Oletko korkean tason ajattelija?

[Kissatäti]

Oletko korkean tason ajattelija? Jos mielestäsi olet, perustele!

[Wisti]

Olen.
Minulla on jalat tukevasti ilmassa ja pää pilvissä.

[Kissatäti]

Miksi jotkut ihmiset tuntuvat kerta toisensa jälkeen näkevän sellaista, mitä muut eivät huomaa? Miksi heidän oivalluksensa tuntuvat synnyttävän todellisia läpimurtoja?

Medium-blogissa julkaistun Akshad Singin artikkelin mukaan syy piilee korkeatasoisessa ajattelussa – eikä se ole synnynnäistä, vaan saavutettu taito, joka vaatii rohkeutta, uteliaisuutta ja älyllistä nöyryyttä.

1. Rakennat ainutlaatuista kokemuspohjaa
Korkean tason ajattelu ei synny tavallisista elämyksistä. Se vaatii, että astut ulos massojen ajatusmalleista ja altistat itsesi epätavallisille, uusille kokemuksille. Tämä voi tarkoittaa harvinaisten kirjojen lukemista, ulkomaalaisten elokuvien katsomista tai matkustamista epäsuosittuihin kohteisiin.

Yksi Singin ydinväite kuuluu: jos alitajuntasi muistuttaa liikaa muiden ihmisten alitajuntaa, ajatuksesi ovat todennäköisesti yhtä tavanomaisia kuin heidänkin.

2. Kiinnität huomiota ideoihin, jotka muut torjuvat
Korkean tason ajattelijat eivät pelästy uusia ideoita – mutta eivät myöskään niele niitä purematta. Heidän supervoimansa on tasapaino: avoimuus ja skeptisyys yhtä aikaa. He tarkastelevat asioita ilman ennakkoluuloja, mutta eivät anna intoilun sokaista järkeään.

Historiallisesti menestyneet ideat, kuten internet tai kryptovaluutat, torjuttiin aluksi laajalti. Mutta muutama rohkea ajattelija näki niissä potentiaalin. Sama mahdollisuus on sinullakin – jos uskallat olla toisinajattelija.

3. Muodostat mielipiteitä vasta faktojen pohjalta
Tavallinen ajattelija muodostaa mielipiteitä nopeasti – usein ilman taustatietoa. Korkean tason ajattelija sen sijaan uskaltaa sanoa: “En tiedä tarpeeksi, jotta voisin sanoa tästä vielä mitään.” Tällainen älyllinen nöyryys on harvinaista ja arvokasta.

Heidän mielipiteensä eivät ole ennakkoluuloja (prejudices), vaan jälkiperusteisia (postjudices) – muodostettu vasta, kun asiat on tutkittu riittävästi. He myös kykenevät muuttamaan kantaansa uuden tiedon edessä ilman, että se uhkaa heidän identiteettiään.

4. Olet aidosti utelias ja uskallat kysyä
Korkean tason ajattelijat eivät pyri näyttämään tietäväisiltä – he haluavat oikeasti ymmärtää. He kysyvät, koska tietävät, että kysymykset ovat oppimisen polttoainetta. Ja vaikka kysyminen paljastaa oman tietämättömyyden, se ei häiritse heitä.

Uteliaisuus vaatii rohkeutta, sillä kysymys on aina avoin tunnustus: “En tiedä.” Mutta juuri tuo tunnustus tekee sinusta viisaamman kuin moni muu.

Ajattele rohkeasti, kyseenalaista nöyrästi – ja maailma kuuntelee sinua toisin
Korkean tason ajattelu ei ole äänekästä eikä näyttävää – se on hiljaista, tarkkaa ja usein yksinäistä työtä. Mutta juuri se on se tapa ajatella, jota tämä maailma kipeästi tarvitsee. Jos tunnistat itsesi näistä neljästä merkistä – tai haluat kehittää niitä itsessäsi – olet jo matkalla kohti ajattelun seuraavaa tasoa.

