pointti on panssarimiinoituksen purkamisen vaikeuttaminen. Ilman jalkavälkimiinoja pioneeri voisi edetä vapaasti panssarimiioitusta raivatessaan. Sama pätee erilaisiin sulutteisiin, joiden tarkoituksena on hidastaa vainolaisen etenemistä.
Puheita symbolisesta merkityksestä en ymmärrä. Jalkaväkimiinat ovat erittäin kustannustehokas ase.

se on juurikin näin. Telamiinojen ja pohjamiinojen purkaminen ei ole vaikeaa eikä edes kovin hidasta ellei niitä ole ansoitettu vaikka niillä helvetin halvoilla sakaramiinoilla. Sillon homma hidastuu merkittävästi. Tässä myös Suomen maasto soineen ja järvineen pakottaa ryssän tietyille reiteille ja miinoituksella etenemistä pystytään hidastamaan ehkä paremmin kuin millään muulla tavalla.

Koko höpötys jalkaväkimiinojen osalta on ihan täysin jotain Haloslaisten pätemisen tarvetta esittääkseen olevansa parempia ihmisiä kuin muut. Suomi ja sen puolustus ei kiinnosta heitä tippaakaan.

[Goswell]

Tässä on teille porukka joka pilasi metsästäjien maineen todella tehokkaasti, kiitosta vaan saatanasti vitun ääliöt.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ea6c ... 13003d4aaf

[angela m]

Tässä on teille porukka joka pilasi metsästäjien maineen todella tehokkaasti, kiitosta vaan saatanasti vitun ääliöt.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ea6c ... 13003d4aaf

Saunan takana taitaisi olla noille tilaa..

[Goswell]

Tässä on teille porukka joka pilasi metsästäjien maineen todella tehokkaasti, kiitosta vaan saatanasti vitun ääliöt.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ea6c ... 13003d4aaf

Saunan takana taitaisi olla noille tilaa..

Olen samaa mieltä.
Oikeus taas lepsuilee, istumaan kaikki, ehdollinen ei ole edes rangaistus ja kaikki metsästykseen käytetty kalusto valtiolle ja korvauksia niin paljon että seuraava porukka kusipäitä miettii kahdesti onko se jännitys luvattomasta "metsästyksestä" sen arvoista.