Espanjan ja Portugalin massiiviset sähkökatkot

[Neutroni]

Tuohon varastointiin löytyy yksi tapa, vesi, vaaditaan kylläkin valtavat altaat ylös johon pumpataan "ylijäämäsähköllä" vettä ja lasketaan turbiinien läpi tarvittaessa. Järkevyydestä en tiedä mutta toimii teknisesti.

Sekään ei toimi riittävän nopeasti korvatakseen pyörivien generaattorien ja turbiinien inertiaa. Eikä sitä kannata tehdä teholtaan riittävän suureksi pikasäätöön, vaikka se toimisi vuorokauden aikaskaalan säädössä (esim. aurinkovoimaa tasaamassa).

Jos tuollainen olisi järkevää, se olisi jo laajalti käytössä. Suomessa se on tietysti pelkkää haihattelua ja tukirahojan kalastelua. Vuoristoisissa maissa on käsittääkseni jotain testilaitoksia olemassa, mutta mitään todellista valtakunnan tasoista energiavarastoa tasaamaan edes vuorokausivaihteluja ei ole.

[ROOSTER]

Kiinasta voisi tilailla halvalla vauhtipyöriä verkkoon.

A project in China, claimed as the largest flywheel energy storage system in the world, has been connected to the grid.

The first flywheel unit of the Dinglun Flywheel Energy Storage Power Station in Changzhi City, Shanxi Province, was connected by project owner Shenzen Energy Group recently.

Pictured above, it has a total installed capacity of 30MW with 120 high-speed magnetic levitation flywheel units. Every 12 units create an energy storage and frequency regulation unit, the firm said, with the 12 combining to form an array connected to the grid at a 110 kV voltage level.

https://www.energy-storage.news/worlds- ... hatgpt.com



Tuollaisia laitoksia noin 10 kpl ja ongelma poistuu, vaikka mikään yksittäinen keino ei ole ratkaisu.

Eräs mahdollisuus olisi sähköautojen liittäminen verkkoon kaksisuuntaisella laturilla. Esim. 100 000 autoa pystyy syöttämään helposti vaikka tunnin 20kW tehoa, siinä ehtisi rauhallisempikin diesel tai vetyturbiinilaitos täyteen nopeuteen. Se on 2 milj.kW eli 2000MW synteettinen inertia. Sähkölaskusta voisi saada pörssinoteeratun hyvityksen siltä ajalta ja teholta minkä tarjoaa verkolle. Suomessa ei pitäisi myydä muuta kuin kaksisuuntaisella sähköjärjestelmällä varustettuja autoja.

Hajautettu järjestelmä olisi hyvin käypä osa järjestelmäsuojausta myös kriisiaikoina. Vihulainen ei millään pystyisi tuhoamaan kaikkia samanaikaisesti, jättipumppuvoimala taas saadaan rikki ballistisilla ohjuksilla. Ei kriisejä varten näkkileipääkään varastoida pelkästään yhteen paikkaan vaan mieluummin jokaiseen kotiin muutama paketti kaappiin.

[Lyde19]

12 yksikköä siis varastoi noin 3MWh (tuossa tosin kirjoitetaan kapasiteetin olevan MW vaikka se on tehon yksikkö?).

[Tonttu]

Eräs mahdollisuus olisi sähköautojen liittäminen verkkoon kaksisuuntaisella laturilla. Esim. 100 000 autoa pystyy syöttämään helposti vaikka tunnin 20kW tehoa, siinä ehtisi rauhallisempikin diesel tai vetyturbiinilaitos täyteen nopeuteen. Se on 2 milj.kW eli 2000MW synteettinen inertia. Sähkölaskusta voisi saada pörssinoteeratun hyvityksen siltä ajalta ja teholta minkä tarjoaa verkolle. Suomessa ei pitäisi myydä muuta kuin kaksisuuntaisella sähköjärjestelmällä varustettuja autoja.

Millä varmistaisit, että nuo 100 000 autoa on liitettynä verkkoon silloin kun tarvitaan.

[Lyde19]

..ja pitäisi olla teholautureissa kiinni kun kotilaturien tehot ei riitä mihinkään.