[marjatta1]

Miksi jotkut ihmiset tuntuvat kerta toisensa jälkeen näkevän sellaista, mitä muut eivät huomaa? Miksi heidän oivalluksensa tuntuvat synnyttävän todellisia läpimurtoja?

Medium-blogissa julkaistun Akshad Singin artikkelin mukaan syy piilee korkeatasoisessa ajattelussa – eikä se ole synnynnäistä, vaan saavutettu taito, joka vaatii rohkeutta, uteliaisuutta ja älyllistä nöyryyttä.

1. Rakennat ainutlaatuista kokemuspohjaa
Korkean tason ajattelu ei synny tavallisista elämyksistä. Se vaatii, että astut ulos massojen ajatusmalleista ja altistat itsesi epätavallisille, uusille kokemuksille. Tämä voi tarkoittaa harvinaisten kirjojen lukemista, ulkomaalaisten elokuvien katsomista tai matkustamista epäsuosittuihin kohteisiin.

Yksi Singin ydinväite kuuluu: jos alitajuntasi muistuttaa liikaa muiden ihmisten alitajuntaa, ajatuksesi ovat todennäköisesti yhtä tavanomaisia kuin heidänkin.

2. Kiinnität huomiota ideoihin, jotka muut torjuvat
Korkean tason ajattelijat eivät pelästy uusia ideoita – mutta eivät myöskään niele niitä purematta. Heidän supervoimansa on tasapaino: avoimuus ja skeptisyys yhtä aikaa. He tarkastelevat asioita ilman ennakkoluuloja, mutta eivät anna intoilun sokaista järkeään.

Historiallisesti menestyneet ideat, kuten internet tai kryptovaluutat, torjuttiin aluksi laajalti. Mutta muutama rohkea ajattelija näki niissä potentiaalin. Sama mahdollisuus on sinullakin – jos uskallat olla toisinajattelija.

3. Muodostat mielipiteitä vasta faktojen pohjalta
Tavallinen ajattelija muodostaa mielipiteitä nopeasti – usein ilman taustatietoa. Korkean tason ajattelija sen sijaan uskaltaa sanoa: “En tiedä tarpeeksi, jotta voisin sanoa tästä vielä mitään.” Tällainen älyllinen nöyryys on harvinaista ja arvokasta.

Heidän mielipiteensä eivät ole ennakkoluuloja (prejudices), vaan jälkiperusteisia (postjudices) – muodostettu vasta, kun asiat on tutkittu riittävästi. He myös kykenevät muuttamaan kantaansa uuden tiedon edessä ilman, että se uhkaa heidän identiteettiään.

4. Olet aidosti utelias ja uskallat kysyä
Korkean tason ajattelijat eivät pyri näyttämään tietäväisiltä – he haluavat oikeasti ymmärtää. He kysyvät, koska tietävät, että kysymykset ovat oppimisen polttoainetta. Ja vaikka kysyminen paljastaa oman tietämättömyyden, se ei häiritse heitä.

Uteliaisuus vaatii rohkeutta, sillä kysymys on aina avoin tunnustus: “En tiedä.” Mutta juuri tuo tunnustus tekee sinusta viisaamman kuin moni muu.

Ajattele rohkeasti, kyseenalaista nöyrästi – ja maailma kuuntelee sinua toisin
Korkean tason ajattelu ei ole äänekästä eikä näyttävää – se on hiljaista, tarkkaa ja usein yksinäistä työtä. Mutta juuri se on se tapa ajatella, jota tämä maailma kipeästi tarvitsee. Jos tunnistat itsesi näistä neljästä merkistä – tai haluat kehittää niitä itsessäsi – olet jo matkalla kohti ajattelun seuraavaa tasoa.

Siinähän tuo on tiiviissä muodossa kiteytettynä se korkeatasoinen ajattelu, siitä vain kehittämään taitojaan ja kykyjään:

"Medium-blogissa julkaistun Akshad Singin artikkelin mukaan syy piilee korkeatasoisessa ajattelussa – eikä se ole synnynnäistä, vaan saavutettu taito, joka vaatii rohkeutta, uteliaisuutta ja älyllistä nöyryyttä."

