Onko kaikkien ihmisten henki samanarvoinen?

[Märkäruuti]

Joku satakunta ihmistä on joiden henki minulle on jonkin arvoinen.
Muilla ei ole mitään väliä.

Olet sairas ihminen; lajin Homo sapies pohjasakkaa. Meistä tuli ihmislaji juuri meidän sosiaalisuutemme takia.
Ymmärrän jotenkin senkin, että joku voi tuntea itsensä cooliksi kirjoittaessaan tuollaista macoilua, mutta minun mielestäni ihmislajille olisi kokonaisuudessaan hyväksi, jos sinun geeniisi poistuisivat geenipoolista. Meillä on itsekeskeisiä kusipäitä aivan liikaa.

[Märkäruuti]

Meillä on itsekeskeisiä kusipäitä aivan liikaa.

Jokohan tähän modet puuttuvat?

[angela m]

Laki sanoo mitä sanoo ja minä ajattelen mitä ajattelen.

Hypoteettisia tilanteita:

Jos murhaaja on pedofiilin kimpussa niin tahtoisin ajatella että pidän huolen siitä ettei murhaajan homma jää kesken, jos on lapsen kimpussa pidän huolen että murhaaja saa ansionsa mukaan.

Äippä täyttä kultaa, naapuritalon saman ikäinen nainen vaan nainen, ei sen ihmeempää.

Suvakki, hyi saatana. Ryssän kanssa samalla tasolla..

80v pappa ja 2v lapsi samaa elintä sairauden takia jonottamassa? Tahtoisin uskoa että lapsi sen saa..

Jne jne.

Me kaikki arvuutamme eikä kaikkien henki ole silmissämme saman arvoinen, eikä siinä ole mitään ihmeellistä eikä mitään väärää.

Mitä tahansa saa ajatella ja tuntea, mutta mitä tahansa ei saa tehdä.

[Pattinero]

Kuoleman edessä kaikkien henki on aivan saman arvoinen. Se hengen "arvo" monen silmissä määritelläänkin silloin, kun ihminen on vielä elossa.

Asia ilmenee hyvin silloin, kun joku saa kuolemantuomion. Yleensä toisen tappanut on ansainnutkin sen, vaikka itse pidän kuolemantuomiota jopa eräänlaisena armahduksena, en välttämättä edes tuomiona.

Mutta, jos joku ns. hyvä tyyppi delaa, tai lajitoveri jopa tapppaa hänet, ei hän olisi kuolemaa tietenkään ansainnut. Itse kuolema ei hittojakaan välitä sellaisista asioista. Jonkun kuolemasta koituvat surut tai ilot ovat täysin elossa olevien ihmisten harteilla, ei kuolleiden. Kuolleet eivät sure, tai juhli.

Toisten kuolemalle naureskelu on aika irvokasta puuhaa. Joskus sitäkin kohtaa, ja silloin tulee vain mieleen se, että kuinka kusipää ihminen voikaan olla. Ja sitähän se paska on.

[marjatta1]

Ainakin julkisessa liturgiassa näin on, mutta miten on käytännössä?

Rikkaalla on enemmän tapoja vaikuttaa. Sairaalat priorisoivat hoitojaan..
Syrjintä on yksi tapa osoittaa epätasa-arvoa.

Ainakin priorisointia tehdään kalliiden lääkkeiden suhteen, keille sitä annetaan ja kustannetaan Kelan toimesta? Kustannustehokkuus edellä toimitaan ja onko se väärin vai oikein? Se on vähän kuin arpajaisissa kenen kohdalle sattuu huonoa tuuria terveyden tai sairauden suhteen?

[Neutroni]

Hallitus ei määrittele ihmisten arvoa. Edellinen hallitus oli toista maata, mutta eiihän se ihmisen arvo voi 4 vuoden välein muuttua.

Hallitus määrittelee ihmisille taloudellisen arvon ja se tietenkin vaihtelee sen mukaan millaisia puolueita hallituksessa on. Se on välttämätöntä, koska raha on se mitta, jolla poliitikot mittaavat eri asioiden paremmuutta. Hyvät asiat pitää jotenkin laskennallisesti muuttaa tuotoiksi ja huonot menoiksi. Ja siinä laskennassa erilaisia arvoja edustavilla puolueilla on hyvin erilaiset kaavat.

Ihmisillä on sitten omia tapoja mitata ihmisten ja asioiden arvoja, mutta ne ovat epämääräisiä eivätkä numeerisesti vertailukelpoisia tai perustellun yhteisöllisen päätöksenteon tueksi kelpaavia.

Tässä sopii miettiä, onko parempi elää 50 vuotta täysipainoista elämää siitä nauttien, vai 100 vuotta pihistellen ja jokaista kaloria ja vaaratilannetta erikseen punniten.

Juuri tuota tarkoitin.

[Neutroni]

Meillä on itsekeskeisiä kusipäitä aivan liikaa.