[Tonttu]

Sähkölaskusta voisi saada pörssinoteeratun hyvityksen siltä ajalta ja teholta minkä tarjoaa verkolle. Suomessa ei pitäisi myydä muuta kuin kaksisuuntaisella sähköjärjestelmällä varustettuja autoja.

Eli sama kuin öljy-yhtiö voisi käydä imaisemassa tankistasi bensaa tai dieseliä ja maksaisi siitä sopivaksi katsomansa hinnan.

[Neutroni]

Eräs mahdollisuus olisi sähköautojen liittäminen verkkoon kaksisuuntaisella laturilla. Esim. 100 000 autoa pystyy syöttämään helposti vaikka tunnin 20kW tehoa, siinä ehtisi rauhallisempikin diesel tai vetyturbiinilaitos täyteen nopeuteen. Se on 2 milj.kW eli 2000MW synteettinen inertia. Sähkölaskusta voisi saada pörssinoteeratun hyvityksen siltä ajalta ja teholta minkä tarjoaa verkolle. Suomessa ei pitäisi myydä muuta kuin kaksisuuntaisella sähköjärjestelmällä varustettuja autoja.

Miksi ihmeessä autoilijat pitäisi laittaa sähköjärjestelmän maksajiksi? Entä mitä sitten, jos olisi ladannut autonsa yöllä mutta aamulla kun pitäisi lähteä töihin, järjestelmä ilmoittaisi, että isoveli on ottanut sähkön parempaan käyttöön? Saisiko sitten palkallisen vapaapäivän ja sähkölaitos hyvittäisi kulut työnantajalle vai armotta potkut toistuvasta myöhästelystä?

[Susa]

Eräs mahdollisuus olisi sähköautojen liittäminen verkkoon kaksisuuntaisella laturilla.

Ei se ole noin yksinkertaista.
Ensinnäkään, verkon stabiiliutta ei voi jättää tuollaisen sattumasysteemin varaan.
Tuollaisessa järjestelyssä ei tiedetä kuinka paljon sitä synteettistä inertiaa olisi saatissa, koska ei tiedetä milloin minkäkin verran autoja on verkkoon yhteydessä ja kuinka paljon mistäkin autosta on energiaa saatavissa.
Tuo voi toimia kuten nykyiset sähkövarastot, vain kulutushuippuja tasaavina.

Toiseksi, pelkkä "laturi" ei ole sellainen laite, joka voi verkon inertiaa lisätä tai edes verkkoon mitään syöttää.
Tarvitaan taajuusmuuttaja, mutta kovin harva niistäkään toimii inertiaa lisäävinä, vaan ovat sellaisia verkontaajuutta seuraavia.

Ja nekin taajuusmuuttajat jotka oikeasti voivat tuottaa synteettistä inertiaa, ovat ongelmallisia vielä nykyään.
Ne kun keskenään saattavat aiheuttavaa sähköverkkoon heilahteluita, joka saa laitteet kytkeytymään pois verkosta.

Tulevaisuudessa kaikki voi olla toisin, kunhan ne "yhteiskunnan rahanahneet paskaeliitin edustajat", tippa-insinöörit, kehittävät parempia laitteita.

[oksidaani]

Ehkäpä alkaisi olla aika tasajänniteverkkoihin siirtymiselle, niin katoaisi inertian tarve ainakin taajuuden säädön suhteen. Helpoiten muutos hoituisi vapauttamalla tasajännitteisen sähkön siirto siten, että sähkönsiirtomonopolit jäisivät vaihtojänniteverkkojen hallinnointiin (ellei sitten koko toimialaa vapautettaisi). Toki vapauttamista vastustaisivat etenkin ulkomaiset toimijat, jotka ovat tulleet vuolemaan kultaa monopoleillaan. Muussa tapauksessa tarvittaisiin monimutkaisempia toimenpiteitä julkisenvallan toimesta.

[Vanha jäärä]

Ehkäpä alkaisi olla aika tasajänniteverkkoihin siirtymiselle, niin katoaisi inertian tarve ainakin taajuuden säädön suhteen. Helpoiten muutos hoituisi vapauttamalla tasajännitteisen sähkön siirto siten, että sähkönsiirtomonopolit jäisivät vaihtojänniteverkkojen hallinnointiin (ellei sitten koko toimialaa vapautettaisi). Toki vapauttamista vastustaisivat etenkin ulkomaiset toimijat, jotka ovat tulleet vuolemaan kultaa monopoleillaan. Muussa tapauksessa tarvittaisiin monimutkaisempia toimenpiteitä julkisenvallan toimesta.