[Neutroni]

Miksi jotkut ihmiset tuntuvat kerta toisensa jälkeen näkevän sellaista, mitä muut eivät huomaa? Miksi heidän oivalluksensa tuntuvat synnyttävän todellisia läpimurtoja?

Kyllä minulla on tuota nöyryyttä, oppimisen tavoittelua ja asioiden yhdistelyä työasioissani mutta ei rohkeutta minkään isompien riskien ottamiseen tai suurten mullistusten tavoitteluun. Käytän ajatteluani sitten vaan meidän mittalaitteiden nysväämiseen hieman paremmiksi.

[Brainwashed]

Olen.

[Märkäruuti]

En edes yritä. Olen lukenut "korkean tason ajattelijoiden" tuottamaa tekstiä lähes pienen ikäni, ja tiedän etten pääse heidän tasolleen. Vaan on näilläkin älynlahjoilla luovittu eläkeikään, eikä työpanosta tai yhteiskuntakelpoisuuttakaan ole suuremmin moitittu. Olen tyytyväinen pääosin ajatteluni tasoon.

[asdf]

Elän kyllä aika lailla noiden viiden ohjeen mukaan, mutten pidä itseäni korkean tason ajattelijana.

[Neutroni]

Elän kyllä aika lailla noiden viiden ohjeen mukaan, mutten pidä itseäni korkean tason ajattelijana.

Juu, nuo ohjeet, ainakin 3 viimeistä, ovat välttämättömiä melkein missä tahansa ammatissa työn tekemiseen kunnolla. Tuo ei korosta tarpeeksi sitä, että esiin nousevat erottaa rohkeus markkinoida isoja ja epävarmoja asioita eteenpäin tosissaan. Sitten taas jos on vain rohkeus eikä nöyryyttä tiedon suhteen, päätyy nettipalstoille sorretuiksi omilla aivoilla ajattelijoiksi.

[Naturalisti]

Miksi jotkut ihmiset tuntuvat kerta toisensa jälkeen näkevän sellaista, mitä muut eivät huomaa? Miksi heidän oivalluksensa tuntuvat synnyttävän todellisia läpimurtoja?

Medium-blogissa julkaistun Akshad Singin artikkelin mukaan syy piilee korkeatasoisessa ajattelussa – eikä se ole synnynnäistä, vaan saavutettu taito, joka vaatii rohkeutta, uteliaisuutta ja älyllistä nöyryyttä.

1. Rakennat ainutlaatuista kokemuspohjaa
Korkean tason ajattelu ei synny tavallisista elämyksistä. Se vaatii, että astut ulos massojen ajatusmalleista ja altistat itsesi epätavallisille, uusille kokemuksille. Tämä voi tarkoittaa harvinaisten kirjojen lukemista, ulkomaalaisten elokuvien katsomista tai matkustamista epäsuosittuihin kohteisiin.

Yksi Singin ydinväite kuuluu: jos alitajuntasi muistuttaa liikaa muiden ihmisten alitajuntaa, ajatuksesi ovat todennäköisesti yhtä tavanomaisia kuin heidänkin.

2. Kiinnität huomiota ideoihin, jotka muut torjuvat
Korkean tason ajattelijat eivät pelästy uusia ideoita – mutta eivät myöskään niele niitä purematta. Heidän supervoimansa on tasapaino: avoimuus ja skeptisyys yhtä aikaa. He tarkastelevat asioita ilman ennakkoluuloja, mutta eivät anna intoilun sokaista järkeään.

Historiallisesti menestyneet ideat, kuten internet tai kryptovaluutat, torjuttiin aluksi laajalti. Mutta muutama rohkea ajattelija näki niissä potentiaalin. Sama mahdollisuus on sinullakin – jos uskallat olla toisinajattelija.

3. Muodostat mielipiteitä vasta faktojen pohjalta
Tavallinen ajattelija muodostaa mielipiteitä nopeasti – usein ilman taustatietoa. Korkean tason ajattelija sen sijaan uskaltaa sanoa: “En tiedä tarpeeksi, jotta voisin sanoa tästä vielä mitään.” Tällainen älyllinen nöyryys on harvinaista ja arvokasta.