Jokohan tähän modet puuttuvat?

Miksi pitäisi? Tuo on kivenkova fakta, josta tuskin kukaan on eri mieltä, vaikka ovat siitä, että kenen toiminta on sitä itsekeskeistä kusipäisyyttä.

[Neutroni]

Olet sairas ihminen; lajin Homo sapies pohjasakkaa. Meistä tuli ihmislaji juuri meidän sosiaalisuutemme takia.
Ymmärrän jotenkin senkin, että joku voi tuntea itsensä cooliksi kirjoittaessaan tuollaista macoilua, mutta minun mielestäni ihmislajille olisi kokonaisuudessaan hyväksi, jos sinun geeniisi poistuisivat geenipoolista. Meillä on itsekeskeisiä kusipäitä aivan liikaa.

No, jos tuota ei ota ihan kirjaimellisesti vaan juuri machoilulla höystettynä, niin kyllä se pitää (sen pahamaineisen) 95 % kohdalla paikkansa. Ei tietenkään niin, että kukaan haluaisi ottaa esim. omalle omalletunnolla syyllisyyttä tuntemattoman kuoleman aiheuttamisesta tai voisi elää sellaisen tunteen kanssa normaalia elämää. Se onnistuu vain sairaalta psykopaatilta. Mutta jos sitä lukee uutisen tuntemattoman kuolemasta, niin ei sitä paljoa murehtimaan jää. Ja se on tutkimuksin osoitettukin, että mitä kauempana jokin isompi katastrofi tapahtuu, sitä huolettomammin siihen suhtaudutaan.

[Wisti]

Laki sanoo mitä sanoo ja minä ajattelen mitä ajattelen.

Hypoteettisia tilanteita:

Jos murhaaja on pedofiilin kimpussa niin tahtoisin ajatella että pidän huolen siitä ettei murhaajan homma jää kesken, jos on lapsen kimpussa pidän huolen että murhaaja saa ansionsa mukaan.

Äippä täyttä kultaa, naapuritalon saman ikäinen nainen vaan nainen, ei sen ihmeempää.

Suvakki, hyi saatana. Ryssän kanssa samalla tasolla..

80v pappa ja 2v lapsi samaa elintä sairauden takia jonottamassa? Tahtoisin uskoa että lapsi sen saa..

Jne jne.

Me kaikki arvuutamme eikä kaikkien henki ole silmissämme saman arvoinen, eikä siinä ole mitään ihmeellistä eikä mitään väärää.

Mitä tahansa saa ajatella ja tuntea, mutta mitä tahansa ei saa tehdä.

Tällä palstalla sinulla on pari hengenheimolaista. Me muut lienemme näkökulmastasi näitä suvakkeja, jotka ovat alhaisista alhaisimpia. Kerropa nyt jotain palstan suvakeista, niistä kaikkein pahimmista.

[Why]

Asia ilmenee hyvin silloin, kun joku saa kuolemantuomion. Yleensä toisen tappanut on ansainnutkin sen, vaikka itse pidän kuolemantuomiota jopa eräänlaisena armahduksena, en välttämättä edes tuomiona.

Vähän poikkean aiheesta, mutta..
Monissa maissa kuolemaantuomitut joutuvat odottamaan sen täytäntöönpanoa vuositolkulla. Onko tässä pohjimmiltaan sellainen(kin) ajatus, että tuomittu saa oikeasti kärsiä tekojensa tähden? Kuolemahan vapauttaisi murhaajan. Tai ainakaan ihmisillä ei ole tietoa siitä eteenpäin minkä vastaanoton "henki" saa.

[Neutroni]

Vähän poikkean aiheesta, mutta..
Monissa maissa kuolemaantuomitut joutuvat odottamaan sen täytäntöönpanoa vuositolkulla. Onko tässä pohjimmiltaan sellainen(kin) ajatus, että tuomittu saa oikeasti kärsiä tekojensa tähden? Kuolemahan vapauttaisi murhaajan. Tai ainakaan ihmisillä ei ole tietoa siitä eteenpäin minkä vastaanoton "henki" saa.

Varmaan osalle on. Ja kriittisemmin suhtautuville tuon voi myydä sillä, että tuomitun omaisilla on se 10-20 vuotta aikaa löytää todisteita virheestä, jos tuomio oli oikeusmurha.

[Why]

Ainakin priorisointia tehdään kalliiden lääkkeiden suhteen, keille sitä annetaan ja kustannetaan Kelan toimesta? Kustannustehokkuus edellä toimitaan ja onko se väärin vai oikein? Se on vähän kuin arpajaisissa kenen kohdalle sattuu huonoa tuuria terveyden tai sairauden suhteen?

Jos sairaalassa odottaa sydämensiirtoon tmv. nuori ihminen, mutta myös vanhus, niin ainakin hyvä peruste antaa nuorelle etusija on se tieto, että nuori todennäköis(e)(i)mmin selviää leikkauksesta.