Jos joku asian osaava kertoisi minullekin, mitä tasajänniteverkossa tapahtuu, kun joku verkon teholähde putoaa pois. Oma veikkaukseni on, että verkon jännite laskee. Siitä, kun olen suorittanut Sähkötekniikan perusteet -kurssin Paavolan kirjan mukaan, on kulunut jo yli 50 vuotta, niin tieto on päässyt hieman haalistumaan.

[Neutroni]

Jos joku asian osaava kertoisi minullekin, mitä tasajänniteverkossa tapahtuu, kun joku verkon teholähde putoaa pois. Oma veikkaukseni on, että verkon jännite laskee.

Jännite laskee ja virrat jakautuvat uudelleen. Tuskinpa valtakunnan kokoinen tasajänniteverkko on sen helpompi pystyssä pidettävä. Sama perusasia pätee, tehoa on aina tuotettava se mikä kulutetaan, tai tapahtuu outoja.

[Vanha jäärä]

...
Jännite laskee ja virrat jakautuvat uudelleen. Tuskinpa valtakunnan kokoinen tasajänniteverkko on sen helpompi pystyssä pidettävä. Sama perusasia pätee, tehoa on aina tuotettava se mikä kulutetaan, tai tapahtuu outoja.

Tuli tuossa mieleen, että tasajänniteverkoissakin jännitettä pitää sekä alentaa että korottaa. Miten tämä nykyisin tehdään? En itse osaa arvella muuta kuin hakkureita, joissa tasajännite käytetään välillä vaihtojännitteenä muuntamista varten. Tuollainen kymmenien tai jopa satojen kilovolttien ja kiloampeerien hakkuri vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta - ja todennäköisesti hintavalta - laitteelta.

[Susa]

Tuli tuossa mieleen, että tasajänniteverkoissakin jännitettä pitää sekä alentaa että korottaa. Miten tämä nykyisin tehdään?

Juuri tuumailin itse samaa, ja mietin miten kysymyksen asettelisin.
Mutta toisaalta tasavirtaverkossa itse matka hoitaa jännitealeneman automaattisesti vaihtovirtaverkkoa paremmin.

[Neutroni]

Tuli tuossa mieleen, että tasajänniteverkoissakin jännitettä pitää sekä alentaa että korottaa. Miten tämä nykyisin tehdään? En itse osaa arvella muuta kuin hakkureita, joissa tasajännite käytetään välillä vaihtojännitteenä muuntamista varten. Tuollainen kymmenien tai jopa satojen kilovolttien ja kiloampeerien hakkuri vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta - ja todennäköisesti hintavalta - laitteelta.

Käytännössä verkkoinvertterit ovat hakkureita. Suurten jännitteiden ja tehojen laitteet ovat erittäin kalliita, mutta tehoelektroniikka on kehittynyt viime vuosikymmeninä paljon ja tasavirtasiirtoyhteydet ovat tulleet kannattavammiksi. Merikaapelit ulkomaille ja Venäjän siirtoyhteydet ovat tasavirtayhteyksiä. Maailmalla on myös suurjännitetasavirtalinjoja, tolkuttomilla tehoilla ja pitkillä etäisyyksillä se on halvempaa ja käytännöllisempää. Eivät suurjännitemuuntajat ja muut komponentitkaan varsinaisesti halpoja laitteita ole.

Varmaan jos sähköverkkoja alettaisiin rakentaa nyt puhtaalta pöydältä, tasavirta voisi hyvinkin voittaa, koska sillä on myös etuja. Mutta olemassaolevan infran korvaaminen on kannattamatonta, joten varmasti vaihtovirralla mennään vielä pitkään ja tasavirta leviää vähitellen pitkän matkan siirrossa.

[Susa]

Merikaapelit ulkomaille ja Venäjän siirtoyhteydet ovat tasavirtayhteyksiä.

Tasavirtayhteyttä noihin käytetään vain siksi, etteivät kuulu samaan synkronipiiriin Suomen kanssa.