Heidän mielipiteensä eivät ole ennakkoluuloja (prejudices), vaan jälkiperusteisia (postjudices) – muodostettu vasta, kun asiat on tutkittu riittävästi. He myös kykenevät muuttamaan kantaansa uuden tiedon edessä ilman, että se uhkaa heidän identiteettiään.

4. Olet aidosti utelias ja uskallat kysyä
Korkean tason ajattelijat eivät pyri näyttämään tietäväisiltä – he haluavat oikeasti ymmärtää. He kysyvät, koska tietävät, että kysymykset ovat oppimisen polttoainetta. Ja vaikka kysyminen paljastaa oman tietämättömyyden, se ei häiritse heitä.

Uteliaisuus vaatii rohkeutta, sillä kysymys on aina avoin tunnustus: “En tiedä.” Mutta juuri tuo tunnustus tekee sinusta viisaamman kuin moni muu.

Ajattele rohkeasti, kyseenalaista nöyrästi – ja maailma kuuntelee sinua toisin
Korkean tason ajattelu ei ole äänekästä eikä näyttävää – se on hiljaista, tarkkaa ja usein yksinäistä työtä. Mutta juuri se on se tapa ajatella, jota tämä maailma kipeästi tarvitsee. Jos tunnistat itsesi näistä neljästä merkistä – tai haluat kehittää niitä itsessäsi – olet jo matkalla kohti ajattelun seuraavaa tasoa.

Siinähän tuo on tiiviissä muodossa kiteytettynä se korkeatasoinen ajattelu, siitä vain kehittämään taitojaan ja kykyjään:

"Medium-blogissa julkaistun Akshad Singin artikkelin mukaan syy piilee korkeatasoisessa ajattelussa – eikä se ole synnynnäistä, vaan saavutettu taito, joka vaatii rohkeutta, uteliaisuutta ja älyllistä nöyryyttä."

Hyvin tiivistit olennaisen: korkean tason ajattelu ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaan se opitaan. Mutta tässä usein unohdetaan yksi keskeinen asia: ajattelua ei kehitetä norsunluutornissa itseään neroksi julistaen, vaan todellinen älyllinen kasvu syntyy vain vuorovaikutuksessa – eikä missä tahansa, vaan dialogissa, jossa ei vain puolusteta omia lempiajatuksia hampaat irvessä, vaan oikeasti kuunnellaan ja opitaan.

Ongelmana on, että monet uskonnot ja ideologiat tekevät juuri päinvastoin: ne eivät kehitä ajattelua, vaan kutistavat sen pelkäksi oman dogmin toistoksi. Ne eivät halua, että ajatellaan, vaan että uskotaan – ja mieluiten juuri siihen, mitä ne julistavat. Tällaisessa ympäristössä vuorovaikutus ei ole ajatusten rikastamista, vaan kilvoittelua ja väittelyä siitä, kuka toistaa parhaiten valmiiksi annetut mantrat. Tässä pelissä ei ole voittajia, vain yhä syvemmälle juurtuvia ennakkoluuloja.

Vaikka tuo sitaatin teksti sisältää hyviä ajatuksia, siinäkin on tunnistettavissa tuttu ylemmyydentuntoinen sävy: yksilön erinomaisuuden korostaminen, ei aidon yhteisen ymmärryksen rakentaminen. Todellinen korkean tason ajattelu ei ole egoistista eristäytymistä eikä edes sitä, että ”uskaltaa olla eri mieltä” – vaan sitä, että uskaltaa aidosti kyseenalaistaa myös itsensä.

Singhin ajattelussa on vahva individualistinen kaiku: kuinka poiketa massasta ja nousta muiden yläpuolelle. Mutta ilman dialogia ja vuorovaikutusta neronleimauksetkin jäävät vain oman pään sisälle – ja ulostulot näyttävät helposti vain kylähullun houreilta.