Aivan selvää että siellä punnitaan myös raadollisemmat vaihtoehdot: työkykyisyys..ym.

[Why]

Ei tietenkään niin, että kukaan haluaisi ottaa esim. omalle omalletunnolla syyllisyyttä tuntemattoman kuoleman aiheuttamisesta tai voisi elää sellaisen tunteen kanssa normaalia elämää. Se onnistuu vain sairaalta psykopaatilta. Mutta jos sitä lukee uutisen tuntemattoman kuolemasta, niin ei sitä paljoa murehtimaan jää. Ja se on tutkimuksin osoitettukin, että mitä kauempana jokin isompi katastrofi tapahtuu, sitä huolettomammin siihen suhtaudutaan.

Ihminen ei jaksaisi elää, jos psyyke ei osaisi tiputtaa painolastistaan pois negatiivisia, hänen elämäänsä vaikuttamattomia asioita.
Siksihän sota Ukrainassa tuntuu paljon pelottavammalta kuin sota esim Afrikassa tai jossakin kaukana. Ukrainan sota on potentiaalinen vaara myös suomalaisille.

[MooM]

Ainakin priorisointia tehdään kalliiden lääkkeiden suhteen, keille sitä annetaan ja kustannetaan Kelan toimesta? Kustannustehokkuus edellä toimitaan ja onko se väärin vai oikein? Se on vähän kuin arpajaisissa kenen kohdalle sattuu huonoa tuuria terveyden tai sairauden suhteen?

Jos sairaalassa odottaa sydämensiirtoon tmv. nuori ihminen, mutta myös vanhus, niin ainakin hyvä peruste antaa nuorelle etusija on se tieto, että nuori todennäköis(e)(i)mmin selviää leikkauksesta.

Aivan selvää että siellä punnitaan myös raadollisemmat vaihtoehdot: työkykyisyys..ym.

TOimenpiteitä harkitaan usein hyvälaatuisen eliniän lisäyksellä. Se on itsessään eniten yksilön etu, eli jos vaikka isolla leikkauksella saadaan ostettua vanhukselle vuosi lisää, mutta leikkauksesta toipuminen toimintakyykyiseksi on epätodennäköistä, sitä ei kannata tehdä. Ja jos on kohdennettava rajallinen resurssi, tuolla perusteella voi myös päättää, ketä hoidetaan.

Ja tietenkin tässä on mukana myös yksilöiden (oletettu) tuottavuus yhteiskunnan kannalta, vaikkei sitä saa sanoa. Työikäiseen sijoitetaan enemmän kuin eläkeläiseen ja työssä olevaan enemmän kuin pitkäaikaistyöttömään.

Kun resurssit eivät kasva hoidon kustannusten tahdissa, tämä on karua, mutta välttämätöntä. Nopanheitto olisi tietysti yksilöille reilumpi ratkaisu, mutta typerää kansantaloudellisesti.

Hoidon hintaa kasvattaa muuten paljon parjattujen palkkakulujen lisäksi jatkuvasti kehittyvä potilastutkimusinfra ja uudet, törkeän kalliit lääkkeet ja muut hoitomuodot. Näiden vuoksi meillä on sitten entistä enemmän vakavasti pitkäaikaissairaita potilaita, koska nykyisin ei enää kuolla juttuihin, jotka siivosivat potilaskantaa 100, 50 tai vielä 30 vuottakin sitten. Ja hyvä niin yksilöille ja omaisille, mutta paska juttu yhteiskunnalle.

[Neutroni]

Jos sairaalassa odottaa sydämensiirtoon tmv. nuori ihminen, mutta myös vanhus, niin ainakin hyvä peruste antaa nuorelle etusija on se tieto, että nuori todennäköis(e)(i)mmin selviää leikkauksesta

Aivan selvää että siellä punnitaan myös raadollisemmat vaihtoehdot: työkykyisyys..ym.

Nuo punnitaan jo ennen kuin laitetaan potilas siirtojonoon. Minulla on lähipiirissä yksi elimensiirtotapaus ja ainakin hänenne oli sanottu, että tuollaisia tilanteita, joissa valitaan kuka saa elimen, ei käytännössä ole ja se jono ei ole jono vaan rivi. Elin valitsee aina saajansa, ei päin vastoin. Todennäköisyys, että tietty elin sopii toiselle on hyvin pieni ja jos tarjolle tulee elin (kuulemma keväisin, kun moottoripyöräkausi alkaa, on paras tarjonta), se saa sen jolle se sopii. Jos se laitetaan jonon ensimmäiselle tai rikkaimmalle, todennäköinen seuraus on vakava hylkimisreaktio ja hiippakunnan vaihto. Todennäköisyydet ovat niin pieniä, että tuossa systeemissä oli mukana ainakin muita pohjoismaita.