Ajattelun ei pitäisi olla kilpailu siitä, kuka keksii oudoimman idean, vaan yhteistä pyrkimystä ymmärtää todellisuutta paremmin. Mikä ei tapahdu eristäytymällä, vaan haastamalla myös omat ajatukset muiden kautta.

Valitettavasti monet tämänkin palstan keskustelut juuttuvat vastauksen antamisesta kieltäytymiseen ja vanhojen mantrojen hokemiseen, kun omia väitteitä ei kyetä enää rationaalisesti puolustamaan

[MooM]

Elän kyllä aika lailla noiden viiden ohjeen mukaan, mutten pidä itseäni korkean tason ajattelijana.

Juu, nuo ohjeet, ainakin 3 viimeistä, ovat välttämättömiä melkein missä tahansa ammatissa työn tekemiseen kunnolla. Tuo ei korosta tarpeeksi sitä, että esiin nousevat erottaa rohkeus markkinoida isoja ja epävarmoja asioita eteenpäin tosissaan. Sitten taas jos on vain rohkeus eikä nöyryyttä tiedon suhteen, päätyy nettipalstoille sorretuiksi omilla aivoilla ajattelijoiksi.

Ei korkean taso ajattelijan tarvitse mitenkään nousta esiin ollakeen korkean tason ajattelija. Toki silloin kynttilä pysyy vakan alla, mutta silti.

Mutta kyllä ihna tavallisessa arjessa, tuttujen, työkavereiden ja nettituttavuuksienkin kanssa touhutessa ihmisissä erottuu yksilöitä, jotka hoksaavat ja pystyvät löytämään kenija ja ideoita. Ja niitä, jotka eivät, ja yleensä vielä ovat systemaattisesti ampumassa alas näitä ideoijia. Ja tietysti oikeasti toimittaessa on ihan hyvä olla näitä ideaskeptikoitakin sparraamassa eri vaiheissa.

[Wisti]

Luen naistenlehtien ja iltapäivälehtien tämäntapaiset listat aina huolella ja arvioin niiden perusteella henkevyyteni hyvinkin korkeaksi.
Silti tuntuu, että henkinen kasvuni polkee paikallaan!
Pitäisiköhän minun olla itselleni armollisempi?

[Purdue]

Miksi jotkut ihmiset tuntuvat kerta toisensa jälkeen näkevän sellaista, mitä muut eivät huomaa? Miksi heidän oivalluksensa tuntuvat synnyttävän todellisia läpimurtoja?

Medium-blogissa julkaistun Akshad Singin artikkelin mukaan syy piilee korkeatasoisessa ajattelussa – eikä se ole synnynnäistä, vaan saavutettu taito, joka vaatii rohkeutta, uteliaisuutta ja älyllistä nöyryyttä.

1. Rakennat ainutlaatuista kokemuspohjaa
Korkean tason ajattelu ei synny tavallisista elämyksistä. Se vaatii, että astut ulos massojen ajatusmalleista ja altistat itsesi epätavallisille, uusille kokemuksille. Tämä voi tarkoittaa harvinaisten kirjojen lukemista, ulkomaalaisten elokuvien katsomista tai matkustamista epäsuosittuihin kohteisiin.

Yksi Singin ydinväite kuuluu: jos alitajuntasi muistuttaa liikaa muiden ihmisten alitajuntaa, ajatuksesi ovat todennäköisesti yhtä tavanomaisia kuin heidänkin.

2. Kiinnität huomiota ideoihin, jotka muut torjuvat
Korkean tason ajattelijat eivät pelästy uusia ideoita – mutta eivät myöskään niele niitä purematta. Heidän supervoimansa on tasapaino: avoimuus ja skeptisyys yhtä aikaa. He tarkastelevat asioita ilman ennakkoluuloja, mutta eivät anna intoilun sokaista järkeään.

Historiallisesti menestyneet ideat, kuten internet tai kryptovaluutat, torjuttiin aluksi laajalti. Mutta muutama rohkea ajattelija näki niissä potentiaalin. Sama mahdollisuus on sinullakin – jos uskallat olla toisinajattelija.

3. Muodostat mielipiteitä vasta faktojen pohjalta
Tavallinen ajattelija muodostaa mielipiteitä nopeasti – usein ilman taustatietoa. Korkean tason ajattelija sen sijaan uskaltaa sanoa: “En tiedä tarpeeksi, jotta voisin sanoa tästä vielä mitään.” Tällainen älyllinen nöyryys on harvinaista ja arvokasta.

Heidän mielipiteensä eivät ole ennakkoluuloja (prejudices), vaan jälkiperusteisia (postjudices) – muodostettu vasta, kun asiat on tutkittu riittävästi. He myös kykenevät muuttamaan kantaansa uuden tiedon edessä ilman, että se uhkaa heidän identiteettiään.

4. Olet aidosti utelias ja uskallat kysyä
Korkean tason ajattelijat eivät pyri näyttämään tietäväisiltä – he haluavat oikeasti ymmärtää. He kysyvät, koska tietävät, että kysymykset ovat oppimisen polttoainetta. Ja vaikka kysyminen paljastaa oman tietämättömyyden, se ei häiritse heitä.

Uteliaisuus vaatii rohkeutta, sillä kysymys on aina avoin tunnustus: “En tiedä.” Mutta juuri tuo tunnustus tekee sinusta viisaamman kuin moni muu.

Ajattele rohkeasti, kyseenalaista nöyrästi – ja maailma kuuntelee sinua toisin
Korkean tason ajattelu ei ole äänekästä eikä näyttävää – se on hiljaista, tarkkaa ja usein yksinäistä työtä. Mutta juuri se on se tapa ajatella, jota tämä maailma kipeästi tarvitsee. Jos tunnistat itsesi näistä neljästä merkistä – tai haluat kehittää niitä itsessäsi – olet jo matkalla kohti ajattelun seuraavaa tasoa.

Korkean tason ajattelu on toki tärkeää, mutta ei kukaan ajattele koko ajan korkealla tasolla. Käydäänpä nämä kohdat yksitellen läpi:


1. Rakennat ainutlaatuista kokemuspohjaa

Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuuksia rakentaa mitään kovin tavanomaisesta poikkeavaa kokemuspohjaa, vaikka kaikilla meillä on kuitenkin yksilöllinen kokemuspohja. Ja joskus se, että alitajunta muistuttaa toisten ihmisten alitajuntaa, niin voi olla myös hyvä asia, jotta tulee ymmärretyksi ympärillään olevien ihmisten toimesta.


2. Kiinnität huomiota ideoihin, jotka muut torjuvat

Tämäkään ei ole pelkästään hyve. Mutta on hyvä pystyä tarkastelemaan myös uusia ideoita, mutta pystyykö kukaan meistä olemaan 100% ennakkoluuloton. En usko. Meillä jokaisella on oma maailmankatsomus, jonka läpi tarkastelemme maailmaa.

Tässä on kuitenkin ehkäpä enemmän kysymys siitä ettei uraudu niihin ajatuksiin, vaan pystyy ihmettelemään asioita myös vanhemmiten lapsen omaisesti.


3. Muodostat mielipiteitä vasta faktojen pohjalta

Tässäkin on perää, ja todella luovat ajattelijat pystyvät muuttamaan mielipiteitään kun faktat muuttuvat. Mutta ei aina.

Ihmiset muodostavat mielipiteitään myös muun tiedon kuin faktojen pohjalta. Hedonistinen ajattelu ja omat intressit vaikuttavat ihmisten ajatteluun. Samoin normit.

Eli jos jonkin asian kokee hyvänä taikka pahana, niin se vaikuttaa siihen kuinka faktoja tulkitsee. Ja toisaalta normit kuten uskonnolliset normit vaikuttavat siihen kuinka ihmiset faktoja tulkitsevat.

Ja lopulta "faktoissakin on eroja". Eri ihmisillä on niin erilainen tietopohja asioista, ettei heillä ole samaa valmiutta arvioida kaikkia maailman faktoja.

Varsinkin internet foorumeilla näkee kuinka keski-ikäiset ihmiset tulkitsevat "faktoja" ihan yhtä "asiantuntevasti" kuin yläaste-ikäiset nuoret.


4. Olet aidosti utelias ja uskallat kysyä

Tämä on hyve, mutta ei ole pelkästään "korkean tason ajattelijoiden" ominaisuus. Sitä tekevät myös varsinkin lapset.


Ajattele rohkeasti, kyseenalaista nöyrästi – ja maailma kuuntelee sinua toisin

Ajattele normisti, älä kyseenalaista - ja tällöin sulaudut joukkoon. Jos ajattelee sosiaalipsykologian tuloksia, niin ihmisillä on usein tarve mukauttaa omat mielipiteensä siten, että ne sopivat yhteen oman viiteryhmänsä mielipiteiden kanssa.

Eli rohkea ajattelukaan ei ole aina hyve, vaikka sitäkin tarvitaan.


¤¤¤
Mun mielestä nämä tällaiset jutut "korkean tason ajattelusta" on hieman kyseenalaisia, koska pohjimmiltaan on kyse luovuudesta. Toisaalta ihmisten tulee sopeutua yhteiselämään muiden ihmisten kanssa.

Se, että kyseenalaistaa vaikkapa sen kuinka käyttäydytään työpaikalla tai julkisessa liikenteessä, ja pyrkii ajattelemaan asiat uusiksi, niin ei edistä sen ajattelijan hyvinvointia.

Elämässä on siis tilanteita, joissa matalan tason ajattelulla pärjää paljon paremmin kuin korkean tason ajattelulla.

Jos olet amerikkalainen duunari pikkukaupungissa, niin veikkaan että matalan tason ajattelulla pärjää paljon paremmin.

Jos taas olet tiedemies, keksijä taikka vastaava ja haluat menestyä suuressa maailmassa, niin korkean tason ajattelu toimii, mutta sekin vain sen tieteen taikka keksimisen kohdalla.

[Neutroni]

Ei korkean taso ajattelijan tarvitse mitenkään nousta esiin ollakeen korkean tason ajattelija. Toki silloin kynttilä pysyy vakan alla, mutta silti.

Jos korkean tason ajattelun merkkinä pidetään läpimurtoja, niin niitä ei synny jos ajattelija ei uskalla nousta esiin. Silloin se on ennemmin oman työn ja elämän hoitamista kunnolla.

Mutta kyllä ihna tavallisessa arjessa, tuttujen, työkavereiden ja nettituttavuuksienkin kanssa touhutessa ihmisissä erottuu yksilöitä, jotka hoksaavat ja pystyvät löytämään kenija ja ideoita. Ja niitä, jotka eivät, ja yleensä vielä ovat systemaattisesti ampumassa alas näitä ideoijia. Ja tietysti oikeasti toimittaessa on ihan hyvä olla näitä ideaskeptikoitakin sparraamassa eri vaiheissa.

Niin, tai molempia. Ainakin minun rooli on usein torpata tutkijoiden hölmöt tai vaaralliset ideat (esim. sähkökytkennöistä, mittaustekniikasta tai mekaanisista toteutuksista), mutta toisaalta sitten keksiä tapa toteuttaa ainakin osa niistä asioista joita he haluavat toimivalla ja budjettiin sopivalla tavalla. En minä pidä sitä minään korkeana ajattelun tasona vaan järkevän ihmisen perustasona, vaikka se täyttää useampia tuon listan kohdista.

[Neutroni]

Luen naistenlehtien ja iltapäivälehtien tämäntapaiset listat aina huolella ja arvioin niiden perusteella henkevyyteni hyvinkin korkeaksi.
Silti tuntuu, että henkinen kasvuni polkee paikallaan!
Pitäisiköhän minun olla itselleni armollisempi?

Voit kai päätellä, että kehityksesi on hidastunut, koska olet saavuttanut huipun. Ultimaattisen täydellisyyden, johon jokainen muutos on askel huonompaan. Ole toki itsellsi armollinen, mutta jos saan pyytää, niin älä kuitenkaan ala nostaa meitä maan matoja sinne huipulle kertomalla miten pitää toimia. Ei siellä sitten enää sinulle ole kivaa.